Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

[aquanqua]

Mielenkiintoinen juttu tuo, että jo ihan merkittävä osa lapsista/nuorista itsestään ja lasten vanhemmista ei erityisemmin arvosta opiskelua ja hyvää koulutusta. Minkäköhän asian kys. porukka näkee avaimeksi aiempaa korkeamman elintason saavuttamiseen, vai eikö sellaista pidetä edes tavoittelun arvoisena? Työmarkkinat ja lähitulevaisuuden ennusteet ainakin viestivät kovaan ääneen kouluttautumisen (ja toki koulutuksen mukaisen osaamisen saavuttamisen) kasvavasta arvosta menestykseen työmarkkinoilla ja työelämässä.

Mielenkiintoinen juttu myös sen takia, että Suomessa laadukkaat ja ihan kansainvälisestikin mahdollisuuksia avaavat koulutukset ovat suhteessa melkeinpä mihin tahansa muuhun valtioon poikkeuksellisen helposti saavutettavissa omasta tai perheen sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta. Kenenkään koulu- ja opiskelutie ei Suomessa tyssää esim. kyvyttömyyteen selvitä lukukausimaksuista; luulisi etenkin ulkomailta tulevien arvostavan aivan älyttömästi tarjolla olevia ilmaisia kouluttautumismahdollisuuksia – Suomessa kasvaneet voivat noita pitää jonkinlaisina itsestäänselvyyksinä.

 

[Everton]

Älykkyysosamäärä riippuu perimästä, ravinnosta lapsuudessa ja siitä miten aivoja koulitaan. Kun Afrikassa on ollut huonot kouluttautumismahdollisuudet ja paljon nälänhätää niin se tietenkin näkyy siinä keskiarvoisessa älykkyysosamäärässä. Kuitenkin ajatus siitä että jos adoptoidaan sylilapsi jostain Burundista, niin hän olisi älykkyysosamäärältään kykenemätön toimimaan Suomessa vaikka saisi kaikki avut mitä täällä nyt on tarjolla keskiluokkaiselle lapselle, haiskahtaa aika vahvasti rasismilta.

Olisikohan myös niin, että kun älykkyysosamäärätestit on kehitetty alunperin länsimaissa (Ranska, 1903) ja länsimaisten ihmisten älykkyyden mittaamista varten, niin ne eivät välttämättä ole samalla lailla soveltua kaikista muista kulttuureista tulleiden ihmisten testaamiseen?

Testissä on elementtejä, jotka ovat useimmille länsimaisille ihmisille tuttuja entuudestaan: esimerkiksi koulusta, leikeistä, viihteestä jne. Kun taas toisesta kulttuurista tuleva ihminen ei ole välttämättä törmännyt samanlaisiin tehtäviin koskaan aiemmin elämässään, eikä ymmärrä samalla tavalla mistä niissä on kyse, tai ainakaan niiden logiikkaa.

 

[PePo_17]

Itse olen tuuminut niin, että ongelman juurisyy ei ehkä kuitenkaan ole uskonto, tässä tapauksessa muhamettilaisuus, vaan kulttuuri. Arabi- ja paimentolaiskulttuuri istuu huonosti tänne pohjolaan.

 

[Ollakseni]

Olisikohan myös niin, että kun älykkyysosamäärätestit on kehitetty alunperin länsimaissa (Ranska, 1903) ja länsimaisten ihmisten älykkyyden mittaamista varten, niin ne eivät välttämättä ole samalla lailla soveltua kaikista muista kulttuureista tulleiden ihmisten testaamiseen?

Testissä on elementtejä, jotka ovat useimmille länsimaisille ihmisille tuttuja entuudestaan: esimerkiksi koulusta, leikeistä, viihteestä jne. Kun taas toisesta kulttuurista tuleva ihminen ei ole välttämättä törmännyt samanlaisiin tehtäviin koskaan aiemmin elämässään, eikä ymmärrä samalla tavalla mistä niissä on kyse, tai ainakaan niiden logiikkaa.

Niin ja älykkyysosamäärä on kasvanut länsimaissa aika vahvasti viimeisen noin 120 vuoden aikana kun esimerkiksi lyijyä on vähennetty polttoaineissa ja maaleissa, ruokaa on enemmän, vähemmän ilmansaasteita ja muuta sellaista. Esimerkiksi Britanniassa lasten pisteet nousivat vuosien 1942 ja 2008 välillä 14 pistettä. Eli keskiarvoa jouduttiin hinaamaan ylöspäin koska sen pitää olla 100 kokoajan. Tuo on liitetty myös siihen että jodia alettiin lisäämään juomaveteen jossain kohtaa, koska jodin puutos aiheuttaa mm. kretinismiä ja yleisesti heikentää ajattelukykyä.

Iodine deficiency - Wikipedia

en.wikipedia.org

Flynn effect - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[finnjewel]

Juttelin joskus viime vuosituhannella Helsingin yliopistoon pyrkineiden ulkomaalaisten pääsykokeita käsitelleen henkilön kanssa. Hän kertoi, että sinä vuonna kokeisiin mm. osallistui lähes sata yrittäjää Bangladeshista eikä yksikään päässyt sisään. Tuona vuonna pääsykokeet selvittäneistä parhaat pisteet saanut tuli Ghanasta.

 

[opelix]

Ja tätä kannattaisi pohtia Koulu | Mikä meni pieleen, kun maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on niin heikko lukutaito? Apulaispormestari ja arabian kielen opettaja vastaavat

"Libyasta kotoisin oleva Mohedin Alaswad on opettanut arabiaa vantaalaisissa kouluissa 28 vuotta. Tällä hetkellä hän on töissä 14 eri koulussa.

Miksi maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on näin heikko lukutaito, Mohedin Alaswad?

”Yksi syy on perhetilanne. Lapset elävät perheissä, joissa kukaan ei voi auttaa kielen oppimisessa, koska vanhemmat eivät osaa kieltä. Toinen syy on se, että lapset opiskelevat kouluissa, joissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia kuin suomalaisia. He puhuvat keskenään vain esimerkiksi arabiaa”, Alaswad sanoo.

”Pahimmassa tapauksessa he ajattelevat arabiaksi ja puhuvat suomeksi, eikä kummastakaan kielestä tule pääkieltä. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että yhden kielen täydellinen osaaminen auttaa toisten oppimisessa.”

Näin luokanopettajana toimivana eräs syy miksei kotoutumista tapahdu on mamuperheiden loputon paapominen. Tulkkeja on järjestetty koulun puolesta sellaisillekin vanhemmille jotka ovat asuneet maassa 10-15 vuotta. Mitään vastuuta heidän ei tarvitse ottaa omasta elämästä edes sen vertaa että itse tulkin järjestävät. Usein käy vielä niin että kun kun kallis tulkki on palaveriin hommattu ei perhettä näy mailla eikä halmeilla.

Onneksi tämä valssi loppuu vuoden vaihteessa kotoutumislain uudistuessa. Piikki menee ns.kiinni. Enää ei tulkkeja järjestellä kun raha menee koulun käyttötaloudesta. Tulkin tuntihinnalla otat päiväksi sijaisen. Helppo ennustaa että nyt muuttuu ainakin jotain ja minun nähdäkseni parempaan suuntaan.

 

[Ann Arbor]

Tulkkeja on järjestetty koulun puolesta sellaisillekin vanhemmille jotka ovat asuneet maassa 10-15 vuotta.

10-15 vuotta? Ymmärrän hyvin jos 10-15 kuukautta maassa asuneet tarvitsevat vielä tulkkia, mutta tuossa ajassa kieli pitäisi olla jo hyvin sujuvasti hallussa. Toki jos työkuviot hoituvat englanniksi, eikä kaveripiirissä pahemmin ole suomenkielisiä, on haaste erilainen, mutta jos kieltä opiskelee sen 1-2 tuntia päivässä, kyllähän käytännössä jokaiselle se tarttuu ennemmin tai myöhemmin.

 

[moelsky]

10-15 vuotta? Ymmärrän hyvin jos 10-15 kuukautta maassa asuneet tarvitsevat vielä tulkkia, mutta tuossa ajassa kieli pitäisi olla jo hyvin sujuvasti hallussa. Toki jos työkuviot hoituvat englanniksi, eikä kaveripiirissä pahemmin ole suomenkielisiä, on haaste erilainen, mutta jos kieltä opiskelee sen 1-2 tuntia päivässä, kyllähän käytännössä jokaiselle se tarttuu ennemmin tai myöhemmin.

Sinulle tuntuu kyllä olevan ihan vieras käsitys se että ihmiset tulevat hyvinkin erilaisista kulttuureista.
Vai ihan tosissaanko ajattelet että se Saksasta tuleva saksalainen insinööri joka on vielä lähtöisen keskiluokkaisesta perheestä omaa ihan samat lähtökohdat ja toimintamallit ja arvot kuin kehitysmaasta tuleva ihminen joka elänyt köyhyydessä karussa ghetossa jengikulttuurin vahvassa läsnäolossa ja koulutuskin hyvin heikkoa tasoa tai olematonta ja jolla varmaan jo ongelmia sen oman äidinkielensä kanssa. Tähän päälle vielä se uskollinnen maailmakin voi asettaa hyvin erilaiset tavat toimia.

Tähän päälle toki että joillekin voi riittää se, että Kelasta tulee joka kuukausi rahaa ja tulkkauspalvelutkin hoidettu viimeisen päälle, niin miksi vaivata omaa päätään tuollaisilla turhilla asioilla kun voi keskittyä olemiseen. Etenkin jos sitten samankaltaisia ihmisiä alkaa liikaa keskittymään samalla alueelle, jolloin voi pärjätä sillä vieraalla kielellä.

Mielenkiintoinen juttu tuo, että jo ihan merkittävä osa lapsista/nuorista itsestään ja lasten vanhemmista ei erityisemmin arvosta opiskelua ja hyvää koulutusta. Minkäköhän asian kys. porukka näkee avaimeksi aiempaa korkeamman elintason saavuttamiseen, vai eikö sellaista pidetä edes tavoittelun arvoisena? Työmarkkinat ja lähitulevaisuuden ennusteet ainakin viestivät kovaan ääneen kouluttautumisen (ja toki koulutuksen mukaisen osaamisen saavuttamisen) kasvavasta arvosta menestykseen työmarkkinoilla ja työelämässä.

Mielenkiintoinen juttu myös sen takia, että Suomessa laadukkaat ja ihan kansainvälisestikin mahdollisuuksia avaavat koulutukset ovat suhteessa melkeinpä mihin tahansa muuhun valtioon poikkeuksellisen helposti saavutettavissa omasta tai perheen sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta. Kenenkään koulu- ja opiskelutie ei Suomessa tyssää esim. kyvyttömyyteen selvitä lukukausimaksuista; luulisi etenkin ulkomailta tulevien arvostavan aivan älyttömästi tarjolla olevia ilmaisia kouluttautumismahdollisuuksia – Suomessa kasvaneet voivat noita pitää jonkinlaisina itsestäänselvyyksinä.

Onhan tuolla somessa jonkun verran näitä videoita missä maahanmuuttajataustaiset nuoret tekevät tällä somali-finglish kielellään videoita missä sitten kyseenalaistetaan kouluja ja koulutusta. Hei eihän se sun ope millään bugatilla ajele, eli koulu on ihan turhaa.

Tästä päästään sitten siihen toiseen asiaan mitä yksi kaveri joskus pohti, kun lapsella ei ole suoraan mitään kulttuuria mihin samaistua (ns. tajuaa olevansa ulkopuolinen) niin saatetaan sitten siirtyä tällaiseen jengimaailmaan toisten samanlaisten ihmisten kautta ja toki sitten siitä mitä telkkarissa ja netissä näkee.

 

[aquanqua]

10-15 vuotta? Ymmärrän hyvin jos 10-15 kuukautta maassa asuneet tarvitsevat vielä tulkkia, mutta tuossa ajassa kieli pitäisi olla jo hyvin sujuvasti hallussa. Toki jos työkuviot hoituvat englanniksi, eikä kaveripiirissä pahemmin ole suomenkielisiä, on haaste erilainen, mutta jos kieltä opiskelee sen 1-2 tuntia päivässä, kyllähän käytännössä jokaiselle se tarttuu ennemmin tai myöhemmin.

Ihminen voi lopulta elää varsin pienessä sosiaalisessa piirissä ja Suomessakin oman kieliryhmän ja kulttuurin ”kuplassa”. Käsittääkseni monissa kulttuureissa normi on se, että nainen/äiti ei pahemmin kodin ulkopuolella liiku, käy töissä tai etenkään ole sosiaalisessa kanssakäynnissä tuntemattomien kanssa.

Nopeasti tuollainen 10–15 vuotta menee ilman sellaista jatkuvaa kosketusta, jonka kielen oppiminen etenkin aikuisiällä vaatii, laajemman yhteiskunnan valtakieleen, jos elät sopivassa kuplassa.

 

[Ann Arbor]

@moelsky Jokaisen Suomeen asettuneen tarina on yksilöllinen ja käsitän kyllä hyvin, ettei kuuluisaan saksalaiseen insinööriin, mikä nyt käytännössä tarkoittaa länsimaasta toiseen muuttavaa korkeakoulutettua voi yleistää kaikkia. Voin kuitenkin sanoa tutustuneeni (Ja myös ystävystyneeni.) lukemattomiin ihan kaikkialta maailmasta ja myös globaalista etelästä tänne muuttaneisiin, että jonkinmoista kompetenssia uskallan väittää tietäväni maahanmuuton ja kotoutumisen arjesta.

Köyhistä kehitysmaista saapuvien eväät elämään ovat harvoin yhtä hyvät, mitä keskivertosuomalaisella. Siitäkin huolimatta näen, että me ihmiset olemme taustasta riippumatta kuitenkin pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Haluamme samanlaisia asioita: Turvallisuutta ja hyvinvointia itselle ja läheisille.

Mielestäni Suomi on niitä maita, joissa ns. amerikkalainen unelma on edelleen mahdollinen ja useimpien meistä ulottuvilla. Käytännössä maksuton ja laadukas koulutus on tarjolla kaikille, useita urapolkuja lukemattomia, eikä korkeakoulutus ole tätä nykyäkään ainoa tie menestykseen. Kovaa työtä ja epämukavuusalueelle astumista menestyminen toki useimmiten vaatii. Itse tunnen lukuisia maahanmuuttajia, ketkä ovat muuttaneet kehittyvistä maista länteen ja onnistuneet tässä.

 

[Marleau]

Poliitikot eivät halua – perussuomalaisia lukuun ottamatta – puhua asiasta, koska he eivät uskalla sitä tehdä. He pelkäävät leimautuvansa rasisteiksi, mikä kertoo siitä, että keskusteluilmapiiri on myrkyttynyt.

Tässäpä se on suuri osa ongelmaa. Jos aiheesta aloittaa keskustelun, leimataan heti rasistiksi ym. ja keskustelu itse asiasta tyrehtyy siihen ja alkaa jo liiankin tutuksi tullut keskustelun vieminen sivuraiteelle sekä totuuden kieltäminen.

Todellakin. Mutta eipä tuolla Arkadianmäellä varmaan edes ne kokoomuksen ehdokkaat uskalla tästä aiheesta mitään puhua, kun heitä syytettäisiin heti muutenkin rasisteiksi ja persujen mielistelijöiksi, joita he ovat monien mielestä jo muutenkin, kun mitä on lukenut ja kuullut näitä politiikka-aiheisia keskusteluja.

Onhan tämä kieltämättä todella vakava ongelma, johon yhteiskunnassa pitäisi puuttua vakavasti jo hyvässä vaiheessa, eikä odotella vaan vuosikausia. Se on todellakin harmillista, ettei persuja lukuunottamatta ketään muut halua eduskunnassa mitään koko asiasta juurikaan puhua.

 

[Marleau]

Näin luokanopettajana toimivana eräs syy miksei kotoutumista tapahdu on mamuperheiden loputon paapominen. Tulkkeja on järjestetty koulun puolesta sellaisillekin vanhemmille jotka ovat asuneet maassa 10-15 vuotta. Mitään vastuuta heidän ei tarvitse ottaa omasta elämästä edes sen vertaa että itse tulkin järjestävät. Usein käy vielä niin että kun kun kallis tulkki on palaveriin hommattu ei perhettä näy mailla eikä halmeilla.

Onneksi tämä valssi loppuu vuoden vaihteessa kotoutumislain uudistuessa. Piikki menee ns.kiinni. Enää ei tulkkeja järjestellä kun raha menee koulun käyttötaloudesta. Tulkin tuntihinnalla otat päiväksi sijaisen. Helppo ennustaa että nyt muuttuu ainakin jotain ja minun nähdäkseni parempaan suuntaan.

Ei hitto sentään, voiko tollainen olla siis oikeasti ihan mahdollista vai?? Onhan toi aivan käsittämätöntä, jos tosiaan kouluissa voidaan hommata ne tulkit sinne kouluun sellaisia vanhempia varten, jotka ovat olleet maassa noin pitkän aikaa kieltä yhtään osaamatta ja sitten he eivät vaivaudu tulemaan itse sinne edes paikalle.

Hyvä että saadaan tollainen turha rahanhaaskaus vihdoin päätökseen.

 

[zet]

Näin luokanopettajana toimivana eräs syy miksei kotoutumista tapahdu on mamuperheiden loputon paapominen. Tulkkeja on järjestetty koulun puolesta sellaisillekin vanhemmille jotka ovat asuneet maassa 10-15 vuotta. Mitään vastuuta heidän ei tarvitse ottaa omasta elämästä edes sen vertaa että itse tulkin järjestävät. Usein käy vielä niin että kun kun kallis tulkki on palaveriin hommattu ei perhettä näy mailla eikä halmeilla.

Onneksi tämä valssi loppuu vuoden vaihteessa kotoutumislain uudistuessa. Piikki menee ns.kiinni. Enää ei tulkkeja järjestellä kun raha menee koulun käyttötaloudesta. Tulkin tuntihinnalla otat päiväksi sijaisen. Helppo ennustaa että nyt muuttuu ainakin jotain ja minun nähdäkseni parempaan suuntaan.

Tai että paikalle on tilattu arabian kielen tulkki, mutta tulkin ja perheen välillä on kielimuuri koska alueittain löytyy paljon eri versioita ko.kielestä.

Aika usein noissa perheissä se on lapsi joka puhuu tai ymmärtää parhaiten suomen kieltä ja sekään ei välttämättä ole paljon. Miten siinä vanhemmat voi auttaa läksyissä tai miten kommunikoit vanhempien kanssa jos vanhemmat ei osaa kieltä edes auttavasti.

 

[opelix]

10-15 vuotta? Ymmärrän hyvin jos 10-15 kuukautta maassa asuneet tarvitsevat vielä tulkkia, mutta tuossa ajassa kieli pitäisi olla jo hyvin sujuvasti hallussa. Toki jos työkuviot hoituvat englanniksi, eikä kaveripiirissä pahemmin ole suomenkielisiä, on haaste erilainen, mutta jos kieltä opiskelee sen 1-2 tuntia päivässä, kyllähän käytännössä jokaiselle se tarttuu ennemmin tai myöhemmin.

Näissä tapauksissa perhe ei osaa auttavasti yhtään mitään muuta kuin omaa kieltään. Kyse ei todellakaan ole mistään työssä käyvistä perheistä vaan todellakin sen 10-15 vuotta on edetty omassa kuplassa yhteiskunnan tuilla. Esimerkkejä muusta paapomisesta on kosolti. Jotkut opettajat jopa viestivät Wilmassa näille niin että kääntävät viestejään kovalla vaivalla. Itse laitan viestini tietenkin vain suomeksi. Jos eivät itse edes Google-kääntäjää vaivaudu käyttämään olkoot ymmärtämättä.

Näissä usein vedotaan lasten etuun ja hyväsydämisyyteen. Minusta sydämellisintä on ”painostaa” perhettä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Erittäin heikoissa kantimissa on kotoutus maassamme.

 

[teroz]

Ihanaa, että ilmiselvä ja tiedossa ollut asia tuli framille niin, että siitä on pakko puhua.

Minulla on pari tuttua opettajina itä-Helsingissä, aloittivat molemmat reilu 10v sitten ja aivan tätä samaa he ovat systemaattisesti kertoneet - vanhempien sitoutuminen maahanmuuttajilla heidän mukaansa selvästi heikompaa ja se välittyy tietty suoraan lapsiin - sitoutuminen niin oppimiseen kuin yhteisiin pelisääntöihin. Useita vaikeita tapauksia myös näillä naisopettajilla vuosien saatossa sukupuolensa vuoksi, kotoa tullut kulttuuria. Otamme suvaitsevasti vastaan nääs aika paljon erittäin suvaitsemattomasta kulttuurista tulijoita - briljanttia!

Ja koronasulut sitten kruununa, edelleen otos on pieni, mutta tällöin kadoksissa olleet oppilaat lähinnä kuulemma tätä taustaa heidän alueen kouluissa olivat. Suomessahan oli valtava määrä lapsia, joita ei etäkouluun saatu ja lastensuojelu tukossa, niin ohi meni se jakso.

Yksi karmaiseva faktapohjainen esimerkki siitä miten maahanmuutto voi mennä pieleen. Olen todella huolissani siitä miten kevyesti tämä otetaan esim demareissa, lisää kotoutusta, palvelua ja rahaa. Se ei ole reitti. Tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta kaiken tarjotun palvelun vastineeksi pitää meidän vaatia enemmän tulijoilta - reilua kaupankäyntiä, sitä se vain on. On varmistettava että tänne tulevat ansaitsevat tulla tänne ja haluavat tulla osaksi yhteiskuntaa. Tälläisessä ei ole tulevaisuutta, nämä tulokset sen kirjaimellisesti kertovat.

 

[opelix]

Tutkija varoittaa: Keskustelulla maahanmuuttajien Pisa-tuloksista voi olla vakavia seurauksia

Tutkijoiden mukaan tuoreita tutkimustuloksia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksista ei voida selittää yksittäisillä tekijöillä.

www.is.fi

Kauanpa siinä menikin kun löytyi taas paheksujia ettei asioista saisi puhua.

 

[Tadu]

Olen todella huolissani siitä miten kevyesti tämä otetaan esim demareissa, lisää kotoutusta, palvelua ja rahaa. Se ei ole reitti. Tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta kaiken tarjotun palvelun vastineeksi pitää meidän vaatia enemmän tulijoilta - reilua kaupankäyntiä, sitä se vain on.

Se on vasemmiston tapa ratkaista asiat. Laitetaan lisää rahaa. Se ei vaan millään tavalla lisää intressiä integroitua tai opiskella sitä Suomen kieltä, vaan käy päinvastoin.

 

[Patarouva]

Tutkija varoittaa: Keskustelulla maahanmuuttajien Pisa-tuloksista voi olla vakavia seurauksia

Tutkijoiden mukaan tuoreita tutkimustuloksia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksista ei voida selittää yksittäisillä tekijöillä.

www.is.fi

Kauanpa siinä menikin kun löytyi taas paheksujia ettei asioista saisi puhua.

”Pulkkinen muistuttaa, että Pisa-testin kysymykset voivat aiheuttaa erityistä hankaluutta, jos oppilaan kielitaito on heikko.”

Älä helvetissä! Eikö tästä juuri puhuttu.

 

[Patarouva]

Se on vasemmiston tapa ratkaista asiat. Laitetaan lisää rahaa. Se ei vaan millään tavalla lisää intressiä integroitua tai opiskella sitä Suomen kieltä, vaan käy päinvastoin.

Ihmisiä pitää auttaa, mutta jos auttaja ei koskaan anna toisen seisoa omilla jaloillaan vaan kohtelee toista aina kuin heikompana ja huolehdittavana niin aikaa myöten kiitollisuus saattaa muuttua jopa suorastaan vihaksi auttajaa kohtaan. Tämä ei koske pelkästään maahanmuuttajia vaan ihan kaikkia meistä.

 

[Ann Arbor]

Näissä tapauksissa perhe ei osaa auttavasti yhtään mitään muuta kuin omaa kieltään. Kyse ei todellakaan ole mistään työssä käyvistä perheistä vaan todellakin sen 10-15 vuotta on edetty omassa kuplassa yhteiskunnan tuilla. Esimerkkejä muusta paapomisesta on kosolti. Jotkut opettajat jopa viestivät Wilmassa näille niin että kääntävät viestejään kovalla vaivalla. Itse laitan viestini tietenkin vain suomeksi. Jos eivät itse edes Google-kääntäjää vaivaudu käyttämään olkoot ymmärtämättä.

Onneksi tämänkaltaiset kaikista vaikeimmin integroitutuvat ovat Suomeen kohdistuvassa maahanmuutossa selvä vähemmistö, mutta onhan tuo melkoista siltikin. Suomen kieli voi ensisilmäykseltä vaikuttaa vaikealta ja isolta haasteelta, mutta tätä nykyä sen haltuun ottamiseksi on tarjolla niin paljon työkaluja, alkaen perinteisistä kielikursseista ja kielikahviloista, moderneihin appeihin, ettei voi väittää, etteikö käytännössä jokainen sen voisi oppia, mikäli tahtotilaa on.

Voi toki olla, että yhtä lailla elän omassa kuplassa, mutta mikäli olisin perheellinen ja asettuisimme vaikka Portugaliin, tai Etelä-Koreaan, niin totta ihmeessä pyrkisin tekemään kaikkeni myös oman integraationi eteen lastenikin edun kannalta, vaikka kieliopinnot joutuisinkin aloittamaan käytännössä nollasta.

Näissä usein vedotaan lasten etuun ja hyväsydämisyyteen. Minusta sydämellisintä on ”painostaa” perhettä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Erittäin heikoissa kantimissa on kotoutus maassamme.

Pieni paine toden totta saa meidät ihmiset usein ryhdistäytymään. Eihän lähtökohta voi olla missään tapauksessa se, että vuosien jälkeenkin ihmisiltä ei odoteta juuri mitään.

 

[teroz]

Onneksi tämänkaltaiset kaikista vaikeimmin integroitutuvat ovat Suomeen kohdistuvassa maahanmuutossa selvä vähemmistö,

Ovatko kuitenkaan;

Vuonna 2022 työttömyysturvaa sai yhteensä 315 000 henkilöä. Lukuun on laskettu kaikki Kelan työttömyysetuuksien saajat vuoden aikana eli henkilöt, jotka saivat työttömyysetuuksia jossain kohtaa vuotta. Näistä henkilöistä 81 000 eli 26 prosenttia oli vieraskielisiä.

Lähde kela.fi

Lisäksi Helsingissä ulkomaankielisten osuus sosiaali -ja työttömyystukien saajissa on noin 30-40% kaikista tuen saajista. Eli kyllähän meillä on aivan saatanasti näitä, joilla ei ole mitään halua tai kykyä integoitua tänne ja määrät vain kasvussa. Ei ole mitään järkeä tai perustetta tälläisessä maahanmuutossa, herääminen tähän kestää aivan liian kauan.

 

[Ann Arbor]

@teroz Vuoden 2022 lopulla vieraskielisiä oli maamme väestöstä n. 496 000 (Vuotta myöhemmin n. 558 000.) ja jos heistä se n. 81 000 sai työttömyysturvaa, tarkoittaa se yhteensä n. 16,33% osuutta heistä, eli selvää vähemmistöä joka tapauksessa.

Lisäksi monethan työttömyysturvan piirissä olevat (Olivat sitten vieraskielisiä tai eivät.) ovat vain tilapäisesti työttömiä, työpaikkojen välissä. Eli vuosia työttömänä olleet ovat maahanmuuttajistakin vain vähemmistö. Liika yleistäminenkään ei ole mielestäni hyvä asia, sillä Suomessahan on myös maahanmuuttajakansallisuuksia, joiden työllisyysaste on kantaväestöäkin korkeampi. Muistan hiljattain kaikista parhaimmin työllistyneimmän demografisen ryhmän olleen filippiiniläiset miehet.

Toki niin Suomen valtiona, kuin maahanmuuttajien itsensä intresseissä on, että mahdollisimman moni heistä työllistyisi. Jos työ on parasta sosiaaliturvaa, on se mielestäni myös parasta integraatiota.

 

[teroz]

@teroz Vuoden 2022 lopulla vieraskielisiä oli maamme väestöstä n. 496 000 (Vuotta myöhemmin n. 558 000.) ja jos heistä se n. 81 000 sai työttömyysturvaa, tarkoittaa se yhteensä n. 16,33% osuutta heistä, eli selvää vähemmistöä joka tapauksessa.

Lisäksi monethan työttömyysturvan piirissä olevat (Olivat sitten vieraskielisiä tai eivät.) ovat vain tilapäisesti työttömiä, työpaikkojen välissä. Eli vuosia työttömänä olleet ovat maahanmuuttajistakin vain vähemmistö. Liika yleistäminenkään ei ole mielestäni hyvä asia, sillä Suomessahan on myös maahanmuuttajakansallisuuksia, joiden työllisyysaste on kantaväestöäkin korkeampi. Muistan hiljattain kaikista parhaimmin työllistyneimmän demografisen ryhmän olleen filippiiniläiset miehet.

Toki niin Suomen valtiona, kuin maahanmuuttajien itsensä intresseissä on, että mahdollisimman moni heistä työllistyisi. Jos työ on parasta sosiaaliturvaa, on se mielestäni myös parasta integraatiota.

2022 osuus työttömyystuen saajissa maatasolla oli tuo KELAn mainitsema 26%. Selvä vähemmistö, joo kai nyt ovat kun heidän osuus on alle 10% kokonaisväestä - mutta kyse onkin järkyttävästä yliedustuksesta rakenteellisesti ja vielä pahempaa tietty alueilla mihin maahanmuutto keskittyy.

Eli esim Helsingissä riippuen sosiaalietuuden (työttömyys ja toimeentulo) sortista niin osuus oli 32-38% mitä vierasperäisille meni. Ja ollaan nyt ihan rehellisiä tässä, nyt on sen aika, ei se ole mitään tilapäistä tai ohimenevää. Tälläinen illuusio juuri harhauttaa huomion siitä, että samaa latua ei todella kannata enää jatkaa.

 

[mekabyte]

Pieni paine toden totta saa meidät ihmiset usein ryhdistäytymään. Eihän lähtökohta voi olla missään tapauksessa se, että vuosien jälkeenkin ihmisiltä ei odoteta juuri mitään.

Tähän sellainen yleinen havainto, että ihmiset on keskimäärin aika huonoja muuttamaan mitään tapojaan. About kaikille on oikeasti selvää mistä ylipaino johtuu, etenkin runsas. Mutta mutta, ei sen eteen tehdä juuri mitään ja sitten ravataan terveydenhuollon ovella etsimässä taikapilleriä joka veisi pahan pois. Samalla lailla tämä pätee muihinkin elämän osa-alueisiin. Omiin nurkkiin ja kupliin on helppo jäädä jumiin niin kielellisesti kun kultuurillisesti. Patistelua tarvitaan, mutta en hämmästele alkuunkaan kielitaidon puutetta.Reissulla nähnyt paljon vanhoja ihmisiä, jotka on todennäköisesti syntyneet UK:ssa, mutta ei juurikaan osaa tai ainakaan käytä englantia. Siellä toki maahanmuutto on vuosisataista perintöä.

 

[varjo]

Hesarissa kerrotaan syyksi mm. Kotitöiden määrä. En vain ymmärrä yhtälöä, työllisyysasteet joissain ryhmissä ovat tavattoman matalat mutta silti lapset joutuvat rehkimään kotitöissä eivätkö voi tehdä koulujuttuja. Ratkaisu on siis lisää rahaa kouluihin jotta oppilaat saavat lisää tukea. Ja toki yhteiskunta on mätä kun ei tarjoa töitä ihmisille joiden kielitaito ei riitä wilma-viestien lukemiseen...