Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

  • 3 353 348
  • 29 018

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Totta tämäkin. Moni muistaa vuosien 2015-2016 ajat. Silloin Jatkoajassakin kirjoiteltiin kuinka Suomi vihdoin kansainvälistyy kun nyt on pakko ottaa jokainen tulija sisään otettuamme yhden. Samanlainen meno oli useissa yhteisöissä.
Ehkä näitäkin oli, itse olin raivoissani kuin piru siitä, että suvereeni tasavalta menetti rajojensa hallinnan. En tähän päivään astikaan ole pystynyt tajuamaan silloisen hallituksen toimintaa - tai siis toimimattomuutta. Olivat ne hulluja ja hälyttäviä kuukausia tuona syksynä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ehkä näitäkin oli, itse olin raivoissani kuin piru siitä, että suvereeni tasavalta menetti rajojensa hallinnan. En tähän päivään astikaan ole pystynyt tajuamaan silloisen hallituksen toimintaa - tai siis toimimattomuutta. Olivat ne hulluja ja hälyttäviä kuukausia tuona syksynä.

Olisihan se ollut kyllä poliittinen jysäys, jos Suomen hallitus olisi tehnyt ainoana länsimaana Euroopassa kielteisen päätöksen auttaa Syyrian sodan uhreja, naisia ja lapsia... Siis samaan aikaan kun Saksa kutsui heidät Eurooppaan ja Ruotsi avasi porttinsa kaikille.

Siinä paineessa auttaa ihmisiä, jonka myös ay-liike ja vasemmisto-oppositio sekä Saksan liittokansleri ja Ruotsi Suomellekin osaltaan loivat, Sipilän hallitus ei vastoin sopimuksia ja voimassa olevia lakeja rajoja sulkenut. Päinvastoin, kaikki halusivat auttaa ja pääministerikin kertoi antavansa kotinsa pakolaisten käyttöön.

Suomessa oli kuva, jonka mukaan autamme Syyrian sodan pakolaisia. Heitäkin jokunen tuli, mutta valtaosa nuoria irakilaisia miehiä, jotka eivät eri syistä halunneet sotia Isisiäkään vastaan vaan luovuttivat tämän velvollisuuden mm. tanskalaisille, norjalaisille ja virolaisille sotilaille.

Suomalaisten halu auttaa pieneni merkittävästi kun ymmärrettiin, että kyse ei ollutkaan Syyrian sodan uhreista vaan pian useista raiskauksista kiinni jääneistä irakilaisista ja siitä, että Suomessa ei todellisuudessa tiedetty, keitä maahan oli tullut.

Nyt 2024 voi sanoa, että pääosin irakilaisista tuolloin tulleista koostuva 3 000 - 5 000 miehen ryhmä ilman oikeutta olla maassa on Suomen kannalta iso riski. Rikoksistaan huolimatta eniten siksi, että heidän lapsensa näkevät isänsä - jos isänsä näkevät - suhteen yhteiskuntaan vääristyneenä. Ja tätä isänä olemisen väärän kuvan tuomaa ongelmaa monet tutkijat ja asiantuntijat poliisia myöten pitävät Ruotsissa yhtenä pääsyynä ongelmiinsa.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joka tapauksessa maahanmuuttajat ja heidän lapsensa ovat jo täällä, ja lisää tulee. Joten insinöörijärjellä heidän kotouttamiseensa ja koulutukseensa kannattaa panostaa enemmän, jotta heistä tai ainakin heidän lapsenlapsistaan saadaan yhteiskunnalle hyödyllisiä jäseniä.
Kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta karsiminen on järjetöntä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Olisihan se ollut kyllä poliittinen jysäys, jos Suomen hallitus olisi tehnyt ainoana länsimaana Euroopassa kielteisen päätöksen auttaa Syyrian sodan uhreja, naisia ja lapsia...
Ja siinä olivat vaihtoehdot? Menetimme siis rajojemme kontrollin, emmekä pystyneet tulijoiden järkevään hallintaan, mikä on jokaisen suvereenin valtion perustehtävä. Olisimme hyvin voineet noudattaa kansainvälisiä lakeja sekä säilyttää tilanteen hallinnan vaan mitään kontrollia ei ollut. Siitä sitten juontui mm. tämä täysin itse aiheutettu paperittomien ongelma, jolla lakaisimme merkittävän yhteiskunnallisen haasteen maton alle, koska se tuntui hallituksesta, sontalehdistä ja kansan syvistä riveistä hyvältä ratkaisulta.

Muuten tuo muotoilusi "Suomalaisten halu auttaa pieneni merkittävästi kun ymmärrettiin, että kyse ei ollutkaan Syyrian sodan uhreista vaan pian useista raiskauksista kiinni jääneistä irakilaisista" - on varmasti vahingossa omiaan johtamaan harhaan, epäilemättä ymmärrät, että vain pieni murto-osa noista tulijoista on syyllistynyt rikoksiin?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Joka tapauksessa maahanmuuttajat ja heidän lapsensa ovat jo täällä, ja lisää tulee. Joten insinöörijärjellä heidän kotouttamiseensa ja koulutukseensa kannattaa panostaa enemmän, jotta heistä tai ainakin heidän lapsenlapsistaan saadaan yhteiskunnalle hyödyllisiä jäseniä.
Kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta karsiminen on järjetöntä.

Kotouttamiseen tulisi lisätä resursseja moninkertaisesti. Myös oman turvallisuutemme takia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja siinä olivat vaihtoehdot? Menetimme siis rajojemme kontrollin, emmekä pystyneet tulijoiden järkevään hallintaan, mikä on jokaisen suvereenin valtion perustehtävä. Olisimme hyvin voineet noudattaa kansainvälisiä lakeja sekä säilyttää tilanteen hallinnan vaan mitään kontrollia ei ollut. Siitä sitten juontui mm. tämä täysin itse aiheutettu paperittomien ongelma, jolla lakaisimme merkittävän yhteiskunnallisen haasteen maton alle, koska se tuntui sontalehdistä ja kansan syvistä riveistä hyvältä ratkaisulta.

No, itse väänsin täälläkin Suomen rajojen sulkemisesta ja aidasta Ruotsin rajalle. Mutta persuja myöten vastaus oli, että ei ole mahdollista. Minusta olisi ollut.

Muuten tuo muotoilusi "Suomalaisten halu auttaa pieneni merkittävästi kun ymmärrettiin, että kyse ei ollutkaan Syyrian sodan uhreista vaan pian useista raiskauksista kiinni jääneistä irakilaisista" - on varmasti vahingossa omiaan johtamaan harhaan, epäilemättä ymmärrät, että vain pieni murto-osa noista tulijoista on syyllistynyt rikoksiin?

Jännästi taas viet keskustelua minuun. Kysehän oli siitä, miten suomalaisten suhtautuminen muuttui kun raiskauksista ensin vaiettiin ja sitten kun ne tulivat esille, puhuttiin. Osassa kuntia, joissa oli turvapaikanhakijoita, luotiin "äitien valvontaryhmiä" seuraamaan tyttäriensä liikkeitä ja sitä, että ei ollut kukaan irakilainen lähennellyt matkalla koulusta kerhoon tai kotia.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No, itse väänsin täälläkin Suomen rajojen sulkemisesta ja aidasta Ruotsin rajalle. Mutta persuja myöten vastaus oli, että ei ole mahdollista. Minusta olisi ollut.



Jännästi taas viet keskustelua minuun.
Minä olisin harkinnut tilapäisiä leirejä rajan tuntumaan, jonne olisimme keskittäneet tulijat ehtiäksemme kunnolla käsittelemään heidän hakemuksensa.

Siis ihan puhtaasti kiinnitin vain huomiota tuohon sinun muotoiluusi, mikä minusta oli perustellusti aika epäselvä, eikä siitä käy esiin se ilmeinen tosiseikka, että rikollisia oli pieni murto-osa tulijoista. En mitenkään epäile että ajattelisit jotenkin eri lailla asiasta kuin minä, siksi mainitsinkin asiasta, ellet itse huomannut. Toki se oli outoa aikaa ja vallitsi jonkinlainen ihme huuma ja välillä oli aika epätodellinen olo tuona syksynä. Rajojen kontrolli on suvereenin valtion perustehtävä eikä tuollaisesta hallitsemattomasta vyörystä voi aiheutua mitään hyvää. Ihan ilman tulijoita sinänsä erityisesti demonisoimatta.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Joka tapauksessa maahanmuuttajat ja heidän lapsensa ovat jo täällä, ja lisää tulee. Joten insinöörijärjellä heidän kotouttamiseensa ja koulutukseensa kannattaa panostaa enemmän, jotta heistä tai ainakin heidän lapsenlapsistaan saadaan yhteiskunnalle hyödyllisiä jäseniä.
Kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta karsiminen on järjetöntä.
Kyllä näin, mutta pitäisi miettiä mikä on oikea kotouttamisstrategia. Tarkoittaako kotouttamiseen panostaminen enemmän arabian- ja somaliankielisiä opettajia peruskouluihin, lisää toimintapajoja, työkokeiluja, suoraa taloudellista apua perheille? Vai jotain muuta?

Näitä on kyllä jo kokeiltu aika pitkään, ja kotoutuminen ei vaikuta näin perstuntumalta kovin vahvasti korreloivan sen siihen käytetyn rahamäärän kanssa. En kiistä etteikö näistä em. asioista monet olisi sinänsä tärkeitä ja tarpeellisia, yksilötasolla olleet varmasti monelle hyödyksi. Mutta kun asiaa tarkastellaan makrotasolla, ison kuvan muuttamiseen tarvitaan aivan toisenlaista lähestymistapaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minä olisin harkinnut tilapäisiä leirejä rajan tuntumaan, jonne olisimme keskittäneet tulijat ehtiäksemme kunnolla käsittelemään heidän hakemuksensa.

Kyllä ne rajat olisi tullut sulkea, mutta siihen ei ollut poliittista mahdollisuutta. Tilapäiset leirit talvea vasten olisivat olleet täysin tyhjän päällä ja koonneet Senaatintorille 100 000 ihmisen mielenosoitukset myös useiden oikeistoliberaalien näkyvästi tukemina.

Siis ihan puhtaasti kiinnitin vain huomiota tuohon sinun muotoiluusi, mikä minusta oli perustellusti aika epäselvä, eikä siitä käy esiin se ilmeinen tosiseikka, että rikollisia oli pieni murto-osa tulijoista. En mitenkään epäile että ajattelisit jotenkin eri lailla asiasta kuin minä, siksi mainitsinkin asiasta, ellet itse huomannut. Toki se oli outoa aikaa ja vallitsi jonkinlainen ihme huuma ja välillä oli aika epätodellinen olo tuona syksynä. Rajojen kontrolli on suvereenin valtion perustehtävä eikä tuollaisesta hallitsemattomasta vyörystä voi aiheutua mitään hyvää. Ihan ilman tulijoita sinänsä erityisesti demonisoimatta.

Huomattavasti keskimääräistä suurempi osa humanitaarisista tulijoita tekee rikoksia. Osin tämä seurailee koulutustaustaa. Kantasuomalaisissa peruskoulunsa keskeyttävien tai käyvien osuus on joissakin rikoksissa monikymmenkertainen vrt keskiarvoon.

Valitettavasti irakilaisten osuus koko Suomen raiskauksista vuonna 2017 oli noin 12 prosenttia ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön osalta noin 7 prosenttia. Ja valitettavasti sosiodemografisten tekijöiden vakioinnin jälkeenkin Afrikasta ja Lähi-Idästä kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyllä näin, mutta pitäisi miettiä mikä on oikea kotouttamisstrategia. Tarkoittaako kotouttamiseen panostaminen enemmän arabian- ja somaliankielisiä opettajia peruskouluihin, lisää toimintapajoja, työkokeiluja, suoraa taloudellista apua perheille? Vai jotain muuta?

Näitä on kyllä jo kokeiltu aika pitkään, ja kotoutuminen ei vaikuta näin perstuntumalta kovin vahvasti korreloivan sen siihen käytetyn rahamäärän kanssa. En kiistä etteikö näistä em. asioista monet olisi sinänsä tärkeitä ja tarpeellisia, yksilötasolla olleet varmasti monelle hyödyksi. Mutta kun asiaa tarkastellaan makrotasolla, ison kuvan muuttamiseen tarvitaan aivan toisenlaista lähestymistapaa.
Mikä se toisenlainen lähestymistapa sitten olisi?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tästä on nyt useampi vuosi aikaa, mutta joskus luin Norjassa tehdyn uutisen (en muista, julkaistiinko se YLE:n sivuilla), että lopulta maahanmuuttajienkin lapsiluvut kääntyvät melko samanlaisiksi, mitä kantaväestönkin.
Maahanmuutto lisää syntyvyyttä joka tapauksessa, olivat tulijat mistä maista hyvänsä. Näin teoreettisesti ajateltuna, jos maahan x asettuu 100 000 lapsetonta 18-35 vuotiasta miestä ja 100 000 18-35-vuotiasta lapsetonta naista, tarkoittaa se aika lailla vääjäämättä, että joitain vuosia myöhemmin maassa x on enemmän lapsia, mitä ilman tätä maahanmuuttoa olisi ollut.

Itse asiassa en ihmettelisi, vaikka tänä vuonna hivenen nousukäyrälle palannut syntyvyys Suomessa johtuisi pitkälti vuosina 2022 ja 2023 merkittävästi nousseesta maahanmuuttotrendistä aiempiin vuosiin nähden. Tarkempaa dataa, kuinka suuri osa vuonna 2024 syntyneistä on ulkomaalaistaustaisia ei vielä ole, joten johtopäätöksiä ei voi vielä tehdä.

Vaikka itse suuri maahanmuuton kannattaja olenkin, yhtä lailla on myönnettävä, ettemme ole integraatiossa riittävän hyvin onnistuneet, mitä tulee merkittävään osaan tänne asettuneista ja siitä myös PISA-tulokset kertovat. Tiedä sitten mitkä asiat ovat taustalla. Useimmat Suomessa kasvaneet maahanmuuttajataustaiset lapset osaavat suomea hyvin / erinomaisesti, ettei kielitaitoon voine vedota heidän osaltaan, mutta entä vanhemmat? Mikäli vanhemmat osaavat suomea vain tyydyttävästi tai sitäkin heikommin, näkyy se vääjäämättä lastenkin arjessa. Toisaalta juuri maahanmuuttajavanhempien voisi olettaa olevan erityisen huolehtivaisia lastensa koulumenestyksen suhteen. Stereotypiahan on se, että esim. Intiasta ja Itä-Aasiasta länsimaihin asettuneet ovat todella vaativia lastensa pärjäämisen osalta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Valitettavasti irakilaisten osuus koko Suomen raiskauksista vuonna 2017 oli noin 12 prosenttia ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön osalta noin 7 prosenttia. Ja valitettavasti sosiodemografisten tekijöiden vakioinnin jälkeenkin Afrikasta ja Lähi-Idästä kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
Tästä korkeammasta osuudesta ei tietenkään vallitse mitään erimielisyyttä vaan vain on hyödyllistä muistaa tämä samalla täysin yhtä lailla todenpitävä seikka, että vain hyvin pieni vähemmistö näistä ryhmistä siltikin syyllistyy näihin rikoksiin. Hyvinkin näkyvät demagogit ja systemaattiset vastakkainasettelun lietsojat tässä yhteiskunnassa tekevät kaikkensa hämärtääkseen ymmärryksen tuosta jälkimmäisesta asiasta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tästä korkeammasta osuudesta ei tietenkään vallitse mitään erimielisyyttä vaan vain on hyödyllistä muistaa tämä samalla täysin yhtä lailla todenpitävä seikka, että vain hyvin pieni vähemmistö näistä ryhmistä siltikin syyllistyy näihin rikoksiin. Hyvinkin näkyvät demagogit ja systemaattiset vastakkainasettelun lietsojat tässä yhteiskunnassa tekevät kaikkensa hämärtääkseen ymmärryksen tuosta jälkimmäisesta asiasta.

Tilastoja hyvin tuntevana tiedän, että pieni osa syyllistyy esimerkiksi raiskauksiin. Ja luvuissa saattaa olla yhden tekijän useita tai jopa useita kymmeniä raiskausrikoksia.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sori kevyt provo mutta olette molemmat väärässä. Suomessa lähinnä jotkut Hakkaraiset ja Huhtasaaret kaipaavat sitä vitivalkoista Suomea.
Sanoisin kyllä että se perussuomalaisten kannattajakunta, mikä on vahvoilla maaseutu-Suomessa, jossa ei paljon maahanmuuttajia näy haikailee kylläkin näillä seuduilla osin vieläkin vallitsevaan konservatiiviseen monokulttuuriin, mikä on heitä pelottavasti murtunut Helsingissä ja muutamassa muussa isommassa kaupungissa. Ylipäänsä elämme jonkinlaista murrosaikaa länsimaissa, jossa etenkin maaseutu ja vanhemmat ikäluokat tuntevat olonsa aika orvoiksi näissä vallitsevissa globaaleissa ja liberalistisissa trendeissä.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Toki pitää sitten tuoda niistä maista näitä maahanmuuttajia, missä lähtökohtaisesti syntyvyys on suurta. Kaikkialla näin ei ole.

IHME-instituutin (Institute For Health Metrics and Evaluation) tekemän tutkimuksen mukaan korkea syntyvyys kehittyvissä maissa ja alhainen syntyvyys kehittyneissä maissa ajaa osaltaan merkittävää sosiaalista murrosta.

Ainoastaan Samoalla, Somaliassa, Tongalla, Nigerissä, Tshadissa ja Tadzhikistanissa hedelmällisyysluvun ennakoidaan olevan vuonna 2100 sellaisella tasolla, että väestömäärä kasvaa. Väestön uusiutumistaso on laskennallisesti 2,1 lasta naista kohden.

Myös Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston tutkija Teresa Castro Martin korosti, että IHME-instituutin tutkimuksen lukemat ovat vain ennusteita. Hän ei itse osallistunut tutkimuksen tekemiseen.

Hän huomautti, että tuoreen tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen syntyvyys laskee alle uusiutumistason noin vuoden 2030 tienoilla, kun taas YK ennustaa tämän tapahtuvan noin vuonna 2050.

 
Maahanmuutto lisää syntyvyyttä joka tapauksessa, olivat tulijat mistä maista hyvänsä. Näin teoreettisesti ajateltuna, jos maahan x asettuu 100 000 lapsetonta 18-35 vuotiasta miestä ja 100 000 18-35-vuotiasta lapsetonta naista, tarkoittaa se aika lailla vääjäämättä, että joitain vuosia myöhemmin maassa x on enemmän lapsia, mitä ilman tätä maahanmuuttoa olisi ollut.
Lapsia toki syntyy enemmän mutta kokonaishedelmällisyyteen sillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sanoisin kyllä että se perussuomalaisten kannattajakunta, mikä on vahvoilla maaseutu-Suomessa, jossa ei paljon maahanmuuttajia näy haikailee kylläkin näillä seuduilla osin vieläkin vallitsevaan konservatiiviseen monokulttuuriin, mikä on heitä pelottavasti murtunut Helsingissä ja muutamassa muussa isommassa kaupungissa. Ylipäänsä elämme jonkinlaista murrosaikaa länsimaissa, jossa etenkin maaseutu ja vanhemmat ikäluokat tuntevat olonsa aika orvoiksi näissä vallitsevissa globaaleissa ja liberalistisissa trendeissä.
Ero suurehkon yliopistokaupungin ja maaseudun kylien välillä on tässä häkellyttävän iso. Sitä ei tosiaan ehkä ymmärretäkään siellä kaupungin kuplassa. Sama ilmiö vielä voimakkaampana jenkeissä, jossa vielä kaksipuoluejärjestelmä johtaa kahtia jakautumiseen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lapsia toki syntyy enemmän mutta kokonaishedelmällisyyteen sillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta.
Joo ei automaattisesti. Vaikutus ilman maahanmuuttoa koko ajan kärjelleen kallistuvaan väestöpyramidiimme ja rempallaan olevaan huoltosuhteeseemme on kuitenkin joka tapauksessa positiivinen, mikäli kyse siis on työperäisestä maahanmuutosta. Suomeen syntyvät ja siitä lähtien suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin kasvavat lapset ovat joka tapauksessa positiivinen asia.

Vaikka laajan mittakaavan maahanmuuttoa kannatankin, tulijoita kohtaan on varaa myös olla vaativa. Sujuvan suomen / ruotsin oppiminen tulisi olla perusvaatimus pysyvälle oleskeluluvalle, siinä missä työllistymisen ja nuhteettomuuden.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei enää voida tuudittautua siihen, että Suomi pystyy tutkimaan sivusta isompien länsimaiden virheitä ja välttämään ne omissa kotouttamis- ja integrointitoimissaan ja koulutusjärjestelmässään; nyt pitää alkaa nopeasti oppia omista virheistä ja korjata ne.

Kuten joku edellä totesi, nykyiset maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä ovat jo täällä, ja Suomen tulevaisuus on sen varassa, että kutistuvista ikäluokista saadaan mahdollisimman tehokkaasti potentiaali irti ikääntyvän kansakunnan ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lasten ja nuorten heikot koulutus- ja oppimistulokset ovat perustavanlaatuinen ongelma, ja hyvältä tulevaisuuden kannalta ei tietenkään vaikuta sekään, jos ulkomaalaistaustaiset kasvavana kansanosana jäävät oppimistuloksissa vieläpä kantasuomalaisten heikentyneistä tuloksista jälkeen. Tutkimusjutuissa mainittu maahanmuuttajataustaisten keskimääräinen heikko sosioekonominen asema, jota esitetään osaltaan perusteeksi heikommille oppimistuloksille, ei parane, mikäli maahanmuuttajataustaisia ei saada paremmalla prosentilla mukaan lukio- ja korkeakouluopintoihin.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Mikä se toisenlainen lähestymistapa sitten olisi?
Siihen tarvitaan joku viisaampi vastaamaan, mutta isossa kuvassa ongelma on segregaatio ja varjoyhteiskuntien synty. Kotoutuminen tapahtuu, mutta se viiteryhmä mihin kotoudutaan ei olekaan suomalainen yhteiskunta, vaan sen oman kulttuurin muodostama varjoyhteiskunta. Oma fiilikseni on, että tietyt kotouttamistoimet ovat saattaneet tukea tätä ilmiötä. Ehkä maahanmuuttajille ei ole syntynyt kannusteita osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja verkostoitua valtaväestön kanssa.

En osaa sanoa konkreettisia toimenpiteitä mitä tulisi tehdä, mutta lähtisin liikkeelle siitä että tarvitaan rehellinen makrotason analyysi eri maahanmuuttajaryhmistä. Koulutustaso, tulotaso, rikostilastot, demografia, tukien käyttöaste, asumismuoto/alue jne. Sitten tunnistetaan ne yhteiset tekijät joilla on negatiivinen tai positiivinen vaikutus integroitumiseen, ja aletaan miettiä mihin kannattaa investoida ja mistä leikata. Helpommin sanottu kuin tehty. Isossa kuvassa kuitenkin ajattelisin että tarvitaan tukien lisäksi myös kannustimia. Leikkauksellakin, joka iskee lyhyellä tähtäimellä kipeästi yksilöihin, voi ryhmätasolla olla pitkällä aikavälillä positiivinen nettovaikutus.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ehkä maahanmuuttajille ei ole syntynyt kannusteita osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja verkostoitua valtaväestön kanssa.
Avioliiton / avoliiton suomalaissyntyisen henkilön kanssa voisin olettaa olevan mitä parhain kotoutumisteko. Paikalliset tavat jne. tarttuvat ihan eri lailla, kun on "kotiopettaja" omasta takaa. Hyvä esimerkki tällaisesta maahanmuuttajasta on mm. tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.
 

hk65

Jäsen
Nykyiset maahanmuuttajat ovat tosiaan täällä ja jotain tarttis kotouttamisen osalta tehrä, mutta tulevaisuudessa jo ihan suoraan siintää uudet kriisit, etenkin niiden maiden osalta, jotka edustavat tuon oppimisen ja kulttuurinsa osalta sitä tutkimuksen häntäpäätä. Näiltä ollaan ihan yhtä lailla laitettu laput silmille ja selitetty Hesaria myöden silmät kirkkaina, että uusi Nokiahan sieltä vaan meille tulee. Kun ei vaan ole tullut, eikä jatkossakaan tule. Ja jos ei edes edeltäviä saada mitenkään kotoutettua yhteiskuntaan, niin uusille on oikeasti voitava jo sanoa suoraan, että "kiitos ei". Maksetaan vaikka sitten johonkin EU-rahastoon fyffeä, joilla korvataan hoitomaille syntyviä kustannuksia. Muutkin EU-maat ovat sen verran hanakoita omien etujensa suhteen, että ihan hyvin Suomi voi olla tämän asian osalta se vastarannan kiiski.

On sitä nykyistä kotouttamistakin sitten mietittävä siltä kantilta, että mitä se tulisi maksamaan, että se saadaan tehtyä toimivasti. Jos pitää (näin kärjistetysti) vaikkapa 10 miljardia siitä maksaa lisäresursseina, niin eihän siinäkään ole enää kansantaloudellisesti mitään helvetin järkeä. Lisäksi, miten esim.kotiolojen osalta voidaan tuota edes millään rahalla mahdolliseksi tehdä, ilman että lapset otetaan huostaan, jos kulttuuriperimä vaan on vanhemmilla niin juurtunutta, että "perkele meillähän ei lapset tai varsinkaan tytöt mitään kouluja käy"?
 

hk65

Jäsen
Avioliiton / avoliiton suomalaissyntyisen henkilön kanssa voisin olettaa olevan mitä parhain kotoutumisteko. Paikalliset tavat jne. tarttuvat ihan eri lailla, kun on "kotiopettaja" omasta takaa. Hyvä esimerkki tällaisesta maahanmuuttajasta on mm. tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.
Sinällään ymmärrän ideasi, mutta brittiläisen korkeakoulutetun juristin kotoutumisprosessi ei liene se ongelma täällä Suomessa.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Ero suurehkon yliopistokaupungin ja maaseudun kylien välillä on tässä häkellyttävän iso. Sitä ei tosiaan ehkä ymmärretäkään siellä kaupungin kuplassa. Sama ilmiö vielä voimakkaampana jenkeissä, jossa vielä kaksipuoluejärjestelmä johtaa kahtia jakautumiseen.

Jeps. Tämä on se tekijä, mikä tulee pysäyttämään kaupungistumista ja nostamaan varsinkin noin 100 km säteellä isoimmista taajamista olevan maaseudun vetovoimaa. Jo nyt saa kuulla paljon tarinoita maaseudulta, jossa joko maahanmuuttajat ovat itse lähteneet pois kulttuurillisiin seikkoihin vedoten tai paikalliset ovat savustaneet heidät pois.

Nyt kun kaupunkeihin muodostuu koko ajan enemmän näitä "varjoyhteiskuntia", vetää entistä isompi joukko kantaväestöstä omat johtopäätökset ja muuttaa kauemmas. Aluksi enemmän laitakaupungille ja ajan edetessä vieläkin kauemmaksi. Kun maahanmuuttovastaisuus tulee lähivuosina nousemaan myös muissa puolueissa kuin PS:ssä, tulee tämä entisestään tukemaan ilmiötä. Muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa tapahtunut ajattelun muutos tulee myös väkisin tänne. Tänne ovat tulleet kaikki woketukset sun muut haitalliset poliittiset ilmiöt vuosien varrella aina vähän viiveellä ja niin tulee tapahtumaan tämän hyödyllisemmän asian kohdalla. 5-10 vuoden päästä sana rasismi tarkoittaa eri asiaa kuin tällä hetkellä.

Jo nyt on ilmiö, jossa isompien kaupunkien keskustat ovat täyttymässä "huonommista veronmaksajista" ja enemmän valtiolle rahaa tuovat veronmaksajat liikkuvat koko ajan pois keskustoista. Tämä ei ole todellakaan pelkästään maahanmuuttopolitiikan syytä, vaan esimerkiksi päihde- ja työmarkkinapolitiikka sekä asuntopolitiikka vaikuttaa asiaan.
 
Viimeksi muokattu:

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Vaikka itse suuri maahanmuuton kannattaja olenkin, yhtä lailla on myönnettävä, ettemme ole integraatiossa riittävän hyvin onnistuneet, mitä tulee merkittävään osaan tänne asettuneista ja siitä myös PISA-tulokset kertovat. Tiedä sitten mitkä asiat ovat taustalla. Useimmat Suomessa kasvaneet maahanmuuttajataustaiset lapset osaavat suomea hyvin / erinomaisesti, ettei kielitaitoon voine vedota heidän osaltaan, mutta entä vanhemmat? Mikäli vanhemmat osaavat suomea vain tyydyttävästi tai sitäkin heikommin, näkyy se vääjäämättä lastenkin arjessa. Toisaalta juuri maahanmuuttajavanhempien voisi olettaa olevan erityisen huolehtivaisia lastensa koulumenestyksen suhteen. Stereotypiahan on se, että esim. Intiasta ja Itä-Aasiasta länsimaihin asettuneet ovat todella vaativia lastensa pärjäämisen osalta.
Jostain syystä en enää näiden vuosikymmenien ja kymmenittäin syydettyjen _miljardien_ jälkeen viitsisi puhua MEISTÄ ensisijaisena yhtälön epäonnistujana. Missä on tiettyjen maahanmuuttajien vastuu, kiinnostus ja halu integraatioon? Entä tilivelvollisuus, jos homma ei yksilö/viiteryhmätasolla toimi?

Kysehän ei todellakaan ole siitä, ettäkö Suomeen olisi jotenkin erityisen vaikea integroitua. Positiivisia esimerkkejä on monista kansallisuuksista ja kulttuuritaustan osalta vaikka kuinka. Jostain syystä taasen epäonnistumisissa toistuu yksi kulttuuris-uskonnollinen tekijä, jonka kaikki kyllä tietävät, mutta sen ääneen sanominen on joko rasismia ja/tai fobiaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös