Suomessa riittää puuskia, jotka määrittävät kansan yleistä mielialaa. Yksi näistä puuskista on havahtuminen maahanmuuton tarpeeseen. Tarvetta epäilemättä on, mutta minulla on paha aavistus, ettei tätäkään asiaa jakseta miettiä edes 20-30 vuoden päähän etenkään silloin, kun kysymyksessä ovat kouluttamattomat tai vähän koulutetut kaikkein yksinkertaisinta duunia tekevät.
-Suomalaista työtöntä ei voi karkottaa ulkomaille, joten hänet kannattaa yrittää saada töihin. Pienipalkkaisessa työssä ollessaan hän ei ehkä maksa yhteiskunnalle aiheuttamiaan kuluja, mutta kulut kuitenkin laskevat.
Pienipalkkainen maahanmuuttajakin voi aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa yhteiskunnalle rahaa. Ja silloinkin, kun hän tuottaa enemmän kuin kuluttaa, lienee yhteiseen kassaan kannetun määrä kovin vaatimaton.
Onko pienipalkkaisten maahanmuuttajien haaliminen tänne pelkkä mahdollisuus vai mahdollisesti myös riski? Mitä jos he pitemmällä aikavälillä osoittautuvat kulueräksi, vaikka heidät tällä hetkellä esitetään kestävyysvajeen pelastajina?
-Millä perusteella oletamme, että Suomessa olisi tulevaisuudessakin yksinkertaista suorittavaa työtä edes yhtä paljon kuin nykyään? Asiakaspalvelua siirretään muihin maihin, vähän koulutettuja työllistävältä kaupan alalta tulee katoamaan seuraavien vuosikymmenten aikana massiivisesti työtä ja yleensäkin yksinkertaisimpia töitä pyritään jatkuvasti automatisoimaan tai muuttamaan ihmisten itse hoidettavaksi (esimerkkinä nettipankki ja itsepalvelukassat). Työtä myös siirretään maihin, joissa sen teettäminen on halvempaa.
Suomen työttömyysongelmasta selittää merkittävän osan kohtaanto-ongelmat. Ei ole riittävän pystyviä tai terveitä tekijöitä. Miksi ihmeessä oletamme kouluttamattomat maahanmuuttajat superihmisiksi, jotka muutaman kuukauden pikakoulutuksella oppivat tekemään työtä, jonka oppimiseen suomalaiselta kuluu useita vuosia? Miksi oletamme, etteivät maahanmuuttajat sairastaisi fyysisesti tai psyykkisesti? Pelkkää tuottoako he ovat?
-Miksi oletamme, että lähes kaikki tänne tulevat maahanmuuttajat työllistyvät? Jos työllistyvät maahanmuuttajat tuottavat veroina vain ropoja, mutta samaan aikaan huomattava joukko tulijoista elää tuilla, niin eihän kokonaisuudesta saa mitenkään kannattavaa. Työllistyvät tulijat eivät maksa työttömien kuluja.
-Miksi luotamme siihen, että kohtuuttomaan kerskakulutukseen ja velanottoon perustuva maailmantalous ei jossain vaiheessa koe syvää pitkäaikaista pudotusta? Mitä teemme, jos olemme haalineet tänne kouluttamattomia ihmisiä, jotka sopeutuvat kaikkein heikoimmin globaaleihin taantumiin?
Maahanmuuttajien hyvä puoli on mahdollinen lasten tekeminen, mutta lapsetkin ovat yhteiskunnalle pirun kalliita, eikä ole todennäköistä, että eriarvoistuvassa yhteiskunnassa maahanmuuttajien lapsista tulee Suomelle hyödyllisiä korkeasti koulutettuja. Koulutustaso tuppaa periytymään.
En tiedä enkä ymmärrä, millaisia valintoja Suomen kannattaisi tehdä, mutta vähänhän tässä taas tulee olo, että ihan loppuun asti asioita ei ole mietitty. Elinkeinoelämän vaikutus poliittiseen päätöksentekoon on nykymaailmassa merkittävä. Sille on tärkeää saada ihmisiä Suomeen, mutta se ei välitä siitä, kuka heidät elättää, jos paska osuu tuulettimeen.
-Suomalaista työtöntä ei voi karkottaa ulkomaille, joten hänet kannattaa yrittää saada töihin. Pienipalkkaisessa työssä ollessaan hän ei ehkä maksa yhteiskunnalle aiheuttamiaan kuluja, mutta kulut kuitenkin laskevat.
Pienipalkkainen maahanmuuttajakin voi aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa yhteiskunnalle rahaa. Ja silloinkin, kun hän tuottaa enemmän kuin kuluttaa, lienee yhteiseen kassaan kannetun määrä kovin vaatimaton.
Onko pienipalkkaisten maahanmuuttajien haaliminen tänne pelkkä mahdollisuus vai mahdollisesti myös riski? Mitä jos he pitemmällä aikavälillä osoittautuvat kulueräksi, vaikka heidät tällä hetkellä esitetään kestävyysvajeen pelastajina?
-Millä perusteella oletamme, että Suomessa olisi tulevaisuudessakin yksinkertaista suorittavaa työtä edes yhtä paljon kuin nykyään? Asiakaspalvelua siirretään muihin maihin, vähän koulutettuja työllistävältä kaupan alalta tulee katoamaan seuraavien vuosikymmenten aikana massiivisesti työtä ja yleensäkin yksinkertaisimpia töitä pyritään jatkuvasti automatisoimaan tai muuttamaan ihmisten itse hoidettavaksi (esimerkkinä nettipankki ja itsepalvelukassat). Työtä myös siirretään maihin, joissa sen teettäminen on halvempaa.
Suomen työttömyysongelmasta selittää merkittävän osan kohtaanto-ongelmat. Ei ole riittävän pystyviä tai terveitä tekijöitä. Miksi ihmeessä oletamme kouluttamattomat maahanmuuttajat superihmisiksi, jotka muutaman kuukauden pikakoulutuksella oppivat tekemään työtä, jonka oppimiseen suomalaiselta kuluu useita vuosia? Miksi oletamme, etteivät maahanmuuttajat sairastaisi fyysisesti tai psyykkisesti? Pelkkää tuottoako he ovat?
-Miksi oletamme, että lähes kaikki tänne tulevat maahanmuuttajat työllistyvät? Jos työllistyvät maahanmuuttajat tuottavat veroina vain ropoja, mutta samaan aikaan huomattava joukko tulijoista elää tuilla, niin eihän kokonaisuudesta saa mitenkään kannattavaa. Työllistyvät tulijat eivät maksa työttömien kuluja.
-Miksi luotamme siihen, että kohtuuttomaan kerskakulutukseen ja velanottoon perustuva maailmantalous ei jossain vaiheessa koe syvää pitkäaikaista pudotusta? Mitä teemme, jos olemme haalineet tänne kouluttamattomia ihmisiä, jotka sopeutuvat kaikkein heikoimmin globaaleihin taantumiin?
Maahanmuuttajien hyvä puoli on mahdollinen lasten tekeminen, mutta lapsetkin ovat yhteiskunnalle pirun kalliita, eikä ole todennäköistä, että eriarvoistuvassa yhteiskunnassa maahanmuuttajien lapsista tulee Suomelle hyödyllisiä korkeasti koulutettuja. Koulutustaso tuppaa periytymään.
En tiedä enkä ymmärrä, millaisia valintoja Suomen kannattaisi tehdä, mutta vähänhän tässä taas tulee olo, että ihan loppuun asti asioita ei ole mietitty. Elinkeinoelämän vaikutus poliittiseen päätöksentekoon on nykymaailmassa merkittävä. Sille on tärkeää saada ihmisiä Suomeen, mutta se ei välitä siitä, kuka heidät elättää, jos paska osuu tuulettimeen.
/img-s3.ilcdn.fi/9e99a8573a0e9d1312a61a5eedaeec2dcc6c5dae0184c0b7106beb0df9a371fd.jpg)
