Palaan vielä viime viikon keskusteluun, koska lupasin tarkistaa oletukseni. Se on tehty. Tästä lähdin:
1. Lähtökohtani on se, että pakolaisia otetaan Suomeen ja kun otetaan, tarvittavat valmiudet elämiseen annetaan.
2. Jos Suomeen otetaan pakolaisia, ei heitä voi taivasalla majoittaa, vaikka kunnassa olisi asuntojonoissa kymmeniä, satoja tai tuhansia ihmisiä. Vaikka maahanmuuttajiakin on asunnottomina, ei Suomi ja kunnat voi lähteä siitä, että valtion tukea saavia pakolaisia ei asutettaisi kuntaan saavuttuaan. Kuntien asuntojonoissa ei ole sinänsä numerojärjestystä, vaan tarveharkinta. Tämä takaa sen, että viimeisenä tullut voidaan tarvittaessa nostaa ensimmäiseksi.
3. Se mikä on tämän asian osalta ongelma, on julkisen keskustelun vähäisyys pakolaisten oikeuksista ja valtion sekä kuntien sitoumuksista sen jälkeen, kun vaikkapa perhe saa pysyvän oleskeluluvan ja heistä tulee pakolaisia. Olisi syytä tuoda esille avoimesti pakolaisperheiden sijoittuminen esimerkiksi tarveharkinnassa. Pelkämäällä asian esittämistä kuten se on, lisätään epätietoisuutta.
4. Tiivistäen: jos kannattaa pakolaisten ottamista Suomeen, kannattaa samalla heidän asettamistaan tietyissä asioissa kantasuomalaisten edelle perusteenaan se, että he ovat pakolaisia. Asian myöntäminen edesauttaisi järkevämpää keskustelua aiheesta.
Viimeinen kohta aiheutti määrällistä, mutta ei laadullista keskustelua ja lupasin palata siihen tällä viikolla, kun saan faktat kuultua eräästä kunnasta. Totta on, että positiivinen syrjintä toimii ja kuulin, että esimerkiksi nuorisotyöhön kaivataan kipeästi lisää ammattitaitoisia ohjaajia yms eri kansallisuuksista. Tätä pidetään myös tärkeänä ennaltaehkäisevänä työnä.
Minusta juuri noin tulee toimiakin.
Mutta olin väärässä siinä, että asuntojen osalta valtion maksamat korvaukset kunnalle pakolaisista ohjaisivat asuntojen hankintaa. Todellisuudessa vähänkään suuremmassa kunnassa osa pakolaisista hankkii asuntonsa itse, tekevät sopimukset itse ja Kela maksaa tuet säännösten mukaan. Kunta voi omistaa suoraan tai yhtiön kautta asuntoja, joista osa on tyhjänä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, missä kuka tahansa haluaa asua.
Kotoutumisen osalta tilanne on suhteellisen heikko ja tämä on tullut esille selvityksissäkin. Tilannetta tuskin parantaa se, että kotoutumisen voi keskeyttää ja muuttaa esimerkiksi Helsinkiin hankkimalla asunnon ja laittamalla tarvittavat selvityksen Kelaan. Kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 % koulutuksen päättäneistä. Suomeksi se tarkoittaa, että ehkä vain 10-15 prosenttia kaikista saavutti tavoitekielitason mm. muuttojen ja muiden poissaolojen vuoksi.
Koita siinä sitten käydä koulua tai työllistyä.