Kannatan sitä, että työpaikan saatuaan saa jäädä Suomeen. Työpaikan on toki oltava oikea.
No jaa. Jos maahan tulee hakemaan turvapaikkaa ja henkilö työllistyy turvapaikkaprosessin pitkittyessä sekä jatkaa töissä vielä koeajankin jälkeen, niin miksipä ei voisi myöntää vaikka tilapäistä työlupaa mikä muutaman vuoden aktiivisen työskentelyn yms. jälkeen laajennettaisiin pysyväksi. Työtä tekeviä ihmisiä tänne kaivataan olkoot se kuinka epähumaania tai eettisesti kestämätöntä.Tämäkin kuulostaa yksinkertaiselta. Jos maahan tullaan hakemaan turvapaikkaa, se pitää joko myöntää tai ihminen poistaa.
Työpaikkoja voi hakea ja maahan saa jäädä. Mutta järjestelmää ei saa käyttää hyväksi pikakaistana. Tämä on mielestäni humaani ja eettisesti kestävä kanta.
Nykyjärjestelmällä ei juuri mitenkään. Henkilön tullessa Suomeen ja sanoessaan "asylum", niin asia pitää käsitellä. Lisäksi viranomaisten päätöksistä kun voi valittaa. Valituskierre päälle ja kierre on valmis. Eikä Dublinin sopimuskaan toimi. Itse olisin valmis rajamaan turvapaikkaa hakevan oikeudeksi hakea kaksi kertaa turvpaikkaa. Viisi tai enemmän on mielestäni lähinnä pelleillyä ja halliinon jumittamista. Nykysysteemi mahdollistaa sen.Entäs sitten toisinpäin? Miten parannetaan seulaa jolla varmistetaan että ihmiset jotka eivät kuulu turvapaikkastatuksen alle saadaan karsittua pois?
Minä olen ymmärtänyt että tässä on myös kaikkia esteitä sellaisen pienen tullialueen kuin EU:n osalta. Mutta eihän se näitä maailmankansalaisia kiinnosta.
Kuten ei kiinnosta minuakaan kirjoittaa näihin maahanmuuttaja ketjuihin.
Esimerkiksi Kokoomus ja Mykkänen on valmis tarveharkinnan poistamiseen, jolloin turvapaikanhakija saisi työperusteisen oleskeluluvan työpaikan myötä. Tästä oli hallituksessa vääntöä, ja ainakin Siniset torppasi ajatuksen hallitusohjelmaan vedoten. Niinpä myönteistä päätöstä ei saatu. Kokoomuksen ajatus on oleskeluluvan lisäksi tietty tuloraja, jotta väärinkäyttöä ei voisi ainakaan samalla tavalla syntyä, kuin pelkällä oleskeluluvalla.
Tagi @Tuamas ja @Steegil ja @Saxon-747
How to get a visa/work permit in Europe - EurojobsEurojobsViimeisen kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan osalta ongelma on se, että jos hänellä ei ole henkilödokumentteja, lähtö tulee luultavasti jatkossakin työpaikasta huolimatta. Kyse on turvallisuudesta, kun henkilöllisyys on epäselvä. Sen sijaan EU ei vaadi tietääkseni Suomea noudattamaan tarveharkintaa EU:n ulkopuolelta tulevien osalta, vaan tämä päätös on Suomen. Suomi siis säätelee tätä itse.
Ymmärrän tämän, mutta ihan jo hakujen ja dokumentaation sekä keskustelun sujuvuuden kannalta turviskeskustelu on hyvä pitää ainakin laajemmin omassa ketjussaan.
En tokikaan tiedä että onko tarveharkinta EU lähtöistä, mutta aika tavalla tuo ainakin viittaa siihen.You can’t is the simple answer. If, and only if, you fall into certain categories defined by the country you want to work in, the company recruiting you can request a work permit. You generally can not apply for a work permit yourself.
Companies will have to prove to their respective governments that they can not find anyone within the European Union who fulfils the requirements for the job. Only when the government agrees they might issue a work permit.
Totta @Tuamas ja Mykkänen tuota painottikin. Ay-liikkeen näkemystä asiasta en kännykällä hae, mutta taitaa olla nega noin hatustani arvattuna.
En tokikaan tiedä että onko tarveharkinta EU lähtöistä, mutta aika tavalla tuo ainakin viittaa siihen.
Ay-liike vastustaa ja verrattain loogisista syistä. Ruotsi on ainoa EU- tai OECD-maa, joka on poistanut ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan eikä tuon länsinaapurimme kokeilun tulokset taida paljoa innostaa muita mukaan.
Ay-liikkeellä on tietenkin negatiiviset tulokset Ruotsista, koska ay-liike vastusti sielläkin poistoa. Työnantajilla taas näkemys on, että onnistui hyvin, koska olivat uudistusta vaatimassa. Yllättävät nämä kaksi kantaa... Ruotsi poisti tarveharkinnan jo 10 vuotta sitten. Jos ei tyydytä noihin, vaan katsellaan tutkimuksia, esimerkiksi Recruiting Immigrant Workers Sweden 2011 päätyy siihen, että plussalle meni.
Niin tai sitten voidaan vaikka katsoa OECD:n tutkimusta, jonka mukaan Ruotsin asettamat tavoitteet tarveharkinnan poistolle eivät täyttyneet, vaan työvoimaa tuli pääosin aloille, jolla oli ennestään työttömyyttä eikä niinkään aloille, joilla oli pulaa työvoimasta. Lieveilmiönä vielä päälle se, että monet työn perässä tulleet yhtäkkiä muuttuivatkin turvapaikanhakijoiksi sillä hetkellä, kun työsuhde päättyi.
Katsoin tuon jutun ja näytti oikein hyvältä. Miksi mies ei saisi jäädä Suomeen.
Laittakaa nyt toki linkkiä siihen suomalaiseen mikä hänen tilalleen tulisi. Vaikka joku sopiva olisi, niin miksi hän ei ole aikaisemmin hakenut paikkaa tai sitä hänelle tarjottu.
Yksi syy miksi pitää saada jäädä, mikä tulee mieleen, on se, että noihin voi luottaa. Suomalainen tulisi pikkujurrissa lämmittelemään kylpylää tai jos ei pääsisi paikalle, niin saikuttaisi...
Oliko tämä työpaikka avoimessa haussa, sitä minä kysyin. Onko annettu edes suomalaiselle työttömälle mahdollisuutta työllistyä? Ei ole yhtään esimerkkiä tarjota, niinpä.
Oliko tämä työpaikka avoimessa haussa, sitä minä kysyin. Onko annettu edes suomalaiselle työttömälle mahdollisuutta työllistyä? Ei ole yhtään esimerkkiä tarjota, niinpä.
Juu, varmasti löytyy esimerkkejä, joissa saamapuolelle päästään vasta myöhemmin. En tosin tiedä, paljonko tuollaisia perheitä tänne on tullut. Mutta silti en ymmärrä, miksi ihminen, joka on työllistänyt itsensä, pistetään maasta ulos ottamatta huomioon sitä, että se ihminen on ihan oikeasti työllistänyt itsensä.Ihan noinkaan ei voi ajatella, että yhteiskunta olisi tphakijan työllistyttyä jotenkin saamapuolella.
Esimerkki todellisesta elämästä, afgaanimies hakee töitä ja saa paikan Helsingistä. Palkka 9€ tunnilta ja kotona vaimo ja 4 lasta. Nuorin 6 ja vanhin 14. Kauanko luulet menevän, että yhteiskunta tästä jää plussalle, ihan ilman tulkkipalveluita?
En kritisoi näkemystäsi, mutta vähän kyllä haluaisin haastaa sitä. Oletko sitä mieltä, että jos Suomessa on nyt vaikka pari tuhatta koulutettua muuraria, tai kirvesmiestä, niin silti pitäisi voida kenen tahansa tänne tulla ja alkaa niihin hommiin? Tuon tarveharkinnan poistossahan on tällä hetkellä rajana korkeakoulutus, tai 3000€/kk palkka. Minusta korkeakoulutus, eli siis joku Insinöörin ammatti nyt ei ole edes mikään kummoinen vaade. Näistähän pyöri muutama vuosi sitten paljonkin juttua kun tuli kone inssejä mutta paperit ne vaan oli matkalla hukkuneet.Eihän kyse ollut siitä, onko tarveharkinta EU-lähtöistä. Kyse oli siitä, voiko Suomi halutessaan poistaa tarveharkinnan. Kyllä voi. Valtaosa ns. korkean tason osaajista tulee jo EU:n ulkopuolelta ilman tarveharkintaa Suomen päätöksellä. Muiden osalta jo nyt paikallinen Ely-keskus voi tehdä päätöksen itsenäisesti.
Ay-liikkeellä on tietenkin negatiiviset tulokset Ruotsista, koska ay-liike vastusti sielläkin poistoa. Työnantajilla taas näkemys on, että onnistui hyvin, koska olivat uudistusta vaatimassa. Yllättävät nämä kaksi kantaa... Ruotsi poisti tarveharkinnan jo 10 vuotta sitten. Jos ei tyydytä noihin, vaan katsellaan tutkimuksia, esimerkiksi Recruiting Immigrant Workers Sweden 2011 päätyy siihen, että plussalle meni.
***
Oma näkemys nyt vaan on se, että kun joku ihan oikeasti vaivautuu Suomeen opiskelemaan tai itsenäisesti hankkii työpaikan ja tekee työtä ja maksaa verot, tästä ei tule rangaista, ja palkita samaan aikaan niitä, jotka elävät jopa vuosia Kelan tuilla. Tosin hyvin suomalainen ratkaisuhan tuo olisi. Otetaan muutama sata siirtolaista turvapaikanhakijoina vähemmän, jos se on jollekin kynnyskysymys.
Suomi on niin syrjässä Euroopasta katsoen, että työhaluisten tullessa tänne, vetäisin itse kättä lippaan sen sijaan, että alkaisin nillittämään ja heittämään ulos maasta niitä, ketkä ovat olleet duunissa tai opiskelemassa jo pitempään.
Keski-Euroopan, Kanadan tai monen muun alueen maiden tilanne on Suomeen verrattuna erilainen. Niihin on tulossa ulkomaista väkeä duuniin niin hyvin, että voi parhaat poimia päältä. Suomeen ei ole tulossa vastaavia osaajia - siis oikeita sellaisia - kuin murto-osa. Niinpä pitää pohtia toimia, joilla Suomesta saisi kiinnostavamman työperäiseen maahanmuuttoon.
Tarkoitan tässä sitä, että mikä on tälläisen politiikan sen lähtökohtainen idea. Olisiko se kuitenkin AY-liikkeen ja suomalaisten aseman heikentäminen, sen sijaan että pyrittäisiin nostamaan työllisyysastetta ja täten maamme BKT:tä?
Voitko täsmentää, en ihan ymmärtänyt ajatustasi.Kuinka paljon poliitikan tekeminen maksaa. Entä, jos asioita hieman suoraviivaistettaisiin.
Mielestäni tuo väitteesi on melkoisen jyrkästi vedetty kaksijakoiseksi ilman mitään välimalleja. Minä esim. kannatan markkinataloutta, siis aitoa sellaista, mutta jos se johtaa siihen että tänne tulee ihmisiä jotka pienentää palkkatasoa alle toimeentulon ja loput katetaan valtion rahalla, niin kyseessä ei mielestäni ole enää markkinatalous. Samaten jos näillä on isot perheet ja siellä on äiti kotona ja vedetään tuet päälle niin silloinkin voidaan kyseenalaistaa se missä vaiheessa aletaan tuottamaan valtiolle positiivista tulosta. Ei nämä asiat ole vain joko, tai.Tässä tulee sosialistien ja markkinatalouden nimiin vannovien syvä jakolinja.
Sosialistit ovat täälläkin sitä mieltä, että valtio tietää paremmin keitä kannattaa ja voi työllistää.
Markkinatalouteen uskovat luottavat markkinoihin sekä työnantajiin, että nämä osaavat harkita tarvitaanko sitä työntekijää ja kenet siihen työhön kannattaa valita.
Voitko täsmentää, en ihan ymmärtänyt ajatustasi.