"Tälle vuodelle varatut rahat eivät riitä, mutta sisäministeri Paula Risikon mukaan ensi vuonna turvapaikanhakijoihin kuluu rahaa tätä vuotta vähemmän. Sisäministeriön mukaan vastaanottokeskuksiin, turvapaikkahakemusten tutkimiseen ja hakijoille maksettuihin tukiin on varattu tälle vuodelle vajaat 600 miljoonaa euroa."
Määrärahoja nostettiin tälle vuodelle 400 miljoonaa euroa per vuosi. Viime vuonna kuluja tuli noin 400 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle sekä kahdelle seuraavalle vuodelle (2017-2019) päätettiin noin 800** miljoonan määrärahasta. Alkujaan turvapaikanhakijoiden määräksi laskettiin 15 000 henkilöä per vuosi. Sen jälkeen hakijoiden määrää pudotettiin 10 000 per vuosi, mutta kuluja per henkilö nostettiin. Keväällä Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kritisoi hallituksen uusimpiakin lukuja todeten, että nekään eivät ole realistisella pohjalla. Seuraavaksi kuultiin Luonan toimesta, että turvapaikanhakijan päiväkustannus on vajaat 60 euroa ja aiemmin mm. HS:sta, että lasten osuus kustannus tuplana.
Mitä siis on tapahtunut? Hallituksen budjettilaskennan perusteena oleva turvapaikanhakijoiden määrä oli 15 000 henkilöä. Sitä pudotettiin 10 000 henkilöön. Nyt Migri kertoo sivuillaan, että elokuun alussa on tullut 3 700 turvapaikanhakijaa tähän mennessä. Mutta edes tuplakorotetutkaan rahat eivät riitä tälle vuodelle. Tämä tosin ei ole yllätys. Moni kirjoitti, miten tässä tulee käymään. Yksi tekijä on siinä, että vuoden 2015 sadosta sekä uusista 2016 hakijoista oli vielä heinäkuun puolivälin jälkeen lähes 17 000 hakemusta käsittelemättä. Käsittelyvauhti oli silloin noin 700 hakemusta per viikko.
Ulkopuoliselle saattaa syntyä käsitys, että vaikka turvapaikanhakijoiden määrä putoaisi 75 prosenttia budjetoidusta, kokonaiskulut nousevat absoluuttisesti edelleen ja raha menee jonnekin.
Kannattaa myös huomata, että yllä olevin isojen summien lisäksi rahaa menee mm. kiintiöpakolaisiin, EU:n sisäisiin siirtoihin sekä tietenkin pakolaisten kotouttamiseen kunnissa. Miljardibisneksesta kyse, mutta kuka korjaa hyödyn - ja kuka maksaa laskun?
Lisätään vielä se, että hallituksen tietoinen toiminta lukujen aliarvioimisessa on typerää. Se nostaa jopa vihaa maakunnissa, koska oman kokemukseni perusteella varsinkin pohjalaiset tuntuvat pitävän toimintaa valehteluna. Myös termejä sotketaan alati. Jos haluttaisiin avoimesti kertoa kokonaiskulut, ne koostuisivat mm. seuraavista kustannuksista jakaantuen karkeasti kahteen pääluokkaan, turvapaikanhakijat ja pakolaiset.
1. Turvapaikanhakijat (vastaanotto, majoitus, ruoka, päivärahat jne)
2. Hallinnolliset kulut (hakemusten käsittely, valitusten käsittely, palautukset jne).
3. Kiintiöpakolaisten ja EU-siirtojen kulut valtiolle.
4. Kuntien ja valtion kulut kotouttamisen suunnitelusta sen toteuttamiseen (asunnot, koulutus, päivähoito, päivärahat, tulkit, kotouttajat jne)
5. Vankienhoitokulut (vaaralliset erityisvangit, kuten ISIS-tappajat yms)
6. Muut sekalaiset turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvät kulut
Lisäksi pitäisi laskea todelliset tulot kunnille ja valtiolle sekä mm. alueen yrityksille ennen nettokustannusten arviointia.
** Risikon mukaan summa olisi 600 miljoonaa, mutta HS:n mukaan budjettiin on varattu 808 miljoonaa tälle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Tuo 808 sisältää mahdollisesti jonkin verran muita kustannuksia, kuten kuntien saamaa tukea. Kokonaishinta ei sekään ole - kaukana siitä.
