. Suomi tosin tarvitsee työikäistä maahanmuuttajaa ja kipeästi, ensimmäinen aalto ei vielä riitä tarpeeseen. Tätä täällä ei juurikaan kukaan käsitä.
Näkemyksesi on, että työikäisiä maahanmuuttajia tarvitaan kipeästi ja ensimmäinen aalto ei vielä riitä tarpeeseen. Avaatko perusteluita, mikä on se tarve, johon ensimmäinen aalto irakilaisia, somaleita ja afgaaneja ei vielä riitä ja montako aaltoa heitä tarvitaan, että se riittäisi tarpeeseen?
Itse näen seuraavasti:
1. Suomessa ei ole yleistä työvoimapulaa edes näköpiirissä, sillä kapitalismilla on tapana sopeutua vallitsevaan tilanteeseen tuotannon joustojen ja palkkojen kautta (ylös tai alas). Suomen taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt ja heikkenee ennusteissa edelleen (Tilastokeskus). Suomen työllisyysaste on selvästi kilpailijamaita alempana (Suomi noin 69, Ruotsi ja Saksa noin 75, Tilastokeskus). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee eikä edes 0.5-1.0 prosentin vuosittainen väestönkasvu vaikuta merkittävästi heikkenemiseen (Tilastokeskus + Lauri Rajala, JY). Suomalaistaustaisten määrä vähenee absoluuttisesti Suomessa (esim vuosi 2014 -3000, Tilastokeskus), joten väestönkasvu tulee ulkomaalaistaustaisten määrässä (esim vuosi 2014 +21 187, Tilastokeskus).
2. Suomen tulee panostaa työperäiseen maahanmuuttoon. Siihen on selvä syy. Tasalukuina esittäen, Suomen väkiluku on noussut 500 000 henkilöllä kun työpaikkojen määrä on kasvanut samaan aikaan 20 000 paikalla.
3. Humanitaarinen maahanmuutto tulee hoitaa Suomen turvapaikka- ja pakolaisstrategian mukaisesti. Toisin sanoen, sellainen tulee ensin luoda vuosille 2017-2027. Tässä ohjelmassa päätetään riittävän yksityiskohtaisesti se, miten Suomi järjestää ja rahoittaa (valtio, kunnat, vapaaehtoisjärjestöt) humanitaarisen apunsa ja tukee siihen liittyvää maahanmuuttoa. Tavoitteena on se, että ns. kotouttamispolku luodaan jokaiselle turvapaikanhakijalle riittävän yksityiskohtaisesti. Kiintiöpakolaiset mukaan laskien valtio ja kunnat päättävät yhdessä vuosittaisen määrän sellaiseksi, että ao. tahot selviytyvät kotouttamisprosessista tavoitteenaan se, että kukaan ei joudu olemaan ns. Vokeissa, vaan siirto tapahtuu valmistelujen kautta suoraan valittuun kuntaan.