Mainos

Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

  • 3 396 913
  • 29 176

Wingman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valmentajien hautuumaa
Aiheesta itsekin (maanpuolustus.net) kirjoitellut ja eilenkin tähän viittasin, Suomen neuvottelut ovat käytännössä aivan turhia, koska ministerit ovat tavanneet aivan vääriä henkilöitä Venäjällä. Asia johon ex. sisäministeri Päivi Räsänen viittasikin Aamu-tv:n lähetyksessä parisen viikkoa sitten, johon myös Antti Pentikäinen sekä Pekka Haavisto ovat viitanneet lausunnoissaan - ongelma on Venäjällä ja siinä, että ministeritapaamisten kohde on ollut väärä.

Tässä nyt lähdetään siitä olettamuksesta, että Orpon ja Sipilän "neuvottelut" venäläisten kanssa olisivat olleet jotain muuta kuin teatteria. Saivatpahan nyt ainakin näyttämään siltä, että olisivat tekemässä jotain asialle.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Uutisissa juttua, että Luona Oy:n toiminnasta on valitettu usein eri tavoin ja useilla eri paikkakunnilla. Mm. Terveydenhuoltohenkilökuntaa keskuksissa on aivan liian vähän, vaikka Maahanmuuttovirasto on omien sanojensa mukaan toistuvasti tästä huomauttanut. Luona Oy taas väittää kuullensa vaatimuksista ensi kerran viime viikolla...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos jätetään raha keskustelun ulkopuolelle, niin kuinka paljon niitä lieveilmiöitä loppuen lopuksi tulee? Rikollisuus ja ahdistelu näyttää tilastojen mukaan olevan aikalailla marginaalinen ongelma, mitä muita lieveilmiöitä on?

Sorry, mutta juuri rahaa ei tule jättää keskustelun ulkopuolelle. Näin siksi, että rahasta annetaan koko ajan vääriä laskelmia - puolin ja toisin. Jos lähdetään siitä, että Ruotsi on saanut laskettua rahan suunnilleen oikein ja päässyt arvioon, jonka mukaan yhden turvapaikanhakijan keskimääräiset vuosikulut ovat noin 61 000 euroa sisältäen sen, että osa palautetaan, osa jää sekä heidän pakolliset menonsa minimitasolla laskettuna, Suomeen tulleet vuoden 2015 turvapaikanhakija 32 500 kustantavat noin 1.98 miljardia euroa vuositasolla. Toki pitää huomioida, että osa heistä poistuu nopeasti - viikoissa tai ainakin kuukausissa - mutta toisaalta osa vaatii kalliita erikoissairaanhoidon palveluita. Tässä mielessä ruotsalaisten julkistamia lukuja voitaneen pitää relevantteina myös Suomen osalta kunhan muistetaan, että niistä tulee myös tuloja sekä julkiselle sektorille että yksityiselle puolelle.

Mutta edellä oleva on vain pieni osa rahoitusongelmaa. Toissapäiväna @Anssi #5 toi esille tutkimuksen, jonka mukaan somalien keskimääräinen työllisyysaste oli vielä 11 vuoden jälkeenkin noin 28 prosenttia (naiset 11, miehet 45). Tässä on mukana kaikki yli 15-vuotiaat somaliankieliset henkilöt Suomessa. Kun Migri kertoo, että vertailututkimusten perusteella Suomeen tulee ylipäätään vähemmän koulutettuja henkilöitä kuin Ruotsiin ja isolla osalla on ongelmia perusosaamisessa (luku- ja kirjoitustaito), voidaan perustellusti kysyä, millainen työllisyysaste on esimerkiksi irakilaisilla 5-10 vuoden päästä. Näillä luvuilla on valtava merkitys. Kantasuomalaisten työllisyysaste on noin 69 prosenttia. Suomen kilpailijamaissa kuten Saksassa ja Ruotsissa työllisyysaste on lähellä 75 prosenttia. Jotta Suomi selviäisi muuttuvassa Euroopassa, meidän työllisyysasteen tulee olla mahdollisimman pikaisesti samassa tasossa Saksan ja Ruotsin kanssa.

Jos samaan aikaan yhteiskunta joutuu kompensoimaan esimerkiksi somalien ja irakilaisten matalaa työllisyysastetta erilaisilla lisätuilla, puhutaan vuositasolla miljardien lisäkuluista olettaen, että turvapaikanhakijoita tulee seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin 20 000 vuodessa eli selvästi alle vuoden 2015 tason. Tässä on erittäin iso miina Suomen kannalta. Mikäli tilanne jatkuu sellaisena, että mm. Saksa ja Ruotsi vievät koulutetut ja Suomi pussin perällä saa ne muut, turvapaikanhakijoiden ja myöhemmin oleskeluluvan saaneiden vaikutus Suomen talouteen on erittäin negatiivinen.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Kuinka moni teistä olisi valmis ottamaan omaan kotiinsa asumaan ja elätettäväksi jonkun köyhän, vähävaraisen, luku ja kirjoitustaidottoman, tuntemattoman oman maan kansalaisen, joka tarvitsi tukea ja turvaa? Sitten jos mietitte sitä mikä teillä olisi luottamus siihen että töihin lähtiessä jätät tämän veijarin yksin sinne kotiisi? Ymmärrän hyvin heitä tai meitä jotka ei tahdo tähän maahan liikaa niitä, jotka ei edes ole missään hengenhädässä. Enkä ymmärrä sitäkään että nyt näitä ns turvapaikan hakijoita aletaan heti kotouttamaan tähän maahan, vaikka ei edes ole taattu saako ko veijari edes turvapaikkaa.

Sitähän mä sanoin, että oikeasti turvaa tarvitsevat voi tänne ottaa. Nämä ihmiset kyllä erottaa muista turvapaikanhakijoista esim siitä, etteivät ala harrastamaan mitään rikollista tänne päästyään ja ovat oikeasti uudesta mahdollisuudesta kiitollisia.

Tarkoitin myös sitä, että on väärin tuomita nämä oikeasti turvaa tarvitsevat samanlaisiksi ihmissaasteiksi kuin nämä "turvapaikanhakijat", jotka ei todellakaan mitään turvapaikkaa tarvitse.
 

Wingman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valmentajien hautuumaa
Sorry, mutta juuri rahaa ei tule jättää keskustelun ulkopuolelle.

Juuri näin. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu kuitenkin loppu viimein vain ja ainoastaan rahaan. Siihen, että meillä on varaa pyörittää julkisia palveluja ja pitää huoli myös heikommassa asemassa olevista kansalaisistamme. Ongelmana on, ettei meillä ole oikein varaa tähän edes nykyisellä väestöllä. Tähän sitten ulkomailta tulevat elätit päälle ja aika vaikealta näyttää. Vähän kuin lappaisi uppoavaan paattiin lisää vettä. Tai siis tämä on minun käsitykseni asiasta. Toivon että olisin väärässä. Mielelläni näkisin tästä julkisuudessa keskustelua, mutta tuntuu siltä ettei kukaan oikein uskalla kysellä sen laskun perään.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mikäli ongelmien alkusyille ei saada tehtyä mitään, eivät ongelmat tule poistumaan eli niitä pakolaisia tulee pyrkimään EU:n alueelle, jollei EU:n omassa linjassa tapahdu kokonaisvaltaista järkiperäistä muutosta.
Paras ratkaisu olisi tietysti se, että lähtömaissa tilanne rauhottuisi pikaisesti edes siinä määrin, että porukkaa ei enää sieltä lähde ja ainakin osa lähteneistä palaisi takaisisin. Mitä nopeammin siellä rauhoittuu, sitä helpommin täältä palataan takaisin. En ota kantaa ratkaisun realistisuuteen.

EU tason yhteistyöhön olisi tietysti saatava jotain rotia. EU:lla olisi vähän isommat hauikset neuvotella palautuksista ongelmamaiden kanssa. Helpointa kai olisi sitoa yhteistyö jo olemassaoleviin ja mahdollisesti tuleviin tukipaketteihin ja vastaaviin. Jokatapauksessa EU taitaa noihin ongelmamaihin syytää rahaa, jotain voisi vaatia myös vastineeksi. Saksahan jo ainakin ilmoitteli Afganistanille, että jos pakolaisten tulo ei lopu, niin Saksalta ei tipu apua Afganistanille. (Lähde iltalehti: Saksan avun ehto Afganistanille: Pakolaisvirran loputtava ). Sisäministeriön mukaan EU:ssa käydään vasta keskusteluja siitä minkä maiden kanssa aloitetaan EU tason neuvottelut palautuksista. (Lähde hesari: Afganistan ei suostunut pakolaisten palautus­sopimukseen Saksan kanssa – Suomi jatkaa neuvotteluja - Euroopan pakolaiskriisi - Ulkomaat - Helsingin Sanomat ). Jos on päätöksenteko ollut Suomessa hidasta viime vuosina, niin vielä hitaampaa se on EU:ssa. Kriiseillä on sentään toisinaan se vaikutus, että pakon edessä saadaan jopa päätöksiä aikaiseksi, joten toivoakin on olemassa.

Venäjä on tietysti sitten ihan oma kysymyksensä. Siihenkin taitaa ratkaisun avaimet olla EU tasolla. Rajojen sulkeminen taitaisi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin niiden auki pitäminen, ellei nyt sitten Venäjä lähde kiristämään ruuvia ihan tosissaan. Ja mahtaako se sulkeminen sittenkään auttaa. Mitäpä Suomi sille voi, jos Venäjä tuuppaa tänne porukkaa metikköjä pitkin. Onneksi meillä on sentään kohta Russovoiman ydinvoimala, joten Venäläiset ei pääse kiristämään Suomea ainakaan sähköjakelupuolella. (Disclaimer. Viimeinen lause sisältää mahdollisesti sarkasmia.)
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Juuri näin. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu kuitenkin loppu viimein vain ja ainoastaan rahaan. Siihen, että meillä on varaa pyörittää julkisia palveluja ja pitää huoli myös heikommassa asemassa olevista kansalaisistamme. Ongelmana on, ettei meillä ole oikein varaa tähän edes nykyisellä väestöllä...

Miten niin ei ole varaa, Suomi Oy:llä on rahaa, jos ei nyt enemmän kuin koskaan, niin enemmän kuin esim. parikymmentä vuotta sitten. Kyse on siitä, miten rahat käytetään. Se, että esim. koulutuksesta säästetään 3%:a ei kaada hyvinvointiyhteiskuntaa.

Euroopan pakolaistilanne pitää ratkaista ja ratkaisu löytyy Lähi-Idästä. Nyt aikaan saatu tulitauko joidenkin ryhmien välillä toivottavasti on alku prosessille, joka johtaa rauhaan. Toinen ratkaisun avain on Ukraina ja Venäjän pakotteet.

EU:n tasolla pitäisi tehdä nopeasti päätöksiä etelärajan sulkemiseksi ja palauttaa rajamuodollisuudet väliaikasesti Schengenin alueelle. Ja Turkin kanssa pitäisi saada aikaan sopimus, vaikka se paljon rahaa maksaisikin.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kuinka moni teistä olisi valmis ottamaan omaan kotiinsa asumaan ja elätettäväksi jonkun köyhän, vähävaraisen, luku ja kirjoitustaidottoman, tuntemattoman oman maan kansalaisen, joka tarvitsi tukea ja turvaa?

Tämä ei yllätä huomioiden sen, että hyvin harva on valmis edes ottamaan kotiinsa omaa sukulaistaan, vanhempaansa jne muuta apua, tukea ja turvaa tarvitsevaa lähisukulaistaan.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos samaan aikaan yhteiskunta joutuu kompensoimaan esimerkiksi somalien ja irakilaisten matalaa työllisyysastetta erilaisilla lisätuilla, puhutaan vuositasolla miljardien lisäkuluista olettaen, että turvapaikanhakijoita tulee seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin 20 000 vuodessa eli selvästi alle vuoden 2015 tason.
Saattaahan se olla niinkin, että EU:ssa ja Suomessa asioihin tehdään myös muutoksia, jos tulevien turvapaikanhakijoiden määrä näyttää asettuvan pysyvästi esim tuollaiset seitsemän kertaa suuremmalle tasolle, kuin aiempina vuosina.

Ruotsiin on muuttanut wikipedian mukaan vuodesta 2006 noin 100 000 mamua vuodessa. Tuo 20 000 + muut mamut taitaisi jäädä alle Ruotsin lukujen väestömäärään suhteutettunakin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsi on käsittääkseni piessyt Suomen melkolailla kaikilla talouden mittareilla. Tätä ei nyt pidä ymmärtää niin, että minä haluan tänne 20 000 pakolaista vuodessa. Kunhan nyt vähän pohdiskelin noita väitettyjä miljardikuluja vertailemalla niitä havaintoihin reaalimaailmasta.
 

Rankkari

Jäsen
Miten niin ei ole varaa, Suomi Oy:llä on rahaa..
Rahaa on, kun Sipilä ottaa ne rahat pienituloisilta, sairailta, lapsiperheiltä ja vanhuksilta. Hyväosaisilla on varaa esittää kukkahattu ihmistä, ja pakolaisten pelastajaa.
Harvalla pakolaisella ei ole edes halua yrittää kotoutua Suomen yhteiskuntaan. Aikaisemmat tilastot kertovat karua faktaa.
Tämä luo kriittisyyttä pakolaisia kohtaan. Raha on siis merkittävä asia pakolaiskysymyksissä.
Muita pakolaisuus ongelmia on paljon, kuten kaikki sosiaaliset ongelmat. Etkö muka TosiFani itse näitä huomaa, kun niitä kyselet? Vai oletko vain hyväosainen, joka ei halua nähdä asioissa ongelmia?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Rahaa on, kun Sipilä ottaa ne rahat pienituloisilta, sairailta, lapsiperheiltä ja vanhuksilta. Hyväosaisilla on varaa esittää kukkahattu ihmistä, ja pakolaisten pelastajaa.
Harvalla pakolaisella ei ole edes halua yrittää kotoutua Suomen yhteiskuntaan. Aikaisemmat tilastot kertovat karua faktaa.
Tämä luo kriittisyyttä pakolaisia kohtaan. Raha on siis merkittävä asia pakolaiskysymyksissä.
Muita pakolaisuus ongelmia on paljon, kuten kaikki sosiaaliset ongelmat. Etkö muka TosiFani itse näitä huomaa, kun niitä kyselet? Vai oletko vain hyväosainen, joka ei halua nähdä asioissa ongelmia?

Kyllä rahat otetaan pääosin työtä tekevältä keskiluokalta, rikkaat kun pystyy verosuunnitteluun ja vähävaraisilla ei ole mistä ottaa. Poliitikot kun eivät uskalla käydä sitä arvokeskustelua, jossa päätettäisiin mihin Suomella on rahaa.

Pakolaistilanne on hankala ja maksaa Suomelle paljon, mutta tässä keskustelussa heitetyt summat ovat pääosin yleistyksiä, joissa kulut kerrotaan jollain kertoimella ja sitä huudetaan faktana. Minua ihmetyttää edelleen, miksi Ruotsilla on mennyt taloudellisesti hyvin rajat auki systeemin aikana. Torstain aamu-tvssä Simon Elo sanoi, ettei ainakaan Ruotsista kannata ottaa mallia. Olen tässä eri mieltä, kyllä siellä jotain on tehty oikein, kun katsoo talouslukuja.
 

Byvajet

Jäsen
Kyllä rahat otetaan pääosin työtä tekevältä keskiluokalta

Keskiluokalta onkin vara ottaa. Se on vaurastunut ennen näkemätöntä tahtia. Sen sijaan peruspalveluista ei olisi oikein vara leikata, mutta niin vain leikataan. Kansa jakautuu yhä nopeammin, koska keskiluokka vahvistaa maahanmuuttopolitiikallaan identiteettiään. Kärsijänä ovat vähäosaisimmat suomalaiset.
 

Wingman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valmentajien hautuumaa
Velkaahan me otetaan, eikä tahti ole vissiin hidastumassa. Valtio pyrkii leikkaamaan kuluja, mutta pakolaisille piikki on täysin auki. En näe tänne tulevaa porukkaa muuna kuin elintasopakolaisina, ja mielestäni tässä on prioriteetit pielessä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
... Olen tässä eri mieltä, kyllä siellä jotain on tehty oikein, kun katsoo talouslukuja.

Talousluvut taitavat selittyä aivan muihin asioihin liittyen, kuin mamu-politiikkaan, mutta toki on totta, että moni mamu-kriitikko maalaa turhan synkkiä talouslukuja, jotka perustuvat pitkälti mutuun.

Ruotsissa - ja Saksassa - on myös asioita, joissa mamu-politiikassa on onnistuttu, mutta suuressa kuvassa en kyllä kuvailisi Ruotsin mamu-politiikkaa kovin onnistuneeksi, eivätkä tätä nykyä kuvaile ruotsalaiset itsekään, jotka tekivät tässä politiikassa täyskäännöksen loppusyksystä 2015, joka myös Suomessa kattavasti uutisoitiin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Talousluvut taitavat selittyä aivan muihin asioihin liittyen, kuin mamu-politiikkaan, mutta toki on totta, että moni mamu-kriitikko maalaa turhan synkkiä talouslukuja, jotka perustuvat pitkälti mutuun.

Ruotsissa - ja Saksassa - on myös asioita, joissa mamu-politiikassa on onnistuttu, mutta suuressa kuvassa en kyllä kuvailisi Ruotsin mamu-
politiikkaa kovin onnistuneeksi, eivätkä tätä nykyä kuvaile ruotsalaiset itsekään, jotka tekivät tässä politiikassa täyskäännöksen loppusyksystä 2015, joka myös Suomessa kattavasti uutisoitiin.

Millä perusteella et pidä Ruotsin tai Saksan maahanmuuttopolitiikkaa taloudennäkökulmasta onnistuneena?

Viime syksyn pakolaistilanne oli täysin poikkeuksellinen, Ruotsin ratkaisut
eivät tarkoita välttämättä politiikan linjan muuttumista vaan kyse voi olla akuuttiin tilanteeseen reagoinnista.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Millä perusteella et pidä Ruotsin tai Saksan maahanmuuttopolitiikkaa taloudennäkökulmasta onnistuneena?

Viime syksyn pakolaistilanne oli täysin poikkeuksellinen, Ruotsin ratkaisut
eivät tarkoita välttämättä politiikan linjan muuttumista vaan kyse voi olla akuuttiin tilanteeseen reagoinnista.

Lyhyt kommentti nopeasti. Isossa kuvassa Ruotsin ja Saksan mamu-politiikka on luonnollisesti epäonnistunut siksi, että nämä maat toimillaan (mm. jo Ruotsin pitkään jatkunut ultraliberaali mamu-politiikka ja Saksassa Merkelin lausunnot) ovat maalanneet itsensä nurkkaan, eli valikoituneet pakolaisten suosikkikohteiksi tavalla, johon vaikkapa Suomea ei kannata edes verrata.

Ruotsissa tehtiin muutama kuukausi sitten linjaus muuttaa mamu-politiikkaa, päätöksen tekijät mainitsivat syiksi itse niin taloudelliset seikat kuin poliittisenkin tilanteen (mm. SD:n noussut kannatus ja yleinen mamu-vastaisuuden kohoaminen Ruotsissa). Toistaiseksihan on todettu, että linjaus on voimassa seuraavat kolme vuotta, mutta mikäli EU:n koomailu jatkuu odotetusti, niin kuka tietää, miten pysyvästä muutoksesta on kysymys.

Toinen asia on sitten se, että miten määritellään mainitsemasi "poikkeuksellinen tila". Jos kansainvaellus jatkuu samansuuntaisena seuraavat vuodet - ainakin tämän vuoden ja vuoden 2017 - niin kyseessähän on uusi normaali.
 

Tuamas

Jäsen
Talousluvut taitavat selittyä aivan muihin asioihin liittyen, kuin mamu-politiikkaan, mutta toki on totta, että moni mamu-kriitikko maalaa turhan synkkiä talouslukuja, jotka perustuvat pitkälti mutuun.

Ruotsissa - ja Saksassa - on myös asioita, joissa mamu-politiikassa on onnistuttu, mutta suuressa kuvassa en kyllä kuvailisi Ruotsin mamu-politiikkaa kovin onnistuneeksi, eivätkä tätä nykyä kuvaile ruotsalaiset itsekään, jotka tekivät tässä politiikassa täyskäännöksen loppusyksystä 2015, joka myös Suomessa kattavasti uutisoitiin.

Noniinno, Ruotsissa ja Saksassa on onnistuttu välttämään ikäpyramidin vinouma juurikin maahanmuutolla, työikäisten määrä on juurikin maahanmuuton takia pysynyt suhteellisesti riittävän suurena.

Toki tämä on vain osasyy, mutta näkisin että vain taloudellisiin mittareihin peilaten Ruotsi ja Saksa ovat vahvasti voiton puolella maahanmuuton suhteen, vaikka otettaisiin huomioon viime vuoden kontrolloimattomuuden vaikutus huomioon.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Noniinno, Ruotsissa ja Saksassa on onnistuttu välttämään ikäpyramidin vinouma juurikin maahanmuutolla, työikäisten määrä on juurikin maahanmuuton takia pysynyt suhteellisesti riittävän suurena.

Toki tämä on vain osasyy, mutta näkisin että vain taloudellisiin mittareihin peilaten Ruotsi ja Saksa ovat vahvasti voiton puolella maahanmuuton suhteen, vaikka otettaisiin huomioon viime vuoden kontrolloimattomuuden vaikutus huomioon.

Jos tästä invaasiosta halutaan saada jotain positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa, nykyisen työehtosopimusjärjestelmän romuttaminen ja siirtyminen minimipalkkaan tulee olemaan melkoisen ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Luultavasti tähän liittyy myös "kannustava" tuki- ja työvoimapolitiikka kantiksille ja jollain portailla myös mamuille.

En henkilökohtaisesti pidä näitä huonoina vaihtoehtoina mutta valitettavasti epäilen poliittisen tahdon puuttumista ja lisäämme ainoastaan velkaa tulevana vuosikymmenenä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Noniinno, Ruotsissa ja Saksassa on onnistuttu välttämään ikäpyramidin vinouma juurikin maahanmuutolla, työikäisten määrä on juurikin maahanmuuton takia pysynyt suhteellisesti riittävän suurena.

Toki tämä on vain osasyy, mutta näkisin että vain taloudellisiin mittareihin peilaten Ruotsi ja Saksa ovat vahvasti voiton puolella maahanmuuton suhteen, vaikka otettaisiin huomioon viime vuoden kontrolloimattomuuden vaikutus huomioon.

Niin, tämä on totta. Mähän olen suhteellisen paljon täällä kirjoittanut aikanaan Saksan maahanmuutosta ja nimenomaan positiivisessa sävyssä. Vaikka turkkilais-maahanmuutossa on yhä ongelmia, niin koen tuon kuitenkin kokonaisvaltaisesti hyväksi jutuksi ja osaksi saksalaisuutta tänä päivänä.

Haluaisin vaan vältellä tuollaista mustavalkoista ajattelua, että joko olet a) onnistunut hyvin tai b) huonosti. Saksan ja Ruotsin mamu-politiikassa on onnistumisia, mutta myös epäonnistumisia, viime aikojen tilanne on nostanut negatiiviset asiat pintaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsi on käsittääkseni piessyt Suomen melkolailla kaikilla talouden mittareilla. Tätä ei nyt pidä ymmärtää niin, että minä haluan tänne 20 000 pakolaista vuodessa. Kunhan nyt vähän pohdiskelin noita väitettyjä miljardikuluja vertailemalla niitä havaintoihin reaalimaailmasta.

Näin on Ruotsi tehnyt ja eri ketjuissa täällä asiaa on käyty läpi. Merkittäviä tekijöitä ovat mm. se, että Ruotsi ei kuulu euroon. Kysymys kuuluukin, millaiset mahdollisuudet Suomella on nousta lamasta ennen sen 10-vuotispäivää, jos eurosta alkaen isot talousindikaattorit eivät sitä mahdollista? Tässä mielessä suomalaisten työllisyysasteen nostaminen 69 ->73/75 eli samalle tasolle tärkeimpien kilpailija- ja kauppakumppaniensa kanssa on välttämätöntä. Jos tämä hyväksytään - eikä sitä voi mitenkään kiertää - joudutaan pohtimaan sitä, onko Suomella varaa kuinka isoon turvapaikanhakijamäärään ja niiden perusteella myönnettäviin oleskelulupiin, jos heidän työllisyysaste on vielä 11 vuoden jälkeen jossain 28 prosentin tietämillä. Kannattaa huomata, että Ruotsi ja Saksa ovat itsekkäitä. Ei ole vahinko, että näihin maihin valikoituu paremmin koulutettuja hakijoita kuin Suomeen.

Suomi voisi esimerkiksi tehdä Turkin (ja Turkin Syyriaan perustaman leirin) osalta tehdä kartoituksen syyrialaisista koulutetuista pakolaisista, päättää hakea heistä esimerkiksi 5 000 Suomeen perheineen ja todeta EU:lle sen jälkeen, että me teimme osamme vuodelta 2016, tehkää tekin jotain. Tämä olisi myös hyvä esimerkki siitä, miten leirien kautta asia hoidetaan ilman, että pakolainen joutuu maksamaan 5 000 - 20 000 euroa salakuljettajille jääden sitten heille palveluksia velkaa. Yleensä palvelukset maksetaan kohdemaassa rikollisuudella tms.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Orpo oikoo Halla-ahon pöppöpuheita (Linkki mtv3:n sivuille) : Sisäministeri Orpo oikoo huhuja myönteisistä turvapaikkapäätöksistä - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi
Eli rauenneita on jo yli 7000 ja Dublin tapauksia 2500. Jussin puheet ei sitten pitänetkään paikkaansa.
Täytyy korjata tuota linkkaamaani mtv:n uutista. Eduskunnan sivuilta selviää, että Orpon luvut on viime vuoden alusta, ei tämän vuoden alusta, kuten uutisessa väitetään. Lähde eduskunnan nettisivut: Sivut
-
PTK 6/2016/3 vp

Ja jos katsotaan tämän päivän prosentit, me olemme viime vuoden alusta tähän päivään mennessä tulleiden käsiteltyjen turvapaikkahakemusten osalta tilanteessa, jossa myönteisiä päätöksiä on 24,5 prosenttia, 2 324, kielteisiä päätöksiä 1 500, perusteettomia eli pääasiassa Dublin-tapauksia 1 571 ja rauenneita 4 100.
Ollaan siis suurinpiirtein siinä tilanteessa, että jos lopuista hakemuksista ei tule yhtään Dublin tapausta, ei yhtään rauennutta ja jos kaikki kielteisen saaneet jäävät maahan ja yksikään ei poistu vapaaehtoisesti, niin sitten saattaa ehkä vielä Jussin 25 000 pitää paikkansa. Veikkaan silti edelleen, että Jussi puhui puppua.

Edit. Ai niin, Jussihan sanoi, että 25 000 saa oleskeluluvan. Se ei tietenkään pidä paikkansa, kun ne kielteiset päätökset ei johda oleskelulupaan.
 
Viimeksi muokattu:

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos tämä hyväksytään - eikä sitä voi mitenkään kiertää - joudutaan pohtimaan sitä, onko Suomella varaa kuinka isoon turvapaikanhakijamäärään ja niiden perusteella myönnettäviin oleskelulupiin, jos heidän työllisyysaste on vielä 11 vuoden jälkeen jossain 28 prosentin tietämillä.
Sä syyllistyt nyt itse siihen, mistä olet moittinut minua aiemmin. Otat yhden prosenttiluvun ja teet siitä melkoisia yleistyksiä tulevaisuuteen. Tosin mä en edes tehnyt niitä yleistyksiä tulevaisuuteen, mutta ei nyt enää mennä siihen.

Tuo itse laskemasi 28%, joka ei edes välttämättä pidä paikkaansa, koska ei ole tietoa miesten ja naisten ryhmien koosta, on vain sen yhden populaation tulos sellaiselta vuodelta, jossa työttömyystilanne on ollut huono. Siinä toisessa vertailuryhmässähän työllisyys oli viidentoista vuoden jälkeen yli 60%. Syitä on varmasti monia, mutta suurin yksittäinen on varmasti se, että sen toisen ryhmän kohdalla elettiin taloudellisesti parempaa aikaa tuossa vaiheessa, jolloin töitä riitti myös Somaleille. Tarkennetaan vielä, että en siis väitä, että tulevaisuudessa Somalien työllisyysaste nousee automaattisesti yli 60%. Totean vain, että tuollainenkin tilanne on jollain 90-luvun alussa tulleella populaatiolla ollut vuonna 2007.
 

Tuamas

Jäsen
Näin on Ruotsi tehnyt ja eri ketjuissa täällä asiaa on käyty läpi. Merkittäviä tekijöitä ovat mm. se, että Ruotsi ei kuulu euroon. Kysymys kuuluukin, millaiset mahdollisuudet Suomella on nousta lamasta ennen sen 10-vuotispäivää, jos eurosta alkaen isot talousindikaattorit eivät sitä mahdollista? Tässä mielessä suomalaisten työllisyysasteen nostaminen 69 ->73/75 eli samalle tasolle tärkeimpien kilpailija- ja kauppakumppaniensa kanssa on välttämätöntä.

Sinänsä oma valuutta devalvointeineen olisi vähän kuin housuun kusemista pakkasella, jos vientiteollisuuden kilpailukyky ei riitä, ei se "kansalta varastamalla" parane kuin hetkeksi.

Kruunun kurssi on tarjonnut vetoapua Ruotsin taloudelle oikeastaan ainoastaan 2009-2010 välisenä aikana, jota lukuunottamatta kruunun arvo on pysynyt käytännössä muuttumattomana suhteessa euroon.

Jos Suomessa olisi poliittista tahtoa sisäiseen devalvaatioon ja viennin kilpailukyvyn nostoon, voitaisiin oman valuutan devalvaatiota vastaava piristys saada aikaan esimerkiksi nostamalla arvonlisäveroa prosentilla ja ohjaamalla sen vaikutus viennin tukemiseen esimerkiksi työnantajan sivukuluja pudottamalla.

Työllisyysaste toki on se oleellinen työkalu ja mittari, jotenkin ristiriitaista, että huomattavasti suuremmat pakolais- ja siirtolaispopulaatiot lähivuosikymmeninä vastaanottaneilla mailla työllisyysaste on merkittävästi Suomea korkeampi. Nähdäkseni jotta Suomessa voitaisiin päästä noihin lukemiin työllisyysasteessa, se edellyttäisi työikäisen väestön suhteellisen osuuden kasvattamista ja oikaisemista, tähän ei päästä oikeastaan kuin maahanmuuton kautta.

Toki humanitäärinen maahanmuutto ei oikein periaatteiltaan sovellu tuohon tarkoitukseen, mutta toki sitäkin voisi riittävällä pelisilmällä hyödyntää esim. juuri toisessa viestissäsi mainitsemasi valikoinnin kautta. Toki se edellyttäisi sitten poliittista tahtoa ja keinoja toimia siten, että otetaan huomattavasti nykyistä suurempi massa kiintiöpakolaisia, mutta tavalla tai toisella estetään omatoimisten turvapaikanhakijoiden virta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sä syyllistyt nyt itse siihen, mistä olet moittinut minua aiemmin. Otat yhden prosenttiluvun ja teet siitä melkoisia yleistyksiä tulevaisuuteen. Tosin mä en edes tehnyt niitä yleistyksiä tulevaisuuteen, mutta ei nyt enää mennä siihen..

Nyt ymmärsit väärin. En tehnyt mitään muuta yleistystä kuin somalien osalta. Vika ei ole minun, että somalien suhteen tilanne on mikä on.

Tuo itse laskemasi 28%, joka ei edes välttämättä pidä paikkaansa, koska ei ole tietoa miesten ja naisten ryhmien koosta, on vain sen yhden populaation tulos sellaiselta vuodelta, jossa työttömyystilanne on ollut huono.

Se on varsin hyvin suuntaa antava. Samaa laskentatapaahan käytti mm. Tilastokeskuksen tutkija, jonka luvuista puhuimme aiemmin.

Somalien osalta kyse on siitä, että kun he tulivat Suomeen, moni tuli työllistymään ja lähti duuniin. Kyse ei ollut nykyisessä mielessä turvapaikanhakijoista. Olen keskustellut erään satoja somaleita työllistäneen henkilön kanssa. Hänen mukaansa tilanne noin 10 vuotta sitten oli mainio ja töitä löytyi helposti. Muutos tapahtui vähitellen ja nyt ollaan siinä missä ollaan. Sanoisin pikemminkin, että tuijottaminen niihin vuosiin jolloin somalit eivät tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina vaan työnhakijoina, johtaa vääriin johtopäätöksiin nykyisyydestä.

Syynä ei tietenkään ole yksin somalien työhaluttomuus osana heidän kulttuuriaan vaan se, että mm. luku- ja kirjoitustaitoa vaatimattomat työt ovat rajusti vähentyneet Suomessa. Silloin noin 10 vuotta sitten mm. laivasiivous, koulujen vahtimestarien tuuraus ja erilainen apumiestyöskentely raksalla oli se mitä Suomeen tulleet somalimiehet tekivät.

Tämän takia nostan koko ajan esille sanan koulutus.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös