Jos jätetään raha keskustelun ulkopuolelle, niin kuinka paljon niitä lieveilmiöitä loppuen lopuksi tulee? Rikollisuus ja ahdistelu näyttää tilastojen mukaan olevan aikalailla marginaalinen ongelma, mitä muita lieveilmiöitä on?
Sorry, mutta juuri rahaa ei tule jättää keskustelun ulkopuolelle. Näin siksi, että rahasta annetaan koko ajan vääriä laskelmia - puolin ja toisin. Jos lähdetään siitä, että Ruotsi on saanut laskettua rahan suunnilleen oikein ja päässyt arvioon, jonka mukaan yhden turvapaikanhakijan keskimääräiset vuosikulut ovat noin 61 000 euroa sisältäen sen, että osa palautetaan, osa jää sekä heidän pakolliset menonsa minimitasolla laskettuna, Suomeen tulleet vuoden 2015 turvapaikanhakija 32 500 kustantavat noin 1.98 miljardia euroa vuositasolla. Toki pitää huomioida, että osa heistä poistuu nopeasti - viikoissa tai ainakin kuukausissa - mutta toisaalta osa vaatii kalliita erikoissairaanhoidon palveluita. Tässä mielessä ruotsalaisten julkistamia lukuja voitaneen pitää relevantteina myös Suomen osalta kunhan muistetaan, että niistä tulee myös tuloja sekä julkiselle sektorille että yksityiselle puolelle.
Mutta edellä oleva on vain pieni osa rahoitusongelmaa. Toissapäiväna
@Anssi #5 toi esille tutkimuksen, jonka mukaan somalien keskimääräinen työllisyysaste oli
vielä 11 vuoden jälkeenkin noin 28 prosenttia (naiset 11, miehet 45). Tässä on mukana kaikki yli 15-vuotiaat somaliankieliset henkilöt Suomessa. Kun Migri kertoo, että vertailututkimusten perusteella Suomeen tulee ylipäätään vähemmän koulutettuja henkilöitä kuin Ruotsiin ja isolla osalla on ongelmia perusosaamisessa (luku- ja kirjoitustaito), voidaan perustellusti kysyä, millainen työllisyysaste on esimerkiksi irakilaisilla 5-10 vuoden päästä. Näillä luvuilla on valtava merkitys. Kantasuomalaisten työllisyysaste on noin 69 prosenttia. Suomen kilpailijamaissa kuten Saksassa ja Ruotsissa työllisyysaste on lähellä 75 prosenttia. Jotta Suomi selviäisi muuttuvassa Euroopassa, meidän työllisyysasteen tulee olla mahdollisimman pikaisesti samassa tasossa Saksan ja Ruotsin kanssa.
Jos samaan aikaan yhteiskunta joutuu kompensoimaan esimerkiksi somalien ja irakilaisten matalaa työllisyysastetta erilaisilla lisätuilla, puhutaan vuositasolla miljardien lisäkuluista olettaen, että turvapaikanhakijoita tulee seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin 20 000 vuodessa eli selvästi alle vuoden 2015 tason. Tässä on erittäin iso miina Suomen kannalta. Mikäli tilanne jatkuu sellaisena, että mm. Saksa ja Ruotsi vievät koulutetut ja Suomi pussin perällä saa ne muut, turvapaikanhakijoiden ja myöhemmin oleskeluluvan saaneiden vaikutus Suomen talouteen on erittäin negatiivinen.