Nyt se ongelma onkin siinä että prosentuaalisia parannuksia yms. on helppo tehdä jos lähtötaso on matala mutta paljonko se sitten lämmittää jos lopputuloskin jää puoleen siitä mitä kantaväestöllä. Kuten todettua, romanivähemmistö on ollut maassa pitkään ja ylläpitänyt omaa kulttuuriansa jonka nettovaikutus yhteiskunnalle sitten onkin vähintään vaikeasti mitattavissa...
Niin, romanien osalta kotouttaminen on epäonnistunut rankasti ja porukan integroiminen on oman vahvan tapakulttuurin myötä epäonnistunut. Tässä nähdäkseni ollaan annettu liikaa siimaa tiettyjen perusnormien osalta.
Vain jos on ylipäänsä mitään R:ää saatavissa. Nollatuotolla halpakin investointi on huono kun taas hyvällä tuotolla kalliskin perusteltu.
Suomen ikäpyramidilla R pitäisi olla tehokkaalla kielenopetuksella saavutettavissa.
Vaikka syy nyt onkin luotettavan lehdistömme mukaan valtaväestön ja osin opettajien rasismissa, on se jokseenkin huolestuttavaa että PISA-tuloksissa (jotka sattumalta ovat alkaneet laskea kun maahanmuuttajaväestön määrä on kasvanut...) puhutaan suuruusluokasta 2 vuosiluokan eroista valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Tämä on jo aika lähellä sitä että käytännössä puhutaan ylioppilaista ja peruskoululaisista _keskimäärin_, mikä ei nyt varsinaisesti haittaa kaupan kassalla työskentelyä mutta varmasti jo haittaa tehokasta työskentelyä koko tuotantoketjun matkalla.
On tosiaan totta että käsittääkseni pääasiassa kielellisten ongelmien takia maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät huonommin (toki myös sosioekonominen luokka vaikuttaa). Toki tästä samasta syystä erot PISA-testissä ovat täysin odotettavissa olevia ja käytännössä itse olisin yllättynyt jos eroja ei olisi, koska sen osalta mitä niihin olen tutustunut, ne ovat käytännössä pelkästään sanallisia tehtäviä. Tällöin erot kielellisessä osaamisessa näkyvät vielä rankemmin kuin osaamistason erot sinällään näkyisivät.
Kaikki mitä olet esittänyt on muutettavissa, ei näytä olevan mitään asiaa mitä ei voisi tehdä toisin jos niin vain halutaan, jostain kumman syystä kovin moni muu maa kun ei näytä olevan sidottu vanhoihin tapoihin tai niihin kummallisiin kansainvälisiin sopimuksiin joiden takia Suomi ei nyt vain voi tehdä mitään.
Nimimerkki Dissonanssi tähän ottikin jo kantaa, että miltä osin asiat ovat muutettavissa.
Suomi voi tehdä tiettyjä asioita, mutta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän/laadun kontrollointi ei kuulu näihin.
Ruotsi onkin kiintoisa tapaus, toisaalta juuri herkullinen esimerkki siitä miten maahanmuutto rikastuttaa taloutta jne. mutta toisaalta taas sikäli juuri eurokriittisyyden ja oman teollisuuden tukemisen kautta vientiä generoiva valtio joka ei ole vielä kohdannut samanlaisia taloudellisia ongelmia kuin esim. Suomi. Pelkästään se että maassa ei käytännössä lyhennetä asuntolainoja takaa paljon enemmän ostovoimaa sisätaloudelle ja yhdistettynä maahanmuuttajien tarjoamiin palveluihin, yhtälö toimii, jossain määrin.
Ei se Ruotsissakaan tuo integraatio ihan täydellisesti ole mennyt mutta se on mennyt riittävän hyvin että kansantalous kestää kuorman mutta miten on jos Ruotsin vienti sakkaisi samalla lailla kuin Suomessa, vähän epäilen että asenneilmasto muuttuisi hyvin nopeasti erilaiseksi ja kyllä ruotsidemokraattien suosio kertoo karua kieltään siitä miten loppupeleissä tavallinen ruotsalainen tilanteen kokee.
Ruotsi on menettänyt viennistään suunnilleen saman verran prosentuaalisesti kuin Suomi.
Ruotsin ikäpyramidi olisi ilman maahanmuuttoa vielä pahemmin vinoutunut kuin Suomen vastaava.
Ei Ruotsissa integraatio ole täydellisesti mennyt, joka nyt on täysin luonnollista kun nettomaahanmuutto on ~100 000 henkeä vuosittain ja vähintään ulkomaalaistaustaa on neljäsosalla väestöstä.
Mutta Ruotsissa on kaikesta huolimatta mm. korkeampi työllisyysaste, matalampi työttömyysaste, vaihtotaseen ylijäämää säännöllisesti ja valtiontalouden ylijäämää säännöllisesti. Tämä siis vaikka näitä "Mozambikin kaljaliigan kolmosketjun" mamuja on tullut kymmenkertaiset määrät Suomeen nähden.
Se että sinä puhut siitä, että "kansantalous kestää kuorman" ja spekuloit viennin sakkaamisen vaikutuksilla on hyvin hallismaista retoriikkaa. Kuitenkin lähes kaikki indikaattorit osoittavat Ruotsin talouden olevan perustoiltaan päinvastoin paljon terveemmällä pohjalla kuin Suomen talous, josta syystä Ruotsin taloudessa viennin väheneminen ei ole näkynyt yhtä rankasti kuin Suomessa.
Sinänsä nähdäkseni ruotsidemokraattien nousu kertoo osin tyytymättömyydestä (joka taas on täysin luonnollista, kun maahanmuuton massoissa puhutaan näin suurista luvuista), mutta ennen kaikkea se kertoo siitä kuinka kansa reagoi kun yksi toimija käytännössä eristetään poliittisesta toiminnasta.