Muistan hyvin omasta kokemuksesta sen ajan 90 luvun vaihteessa, kun Neuvostoliitto hajosi ja Suomessa varauduttiin hillitsemättömään nälkäpakolaisten maahantuloon itärajan yli. Perustettiin valmiusosastoja, hankittiin kalustoa, harjoiteltiin joukkojen hallintaa, punainen risti vei avustuskuormia rajan taakse, isoja 3kg säilykelihapurkkeja rekkalasteittain..? Sieltä ei tullut yhtäkään nälkäpakolaista, vain muutama päivä avustuskuorman jälkeen matkustajatuomisina niitä 3kg lihapurkkeja myytäväksi katukauppaan takaisin Suomen puolelle. No tuli sieltä 90 luvulla noin 20 000 venäjän juutalaista, jotka salaa kuljetettiin Israeliin.
Vuosikymmenten salaisuus: Suomen kautta autettu Israeliin lähes 20 000 juutalaista No oliko ne syntyperäisiä juutalaisia, vai Kasaareitten jälkeläisiä, en osaa sanoa.
Kasaarit – Wikipedia Tämä aikakausi osoitti kuinka heikko realiaikainen tilannekuva oli suomen silloisilla politikoilla. Pienikin historian oppitunti olisi ollut paikallaan ja tiedostaa se tosiasia, että ikinä yksikään venäläinen ei tule hakemaan Suomesta leipää... Venäläinen on iät ja ajat kasvatettu siihen että äiti venäjä huolehtii lapsistaan. Vuonna 1990 tuli sitten tämä Somalien ivaasio, jotka oli olemassaolevia venäjän alueella olevia somaleita. Niitä tuli junalasteittain jotka venäläiset lähetti tänne. Heille ei ollut näistä ihmisistä mitään hyötyä ja heistä oli päästävä eroon. Eikä vielä tänäkään päivänä he ole kotoutuneet tänne, vaikka siitä on jo liki 30 vuotta. Tämä Turkin ja Kreikan rajalla tapahtuva tilanne on siinä mielessä sama, että Turkille ei ole näistä elintasopakolaisista mitään hyötyä, vaan heistä on keinolla millä hyvänsä päästävä eroon. Ihmettelen miksi politiikoilla ei ole realistista tilannekuvaa siitä mitä on todellisuudessa tapahtumassa, eikä rohkeutta sanoa sitä ääneen. Siksi koska heidän poliittiset kannattajajansa saisivat liki sydärin, totuuden paljastuessa. Nämä viherpunaiset kukkahattutädit ja sedät ovat kadottaneet nähdä totuutta ja heidän ainoa teema on vain silmien palossa loistava suvaitsevaisuus ja hädässä olevien ihmisten auttaminen, vaikka sillä ei todellisuudessa ole kovinkaan suurta pohjaa. Se on totta että nämä ihmiset ovat vain pelinappuloita, isossa Monopoli pelissä, mutta mikäli sitä peliä pelataan tunteella, niin häviö on odotettavissa.