Yksityinen pysäköinninvalvonta

[thv294]

No niin, nyt on todistusaineisto kasassa. Valitettavasti kesti hieman, turhankin pitkään..

Eli tässä lainaukset:

E 20/2714
Kantajan vaatimusten perustelut (pääomavaatimus 60 euroa, eli yksi pysäköintimaksu): ..riidatonta on vastaavasti kantajan käsityksen mukaan se, että ..vastaaja on tehnyt reklamaation asiasta kantajalle.

Vastaajan vastaus: Vastaaja on reklamoinut kirjallisesti kantajan maksuvaatimuksesta. .. Vastaaja on todennut, ettei hänellä ole pysäköinnistä syntynyttä sopimussuhdetta kantajan kanssa.

Ratkaisun perustelut:
..oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti..(vastaajan) tulee esittää näyttö väitteensä tueksi. Käräjäoikeus toteaa, ettei (vastaaja) ole nimennyt näitä muita ajoneuvoaan käyttäviä henkilöitä. Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajan väitettä siitä, ettei hän ollut tietoinen ajoneuon kuljettajasta voida pitää uskottavana ottaen huomioon se oikeuskäytännössäkin vahvistettu kokemussääntö, jonka mukaan ajoneuvon omistaja tai haltija kuljetti yleensä autoaan itse tai ainakin tiesi kenen käytössä se oli. Vastaajalla on ollut mahdollisuus nimetä hänen ajoneuvoaan käyttänyt henkilö.. Edelleen vastaajalla on ollut tilaisuus esittää näyttöä siitä, että hän on ollut estynyt kuljettamasta ajoneuvoa kyseisenä ajankohtana.. Ottaen huomioon, ettei vastaaja ole esittänyt mitään näyttöä tueksi väitteelleen, jonka mukaan hänen hallinnoimaansa ajoneuvoa olisi .. käyttänyt ja pysäköinyt joku muu kuin hän itse, käräjäoikeus katsoo, että asia tulee ratkaista kantajan vaatimusten mukaisesti.

E 19/29212

Pääoma 60 e, eli yksi pysäköintimaksu. Kantajan vaatimukset: Vastaaja on tehnyt valvontamaksua koskevan reklamaation..

Vastaajan vastaus: Vastaaja vastustaa kannetta. Hän kiistää kaikki vaateet, koska ei kuljettanut ja pysäköinyt ajoneuvoa mainitussa paikassa ja ajankohtana. (ei ole nimennyt todistelua)


(Ratkaisun perustelut kuten yllä.) Edellä kerrotuilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että vastaaja on velvollinen suorittamaan ... sen velkoman pysäköintivalvontamaksun sekä sen perimisestä aiheutuneet, kanteessa yksilöidyt kustannukset.

 

[Hawk #22]

No niin, nyt on todistusaineisto kasassa. Valitettavasti kesti hieman, turhankin pitkään..

Eli tässä lainaukset:

E 20/2714
Kantajan vaatimusten perustelut (pääomavaatimus 60 euroa, eli yksi pysäköintimaksu): ..riidatonta on vastaavasti kantajan käsityksen mukaan se, että ..vastaaja on tehnyt reklamaation asiasta kantajalle.

Vastaajan vastaus: Vastaaja on reklamoinut kirjallisesti kantajan maksuvaatimuksesta. .. Vastaaja on todennut, ettei hänellä ole pysäköinnistä syntynyttä sopimussuhdetta kantajan kanssa.

Ratkaisun perustelut:
..oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti..(vastaajan) tulee esittää näyttö väitteensä tueksi. Käräjäoikeus toteaa, ettei (vastaaja) ole nimennyt näitä muita ajoneuvoaan käyttäviä henkilöitä. Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajan väitettä siitä, ettei hän ollut tietoinen ajoneuon kuljettajasta voida pitää uskottavana ottaen huomioon se oikeuskäytännössäkin vahvistettu kokemussääntö, jonka mukaan ajoneuvon omistaja tai haltija kuljetti yleensä autoaan itse tai ainakin tiesi kenen käytössä se oli. Vastaajalla on ollut mahdollisuus nimetä hänen ajoneuvoaan käyttänyt henkilö.. Edelleen vastaajalla on ollut tilaisuus esittää näyttöä siitä, että hän on ollut estynyt kuljettamasta ajoneuvoa kyseisenä ajankohtana.. Ottaen huomioon, ettei vastaaja ole esittänyt mitään näyttöä tueksi väitteelleen, jonka mukaan hänen hallinnoimaansa ajoneuvoa olisi .. käyttänyt ja pysäköinyt joku muu kuin hän itse, käräjäoikeus katsoo, että asia tulee ratkaista kantajan vaatimusten mukaisesti.

E 19/29212

Pääoma 60 e, eli yksi pysäköintimaksu. Kantajan vaatimukset: Vastaaja on tehnyt valvontamaksua koskevan reklamaation..

Vastaajan vastaus: Vastaaja vastustaa kannetta. Hän kiistää kaikki vaateet, koska ei kuljettanut ja pysäköinyt ajoneuvoa mainitussa paikassa ja ajankohtana. (ei ole nimennyt todistelua)


(Ratkaisun perustelut kuten yllä.) Edellä kerrotuilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että vastaaja on velvollinen suorittamaan ... sen velkoman pysäköintivalvontamaksun sekä sen perimisestä aiheutuneet, kanteessa yksilöidyt kustannukset.

Kiitos! Vihdoinkin saatiin vastaus kun ajattelin jo, että mitään tapauksia ei koskaan ollutkaan. Sitten vielä pari tarkentavaa kysymystä:

- Millaista näyttöä/todistelua pysäköintifirma esitti tapauksissa?
- Oliko mitään mainintaa siitä, missä tuo pysäköinti oli tapahtunut? Ei tarvitse siis tarkkaa osoitetta, vaan esim kaupungin keskusta, työpaikan parkkialue, kerrostalon parkkialue jne.

 

[thv294]

Ole hyvä Hawk #22! Tuossa vastaukset kysymyksiisi:
- pysäköintifirma esitti toisessa perintäkirjeen sekä kuvia autosta ja pysäköintiehdoista, toisessa ei näköjään ole esitetty mitään, varmaan kun ei ollut riitaa itse pysäköinnistä.
- Toinen jonkin hallin pihalla ja toinen ulkoilualue. Ei mitään mainintaa esim. työpaikan tai kodin läheisyydestä kummassakaan

 

[Wäinö#16]

Kiitos thv294 näistä, mielenkiintoisia tapauksia oikeuskäytännön kannalta. Kuluttajaviraston kanta tosiaan täysin eri. Onko tietoa jatkuuko käsittely hovioikeudessa?

 

[Hawk #22]

Ole hyvä Hawk #22! Tuossa vastaukset kysymyksiisi:
- pysäköintifirma esitti toisessa perintäkirjeen sekä kuvia autosta ja pysäköintiehdoista, toisessa ei näköjään ole esitetty mitään, varmaan kun ei ollut riitaa itse pysäköinnistä.
- Toinen jonkin hallin pihalla ja toinen ulkoilualue. Ei mitään mainintaa esim. työpaikan tai kodin läheisyydestä kummassakaan

Kiitos vastauksista! Vielä yksi tarkentava kysymys:
- Ilmeneekö tapauksesta millään tavalla se, millaisen vastauksen vastaajat ovat antaneet käräjäoikeudelle?

 

[thv294]

Olkaa hyvät, Wäinö#16 ja Hawk #22. Ei ole ainakaan kummassakaan merkintää, että olisi valitettu hovioikeuteen. Molemmissa vastaaja on kiistänyt pysäköineensä ja ajaneensa autoa, ja toinen lisäksi sanonut ettei hänen ja kantajan välille ole syntynyt sopimussuhdetta.

 

[Wäinö#16]

Missä käräjäoikeuksissa nämä on käsitelty? Ehkä näistä voisi sen johtopäätöksen vetää, että reklamaatiota ei kannata tehdä ihan vasemmalla kädellä, vaan kannattaa miettiä siihen ihan kunnon perustelut. Itse olen ollut myös siinä käsityksessä, että auton omistaja ei ole velvollinen kertomaan ajajan henkilötietoja vaikka ne tietäisikin. Näiden päätösten mukaan näin ei ehkä olisi. Omalla kohdallani autolla oli useampi haltija ja sakko oli lähetetty omistajalle. Itse tein selvityksen kyllä perinpohjin Kuluttajavirastolle ja tähän ParkkiPate tyytyi, palautti maksun eikä alkanut sitä toiselta haltijalta perimään. Ehkä parkkifirmat nykyään hieman agressiivisemmin vievät näitä eteenpäin. Jossain vaiheessa eduskunnan lienee tarkoitus säätää näihin selkeämmät lait. Tällä hetkellä tilanne on aika lailla epäselvä.

 

[Hawk #22]

Olkaa hyvät, Wäinö#16 ja Hawk #22. Ei ole ainakaan kummassakaan merkintää, että olisi valitettu hovioikeuteen. Molemmissa vastaaja on kiistänyt pysäköineensä ja ajaneensa autoa, ja toinen lisäksi sanonut ettei hänen ja kantajan välille ole syntynyt sopimussuhdetta.

Varmistan vielä, että kävikö mitenkään ilmi oliko nuo kiistämiset tapahtuneet pelkästään reklamoinneissa vai myös vastaajien antamassa vastauksessa käräjäoikeudelle tai itse oikeudenkäynnissä? Tämä ihan sillä, että mielestäni on hyvin erikoista, että käräjäoikeus vetoaa pelkästään oikeudenkäymiskaareen asiassa, eikä esimerkiksi sopimusoikeudellisiin seikkoihin. Tämä viittaisi enemmän siihen, että vastaaja on vain esittänyt reklamaation ensin pysäköintifirmalle ja sitten ei ole vastannut käräjäoikeudelle mitään. Ainakin yleensä näistä on jonkinlainen lyhyt maininta päätösasiakirjoissa. Tämä voi myös ilmetä niin, että jossain kohtaa päätöstä lukee asian olevan riidaton.

Oma, joskin varsinaisen oikeudenkäyntiaineiston puuttumisen takia, hyvin suppea tulkintani tapauksista on se, että käräjäoikeus on päätynyt kyseiseen ratkaisuun sen takia, ettei vastaaja ole esittänyt mitään perusteluita tai todisteluja sille, että joku toinen olisi voinut ajaa autoa. Siksi myös käräjäoikeus on asiassa voinut tukeutua pelkästään oikeudenkäymiskaareen, eikä sen ole tarvinnut edes pohtia asiaa sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Olisi mielenkiintoista tietää miten käräjäoikeus olisi asiaa arvioinut, jos vastaaja olisi kertonut käräjäoikeudelle vaihtoehtoisen kuljettajan ja sen jälkeen olisi aloitettu käsittely tämän näytön riittävyydestä. Voi tosin olla, että silloin parkkifirma olisi peruttanut kanteen ja asiaa ei olisi koskaan voitu selvittää.

Yhteenvetona voitaneen todeta, että parkkifirmat ovat ilmeisesti valmiita viemään yksittäisiäkin tapauksia oikeuteen. En kyllä pidä tällaista kehityskulkua erityisen hyvänä asiana ja täälläkin odotetaan tuota @Wäinö#16 mainitsemaa uutta lainsäädäntöä, joka toisi hieman ennustettavuutta näihin tapauksiin.

 

[Vesuri]

Yhteenvetona voitaneen todeta, että parkkifirmat ovat ilmeisesti valmiita viemään yksittäisiäkin tapauksia oikeuteen. En kyllä pidä tällaista kehityskulkua erityisen hyvänä asiana ja täälläkin odotetaan tuota @Wäinö#16 mainitsemaa uutta lainsäädäntöä, joka toisi hieman ennustettavuutta näihin tapauksiin.

Todella hyvä jos vievät ja voittavatkin kun kyseessä selkeä väärin pysäköiminen. Loppuu se tahallinen perseily autoilijoilta jotka ovat tähän asti pysäköineet ihan miten lystää kun ei ole todellisia sanktioita ollut tulossa.

 

[thv294]

Nuo vastaukset oli molemmat annettu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle. Toisessa kerrottu, että usea henkilö lainaa autoa usein, mutta ei oltu nimetty henkilöitä, tämä kerrottu oikeudenkäynnissä (perusteluissa oli mainittu korkein oikeus 2010:23 ja Turun hovioikeuden ratkaisu vuodelta 2016 liittyen kuljettajaan). Toisessa ei oltu kerrottu mitään muuta kuin että ei ole pysäköinyt autoa, se tapaus on päätetty kirjallisessa menettelyssä. Itse pysäköinti on molemmissa ollut riidaton.

Joo, ei tosiaan taida kannattaa hutaista vaan äkkiä jotain, jos tuossa tilanteessa on. Toivottvasti joku laki noista saadaan, jotta touhu olisi selvempää.

 

[MacRef]

Minä en ehkä osaa lukea kunnolla tai en ymmärrä lukemaani, mutta en nyt löydä noista referaateista sitä tietoa, että millä tavoin valvontamaksun saanut ajoneuvon omistaja on siinä alkuvaiheessa reklamoinut tuosta pysäköinnistä pysäköintifirmalle. Käykö se noista ilmi.

Keskusteluhan on koskenut sitä nimenomaista väitettä, että jos minä kiistän valvotamaksun, tai oikeammin vasta perintälaskun saatuani olevani sopimusosapuoli, niin silloin pysäköintifirmalla ei hirveästi ole keinoja viedä asiaa eteen päin.

Käykö noista tilatuista asiakirjoista ilmi se, kiistikö omistaja / haltija sen sopimusosapuolena olon sinne valvontafirmaan vai eikö kiistänyt? Ja nimen omana ainoana / ensimmäisenä perusteena sille, että ei ole pysäköintihetkellä ajoneuvoa kuljettanut.

 

[thv294]

Reklmaatioiden sisältöä ei ole oikein avattu, ilmieisesti kiistetty samalla tavalla kuin oikeudessa (eli ei kuljettaja/ei sopimusta). Itse ajattelisin niin, että sillä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä, tapahtuuko kiisto vasta perintäkirjeeseen vastaamalla vai jo ennen perintään menoa tai vasta oikeudessa. Ei noiden perustelujen mukaan ainakaan, sen perusteella miten niissä on arvioitu kuljettajaa. Ei kiiston ajankohdalla ole ollut merkitystä. Eli eiköhän molemmissa tapauksissa asia voida viedä oikeuteen, ja luulisi että se, ettei ole ennen perintää laskua kiistänyt voi pikemminkin kertoa että on auton pysäköinyt. Eli sanoisin että kyllä on keinoja viedä asia eteen päin, vaikka ei olisi reagoitu ennen perintäkirjettä. Ja täällähän on ollut kesksutelua siitäkin, että onko yhtä yksittäistä maksua viety oikeuteen.

Varmaan isoin merkitys on siinä, että perintäkulut on pienemmät, jos kiistää heti, koska silloin ei saa jatkaa perimistä vaan pitää viedä asia oikeuteen. Toisessa jutussa oli maininta, että perintäkuluja ei joudu maksamaan kiiston jälkeiseltä ajalta ja toisessa tuli enemmän kuluja.

 

[MacRef]

Reklmaatioiden sisältöä ei ole oikein avattu, ilmieisesti kiistetty samalla tavalla kuin oikeudessa (eli ei kuljettaja/ei sopimusta). Itse ajattelisin niin, että sillä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä, tapahtuuko kiisto vasta perintäkirjeeseen vastaamalla vai jo ennen perintään menoa tai vasta oikeudessa. Ei noiden perustelujen mukaan ainakaan, sen perusteella miten niissä on arvioitu kuljettajaa. Ei kiiston ajankohdalla ole ollut merkitystä. Eli eiköhän molemmissa tapauksissa asia voida viedä oikeuteen, ja luulisi että se, ettei ole ennen perintää laskua kiistänyt voi pikemminkin kertoa että on auton pysäköinyt. Eli sanoisin että kyllä on keinoja viedä asia eteen päin, vaikka ei olisi reagoitu ennen perintäkirjettä. Ja täällähän on ollut kesksutelua siitäkin, että onko yhtä yksittäistä maksua viety oikeuteen.

Varmaan isoin merkitys on siinä, että perintäkulut on pienemmät, jos kiistää heti, koska silloin ei saa jatkaa perimistä vaan pitää viedä asia oikeuteen. Toisessa jutussa oli maininta, että perintäkuluja ei joudu maksamaan kiiston jälkeiseltä ajalta ja toisessa tuli enemmän kuluja.

Eli lopputulos on se, että et lopulta todistanut noilla hankkimillasi asiakirjoilla keskustelussa esitettyä väitettä vääräksi. Kirjoitin jo reilu kuukausi sitten alla olevan:

Täällä on moni kirjoittaja kertonut näkemyksenään, että yksittäisestä pysäköinnistä, eikun siis valvontamaksusta, jos sen heti alunperin kiistää sillä perusteella, että ei ollut kuljettaja, niin ei hirveästi tarvi olla huolissaan oikeuteen joutumisesta. Sinä väitit ihan muuta ja kerroit, että tuollaisista tapauksista on vaikka ja kuinka läjäpäin lainvoimaisia tuomioita, missä ajoneuvon omistaja on pistetty maksamaan sekä valvontamaksu että oikeudenkäyntikulut. Lupasit toimittaa aiheeseen liittyen myös esimerkkejä.

Minä ja moni muu oli ja on sitä mieltä, että jos sopimuksen syntymisen kiistää heti alussa (joko heti valvontamaksun saamisen jälkeen tai ensimmäisen perintäkirjeen jälkeen, jolloin perintä täytyy keskeyttää riitaisena), niin silloin yksittäisen pysäköinnin osalta homma on siinä. Ei kukaan väittänytkään, että homma olisi yhtä helppoa enää siinä vaiheessa, kun asia on pysäköintifirman toimesta viety käräjille. Nyt kertomasi perusteella ei ole tietoa, missä kohtaa se sopimuksen syntyminen on kiistetty, joten minä ainakin pitäydyn käytössä olevien tietojen valossa yhä ja edelleen aiemmassa kannassani.

 

[thv294]

Sopimuksen syntyminen on kiistetty jo viimeistään perintävaiheessa, kuten jo totesin. Ainakin toisessa heti alkuun. Eli kyse on juuri äsken kuvaamasi kaltaisista tapauksista (riitautettu yksittäinen maksu ja sen takia kun perintä riitainen päädytty oikeuteen, maksettavaa pitkästi toista tonnia per tapaus) ja todisteet osoittavat muuta kun nyt selität. Mutta pysy toki kannassasi, se tosin voi käydä kalliiksi.

 

[Hawk #22]

Todella hyvä jos vievät ja voittavatkin kun kyseessä selkeä väärin pysäköiminen. Loppuu se tahallinen perseily autoilijoilta jotka ovat tähän asti pysäköineet ihan miten lystää kun ei ole todellisia sanktioita ollut tulossa.

Olen tästä periaatetasolla samaa mieltä. Varsinkin kerrostaloalueen parkkialueella tällainen väärin pysäköiminen on sietämätöntä, jos olet itse maksanut autopaikasta ja joku voi parkkeerata tuolle paikalle ilman minkäänlaista vaaraa sanktioista.

Pointti on tuo epäselvä lainsäädäntö, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että mahdollisissa oikeustapauksissa ratkaisu on enemmän tai vähemmän yksittäisten tuomareiden tulkintakysymys joko oikeudenkäymiskaaresta tai sopimusoikeuden periaatteista eikä johdonmukainen, aina samaan lakiin perustuva ratkaisu. Tämä korjataan yksinkertaisesti sillä, että eduskunta säätää lain, joka koskee yksityistä pysäköintivalvontaa. Asia on varmasti hyvin monimutkainen ja hankala säädellä, koska tässä mennään hyvin harmaalla alueella muutenkin (kunnan määräämä sakko vs. yksityisen määräämä valvontamaksu), mutta se ei mielestäni ole mikään perustelu lain säätämättäjättämiselle.

Reklmaatioiden sisältöä ei ole oikein avattu, ilmieisesti kiistetty samalla tavalla kuin oikeudessa (eli ei kuljettaja/ei sopimusta). Itse ajattelisin niin, että sillä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä, tapahtuuko kiisto vasta perintäkirjeeseen vastaamalla vai jo ennen perintään menoa tai vasta oikeudessa. Ei noiden perustelujen mukaan ainakaan, sen perusteella miten niissä on arvioitu kuljettajaa. Ei kiiston ajankohdalla ole ollut merkitystä. Eli eiköhän molemmissa tapauksissa asia voida viedä oikeuteen, ja luulisi että se, ettei ole ennen perintää laskua kiistänyt voi pikemminkin kertoa että on auton pysäköinyt. Eli sanoisin että kyllä on keinoja viedä asia eteen päin, vaikka ei olisi reagoitu ennen perintäkirjettä. Ja täällähän on ollut kesksutelua siitäkin, että onko yhtä yksittäistä maksua viety oikeuteen. --

Riippuu aika paljon tuosta haastehakemuksesta onko tuolla kiiston ajankohdalla merkitystä vai ei ja siitä onko vastaaja ollut oikeudenkäynnissä paikalla vai ei. Varsinkaan haastehakemusta ei varmaankaan voi edes saada mistään, eikä se ole mielestäni edes tarkoituksenmukaista.

Olennaisin tuo viimeinen pointti, eli yksittäisiä maksuja on viety oikeuteen ja parkkifirma on näitä myös voittanut. Mielenkiintoista tosiaan tuo, ettei käräjäoikeus ole ilmeisesti ottanut kantaa varsinaisesti sopimussuhteeseen vaan ainoastaan siihen onko esitetty ollenkaan selvitystä siitä ettei vastaaja ole ajanut autoa. Mielenkiintoista, mutta myös erittäin tulkinnanvaraista. Parempi ehkä kuitenkin olla pysäköimättä väärin niin ei tarvitse alkaa vääntämään epäselvässä oikeustilassa parkkifirman kanssa.

 

[Outsider]

Itse olen kiistänyt vasta perintäkirjeen saatuani, koska en luonnollisestikaan ole saanut mitään alkuperäistä virhemaksulappua, kun en ole kyseisessä paikassa pysäköinytkään. Kerroin tämän ja sen, että olen ollut samaan aikaan toisaalla ja että sille kyllä löytyy todistajia. Homma jäi tähän, enkä kyllä keksi yhtään syytä miksi parkkifirma ei kysellyt mitään siitä kuka pysäköinnin suoritti ja/tai vienyt juttua oikeuteen, jos he sillä kerran olisivat voittaneet.

Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että virheistä kuuluu maksaa, mutta kun en itse oikeasti ollut paikalla, niin en tietenkään alkanut mitään maksamaan. Lisäksi kyse oli vielä aika tarkoitushakuisesta kalastelussa, niin en pistänyt auton silloista kuljettajaa maksamaan.

 

[MacRef]

Sopimuksen syntyminen on kiistetty jo viimeistään perintävaiheessa, kuten jo totesin. Ainakin toisessa heti alkuun. Eli kyse on juuri äsken kuvaamasi kaltaisista tapauksista (riitautettu yksittäinen maksu ja sen takia kun perintä riitainen päädytty oikeuteen, maksettavaa pitkästi toista tonnia per tapaus) ja todisteet osoittavat muuta kun nyt selität. Mutta pysy toki kannassasi, se tosin voi käydä kalliiksi.

Eli minä ilmeisesti lopulta ymmärsin väärin. En tajunnut, että viimeistään ensimmäisen perintäkirjeen saatuaan omistaja tai haltija on kiistänyt olleensa pysäköijä ja tuolloin riitauttanut asian ja reklamoinut valvontafirmaan. Jos näin on ollut, niin sitten olet todistanut väitteesi. Pahoittelen väärin ymmärrystäni.

 

[MacRef]

Mainittakoon nyt vielä, että minäkin olen sitä mieltä, että oikeista virhepysäköinneistä sietääkin maksaa. Minä olen joskus saanut valvontamaksun omasta pysäköintiruudusta, josta maksoin vuokraa taloyhtiölle. Unohdin lupalapun.

Parkkipaikan reunassa oli kyltti, jossa kerrottiin, että pysäköintiin tarvitaan lupa. Ei mitään mainintaa lupalapusta tai sen esilläolosta. Toimitin kuvat P-ruuudun sopimuksesta ja kerroin, että ko. ajoneuvolla oli lupa pysäköintiin siinä ruudussa, mihin olin vuokrasopparin tehnyt. Olin tarkkana, etten ilmaissut olleeni ajaja. Eivät suostuneet perumaan maksua, joten lopulta kiistin ajaneeni siihen parkkiin sillä kertaa ja homma lopulta hautautui siihen. Tuommoisesta kusetuksesta en maksa.

 

[palle]

Onko mulla mennyt jotain ohi, vai miksi me ei saada nähdä noita papereita kokonaisuudessaan? Emmä ainakaan suostu vetämään minkäänlaisia johtopäätöksiä tai uskomaan, että yksikään väite on todistettu oikeaksi pelkästään muutaman kohdan poiminnan perusteella.

 

[thv294]

Eli minä ilmeisesti lopulta ymmärsin väärin. En tajunnut, että viimeistään ensimmäisen perintäkirjeen saatuaan omistaja tai haltija on kiistänyt olleensa pysäköijä ja tuolloin riitauttanut asian ja reklamoinut valvontafirmaan. Jos näin on ollut, niin sitten olet todistanut väitteesi. Pahoittelen väärin ymmärrystäni.

Noin se tosiaan oli ollut. Ehkä selvemmin olisin voinut ilmaista, pahoittelut siitä. Rehtiä sinulta myöntää tuo, arvostan. Ja kiitos.

On varmasti paljon tapauksia, jotka eivät ole edenneet mihinkään. Lopputuloksia on tosiaan monenlaisia.

Palle, pitäisi editoida nimet yms pois papereista, ts. pdf-versiosta, josta ei voi kopioida tekstiä. Jos nämä eivät sinulle riitä, niin sitten joudun siltä osin nostamaan kädet pystyyn. Ei niissä papereissa ole mitään, mikä kumoaisi nuo lainaukseni.

 

[Cobol]

E 19/29212

Pääoma 60 e, eli yksi pysäköintimaksu. Kantajan vaatimukset: Vastaaja on tehnyt valvontamaksua koskevan reklamaation.

Viitataanko tuossa lakiin pysäköinninvalvonnasta? Ilmeisesti. Siellä lukee näin:

Jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on kuitenkin 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin.

Itse olen saanut yksityiseltä pysäköintifirmalta maksun, jossa lukee yksityisoikeudellinen valvontamaksu. Muuttuuko yksityisoikeudellinen valvontamaksu siis oikeudessa pysäköintimaksuksi, jota julkinen puoli käyttää?

 

[CreaseMonkey]

Viitataanko tuossa lakiin pysäköinninvalvonnasta? Ilmeisesti. Siellä lukee näin:

Jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on kuitenkin 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin.

Itse olen saanut yksityiseltä pysäköintifirmalta maksun, jossa lukee yksityisoikeudellinen valvontamaksu. Muuttuuko yksityisoikeudellinen valvontamaksu siis oikeudessa pysäköintimaksuksi, jota julkinen puoli käyttää?

Laki pysäköinninvalvonnasta ei sovellu yksityisiin, eikä tämän lain mukaisia virhemaksuja käsitellä käräjäoikeudessa.

Tuon termin käyttäminen varmaan riippuu ihan siitä millainen sopimusteksti on ollut ja millaista terminologiaa siinä käytetään. Jos siinä on sanottu, että ehtojen vastainen pysäköinti johtaa 60 euron pysäköintimaksuun, niin sittenhän tuo on ihan oikein.

Pysäköintimaksua ei ole laissa määritelty, mutta se on eri kuin pysäköintivirhemaksu. Pysäköintimaksulla nähdäkseni tarkoitetaan maksua, joka pitää pysäköinnistä suorittaa.

 

[Cobol]

Laki pysäköinninvalvonnasta ei sovellu yksityisiin, eikä tämän lain mukaisia virhemaksuja käsitellä käräjäoikeudessa.

Tuon termin käyttäminen varmaan riippuu ihan siitä millainen sopimusteksti on ollut ja millaista terminologiaa siinä käytetään. Jos siinä on sanottu, että ehtojen vastainen pysäköinti johtaa 60 euron pysäköintimaksuun, niin sittenhän tuo on ihan oikein.

Pysäköintimaksua ei ole laissa määritelty, mutta se on eri kuin pysäköintivirhemaksu. Pysäköintimaksulla nähdäkseni tarkoitetaan maksua, joka pitää pysäköinnistä suorittaa.

Jeps, kiinnostuin asiasta terminologian osalta ja alla yksi käräjöoikeuden tyypillinen päätös, jossa on vain pysäköinnin osalta samasta asiasta kysymys. Valvontamaksusta puhuvat, koska niin lukee "sopimuksessa" eli taulussa alueella, jonne pysäköi. Mutta varmasti on erilaisia tekstejä ja käytäntöjä. Tässä hyvin perustein kuitenkin kielteinen päätös kantajan (ParkCom) esittämästä:

http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Vantaan_KO_L_07-4705.txt

Ja kuten aikanaan totesin, maksan itse jokaisen pysköintimaksun tms, jotka tulee maksaa. En kannalta väärinpysäköintiä. Enkä vääriä maksuja valvonnasta. Jos en ajanut, en tietenkään maksa yksityistä veloitusta.

PS. Laki on saattanut muuttua vuodesta 2007.

 

[thv294]

Ei muutu, tuo yksityisoikeudellinen valvontamaksu on oikea termi. Käytin pysäköintimaksu-sanaa selvyyden/lyhyydenvuoksi. Se sana oli siis oma lisäys ettei ole epäselvyyttä mikä se pääoma on kun se ei lue suoraan vaatimusten siinä kohdassa (ei täysi onnistuminen..), eikä suora lainaus kuten nuo muut.

 

[Cobol]

Ei muutu, tuo yksityisoikeudellinen valvontamaksu on oikea termi. Käytin pysäköintimaksu-sanaa selvyyden/lyhyydenvuoksi. Se sana oli siis oma selvitys ettei ole epäselvyyttä mikä se pääoma on (ei täysi onnistuminen..), eikä suora lainaus kuten nuo muut.

Käytit siis julkisen puolen termiä yksityisoikeudellisen asemasta. Oliko siis kyse julkisen puolen pysäköintimaksua koskevasta valituksesta, jolla oli huonot perusteet vai miksi lainasit lakia, jonka mukaan kunnallinen valvonta toimii?