Yhteiskuntamme on liian fiksu ja hyvä

  • 45 635
  • 394

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Joku humanisti voi jatkaa muista arvoista :)
En tiedä mikä nisti olen mutta tällaista ajattelin. Jotain menee päällekän Holocaustin viestin kanssa mutta...
Tiettyyn aikaan nuoruudesta on kautta aikojen lähes jokainen normaali ihminen kapinoinut aktoriteettejä vastaan. Tuo kapinointi kuuluu aikuiseksi kasvamisen kuvioihin. Se millä volyymilla, ajalla ja tuloksella tuo kapina hoituu ns. alta pois, liittyy henkilön edelliseen kapinaan joka käytiin läpi lapsuusiässä, noin 3-5 vuotiaana. Myös perheen vallitsevat olosuhteet vaikuttavat mutta vaikka elämä olisi kuinka stabiilia tai täysin normi oloista poikkeavaa, omaa tahtoa harjoitetaan tavalla tai toisella.
Paljon näyttäisi näinä aikoina menevän niin, että uhmaikäinen lapsi ja murkkuikäinen nuori eivät saa kasvamiseensa ja oman tahdon harjoittamiseensa tarvitsemaa vastusta vanhemmistaan, eikä kyllä ympäröivästä yhteiskunnastakaan.
Vanhemmat eivät kertakaikkiaan uskalla tuottaa lapsillensa minkäänlaisia pettymyksiä siinä vaiheessa kun se viimeinen tiukka ei-sana olisi sanottava. Ylipäätään jos pieni lapsi kiukuttelee aletaan hakea syytä jostain mystisestä "muusta". Joku perhe arvelee, että päiväkodissa joku kiusaa, toinen perhe epäilee, että kotona on kosteusvaurio ja kolmas saattaa arvella naapurin koiran olevan niin pelottava, että lapsi on poissa tolaltaan ja siksi kiukuttelee.
Myös nuoria, aikuisikään harjoittelevia lapsia sekä pelätään että paapotaan jotta he selviäisivät mahdollisimman rauhallisissa merkeissä tuosta aikuisuuden kynnyksestä. Vanhempien mielestä syyt murkkuiän vaikeuksiin ovat usein kaverit, haasteellinen koulu tai muuten vaan huonot opettajat sekä "meidän Matin" jännitys ja pelko miten tulevaisuudessa sijoittuu kun nykyään on niin vaikeaa saada opiskelupaikkaa... (Tähän voisi vielä lisätä, että...pääjohtajan paikkaa, viiden huoneen rivarin pätkää, kahta Bemaria ja huvilaa meren rannalta...lakkiaisista seuraavana päivänä.)

Ei kai noihin kapinoihin mitään "muita" syitä useinkaan ole, tosin muut seikat saattavat antaa jonkin vivahteen tai korostuksen uhmalle mutta syy lienee normaali kehittyminen ja vanhempien pitäisi vastata tuohon tukemalla kehitystä esimerkiksi kuuluisalla kliseellä, rajat ja rakkaus. Näin iso osa nuorista kasvaisi vastuuntuntoisiksi ja kanssaihmisiään sekä ympäristöään kunnioittaviksi aikuisiksi.
Ei se ole kaiketi tänä päivänäkään välinpitämättömyyttä lapsiaan tai nuorta kohtaan jos joka kerta ei "hyppää" kun lapsi tai nuori "kirkaisee". Eikä se ole puutteellista vanhemmuutta jos Pikku-Prinsessa, 3 v. ei saa milloin mitäkin höpötahtoaan kaupassa läpi, vaan joutuu kirkumaan pää punaisena koko kotimatkan. "Meidän Matin" äitikin voisi nukkua yönsä ihan rauhassa vaikka pakottaisikin Matin pesemään oman huoneensa seinän ennen Liisa-tädin vierailua. Matti kun on ihan tarpeeksi iso poika puhdistamaan omat nuuskasotkunsa seinältä.

Miten näissä em. malleissa lapsi/nuori oppii ottamaan vastuuta omasta itsestään kun homma kuin homma hoituu aina muuten kuin peiliin katsomalla. Vanhemmat eivät edes vihjaise mistään omasta osuudesta lapselle ja yhteiskunta tarjoaa jos jonkin sortin kriisiapua vaivaan kuin vaivaan. Mikään asia ei koskaan vaadi omaa panosta vaan erhe, vika tai puute korjaantuu katsomalla jotakuta "muuta".

Onko sota tai puute ja kurjuus sitten oikea tapa saada yhteiskunta raiteilleen, en tiedä. Itse liputtaisin asennemuutoksen puolesta. Vanhemmille maalais/kaupunkilaisjärki peliin ja auktoriteeteille ohjaava valta takaisin, ainakin noilla voisi alkaa.
Tämä liittyy avausviestiin siten, että tämä patjasöy kuvastaa juurikin sitä, että syy-seuraussuhteet on joiltakin hakusessa. Tottakai ovat kun yksi tekstari riittää kyykyttämään jopa Suomen puolustuslaitosta, laitosta jonka tarkoituksena on kouluttaa tai valmistaa ihmiset vastaanottamaan käskyjä ilman spekulaatioita ja isompia miettimisiä.

Terveisin koo
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Hienoa keskustelua!
Itse työskentelen näiden tulevaisuudentoivojen (nuorien) parissa. Se, mikä allekirjoittanutta huolestuttaa on se, että yhä suurempi osa kustakin ikäluokasta hylkää vaikeiden aiheiden seuraamisen (= uutiset). Maailman viihteellistyminen ja materialistuminen on tarttunut heihin. Ketä hei kiinnostaa joku talous tai politiikka; tulee yhä useamman oppilaan suusta. BB ja muu höttö uppoaa heihin hyvin. Käyttäytymismallit on apinoitu joistakin Salkkareista. Näemmä isolla osalla Suomen aikuisista näyttää olevan aikuisuus hukassa, kun lasten kanssa ei osata/viitsitä/ehditä olemaan.

Tässä on todella asiaa.
Media on yksi hyvin keskeinen syy mikä oikeastaan ohjaa nämä "tulevaisuuden toivot" yhä enemmän kohti itsekeskeisyyttä ja hedonismia. Valtaa, rahaa, ulkonäköä pitäisi olla, siinä ehkä 3 tärkeintä arvoa mitä sieltä kuulee. Tällaiset BB:t ja salkkarit tosiaan muokkaavat huomaamatta ihmisen käyttäytymistä ja antaa maailmasta aivan vääristyneen kuvan. Pintaliito-sukupolvi laajenee koko ajan eikä valitettavasti loppua näy.
Tällaista roolimallia syötetään joka paikasta; televisio, radio, internet ehkä kovimpina lähteinä. On jo mielestäni huolestuttavaa, että nämä lähteet muokkaavat näistä väkisin julkisuudessa pyörivistä c-luokan julkkiksista jonkinlaisia esikuvia ja eletään juuri niin kuin hekin. Poliitikot ovat spedejä ja ratkaisut naurettavia, ei siitä enempää.
Ei ole kauan aikaa kun jonkun iltapäivälehden tai vastaavan pääotsikko taisi olla, että "BB-Henna oksenteli, katso kuvat", siis ei jumalauta, eikö meidän Suomesta löydy parempia uutisotsikoita?
Elämä on tehty helpoksi ja sen näkee myös kun kysytään vaikkapa satunnaiselta nuorelta kadulla, että mitä tarkoittaa "Mainilan laukaukset"? Vastaus on kutakuinkin että "vhidduu, on se jotain historiaa".
Puolustusvoimissa näkee myös kuinka tietokoneen ja jääkaapin välissä eläneet nuoret miehet ovat kerenneet jo palvelusikään. Sen kaiken kun näki läheltä niin en tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, mutta siitä toisessa ketjussa.
Oikeastaan nyky-yhteiskunnan voisi tiivistää nuorisoa kohden niin, että kaikki tuodaan eteen kuin Manulle illallinen.
 

Blue J

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Itse työskentelen näiden tulevaisuudentoivojen (nuorien) parissa. Se, mikä allekirjoittanutta huolestuttaa on se, että yhä suurempi osa kustakin ikäluokasta hylkää vaikeiden aiheiden seuraamisen (= uutiset). Maailman viihteellistyminen ja materialistuminen on tarttunut heihin. Ketä hei kiinnostaa joku talous tai politiikka; tulee yhä useamman oppilaan suusta. BB ja muu höttö uppoaa heihin hyvin.

Ensinnäkin on todettava että kun tällaista keskustelua olisi Jatkoajan vapaalla puolella enemmän, niin eipä tarvitsisi lukea ketjuja "jatkoajan nykytila" ym.

Toiseksi totean että 10 vuoden päästä tämä BB-sukupolvi tulee hyvin todennäköisesti olemaan aika lähellä samanlaista kuin aikaisempikin. Ei sieltä mitään suurta rappiota ole tulossa. Näitä samoja lauluja on kuitenkin vanhempien henkilöiden toimesta laulettu jo ties miten pitkään ja aina on maailma pyörähtänyt tavalla tai toisella eteenpäin.

Jollakin tavalla en näe itse nykymeininkiä ihan niin negatiivisena kuin osa täällä. Vaikka osa nuorisosta onkin suoraan sanottuna täysiä tampioita, niin joukkoon kyllä mahtuu oman havaintoni mukaan kyllä ihan riittävä määrä tervehenkisiä ihmisiä, jotka kasvavat fiksuiksi ja vastuullisiksi aikuisiksi.

Tietty ero menneisyyteen voi olla nykyään myös siinä, että ennen kaksikymppinen henkilö saattoi joissakin tilanteissa kannatella jo kokonaista perhettä vanhempineen omalla panoksellaan, mutta tänä päivänä "aikuiseksi" kasvetaan aikaisemmin, mutta todellinen vastuunkantokyky ja -tarve tulee selvästi myöhemmin.

Ravistelua ehkä kaivataan tavallaan, itsellekin(lähestyn 30 vuotta). Mutta mikään sota tai vastaava pelleily ei kuulu siihen.

Kunhan jotain kirjoittelin. Humalaisen pohdintaa, ei saa lynkata.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Elämä on tehty helpoksi ja sen näkee myös kun kysytään vaikkapa satunnaiselta nuorelta kadulla, että mitä tarkoittaa "Mainilan laukaukset"?

Toisaalta tietoakin on tarjolla nykyään niin paljon, ettei kukaan voi omaksua sitä kaikkea. 20-vuotias keskivertonuori tietää varmasti asioista enemmän nyt kuin 20-vuotias keskivertonuori tiesi 30 vuotta sitten.

Uutisia on henkisen tasapainon vuoksi hyvä oppia myös torjumaan.
Mannerlaatat saattaa olla hyödyllistä opetella, mutta kannattaako jokaista järistysuutista toitottaa Suomen mediassa? Kuka jaksaa kuunnella ja katsoa jatkuvaa pahan tulvaa? Ei ihme, että nuoret pakenevat sitä, koska en minä aikuisenakaan viitsi enää uutisia katsoa. Niistä tulee paha olo.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Toiseksi totean että 10 vuoden päästä tämä BB-sukupolvi tulee hyvin todennäköisesti olemaan aika lähellä samanlaista kuin aikaisempikin. Ei sieltä mitään suurta rappiota ole tulossa. Näitä samoja lauluja on kuitenkin vanhempien henkilöiden toimesta laulettu jo ties miten pitkään ja aina on maailma pyörähtänyt tavalla tai toisella eteenpäin.
Jotenkin en tällä kertaa usko siihen. Nämä harjannetukkaiset, puuhelmikaulaiset idiootit joiden housunpersaukset viistävät maata ovat päättämässä asioistamme 20 vuoden kuluttua. Pelottava tulevaisuudenkuva.

Toisaalta tietoakin on tarjolla nykyään niin paljon, ettei kukaan voi omaksua sitä kaikkea.
Ei tietenkään, eikä tarvitsekaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että nykynuoriso osaa poimia järjettömästä informaatiotulvasta vain sen paskan, eikä kukaan viitsi omaksua mitään hyödyllistä, asiallista tai vaativaa.
 

Blue J

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Elämä on tehty helpoksi ja sen näkee myös kun kysytään vaikkapa satunnaiselta nuorelta kadulla, että mitä tarkoittaa "Mainilan laukaukset"? Vastaus on kutakuinkin että "vhidduu, on se jotain historiaa".

Historiaa ei pidä unohtaa ja oman asuinpaikkansa, kaupunginsa ja maansa historia on mielestäni hyvä tuntea.

Mutta Mainilan laukaukset ovat siitä huolimatta jo historiaa. Historiaa, joka vaikuttaa enemmän niihin ihmisiin, jotka ovat sodan aikana ja sen jälkeen eläneet, kuin nykypäivänä syntyneihin ihmisiin, joilla ei tarvitsekaan välttämättä olla mitään talvisotatraumoja.

Tuollainen toki myös vääjämättä siirtyy eteenpäin sodanaikaisten vanhempien kautta, mutta että nykypäivän nuoren pitäisi suhtautua asiaan jotenkin tunteella? Ei se oikein vaan onnistu, asiasta on jo sen verran aikaa. Ihmisen muisti on lyhyt, eikä ainakaan välttämättä monen sukupolven mittainen. Ryssä saattaa silti olla ryssä.
 

Blue J

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Jotenkin en tällä kertaa usko siihen. Nämä harjannetukkaiset, puuhelmikaulaiset idiootit joiden housunpersaukset viistävät maata ovat päättämässä asioistamme 20 vuoden kuluttua. Pelottava tulevaisuudenkuva.

Joku Erkki Tuomioja ei tainnut olla joka äidin ihannevävy aikanaan, mutta niinhän tuokin on ollut asioista päättämässä.

Harjannetukat eivät sitä paitsi päätä mitään. Ovat jossain töissä, saavat palkan, ovat iloisia ja lähtevät yökerhoon.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kuten on jo todettu tuossa aikaisemmin, niin kauan on toivoa, kun joku/jotkut haluavat/viitsivät näistä asioista keskustella. Hienoa on myös se, että näin "vaikeasta" asiasta voidaan keskustella asiallisesti. Kyllähän maailmaan paljon melua ja ääntä mahtuu, mutta kun pitäisi puhua asiaa, niin kylläpä on hiljaista.

Itse työskentelen näiden tulevaisuudentoivojen (nuorien) parissa. Se, mikä allekirjoittanutta huolestuttaa on se, että yhä suurempi osa kustakin ikäluokasta hylkää vaikeiden aiheiden seuraamisen (= uutiset). Maailman viihteellistyminen ja materialistuminen on tarttunut heihin. Ketä hei kiinnostaa joku talous tai politiikka; tulee yhä useamman oppilaan suusta. BB ja muu höttö uppoaa heihin hyvin. Käyttäytymismallit on apinoitu joistakin Salkkareista. Näemmä isolla osalla Suomen aikuisista näyttää olevan aikuisuus hukassa, kun lasten kanssa ei osata/viitsitä/ehditä olemaan. Kuinka nämä lapset sitten osaisivat käyttäytyä tai olla empaattisia lajitovereitaan kohtaan, jos sitä mallia ei ole tullut kotoa. TV:stä tai mistään muusta mediasta ei tahdo löytyä empatiaa - hedonismia senkin edestä.

Onko se toisaalta mikään ihme, että lapset/nuoret suuntaavat katseensa salkkareihin, big brotheriin, idolseihin ja muuhun skeidaan kun (sen mitä olen seuraunnut) hyvin moni aikuinenkin kääntää kotiin tultuaan tv:n päälle ja valitsee kaukosäätimellä juuri sen kanavan josta tätä totaalista höttöä tulee? Onneksi siinä televisiossa on se on/off-näppäin...

Eikä yllä kuvaamani trendi päde sosiaaliluokkien alapäähän vaan sitä harjoitetaan myös siellä yläpäässä - ei enää jakseta/viitsitä töiden jälkeen tehdä muuta kuin laittaa aivot narikkaan ja katsoa höttöä televisiosta. Tuntuu oudolta huomioida se, että huomattava osa ihmisistä ei tunnu haluavan sivistää itseään millään tapaa, jollei katsota tv-höttöä niin sitten luetaan seiskoja, iltalehtiä, remeksiä tms.

Sitä lapset perässä mitä aikuiset edellä.

vlad.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Joku Erkki Tuomioja ei tainnut olla joka äidin ihannevävy aikanaan, mutta niinhän tuokin on ollut asioista päättämässä.
Oli muuten Tuomioja mutsini kanssa samassa teatterikerhossa tai jossain vastaavassa joskus 60-luvun puolivälissä. (Edit. Joku kurssi se oli.) Kuulemma itsetietoinen ja -riittoinen hyypiö jo tuolloin. Eikä kenellekään jäänyt epäselväksi kenen lapsenlapsi Erkki oli.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mites Roomalle kävi? (Suomi ei toki ole Imperiumi, mutta kuitenkin.)
Itä-Rooma porskutti menemään karkeasti tuollaiset 1100 vuotta.

Mitä enemmän sitä miettiin, niin tätä sota-ajatus on hyvä. Siinä ratkeisi myös tämä työttömyys ongelmakin kätevästi vähän kuin sivutuotteena. Koska keskustelu on kuitenkin hieman junnannut paikoillaan, niin pitäisi miettiä että kenen kanssa soditaan? Minun mielestäni näistä länsi ja pohjois-naapureista ei oikein vastusta ole, joten ehdotankin reipashenkistä yllätys hyökkäystä venäjälle. Sieltähän taitaa öljyäkin löytyä.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Mutta Mainilan laukaukset ovat siitä huolimatta jo historiaa. Historiaa, joka vaikuttaa enemmän niihin ihmisiin, jotka ovat sodan aikana ja sen jälkeen eläneet, kuin nykypäivänä syntyneihin ihmisiin, joilla ei tarvitsekaan välttämättä olla mitään talvisotatraumoja.

Tuollainen toki myös vääjämättä siirtyy eteenpäin sodanaikaisten vanhempien kautta, mutta että nykypäivän nuoren pitäisi suhtautua asiaan jotenkin tunteella? Ei se oikein vaan onnistu, asiasta on jo sen verran aikaa. Ihmisen muisti on lyhyt, eikä ainakaan välttämättä monen sukupolven mittainen. Ryssä saattaa silti olla ryssä.

Totta, mutta pitääpä muistaa, että yksittäisten kansallisvaltioiden, kansojen jne. merkitys on koko ajan laskemaan päin, eikä se fakta varmaankaan motivoi nuoria tulevaisuudessa kuuntelemaan ainakaan tulikivenkatkuista paasausta ja puusilmäistä näkökulmaa tästäkaan asiasta. Varmasti tulee vastareaktioita. Minusta ei ole muutenkaan enää tarpeen siirtää sodasta 65 vuotta sitten saatuja traumoja, pelkoja ja nationalistisia ennakkoluuloja uusiin sukupolviin, tuskin siitä kukaan ainakaan hyötyy.

Myös itse käsite "historia" on kokenut muutoksia tieteenalana viime vuosikymmeninä. Nykyään esimerkiksi sosiaalisia ilmiöitä, taidetta, populäärikulttuuria, ympäristöä ja muita asioita, joita aiemmin ei todellakaan minään historiantutkimuksen osa-alueena pidetty, tutkitaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Siirtymistä ns. makrohistoriasta kohti mikrohistoriaa on tapahtunut paljon, eikä historia ei ole enää sitä vahvojen valtiomiesten ja sotilaiden tarinaa hurmeisista taisteluista jne. No, se oli off-topic, sorry, mutta sivuaa kuitenkin mielestäni asiaa.

edit: jäsentely vähän kusi
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Koska keskustelu on kuitenkin hieman junnannut paikoillaan, niin pitäisi miettiä että kenen kanssa soditaan? Minun mielestäni näistä länsi ja pohjois-naapureista ei oikein vastusta ole, joten ehdotankin reipashenkistä yllätys hyökkäystä venäjälle. Sieltähän taitaa öljyäkin löytyä.
Siellä kuitenkin pannaan hanttiin. Minä ehdotan Saudi-Arabiaa. Sielläkin on öljyä ja vastarinta lie hieman miedompaa. Mikä pakko se aina on naapuriin hyökätä?
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Jotenkin en tällä kertaa usko siihen. Nämä harjannetukkaiset, puuhelmikaulaiset idiootit joiden housunpersaukset viistävät maata ovat päättämässä asioistamme 20 vuoden kuluttua. Pelottava tulevaisuudenkuva.

Niin ja mitä sitä oli 80-luvun alussa; piikkitukka resupekkapunkkareita ja diinareita, hämyjä sun muita.Mä en nyt kyllä ihan oikeasti tajua tätä, että nyt tämä sukupolvi (taasen kerran) olisi viemässä maatamme perikatoon. Ainakaan jos mittareina käytetään pukeutumista ja ulkonäköä tai kiinnostuksen suuntautumista asioihin mistä esim. jatkisessakin kirjoitetaan satoja sivuja, kuten BB tai Idols. Luulisi, että olisi muitankin merkkejä siitä, että odottettavissa on huonot ajat juuri tämän katraan ollessa joskus puikoissa. Kuten esim. se, että nyt olisi koulumenestyksessä tapahtunut romahdus tms.

Mutta en tiedä, kaverin kanssa asiaa kerran pohdittiin ja se oli sitä mieltä, että nykyään ei tunnu saavan kicksei enää mistään. Mikään ei tunnu enää miltään toisin sanoen. Kaikki on niin helppoa, valmiiksi pureskeltua huttua ja siihen, että joku liikauttaa, tai liikuttaa tarvitaan yhä kovempia juttuja. Normaali kotipc on suorituskyvyltään sitä luokkaa laitos, että sillä voisi vääntää yhtä sun toista, mutta se johtaa kait pikemminkin taantumiseen, vaikka mahdollisuudet olisivat nykyään vaikka mihin jokaisella. Informaatiota tykitetään 24/7 joka puolelta täydellä voimalla, eikä sitä oikein pääse pakoon minnekään. Siihen turtuu ja se pistää aivot prosessoimaan ärsykkeitä koko ajan ja se taas väsyttää.

Ja niin kuin joku tähän kirjoittikin, niin pitää olla joku. Ei voi vaan olla. Sellaista katsotaan kieroon. Ei ole duunariammatit enää mitään, vaikka niillä repisitkin leivän pöytään ja olisit siinä käsistäsi hyvä. Pitää olla media-alalla. Hakea joka niemeen ja saarelmaan perustettuun haista vittu- mediakouluun valmistumaan työttömäksi, koska media-ala ja luovat jutut on pop. Kuinka aikaisin se suorittaminen sitten alkaa? Tuntuu, että lapsien ei anneta olla lapsia. Lapset kuvittelevat olevansa nuoria ja nuorina jo nuoria aikuisia. Kauneusihanteita ja tätä sun on oltava joku-mantraa saa lukea ja nähdä joka paikassa. Ihmiset rouhivat masennuslääkkeitä kuin leipää ja se pistää miettimään, että eikö kellään edes riitä halua hoitaa sitä olotilaa jollain muulla tavalla kuin lääkkeillä. Heti mulle lääkepurkki kouraan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Yhteiskunnalla on enemmän rahaa kuin koskaan, mutta silti tuskaillaan homekoulujen, potilasjonojen, kirjastojen lakkautusten jne. kanssa. Meillä olisi helposti rahaa laittaa kaikki perusasiat kuntoon, kouluihin tarpeeksi tunteja, vanhuksille hoitajia, sosiaalityöhön ihmisiä jne. On kysymys vain arvo valinnoista. Mutta nyt meille on tärkeämpää kansainvälinen brandi, hienot edustustilat ja jääkiekko. No, tässä näkyvät yhteiskunnan arvot.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Niin ja mitä sitä oli 80-luvun alussa; piikkitukka resupekkapunkkareita ja diinareita, hämyjä sun muita.Mä en nyt kyllä ihan oikeasti tajua tätä, että nyt tämä sukupolvi (taasen kerran) olisi viemässä maatamme perikatoon. Ainakaan jos mittareina käytetään pukeutumista ja ulkonäköä tai kiinnostuksen suuntautumista asioihin mistä esim. jatkisessakin kirjoitetaan satoja sivuja, kuten BB tai Idols.
Resupekkapunkkarit kuitenkin olivat kiinnostuneita maailman menosta. Sienipilviä pelättiin ja yhteiskunnalliset asiat olivat tärkeitä asioita. Tumppi Varonenkin valittiin juuri Helsingin valtuustoon!

Nämä BB- ja Idols-idiootit eivät välitä mistään niin kauan kuin viihdettä riittää.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Nyt pitää olla "tivolikasvatusta" kokoajan, lapsen pitää saada elämyksiä. Tavallinen, rauhallinen koti-ilta on väärin, pitää olla harrastuksia ja elämyksiä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No vaikkapa tämä meidän, silloin kun puhelimet olivat vielä kiinni seinässä, presidentti oli kalju ja verkko oli jotain veteen laskettavaa.

No joo, pari hassua vuosikymmentä, joista suuri osa muuten melkoisen sisäpoliittisen rämettymisen aikaa - ei ole mahdollista pysäyttää historiaa eikä edes tuo aika kyllä ollut mikään valtaisa paratiisi. Nykymenoon verrattuna monet asiat olivat melkoisen takapajuisia. Minusta kyllä suuri osa tämän ketjun valituksista on sitä standardi-kamaa, mitä kai jokainen uusi sukupolvi historian läpi on saanut kokea. Ennen olivat miehet rautaa ja laivat puuta, nyt ei ne nuoret. (Nuo sanat oli tosin kaiketi kirjoitettu juuri niistä ikäluokista, jotka täällä nyt manaavat niitä nuoria...)
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No joo, pari hassua vuosikymmentä, joista suuri osa muuten melkoisen sisäpoliittisen rämettymisen aikaa - ei ole mahdollista pysäyttää historiaa eikä edes tuo aika kyllä ollut mikään valtaisa paratiisi. Nykymenoon verrattuna monet asiat olivat melkoisen takapajuisia. Minusta kyllä suuri osa tämän ketjun valituksista on sitä standardi-kamaa, mitä kai jokainen uusi sukupolvi historian läpi on saanut kokea. Ennen olivat miehet rautaa ja laivat puuta, nyt ei ne nuoret. (Nuo sanat oli tosin kaiketi kirjoitettu juuri niistä ikäluokista, jotka täällä nyt manaavat niitä nuoria...)

Itse en puhu erikseen nuorista vaan koko yhteiskunnasta. Suomi on sellaisessa tilassa, jossa ihmisen ei tarvitse tehdä mitään selviytyäkseen elämästä, meidän yhteiskunta pitää jokaisesta huolen. Tämä on ensimmäinen kerta kun tilanne on tällainen.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Nyt pitää olla "tivolikasvatusta" kokoajan, lapsen pitää saada elämyksiä. Tavallinen, rauhallinen koti-ilta on väärin, pitää olla harrastuksia ja elämyksiä.

Tuskinpa sentään suurimmassa osassa perheistä ketään pakolla laitetaan "kokemaan" yhtään mitään. Mutta jos se "kokemus" kuitenkin kiinnostaa lasta enemmän, kuin kierros Afrikan Tähteä isin, äidin ja mahd. sisarusten seurassa, niin minkä sille voi ja mikä on oikea suhtautuminen..?
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Suomi on sellaisessa tilassa, jossa ihmisen ei tarvitse tehdä mitään selviytyäkseen elämästä, meidän yhteiskunta pitää jokaisesta huolen.
Tämä on se avainlause. (Tai -virke, mikäli kielipoliisit niin vaativat.) Oleellista on, pitääkö tätä hyvänä vai pahana asiana.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
No joo, pari hassua vuosikymmentä, joista suuri osa muuten melkoisen sisäpoliittisen rämettymisen aikaa - ei ole mahdollista pysäyttää historiaa eikä edes tuo aika kyllä ollut mikään valtaisa paratiisi. Nykymenoon verrattuna monet asiat olivat melkoisen takapajuisia.
Saattoivat olla, mutta aika moni asia oli paljon paremminkin. Syy siihen että otin juuri tuon ajan esiin on se, että siitä minulla on vielä muistikuvia. En minä tiedä millaista oli 1300-, 1700- tai edes 1960-luvulla.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
"Tulisi sota ja normaalit ajat" näin totesi eräs sotien veteraani. Olen hyvin pitkälti samaa mieltä

En tietenkään kaipaa sotaa,

Olet pitkälti samaa mieltä, mutta et kaipaa ainoaa asiaa mitä lainauksessasi kaivataan?

Yhteiskunnassa on hyvinkin paljon vikaa, mutta mielestäni yhteiskunnan altistaminen joukkokuolemalle ja -kurjuudelle ei sataprosenttisella varmuudella parantaisi tilannetta. Jos tällaista yhteiskuntaa kaipaa, niin niitäkin maailmasta löytyy ja muuttaminen sellaiseen onnistuu henkilökohtaisella tasolla melko pienellä vaivalla.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kai kuitenkin tajuat, että Sun ikäluokkasi kasvatusta arvosteltiin ihan yhtä kiivaasti? Ja ihan samalla tavalla taas niiden arvostelijoiden kasvatusta arvosteltiin edellisen sukupolven taholta. Piiri pieni pyörii, lapset hyörii ja kehitys kehittyy. Ennen Wanhaan hiihdettiin kouluun kesät talvet.

Kyllä tajuan, mutta aikaisemmin viihteen määrä oli rajallinen, kehitys on ollut tuhansien vuosien hyvin pientä, periaatteessa ne puulelut ovat olleet täällä tuhansia vuosia. Tällä hetkellä elämysten määrä on kasvannut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana potentiaalisesti.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itse en puhu erikseen nuorista vaan koko yhteiskunnasta. Suomi on sellaisessa tilassa, jossa ihmisen ei tarvitse tehdä mitään selviytyäkseen elämästä, meidän yhteiskunta pitää jokaisesta huolen. Tämä on ensimmäinen kerta kun tilanne on tällainen.

No jaa, pitää siis sillä tavalla huolen, ettei kukaan kuole nälkään ojanpenkalle tai siihen ettei varattomuuden takia saa ammattimaista sairaanhoitoa, kuten saattoi tapahtua näinä joinakin "yhteisöllisimpinä" aikoina. En nyt näkisi että tästä tilanteesta luopuminen parantaisi yhteiskuntamme laatua vaan vähän päinvastoin. Sen sijaan on merkittäviä tuloeroja ja yhteiskunnallisessa kilpailussa voi menestyä tai olla menestymättä. (Tosin on toki huolestuttavaa, että näyttää siltä että tämä menestyminen tai menestymättä jääminen alkaa yhä enemmän periytyä - aivan kuten niinä vanhoina "hyvinä" aikoina.)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös