Yhteiskuntamme on liian fiksu ja hyvä

[TosiFani]

Lueskelin iltapäivälehtien nettiversioista jutun Niinisalon ns. simputustapauksesta. Kyseessä oli tilanne, jossa päivystäjä oli komentanut paikalla olevat varusmiehet hälyvarustuksessa päävartioon ja mukana piti olla patja. Syy tähän oli parin kaverin toiminta aikaisemmin, olivat olleet auditoriossa patjojen kanssa. Tilanne oli kestänyt 20 minuuttia iltapäivällä. Alta aikayksikön kännykkäkameran kuvat olivat IS:n ja IL:n toimituksessa. No, iltapäivälehdet päivittelivät tätä ihmisoikeuksia loukkaavaa kauheutta.

Omassa työssäni kuulen jatkuvasti lapsilta mitä oikeuksia heillä on. Tätä tapahtuu tilanteissa, joissa asiat eivät mene kuten lapset haluavat, vaan kuten minä haluan. He ovat nopeasti tekemässä valitusta sossuille ja rikosilmoituksia poliisille (saa tehdä nykyään netissä).

Jos työnantaja pyytää työntekijöiltä joustoa, aika nopeasti on luottamusmies paikalla. Paras esimerkki on parin vuoden takaa. Kaupungin työntekijä oli töistä pois pari tuntia ilman lupaa, häneltä pidätettiin tältä ajalta palkka. Luottamusmies tuli käymään ja palkka palautettiin ja työjohtaja pyysi anteeksi.

"Tulisi sota ja normaalit ajat" totesi eräs sotiemme veteraani. Olen hyvin pitkälti samaa mieltä, koska tällä hetkellä suomalaisilla menee liian hyvin.

 

[-OO-]

Tuo on tavallaan totta, että kun menee vähän liian hyvin niin ihmisillä on aikaa ja tarmoa puuttua kaikkiin turhaakin turhempiin pikkuasioihin. Ja tuntuu että varsinkaan nuoret ihmiset eivät kestä piemimpääkään vastoinkäymistä. Ehkä joku mullistus (sota tai vaikkapa tämä kovasti uhkailtu talouden mullistus) saattaisi olla jopa hyväksi ihmisille, ehkä se kauhea omaan napaan tuijottaminen ja pikkuasioista valittaminen jäisi toissijaiseksi. Vai kävisikö siinä sitten niin että ihmiset ei kestäisikään tilannetta vaan tuloksena olisi entistäkin suurempi katastrofi?

 

[Maple Leaf]

Mielestäni tähän auttaisi kolmiosainen muutosohjelma:
- sosiaaliturvan maksuperusteiden muuttaminen suoritusperustaiseksi
tämä auttaisi järjestelmää hyödyntävien työllistymisessä ja satojen miljoonien vuosittaisille tukivaroille saataisiin vastinetta. Tukea vastaan henkilö saisi tehdä esim 20 tuntia yhteiskuntahyödyllistä työtä viikossa

Tästä olen samaa mieltä, sillä tällainen järjestely estäisi myös työttömien syrjäytymistä pitäessään heidät jonkinlaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa. Punaisella Ristillä ja sen sellaisilla yleishyödyllisillä organisaatioilla riittäisi varmasti tarjottavaa tekemistä. Tämän suhteen pitäisi vain olla tarkkana siitä, ettei esimerkiksi työttömyyskorvausta saavaa kansalaista pakotettaisi johonkin yritykseen tekemään ns. oikeaa palkkatyötä valtion maksaessa korvauksen muodossa liksaa ja työnantajan vapautuessa kaikista velvotteista.

 

[Hemingway]

- työntekijän suojan heikentäminen

Suomessa irtisanominen on ymmärtääkseni helppoa ja halpaa verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.

Myös työttömän vastuun lisääminen arveluttaa sikäli, että ongelma on mielestäni enemmän työnantajissa ja työkulttuurissa kuin työntekijöissä. Olisihan Suomessakin vaikka kuinka paljon jos jonkinlaista mielenterveyskuntoutujaa ja yli viisi kymppistä, jotka mieluusti tekisivät palkkatyötä, jos sitä vain olisi, mutta eivätpä nämä yritteliäät töihin asti pääse, koska he eivät ole yritteliäisyydestään huolimatta työnantajan silmiin riittävän tehokkaita. Joku matkapuhelinpulju taisi työntää ulos joitain vuosia sitten kolme- ja nelikymppisiä ja Nokiakin yrittää parhaillaan päästä eroon kokeneista työtekijöistään.

Ja jos 30 vuoden työuran tehnyt 51-vuotiaana (pysyvästi) työttömäksi jäänyt metallimies pistetään yleishyödyllisessä mielessä käyttämään mummoa kaupassa, niin työpaikka on pois joltain henkilökohtaiselta avustajalta tai sosiaali- ja terveysalalle koulutetulta ihmiseltä.

Yrittäjyys on ihan hyvä ratkaisu heille, joille se sopii, mutta kaikista ei ole yrittäjiksi.

 

[Outsider]

Jos työnantaja pyytää työntekijöiltä joustoa, aika nopeasti on luottamusmies paikalla. Paras esimerkki on parin vuoden takaa. Kaupungin työntekijä oli töistä pois pari tuntia ilman lupaa, häneltä pidätettiin tältä ajalta palkka. Luottamusmies tuli käymään ja palkka palautettiin ja työnjohtaja pyysi anteeksi.

Mun mielestä yksi helvetin tärkeä kirjoittamaton sääntö työelämässä on se, että molemmin puolin pystytään joustamaan ns. epävirallisesti. Toki tämä ei varmasti kaikilla aloilla toimi, mutta ainakin omassa duunissa olen itse pyrkinyt toimimaan näin. Tosin meilläkin on välillä tullut tiukkoja ohjeistuksia ylemmältä taholta kahvi- ja ruoka-ajoista yms., mutta tähän asti nämä turhat nipottamiset on saatu sovittua oman työnjohtajan kanssa sillä kun on sanonut, että jos talo ei jousta, niin en minäkään. Vähän meni aiheen vierestä, mutta so not. Patjoja on hyvä välillä tuulettaa, eikä tossa sen kummallisempaa. Armeijassa nyt vaan tehdään ihan vitun paljon kaikkea turhaa, mutta jos joku nyt vetää ihan tosissaan herneet nenään "simputuksesta", niin voi voi.

 

[Palstalegenda]

"Tulisi sota ja normaalit ajat" näin totesi eräs sotien veteraani. Olen hyvin pitkälti samaa mieltä, koska tällä hetkellä suomalaisilla menee liian hyvin.

Adolf Hitler totesi juuri noin. Tämä onelineri riittäisi minusta. Mielipiteeni on, että typeryys, kuten historiakin, kiertää ympyrää. Jatkoaika.comin keskustelupalsta sen taas osoitti.

EDIT: Olen lukenut Mein Kampfin.... (huumorina)

 

[TosiFani]

Adolf Hitler totesi juuri noin. Tämä onelineri riittäisi minusta. Mielipiteeni on, että typeryys, kuten historiakin, kiertää ympyrää. Jatkoaika.comin keskustelupalsta sen taas osoitti.

Missä Hitler on noin todennut??

Itseäni harmittaa kun ihmiset valittavat tänä päivänä täysin yhdentekevistä asioista. Suomessa ihmisen perustarpeet hoidetaan hyvin, nyt voivotellaan, kun ei voikaan vaihtaa uutta autoa joka vuosi.

 

[Palstalegenda]

Missä Hitler on noin todennut??.

Juuri siinä "Taistelussaan". Sanoi lähes samoin kuin sinä: Jokainen sukupolvi tarvitsee sotansa, jotta selviää eteenpäin.

 

[TosiFani]

Juuri siinä "Taistelussaan". Sanoi lähes samoin kuin sinä: Jokainen sukupolvi tarvitsee sotansa, jotta selviää eteenpäin.

Aika voimakkaan oikaisun teit. En ole lukenut kyseistä kirjaa, vaikka perintönä teos (kahdessa osassa) hyllyssä on. Mutta jotain perää lausunnossa on.

 

[Evil]

Hedonismia, nuoruutta, kauneutta, rikkautta ja vapautta palvova yhteiskuntamme pitää ohjenuoranaan sitä, että oikeuksistaan on pidettävä kiinni mutta velvollisuuksia väisteltävä. Jo 80-luvulla toivoin että tulisi jostain lauma Helvetin Enkeleitä ja kiskoisi jupit ulos avobemareistaan, iskisi lekalla Mobirat paskaksi, spreijaisi auton ja pikkutakin, keritsisi pehmennykset ja jatkaisi kohti auringonlaskua.

Jotain samanlaista toivon nytkin. Tämä kansa elää jossain BB-kuplassa, odottaa vaan että sitä viihdytetään. Henkisesti impotenttia toimintaa. Seiskaa luetaan ja julkisuutta ihannoidaan itseisarvona. Politiikka, vakava asia, on mennyt ihan täydeksi pelleilyksi.

Me olemme yhteiskunta. Meillä on juuri sellainen yhteiskunta minkälaiseksi sen teemme. Kun me olemme velttoja, tylsämielisiä ja nautintojemme orjia, ei kannata ihmetellä miksi yhteiskuntamme on yksi löysä paska.

 

[Cube]

Joo, sota ja kuolema ovat luonnollisesti oikein kohtuullinen rangaistus lapselle/nuorelle, joka kapinoi auktoriteetteja vastaan.

 

[olkikuukkeli]

"Tulisi sota ja normaalit ajat" näin totesi eräs sotien veteraani. Olen hyvin pitkälti samaa mieltä, koska tällä hetkellä suomalaisilla menee liian hyvin.

Tämä nyt on niin käsittämätön ajatus, etten yritäkään ymmärtää. Sotako on muka se reality check, joka palauttaa "normaalit ajat"? Voisipa minunkin pappani, sotaveteraani hänkin, olla hiukan eri mieltä asiasta.

Ja liian hyvinhän ei voi mennä. Kuvailemasi kaltainen tilannehan on huonosti menemistä, joskaan en itse näe tilannetta ihan samassa mittakaavassa. Olen toki törmännyt tapauksiin, joissa suhteellisuudentaju on joltakin jonkin asian suhteen löystynyt.

 

[TosiFani]

Tämä nyt on niin käsittämätön ajatus, etten yritäkään ymmärtää. Sotako on muka se reality check, joka palauttaa "normaalit ajat"? Voisipa minunkin pappani, sotaveteraani hänkin, olla hiukan eri mieltä asiasta.

Ja liian hyvinhän ei voi mennä. Kuvailemasi kaltainen tilannehan on huonosti menemistä, joskaan en itse näe tilannetta ihan samassa mittakaavassa. Olen toki törmännyt tapauksiin, joissa suhteellisuudentaju on joltakin jonkin asian suhteen löystynyt.

En tietenkään kaipaa sotaa, mutta itseäni on jo pidempään harmittanut yhteiskunnan arvojen murentuminen. Maamme suurimpia tähtiä ovat kaiken maailman Johanna Tukiaiset, joka oli jopa ehdolla vuoden uutiskuvaksi. Ihmisistä on tullut harakoita, jotka juoksevat kaiken kiiltävän perässä.

Uutisissa valitetaan lamaa ja päivitellään miten se taas pääsi yllättämään. Vaikka jokainen tervejärkinen on nähnyt jo pidempään, miten taas kerran rakennetaan kuplaa missä kaikki raha on lainarahaa. Ja tärkeintä on materia. Surkeinta tässä on tietysti se että kärsijöinä ovat suomalaiset duunarit, kun kuplassa mukana olevat yritykset joutuvat/ saavat saneerata.

 

[SergeiK]

Surkeinta tässä on tietysti se että kärsijöinä ovat suomalaiset duunarit, kun kuplassa mukana olevat yritykset joutuvat/ saavat saneerata.

No, onneksi tavallisen työtätekevän ihmisen arki paranisi jos syttyisi sota.

Jos sota on normaali aikaa, niin voimme kait samantien lopettaa tuon veteraanien kiittelyn. Ei kai normaalisuorituksesta tarvitse erikseen kiitellä?

 

[TosiFani]

No, onneksi tavallisen työtätekevän ihmisen arki paranisi jos syttyisi sota.

Jos sota on normaali aikaa, niin voimme kait samantien lopettaa tuon veteraanien kiittelyn. Ei kai normaalisuorituksesta tarvitse erikseen kiitellä?

Et sitten viitsinyt lukea edellistä viestiäni alusta lähtien. Erikoista miten täällä aina täytyy nyppiä sanoja viestistä ja jättää viestin ajatus huomioimatta. Ehkä ajattelun taso ei sitten vaan riitä.

Vielä kerran, ei, en halua sotaa.

 

[Palstalegenda]

Hanuristahan tämä yhteiskunta paljossa on, etenkin Etelä-Suomessa lieveilmiöitä on enemmän, iltapäivälehdistöineen ja turhine julkkiksineen, ei sillä, että muu Suomi olisi niiltä kokonaan säästynyt, vaan en haluaisi kuulua yhteiskuntaan, lajiin, joka tarvitsee sodan, siis organisoidun massamurhasarjan, jotta järkevöityisi. Aatu tosiaan sanoi, että 15-20 vuoden välein olisi sodittava ("jokainen sukupolvi tarvitsee oman sotansa") ja Tosifani on näemmä melkoisen samoilla linjoilla, vaikkakin aikaperiodi lienee kait hieman pidempi hänellä. On pakko olla joku muu keino kuin sota, tappaminen. Vaikka miten asiat olisivat, niin sotiminen on aina huonoin ratkaisu, ainakin silloin kun kukaan ei sitä vielä ole aloittanut, vastasotiminen onkin sitten jo toinen juttu. Paraatimarsseja ei ehkä kannattane vierestä katsella. Elä ja selviä.

 

[FourForty]

Maamme suurimpia tähtiä ovat kaiken maailman Johanna Tukiaiset, joka oli jopa ehdolla vuoden uutiskuvaksi.

Jos tarkoitat tätä Reutersin uutiskuvavalintaa, niin tuo uutiskuvaehdokkuus oli käännösvirhe. Tukiaisen kuva oli mukana "Vuoden kuvat" -tyyliin otsikoidussa koosteessa, jossa oli vain menneitä tapahtumia kerrattu kuvien avulla. Missään kilpailussa kuva ei ollut ainakaan Reutersilla. Hs.fi:n Tukiais-uutisen kommenteissa oli tuosta pitkä selostus.

Osittain pintaliidon yleistyminen lienee totta, mutta ei se nyt koko kansaa koske missään tapauksessa. Seiskan levikkikin on laskenut viime vuosina, mikä ei ole kovin huono merkki.

 

[ms.qvist]

Ja jos 30 vuoden työuran tehnyt 51-vuotiaana (pysyvästi) työttömäksi jäänyt metallimies pistetään yleishyödyllisessä mielessä käyttämään mummoa kaupassa, niin työpaikka on pois joltain henkilökohtaiselta avustajalta tai sosiaali- ja terveysalalle koulutetulta ihmiseltä.

Yrittäjyys on ihan hyvä ratkaisu heille, joille se sopii, mutta kaikista ei ole yrittäjiksi.

Näinhän se tuppaa olemaan. Usein nämä henkilökohtaiset avustajat ovat joko omaisia tai vaihtoehtoisesti pienyrittäjiä, nykyään kunnallisen sektorin osuus on pienentynyt huomattavasti vaikka löytyyhän kunniltakin todella paljon kodinhoitukea tms. jossa työskentelee juuri niitä sosiaali- ja terveysalalle koulutettuja ihmisiä.

Etenkin nämä yksityisyrittäjät tällä alalla suorittavat hyvin laaja-alaisia hommia alkaen kodinhoidosta ja päätyen kaupassakäyntien kautta jopa vanhusten kanssa järjestettävään yhteiseen ohjelmaan päivittäin, se voi olla tee-hetki tms. Sama pätee omaishoitajiin, sillä poikkeuksella, että he ovat usein läsnä sen 24h/vrk.

Jos työttömiä ryhdytään "työntämään" hoitamaan tämänkaltaisia tehtäviä niin se tietää automaattisesti sitä, että joku jää vastaavasti työttömäksi jossain vaiheessa, tulos on siis loppujen lopuksi täysi susi.

vlad.

 

[magnum37]

Ihmisellä on toivoa niin kaun kuin tämänkaltaisia keskusteluja käydään. Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka näkevät vaaran merkit, kuten ketjun avaaja. Uusi ihminen lepää juuri tämän kannan varassa. Vaikken itse ole kokenut sotaa, enkä sellaista välttämättä toivoisi, jaan ajatuksen siitä, että todellista herätystä ihmiset kaipaavat. Pelkään tosin, että monissa päissä kusi on jo sen verran soluihin pinttynyttä, ettei suurta sivistävää herätystä kaikkien kohdalla tapahdu.

Ihminen on menettänyt empaattisuutensa ja hän uskoo vain itseensä, jos siihenkään. Ihmissuhteet ovat kuin jotain mesettämistä, "väärästä" sanasta toisia ollaan valmiita heittämään roskakoriin. Tämä luonteenlaatu ajaa pitkässä juoksussa ihmisen lopulta sotaan lähimmäistään vastaan.

Kyllä se suorastaan älyllinen nautinto katsoa apinoiden ja muun eläinkunnan älyn ilmenemistä, kun sitä vertaa tämän "Big Brother -kulttuurin" tuoreimpiin luomuksiin, jossa viihteellistyminen ja pinnallisuus muodostavat ihmiselämän keskeisimmän sisällön. Ei ihminen ennenkään ole toiminnaltaan järin upea luomus ollut, mutta tuhon tiellä tässä ollaan jo pitkän aikaa oltu. Ihminen on katkaissut siteensä luontoon ja lopputuloksena on yhteenotto luonnottoman ja luonnollisen välillä. 3. maailmansota saattaa olla sen yksi seuraus.

Katsokaa vaikka mitä "sivistyksen kehdossa", Kreikassa, parhaillaan tapahtuu. Tuollaistahan ei pitänyt Euroopassa tapahtua, mutta taitaa se Pohjolassakin omat pomminsa kyteä.

Ihminen ei mihinkään häviä, mutta sen nykyinen "sivistynyt" sivilisaatio on loppunsa edessä. Joten juhliiko Suomi 100. itsenäisyyspäiväänsä lainkaan? Muutos on välttämätön, ja luonto hoitaa sen läpi vaikka väkisin, ilman että ihmisellä on mitään sanottavaa asiaan. Järjestykset ovat vaihtuneet täällä ennenkin ja vaihtuvat vastaisuudessakin. Apokalypsin voi välttää vain olemalla valmis uudistumaan.

 

[-OO-]

Yrittäjyys on ihan hyvä ratkaisu heille, joille se sopii, mutta kaikista ei ole yrittäjiksi.

Totta. Ja sama pätee myös tähän työttömien "pakkotyöllistämiseen". Kun ei kaikista ole kaikkiin hommiin. Esim. minusta ei koskaan missään olosuhteissa olisi mihinkään hoitoalalle, mutta niin vaan täälläkin meilläpäin yli 55-vuotiaita pukataan jonnekin vanhainkotiin apulaisiksi kun kaupungilla on velvoite heidät työllistää välittämättä siitä onko heistä oikeasti tuon alan hommiin. Ei kaikkea voi niin kylmästikään ajatella että työttömän on otettava vastaan työ kuin työ ja tehtävä sitä vaikka väkisin, kyllä työn pitäisi olla myös jollain tavalla mielekästä koska jos ihminen joutuu vasten tahtoaan tekemään jotain itselle vastenmielistä hommaa niin ei siitäkään välttämättä mitään hyvää seuraa. Jokainen voi vaan kuvitella miltä tuntuu kun joku 55-vuotias herra/rouva X saa kenkää työstään jota on tehnyt jonkun 35 vuotta ja sitten yht'äkkiä ollaankin ihan tyhjän päällä kun päivät ei riitä eläkeputkeen ja joutuu menemään muutamaksi kuukaudeksi johonkin sellaiseen työpaikkaan jonka tehtäviä ei hallitse ollenkaan, joka on itselle ihan täysin vieras ja vastenmielinen yleensäkin. Siihen sitten on vielä päälle näitä räksyttäjiä jotka ovat ensimmäisenä moralisoimassa että kyllä työttömän pitää ottaa vastaan se mitä tarjotaan.

Ja olen ihan samaa mieltä tuostakin että kyse ei ole niinkään työttömän/työntekijän, kuin työnantajan ja työkulttuurin ongelmasta.

 

[Sartar]

Taisi olla Winston Churchill joka sanoi että; " Harva valtio kestää pitkää sotaa, yksikään valtio ei kestä pitkää rauhaa." Tällä kai hän tarkoitti juuri tätä nykymenoa, ihmiset masentuu ja voi huonosti kun kaikki on liian helppoa. Puuttuu se suuri yhdistävätekijä ja riidellään keskenään ja ei löydetä paikkaa maailmassa. Kai?

Varmaan parasta olisi tämän nykyisen talossysteemin kaatuminen. Alkaisi kummasti taas maanviljely yms. kannattamaan.

 

[Turder]

Lama voisi olla jonkin sortin miettimistauon paikka yhteiskunnalle ja ihmisille. Jos huono taloustilanne iskisi todella rajusti niin se voisi vähentää materialistista elämäntapaa ja muuta "turhaa" kun pitäisi keskittyä olennaiseen ja oikeasti tärkeisiin asioihin.

 

[Eino_Mies]

Ihmisellä on toivoa niin kaun kuin tämänkaltaisia keskusteluja käydään. Maailma tarvitsee ihmisiä, jotka näkevät vaaran merkit, kuten ketjun avaaja.

Tuossa yllä kiteytyy tämän keskustelun olleellisin asia. Joku on tainnut joskus sanoa, että etenkin suomalaisten on vaikea kestää hyviä aikoja. Kuulemma silloin härmäläiset ovat parhaimmillaan, kun asiat menevät päin persettä. Kaivattu yhteisöllisyys korostuu sellaisina aikoina. Ei tässä mitään sotia kai kukaan tervejärkinen todella kaipaa? Mutta jokin muu arvomaailmaamme mullistava muutos tai uudistus tulisi ehkä tarpeeseen. Jokinlaista ravistelua ja kurinpalautusta ihminen varmaankin silloin tällöinen tarvitsee. Usko omaan kaikkivoipaisuuteen ja loputon ahneus on saanut aikaan ilmiön, että mikään ei riitä, ja sitten turhauduttaan.

Suomessa syntyy miltei maailman terveimmät vauvat, kouluiässä heidän oppimistuloksensa ovat maailman parhaita, mutta silti suomalainen nuori (ja kohta aikuisetkin) ovat henkisesti aivan hukassa. Heti-mulle-kaikki-tänne-nyt ajattelutapa vallitsee yleisesti ja yksilökeskeisyys kukoistaa. Tähän lisätään vielä valtava informaatiotulva, roskamediat ja 24/7 -periaatteella toimiva yhteiskunnan hektinen ilmapiiri, niin siinä sitä on ihmettelemistä.

On aikamoinen paradoksi, että tällaisia keskusteluja yleensäkin käydään. Ihminen tavoittelee onnellisuutta, mutta sitten kun menee hyvin, niin sekään ei kelpaa. Vitutuksen määrä lienee vakio, mutta sen kokeminen ja syyt muuntuvat ajan ja ympäristön mukaan. Mutta kuten sanottu, jonkinlainen "reality-check" on varmasti paikallaan.

 

[Evil]

Ihminen tavoittelee onnellisuutta, mutta sitten kun menee hyvin, niin sekään ei kelpaa.

Ehkäpä nykyisin menee hyvin vain näennäisesti.

Ihminen todellakin tavoittelee onnellisuutta, mutta sen tulisi tulla ihmisen itsensä sisältä eikä ulkoapäin valmiiksi annosteltuna. Voiko olla oikeasti onnellinen ja nauttia siitä, ellei ole ponnistellut sen eteen?

 

[-OO-]

Ehkäpä nykyisin menee hyvin vain näennäisesti.

Ihminen todellakin tavoittelee onnellisuutta, mutta sen tulisi tulla ihmisen itsensä sisältä eikä ulkoapäin valmiiksi annosteltuna. Voiko olla oikeasti onnellinen ja nauttia siitä, ellei ole ponnistellut sen eteen?

Tähän(kin) käy taas tämä Hande Nurmion varsin osuva sanoituksen pätkä: "Onko onni sitä että saa aina jotain lisää, vai sitä ettei tarvitsekaan enää enempää" Eli ei se onni tule siitä että kaikki on näennäisesti hyvin, onni tulee oikeasti siitä että pystyt olemaan tyytyväinen siihen mitä sinulla on.