Siinä se kaksipuoluejärjestelmän sisäsyntyinen paskuus vaan on tullut selkeästi esille, kun jos republikaanipuolue hajoaa, niin sen edustajat eivät tule voittamaan paikkoja kuin piirikuntien valtuustoihin (samaan tyyliin nykyisten sitoutumattomien tapaan), kun winner takes all -systeemin avulla n. puolet äänistä vievät demarit voittaisi kaikki merkittävämmät nimitykset. Toki järkirebut voivat loikata demokraatteihin, mutta siinä olisi jo kynnys minkä ylittämistä ei voine pitää oikeasti mahdollisena yhdenkään republikaanin kohdalla (tai toki päinvastoinkaan), riippumatta siitä miten fiksu ja antitrumpeteeri olisi kyseessä. Eli ainoa mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin on roikkua mukana ksenofobien ja salaliittohörhöjen sekä uskisfundamentalistien kanssa ja toivoa että Suurelta Johtajalta tulee endorsmenttia vaaleihin.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Ben Blood valmentaa pelaajia kiekkouransa ohella: "Tiedän olevani hyvä siinä"Lue lisää »
-
Kolme kotijoukkuetta nollasi vastustajansa Auroraliigan puolivälieräavauksessaLue lisää »
-
HIFK lisäsi turkulaisten tuskaa nappaamalla kotivoiton Nordiksen kuumassa perjantai-illassaLue lisää »
-
HPK:n uusi maalivahti aloitti nollapelillä — JYPille ei kotiinviemisiäLue lisää »
-
Leijonien viime vuosien menestys on sokaissut kiekkoseuraajat – Suomi ei yllä pohjoisamerikkalaisten kanssa edes samaan lauseeseenLue lisää »
-
Steven Jandric jatkosopimukseen Lukon kanssaLue lisää »
Yhdysvaltojen tulevaisuus – jatkuuko kahtiajako?
- Viestiketjun aloittaja Sistis
- Alkaa
- 216 752
- 1 238
Hauskaa kun Mitch McConnell on sanonut, että jos filibusteriin meinataan puuttua, niin sitten puolue rupeaa oikeasti hankalaksi. Lähinnä tulee mieleen miten Mitchin republikaanit voisivat olla yhtään hankalampia? Obaman toisella kaudella Mitch pisti koko hallinnon kiinni ihan sen takia, että Obama ei saisi mitään tehtyä. Esti käytännössä kaiken normaalin toiminnan senaatissa lähtien tuomarien nimittämisestä.
Trumpismi ja keksityssä todellisuudessa eläminen voivat edelleen hyvin. Kuten täälläkin Bidenin voitettua monien kanssa uumoiltiin: Trump oli vasta pelin avaus nykysuuntaukselle ja se tulee jatkumaan mahdollisesti vielä katastrofaalisemmin. Seuraava autoritääri voi olla oikeasti pätevä ja älykäs. Plussapuolelle lukisin sen, että Republikaanien on entistä vaikemampaa voittaa ilman äänestysrajoituksia (joita toki pystyttävät kaiken aikaa), koska kun väki vähenee niin pidot paranee. Base on pienentynyt kaiken tämän järjettömyyden keskellä, mutta jäljellä olevat ovat sitten entistä fanaattisempia ja todellisuudelle immuuneja. Ainakin siihen asti, kuin joutuvat oikeasti itse vastuuseen sekoiluistaan. Ennustan maalle kotimaisen valkoisen nationalistisen terrorin lisääntymistä sitä mukaa kuin tämä hörhöporukka sakenee. Josta luonnollisesti syytetään Antifaa.
Former Trump advisor Michael Flynn said the US should have a coup like Myanmar, where the military overthrew the democratically elected government
At a QAnon conference in Dallas, an attendee asked Flynn about the coup in Myanmar, where hundreds of civilians have been killed by the military.
www.businessinsider.com
Trumpin entinen neuvonantaja Michael Flynn on sitä mieltä, että Yhdysvalloissa olisi hyvä jos armeija kääntäisi demokraattisesti valitun hallituksen. Kaikenlaista hörhöä sitä löytyykin.
Kyllä tässä on pohtinut sitä että mihin toi johtaa kun joissakin osavaltioissa repbulikaanit koittaa tehdä äänestämisen vaikeaksi ja osa sakista on sitä mieltä että vallankaapaus ois hyvä juttu. Republikaaneissa edelleen luotetaan Trumpin nimeen, vaikka aika selkeesti näyttää siltä että Donald on täys konna ja on menossa jopa vankilaan. Täysin hullua menoa ja tuntuu että ei tässä voi olla muuta lopputulemaa kuin joku iso tappelu.
Ihan hyvä juttu tosta USA:n äänestysoikeus tilanteesta.
yle.fi
Maailman tärkein demokratia hyökkäyksen kohteena: Yhdysvalloissa on säädetty ainakin 28 uutta vaalilakia vaikeuttamaan ihmisten äänestämistä
USA:n demokratia seilaa ennennäkemättömän vaarallisilla vesillä. Republikaanien hallitsemat osavaltiot säätävät uusia vaalilakeja, jotka vaikeuttavat demokraattien kannattajien äänestämistä. Lait uhkaavat jopa ääntenlaskennan riippumattomuutta.
yle.fi
Ei voi käsittää jenkkien toilailuja. Maa on sekaisin kuin heinäseiväs. Maa on ollut kahtiajakautunut jo pitkään niin poliittisesti kuin muutoinkin. Tuloerot ovat liian suuria eri kansanryhmien välillä.
Määrätietoinen demokratian alasajo on käynnissä republikaanien puolelta ja ilmeisesti tämä on sitten se tie minkä valitsivat, kun vaihtoehtona oli yrittää päivittää puolue tälle vuosituhannelle. Päivittäminen olisi toki vaatinut pesäeroa DT:n touhuista ja melkoista täyskäännöstä julkisessa linjassa mitä ovat n. 90-luvun lopulta lähtien ajaneet, eli että kaikessa on pakko olla eri mieltä demokraattien kanssa, koska ne ovat suuri saatana ja kommunisteja. Ja sitten niitä vääriä asioita ovat mm. kansalaisoikeudet ja ilmastonmuutos, jonka ihmislähtöisyys oli vielä 90-luvulla myös rebuille itsestäänselvä fakta.Ihan hyvä juttu tosta USA:n äänestysoikeus tilanteesta.
Maailman tärkein demokratia hyökkäyksen kohteena: Yhdysvalloissa on säädetty ainakin 28 uutta vaalilakia vaikeuttamaan ihmisten äänestämistä
USA:n demokratia seilaa ennennäkemättömän vaarallisilla vesillä. Republikaanien hallitsemat osavaltiot säätävät uusia vaalilakeja, jotka vaikeuttavat demokraattien kannattajien äänestämistä. Lait uhkaavat jopa ääntenlaskennan riippumattomuutta.
Jutussa mainitaan Bidenin vaalilakiuudistus missä kiellettisiin kategorisesti äänestämisen vaikeuttaminen ja määrättäisiin mm. vaalipäivä vapaapäiväksi, jotta myös työssäkäyvät ihmiset voisivat äänestää. Koska tuo laajentaisi demokratiaa sen kaventamisen sijaan, se on itsestäänselvästi inhottavaa kommunismia rebujen mielestä. Senaatin tasajaon takia tuo ei mene läpi, joskaan mikään ei sinänsä estäisi demokraatteja käyttämästä tuon läpimenoon yksinkertaista enemmistöä, vaikka sen perusteella rebut sitten jatkossa murjoisivatkin läpi niitä demokratiaa kampittavia lakiesityksiä saadessaan 51 ääntä äänestyksiin. Toisaalta melko selvä vaihtoehto mitä rebut ajavat on, ettei demokraatit tule enää koskaan vaaleja voittamaan, koska niiden äänestäjiä ei päästetä uurnille, joten melkein pitäisin silti fiksumpana vaihtoehtona pakottaa tuo laki nyt läpi ja luottaa siihen että omat äänestäjät aktivoituvat uurnille saakka kun mahdollisuus ylipäätään on olemassa, eivätkä unohda äänestämisen tärkeyttä kun nyt hetkellisesti DT on diktatuurihaaveineen tiputettu pomomiehen pallilta.
Hurjaa on kyllä touhu ja upea esimerkki siitä minkä takia kaksipuoluejärjestelmä (ja winner takes all -vaalijärjestelmä, jotka kulkevat melko vahvasti käsi kädessä) on aika syvältä aunuksesta.
USA:ssa korona edelleen jyllää. Erityisesti näissä etelän osavaltioissa kuten Teksas ja Florida. Siellä on sitä rokotevastaisuutta ja sitten republikaani kuvernöörit ei ole halunnueet maskipakkoa kouluun. Nyt sitten jengiä on teholla entiseen tapaan, mutta nyt on vaan nuorempaa sakkia kyseessä.
Kaksipuoluejärjestelmä ei käytännössä kestä kolmatta puoluetta vaan se kuihtuu kunnes katoaa kokonaan pois. Juuri siksi Bernie Sanders ja OAC (todella vasemmalla jenkeittäin) ovat mukana tuossa porukassa vaikka täällä euroopassa ne olisivat vähintään yhtä kaukana kuin kokoomus ja vasemmistoliitto.
Demokratia perustuu sopimukseen vallan jakamisen säännöistä ja periaatteista, merkittävin vallanjaon elementti ovat vaalit. Vaikka Yhdysvalloista on aina marginaalisesti epäilty vaalitulosta ja puhuttu vaalivilpistä, ennen viime presidentinvaaleja ei sataan vuoteen ole vaaleja asetettu kyseenalaiseksi näin laajassa mitassa.
Nyt seuraava avoin kysymys ei ole, jatkuuko nykyinen tilanne pitkään. Aivan varmasti jatkuu. Enää ei ole yhteistä legitimoitua tietoperustaa, joten ihmiset ammentavat poliittisen viisautensa eri lähteistä. Fox on hyvin tiukasti sidoksissa rebuihin ja päinvastoin: Foxissa ei voida lähteä avaamaan keskustelua erilaisista mielipiteistä, koska kuluttajapalaute on hyvinkin tiukkaa. Ihmiset eivät siedä omien poliittisten uskomuksiensa kritiikkiä, joten kyseisen median täytyy tuottaa sellaista tietoa, jota sen katsojat odottavat.
Muut suuret mediat ovat näkemyksissään avarampia ja keskittyvät vähemmän tietyn poliittisen agendan ajamiseen. Nämä mediat palvelevat sivistynyttä kansanosaa, joista suuri enemmistö kuuluu demokraatteihin ja sitoutumattomiin. Varmaan edelleen maltillisten rebujen ja demokraattien välillä on ainakin yhteinen argumentaatioareena, jossa voidaan kierrättää vanhoja argumentteja puolesta ja vastaan. Mutta suuri osa republikaaneista on hylännyt tällaisen tavan poliittisessa toiminnassa: näille tärkeää on vain oman kantansa ajaminen mahdollisimman tehokkaasti.
Epäluottamus on eri ryhmien välillä todella syvää. Joku riitely senaatissa on hyvin vähäistä verrattuna siihen, miten edustajat ajattelevat toisistaan pienemmillä areenoilla. Näillä areenoilla toista osapuolta ei kuunnella lainkaan. Toisaalta, kulttuurinen muutos on hidasta: on kuitenkin paljon virkamiehiä ja vanhempia edustajia (rebuissa), jotka edelleen ovat valmiit tekemään kaikkensa puolustaakseensa demokraattista prosessia, vaikka sen prosessin lopputulos olisi omalle puolueelle epäedullinen.
Kiinnostava kysymys on sekin, olisiko mitään, mikä voisi tuoda kansalaiset yhteen, kokemaan jälleen jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tähänkin on hyvin vaikeaa uskoa: tällainen ilmiö vaikuttaa kaiken aikaa, mutta ilman mainittavaa tulosta. Kansakunta on koronakriisissä edelleenkin, mutta koronakaan ei ole sellainen yhteinen vihollinen, joka yhdistäisi kansaa. Päinvastoin, monet kuolevat mieluimmin olemattomaan koronaan kuin noudattavat normaaleja varovaisuussäännöksiä.
Jos USA on pitkään tällaisessa tilassa, voitaisiin pahimmillaan odottaa jopa sisällissotaa tai ainakin maan jakautumista kahteen blokkiin, kuten 1860-luvulla. Parempaa ja varmaan todennäköisempää on, että maassa joudutaan luopumaan kaksipuoluejärjestelmästä. Näinkin suuressa maassa pelkästään kahden puoleen mahdollisuus valtaan luo liian kireitä asetelmia vaaleihin: vastakkainasettelu on liian yksinkertaista, jos toiseen puolueeseen liitetään pelkästään negatiivisia mielikuvia. Tosiasiassa molemmissa puolueissa paljon ihmisiä, joiden poliittiset kannat eivät poikkea kovin merkittävästi toisistaan. Tarvittaisiin muitakin puolueita, jotka vaaleissa voisivat osallistua vallanjakoon, samoin kahdesta puolueesta voisi löytyä paljon sellaisia, jotka huomaisivat kuuluvansa samaan puolueeseen. Ääriryhmät voisivat hyvinkin marginalisoitua tällaisessa prosessissa.
USAn vaikutukset muuhun maailmaan ovat huolestuttavia. Itse asiassa, jo Kiinan esimerkki osoittaa, että kapitalismi ei tarvitse demokratiaa toimiakseen, vaikka voidaankin argumentoida, että demokratia toimii kapitalismissa tehokkaammin. Putinin Venäjän omituinen nukkedemokratia on toinen esimerkki siitä, miten maata voidaan hallita ilman demokraattista prosessia nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Jopa Euroopassa on nähty tilanteita, jossa poliittinen liike on polkaistu tyhjästä jonkun julkisuuden hahmon ympärille. Massojen halu seurata suurta johtajaa on valitettavasti edelleen voimissaan. Voi olla, että kokonaisia mantereita siirtyy näennäisdemokratiaan, vaikka on toisaalta myös sellaisia demokratian linnakkeita, joista ei tarvitse olla huolissaan.
Nyt seuraava avoin kysymys ei ole, jatkuuko nykyinen tilanne pitkään. Aivan varmasti jatkuu. Enää ei ole yhteistä legitimoitua tietoperustaa, joten ihmiset ammentavat poliittisen viisautensa eri lähteistä. Fox on hyvin tiukasti sidoksissa rebuihin ja päinvastoin: Foxissa ei voida lähteä avaamaan keskustelua erilaisista mielipiteistä, koska kuluttajapalaute on hyvinkin tiukkaa. Ihmiset eivät siedä omien poliittisten uskomuksiensa kritiikkiä, joten kyseisen median täytyy tuottaa sellaista tietoa, jota sen katsojat odottavat.
Muut suuret mediat ovat näkemyksissään avarampia ja keskittyvät vähemmän tietyn poliittisen agendan ajamiseen. Nämä mediat palvelevat sivistynyttä kansanosaa, joista suuri enemmistö kuuluu demokraatteihin ja sitoutumattomiin. Varmaan edelleen maltillisten rebujen ja demokraattien välillä on ainakin yhteinen argumentaatioareena, jossa voidaan kierrättää vanhoja argumentteja puolesta ja vastaan. Mutta suuri osa republikaaneista on hylännyt tällaisen tavan poliittisessa toiminnassa: näille tärkeää on vain oman kantansa ajaminen mahdollisimman tehokkaasti.
Epäluottamus on eri ryhmien välillä todella syvää. Joku riitely senaatissa on hyvin vähäistä verrattuna siihen, miten edustajat ajattelevat toisistaan pienemmillä areenoilla. Näillä areenoilla toista osapuolta ei kuunnella lainkaan. Toisaalta, kulttuurinen muutos on hidasta: on kuitenkin paljon virkamiehiä ja vanhempia edustajia (rebuissa), jotka edelleen ovat valmiit tekemään kaikkensa puolustaakseensa demokraattista prosessia, vaikka sen prosessin lopputulos olisi omalle puolueelle epäedullinen.
Kiinnostava kysymys on sekin, olisiko mitään, mikä voisi tuoda kansalaiset yhteen, kokemaan jälleen jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tähänkin on hyvin vaikeaa uskoa: tällainen ilmiö vaikuttaa kaiken aikaa, mutta ilman mainittavaa tulosta. Kansakunta on koronakriisissä edelleenkin, mutta koronakaan ei ole sellainen yhteinen vihollinen, joka yhdistäisi kansaa. Päinvastoin, monet kuolevat mieluimmin olemattomaan koronaan kuin noudattavat normaaleja varovaisuussäännöksiä.
Jos USA on pitkään tällaisessa tilassa, voitaisiin pahimmillaan odottaa jopa sisällissotaa tai ainakin maan jakautumista kahteen blokkiin, kuten 1860-luvulla. Parempaa ja varmaan todennäköisempää on, että maassa joudutaan luopumaan kaksipuoluejärjestelmästä. Näinkin suuressa maassa pelkästään kahden puoleen mahdollisuus valtaan luo liian kireitä asetelmia vaaleihin: vastakkainasettelu on liian yksinkertaista, jos toiseen puolueeseen liitetään pelkästään negatiivisia mielikuvia. Tosiasiassa molemmissa puolueissa paljon ihmisiä, joiden poliittiset kannat eivät poikkea kovin merkittävästi toisistaan. Tarvittaisiin muitakin puolueita, jotka vaaleissa voisivat osallistua vallanjakoon, samoin kahdesta puolueesta voisi löytyä paljon sellaisia, jotka huomaisivat kuuluvansa samaan puolueeseen. Ääriryhmät voisivat hyvinkin marginalisoitua tällaisessa prosessissa.
USAn vaikutukset muuhun maailmaan ovat huolestuttavia. Itse asiassa, jo Kiinan esimerkki osoittaa, että kapitalismi ei tarvitse demokratiaa toimiakseen, vaikka voidaankin argumentoida, että demokratia toimii kapitalismissa tehokkaammin. Putinin Venäjän omituinen nukkedemokratia on toinen esimerkki siitä, miten maata voidaan hallita ilman demokraattista prosessia nykyisen talousjärjestelmän puitteissa. Jopa Euroopassa on nähty tilanteita, jossa poliittinen liike on polkaistu tyhjästä jonkun julkisuuden hahmon ympärille. Massojen halu seurata suurta johtajaa on valitettavasti edelleen voimissaan. Voi olla, että kokonaisia mantereita siirtyy näennäisdemokratiaan, vaikka on toisaalta myös sellaisia demokratian linnakkeita, joista ei tarvitse olla huolissaan.
GOP pitäytyy dt:n takana ja etääntyy demokratiasta. Joten siellä on enää yksi puolue nykyisen demokraattisen järjestelmän takuumiehenä. Rebuista on järjen äänet puhdistettu mahdollisuuksien mukaan. Huonoja skenaarioita on enemmän kuin hyviä, mut todennäköisyydet saa arvioida joku muu.
Mitä tapahtuu, kun nämä tolkun rebut korvautuvat pikku hiljaa uuden aallon höyrypäillä. Vaaleissahan monet DT:n vilppiväitteet kaadettiin demokraattisten rebujen toimesta. Jossain vaiheessa varmaan rebuosavaltioissa käydään samantyylisiä vaaleja kuin Venäjällä.
Huoli tulevista vaaleista on suuri: Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump valmistelee jo vallankaappausta
Jos osavaltiot lähtevät sooloilemaan vaaliasiassa, silloin Yhdysvallat on demokratiansa kanssa aivan aikuisten oikeasti todella suuressa legitimaatiokriisissä. Epämieluisan vaalituloksen kumoaminen osavaltiossa kuulostaa täysin uskomattomalta banaanitasavaltiomeiningiltä. Ja kaikki vain yhden p-n egon takia.
Tulevaisuudesta kuitenkaan ei vielä voi sanoa mitään varmaa: kaikki voi mennä hyvin, jolloin jälkiviisaat ilmestyvät paikalle ilkkumaan asiantuntematonta ja turhaa huolta. Mutta kaikki mennä myös todella huonosti eikä kukaan voi kybällä ennustaa tulevaisuudesta juuri mitään.
Tosin, jos kävisi niin onnellisesti, että Trump joutuisi lasarettiin ja pois pelikentältä ruokavalionsa takia, se olisi fantastinen onnenpotku koko maan demokratialle. Silloin rebuilla tulisi trumpistien pesänjako ja se sotkisi kuviot niin, ettei vaaleista luultavasti tulisi mitään. Sama se, vaikka Texasissa kiellettäisiin demokraatteja äänestämästä Putinin malliin.
Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump valmistelee jo vallankaappausta
On mahdollista, että Yhdysvalloissa käytiin 2020 viimeiset tavalliset presidentinvaalit, kirjoittaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mikko Marttinen.
www.is.fi
Tämähän on toki meidän tiedossa että jos ei kuolo korjaa niin uusintanäytös on 2024 entistä ehompana.
steierwrass
Jäsen
Johan sitä täälläkin moni kertoi, miten demokratia kesti, kun Bidenista lopulta presidentti tuli. Se oli vasta erä 1. Tämä kaikki on sille jatkumoa ja sehän on monella tapaa pahentunut, kun moni republikaanien nimekäs henkilö on maininnut, miten vaalituloksen kiistäminen on merkittävä osa nykyistä republikaanina olemista. Koska se erä 1 ei tuottanut tulosta suoraan, niin sitä sitten on käytetty merkittävästi siinä vielä suuremmassa toiminnassa, missä vaaleja muutetaan muotoon venäjä. Ei vain kaapata yhtä presidenttiyttä, vaan tehdään vaaleista sellaiset, ettei niitä voikaan hävitä. Mielenkiinnolla tässä odottaa, että missä kohtaa siellä senaatissa joku löytää selkärankaa sen verran, että siellä menee uusi vaalilaki läpi.
Siltä se näyttää. Tuohon linkittämääsi Marttisen tekstiin sen verran, että Robert Kagan on tiukan demokraattiseen Washington Postiin säännöllisesti kirjoittava Hillary Clintonin kannattaja, jota ei voi onneksi tai joidenkin mielestä epäonneksi pitää nykylinjan konservatiivisena. Aikanaan oli, mutta erosi Trumpin ehdokuuden myötä. Nyt hän on uuskonservatiivi, jota voisi kuvata republikaanien parhaiden perinteiden nykyaikaistajana. Toinen näkemys on sitten lahkolainen.
Kaganin tavoin ajattelevat ovat mielestäni tilanteessa, jossa uuden republikaanisen puolueen perustaminen on välttämätöntä. Parempi olisi savustaa Trump, mutta siihen ei voima näytä riittävän. Uuden puolueen (vaikka uuskonservatiivinen puolue) perustaminenkaan ei ainakaan omasta mielestäni ratkaise mitään, sillä kannatus ei riitä.
Paljon vaikeampi tilanne kuin marraskuussa arvioin ja pidin selvänä, että Trumpin tappio riittää ja vähitellen puolue palaa normaaliin politiikkaan ja elämään. Näin ei käynyt. Biden linjaukset ovat jatkossa ehkä yhä enemmän Trumpin politiikan huomioivia. Toisin sanoen, Biden pyrkii tekemään selvää Trumpista omalla pressakaudellaan konservatiivisemmalla politiikalla, jotta seuraavat pressanvaalit ovat helpommat. Tämä luo sisäistä painetta demokraateille ja sen seurauksia näkyy jo hyvin, jos USA:n politiikkaa seuraa.
Tottahan tämä. Vaalituloksen kyseenalaistamisella edelleen on tietty tarkoitus. Se mahdollistaa epäluulon "entä jos sittenkin", koska "eihän tästä muuten puhuttaisi edelleen, jos jotain ei olisi tapahtunut". Niinpä vuoden 2024 vaaleihin valmistaudutaan kovalla retoriikalla. Jos Trumpin joukot onnistuvat luomaan kuvan heidän oikeudestaan valtaan, koska vaalithan varastettiin 2020, demokraatit saattavat jo yksin tämän takia kärsiä tappion.
Menneinä aikoina tästä puhuttiin painotusharhana jonka olemassaoloa ymmärrettiin ja erilaisia tuloksia punnittiin jälkijättöisesti sen mukaan mihin leiriin kommentoija kuului. Vastapuolta kuunneltiin mutta vastaanottoa suodatettiin ja kritisoittiin.
Tänään näyttää olevan aivan hyväksyttävää myöntää, etten lainkaan ota vastaan omien mielipiteiden vastaista informaatiota. Mitään punnitsemista ei tarvitse tehdä, koska jos päätän että olet vihollinen, millään mitä teet tai sanot ei ole enää merkitystä.
Tässä ollaan samalla demokratiaan liittyvän paradoksin äärellä. Yhtäältä puhutaan siitä, että äänestäminen on tärkeää vaalien edustavuuden kannalta. Mutta toisaalta vaivihkaa toivotaan, että tietyt ihmiset eivät kävisi äänestämässä.
Trumpin suuri ansio oli, että hän aktivoi rebuille 12M äänestäjää, ihmisiä, jotka varmaan aiemmissa vaaleissa olivat jääneet kotiin. Valitettavasti juuri tämä aktivointi on koko USA:n järjestelmää uhkaavan kriisin perussyy. Jos Trump olisi ollut normaali rebuehdokas ja saanut 62M ääntä, hän ei pitäisi koko USA:n poliittista järjestelmää varpaillaan ja tavallaan panttivankina.
Jos kaikki viisaat löisivät päänsä yhteen, USA voisi yrittää selvitä tulevaisuudessa tällaisista kriiseistä vähentämällä vaalien panoksia eli poistamalla turhaa höyryä systeemistä. Presidentin vallan vähentäminen voisi vähentää jännitystä. Play offs eli voittaja ottaa kaiken on toiminut pitkään hyvin, mutta nyt se johtaa siihen, että voittoon pyritään keinoilla, jotka eivät ole enää demokratian hengen mukaisia. Ikävä kyllä, systeemin muuttaminen vaatisi perustuslakiin kajoamista ja se taas olisi pyhäinhäväistys lähes kaikille.
Merkillistä on sekin, miten vaaleista on tullut liian tärkeitä: aikaisemmin sentään osattiin suhtautua vaaleihin reilun pelin hengessä, kuten vaikkapa Super bowliin. Suorastaan mieletöntä ironiaa on se, että historian moraalittomin ja täysin arvovapaa ehdokas Trump on onnistunut tekemään jokaisesta vaalista kohtalonkysymyksen, jossa koko amerikkalainen elämäntapa on uhattuna, jos väärä ehdokas voittaa. Tosin on niin, että amerikkalainen elämäntapa on uhattuna, mutta silloin, jos Trump vielä jotenkin onnistuisi kaikkien aikojen huijauksessaan seuraavissa vaaleissa.
En tiedä jatkuuko kahtiajako, mutta hörhöily jatkuu ainakin: Pro-Trump congressional candidate says "audit all 50 states" and "execute all involved"
(linkki Newsweek)
(linkki Newsweek)
Demokraattien pitäisi jo täyttä häkää valmistautua seuraaviin vaaleihin. Niin absurdilta kuin se kuulostaakin, niin Trump jopa todennäköisesti tulee uudestaan presidentiksi päästessään muuttamaan koko USA:n valtiomuotoa kohti Venäjän kaltaista näennäisdemokratiaa. Valtiota joka on demokratia vain paperilla, mutta reaalimaailmassa valta on keskittynyt niin tiiviisti hänen ja oman piirinsä ympärille, että oikeasti voidaan puhua autoritarismista. On täysin ilmiselvää, että se on hänen päämääränään.Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump valmistelee jo vallankaappausta
On mahdollista, että Yhdysvalloissa käytiin 2020 viimeiset tavalliset presidentinvaalit, kirjoittaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mikko Marttinen.
Tämähän on toki meidän tiedossa että jos ei kuolo korjaa niin uusintanäytös on 2024 entistä ehompana.
Jos/kun hän ehdokkaaksi asettuu, niin republikaanien puolelta hänen läpimenonsa on lähinnä ilmoitusluontoinen asia. Kaikki riippuu nyt demokraattien leiristä, ja siellä pitäisi jo kuumeisesti miettiä hänelle vastaehdokasta. sekä aloittaa hänen lobbaamisensa.
Viimeksi muokattu:
Toisaalta väestörakenteen muutokset ja "rokotevastaisten" poistuminen vihreämmille niityille on kai muuttamassa radikaalisti äänestystilannetta 2020-luvulla demokraattien eduksi. Tästähän oli tehty tutkimusta.
Ei toki ole poissuljettua että Trumpin ajatukset saavat kannatusta liikkuvista äänestäjistä. Tämä riippuu perinteisesti maan työllisyys/taloustilanteesta hyvin voimakkaasti.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy