Suosittelen katsomaan Netflixistä elokuvan 13. lisäys. Elokuva on tehty jo vuonna 2016, mutta nyt jos koskaan se on enemmän kuin ajankohtainen, jos haluaa päästä suhteellisen nopeasti jyvälle, millainen tilanne USA:n mustilla on reilut 100 vuotta ollut. Vaikka pidänkin itseäni ehkä keskimääräistä valistuneempana Suomen mittakaavassa ”mustien asioista”, elokuva tarjoaa paljon uutta tietoa, mihin perehtyä syvällisemmin. Kannattaa myös katsoa Netflixistä ”Aika: Kalief Browderin tarina”. Olen myös jo aiemmin lukenut Trayvon Martinin elämästä kertovan kirjan, mitä voin myös suositella. Itse olen varsin vahvalla oikeudenmukaisuudentajulla varustettu yksilö ja mulla sydän särkyi monta kertaa näihin tarinoihin tutustuessa. Niin väärin ja epäoikeudenmukaista. Ja vastaavia tarinoita on paljon, mikä tekee nykytilanteen ymmärtämisen vieläkin vaikeammaksi. Miten ihmeessä vieläkin vaaditaan muutosta? Miksei asiat ole jo ajat sitten muuttuneet? Mikä muu siihen voisi muka olla syynä kuin rakenteellinen rasismi? Vallassa olevien halu sortaa muita. Sitä se on.
Lyhyesti sanottuna noin suurin piirtein kansankielellä: 13. lisäys kieltää orjuuden. Toisaalta tietyt perustuslailliset oikeudet koskevat vain vapaita ihmisiä. Ja kun ihminen vangitaan, kaikki perustuslailliset oikeudet eivät enää välttämättä koskekaan yksilöä. Eli, käytännössä monen mustan kohdalla orjuus muutti vain muotoaan. Aikanaan, kun lain mukaan piti olla työtä ja asunto, työttömyydestä ja asunnottomuudesta joutui vankilaan. Ja vankeus taas johti vapauden riiston lisäksi työhön ilman palkkaa, eli orjuuteen. Tämä koski ennen kaikkea mustia, sillä aiemmin orjat olivat olleet valkoisten isäntien omaisuutta. Ironista kyllä, orjuuden loppuessa loppuivat työt ja lähti asunto alta ja monelle tilalle tuli vankeus ja pakkotyö. Myös huumeiden vastaisen sodan jälkiseuraukset iskivät pahimmin mustiin. Yhdestä unssista crackia sai saman tuomion kuin sadasta unssista kokaiinia ja tiedämme kaikki, ketkä käyttivät crackia ja ketkä kokaiinia. Toki osansa kovista huumetuomioista saivat myös hipit, mutta hippiliikkeen nuukahtaminen pelasti suuremmassa mittakaavassa valkoisen väestön ylisuurilta tuomioilta, jos näin voidaan sanoa. Pääosin republikaanien päätöksiä, mutta osansa saa myös Bill Clinton, joka määräsi, että kolmesta kovasta tuomiosta seuraa elinkautinen vankeus. Clinton on jälkikäteen myöntänyt päätöksen olleen täysin väärä, mutta se on laiha lohtu, kun vankilat on täynnä päätöksen seurauksia. Tuomitut rikolliset menettävät mm. äänioikeutensa, eivätkä ole oikeutettuja esim. ruokskuponkeihin. Asunnon saaminenkin on usein käytännössä mahdotonta ja ilman asuntoa duunia ei saa. Aloita siinä sitten tervehenkistä ja ei-rikollista elämää. Miettikää, minkälainen määrä äänioikeudettomia USA:n kansalaisia maassa on? Miljoonia, mahdollisesti kymmeniä miljoonia. Järkyttävää.
Koko oikeusjärjestelmä yksityistettyine vankeinhoitoineen on niin perseestä kuin vain olla ja voi. Elokuvan mukaan 97% tuomioista on seurausta syyttäjän ja syytetyn tekemistä diileistä. Mikäli kaikki haluaisivat oikeudenkäynnin, tuomioistuimet eivät sitä kestäisi, vaan olisivat entistäkin ruuhkaisempia. Ja nytkin tilanne on vankien oikeusturvan kannalta jo todella huono. Ongelmana on myös se, ettei köyhillä ole varaa maksaa takuita ja odottaa oikeudenkäyntiä vapaana, jolloin he odottavat käsittelyä vankeudessa. Eniten tämä vaikuttaa mustiin ja latinoihin. ALEC-niminen ”voittoa tavoittelematon konservatiivinen järjestö” on vuosikymmenet yhdessä suuryritysten rahoituksella runnonut milloin mitäkin lakimuutoksia edistääkseen omia, eli pääosassa osakkeenomistajiensa ja hyväosaisten ja valkoisten asioita. Viime vuosina monet yritykset ovat ”eronneet” ALECista, julkisen paineen vuoksi, mutta esim. yksityiset vankeinhoitolaitokset ovat ehtineet kuoria kermat kakun päältä ja heidän etunsa on se, että vankilat ovat mieluiten ylikansoitettuja. Kun asiaan alettiin kiinnittää yleistä huomiota ja se on aiheuttanut paheksuntaa, on alettu ajaa enemmän ehdonalaisia vankeuksia GPS-nilkkapannoilla, jolloin käytännössä vangit ovat vankeina kotonaan. Tämäkin ”palvelu” tuotetaan yksityisten yritysten toimesta. Ja kuullaan elokuvassa myös presidenttiehdokas Trumpin aivopieruja ja rasistisia kannanottoja.
Mielenosoituksissa ja kannanotoissa on kysymys niin paljon suuremmasta asiasta kuin vain viime kuukausien poliisien liiallisesta voimankäytöstä. Samaa paskaa se on ollut jo vuosikymmeniä. On todellakin korkea aika alkaa USA:nkin noudattaa ihmisoikeuksia ihonväriin ja varallisuuteen katsomatta. Nykytilanne on kuin syöpä, johon on parannuskeino olemassa, mutta lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta lähetettä.
Lyhyesti sanottuna noin suurin piirtein kansankielellä: 13. lisäys kieltää orjuuden. Toisaalta tietyt perustuslailliset oikeudet koskevat vain vapaita ihmisiä. Ja kun ihminen vangitaan, kaikki perustuslailliset oikeudet eivät enää välttämättä koskekaan yksilöä. Eli, käytännössä monen mustan kohdalla orjuus muutti vain muotoaan. Aikanaan, kun lain mukaan piti olla työtä ja asunto, työttömyydestä ja asunnottomuudesta joutui vankilaan. Ja vankeus taas johti vapauden riiston lisäksi työhön ilman palkkaa, eli orjuuteen. Tämä koski ennen kaikkea mustia, sillä aiemmin orjat olivat olleet valkoisten isäntien omaisuutta. Ironista kyllä, orjuuden loppuessa loppuivat työt ja lähti asunto alta ja monelle tilalle tuli vankeus ja pakkotyö. Myös huumeiden vastaisen sodan jälkiseuraukset iskivät pahimmin mustiin. Yhdestä unssista crackia sai saman tuomion kuin sadasta unssista kokaiinia ja tiedämme kaikki, ketkä käyttivät crackia ja ketkä kokaiinia. Toki osansa kovista huumetuomioista saivat myös hipit, mutta hippiliikkeen nuukahtaminen pelasti suuremmassa mittakaavassa valkoisen väestön ylisuurilta tuomioilta, jos näin voidaan sanoa. Pääosin republikaanien päätöksiä, mutta osansa saa myös Bill Clinton, joka määräsi, että kolmesta kovasta tuomiosta seuraa elinkautinen vankeus. Clinton on jälkikäteen myöntänyt päätöksen olleen täysin väärä, mutta se on laiha lohtu, kun vankilat on täynnä päätöksen seurauksia. Tuomitut rikolliset menettävät mm. äänioikeutensa, eivätkä ole oikeutettuja esim. ruokskuponkeihin. Asunnon saaminenkin on usein käytännössä mahdotonta ja ilman asuntoa duunia ei saa. Aloita siinä sitten tervehenkistä ja ei-rikollista elämää. Miettikää, minkälainen määrä äänioikeudettomia USA:n kansalaisia maassa on? Miljoonia, mahdollisesti kymmeniä miljoonia. Järkyttävää.
Koko oikeusjärjestelmä yksityistettyine vankeinhoitoineen on niin perseestä kuin vain olla ja voi. Elokuvan mukaan 97% tuomioista on seurausta syyttäjän ja syytetyn tekemistä diileistä. Mikäli kaikki haluaisivat oikeudenkäynnin, tuomioistuimet eivät sitä kestäisi, vaan olisivat entistäkin ruuhkaisempia. Ja nytkin tilanne on vankien oikeusturvan kannalta jo todella huono. Ongelmana on myös se, ettei köyhillä ole varaa maksaa takuita ja odottaa oikeudenkäyntiä vapaana, jolloin he odottavat käsittelyä vankeudessa. Eniten tämä vaikuttaa mustiin ja latinoihin. ALEC-niminen ”voittoa tavoittelematon konservatiivinen järjestö” on vuosikymmenet yhdessä suuryritysten rahoituksella runnonut milloin mitäkin lakimuutoksia edistääkseen omia, eli pääosassa osakkeenomistajiensa ja hyväosaisten ja valkoisten asioita. Viime vuosina monet yritykset ovat ”eronneet” ALECista, julkisen paineen vuoksi, mutta esim. yksityiset vankeinhoitolaitokset ovat ehtineet kuoria kermat kakun päältä ja heidän etunsa on se, että vankilat ovat mieluiten ylikansoitettuja. Kun asiaan alettiin kiinnittää yleistä huomiota ja se on aiheuttanut paheksuntaa, on alettu ajaa enemmän ehdonalaisia vankeuksia GPS-nilkkapannoilla, jolloin käytännössä vangit ovat vankeina kotonaan. Tämäkin ”palvelu” tuotetaan yksityisten yritysten toimesta. Ja kuullaan elokuvassa myös presidenttiehdokas Trumpin aivopieruja ja rasistisia kannanottoja.
Mielenosoituksissa ja kannanotoissa on kysymys niin paljon suuremmasta asiasta kuin vain viime kuukausien poliisien liiallisesta voimankäytöstä. Samaa paskaa se on ollut jo vuosikymmeniä. On todellakin korkea aika alkaa USA:nkin noudattaa ihmisoikeuksia ihonväriin ja varallisuuteen katsomatta. Nykytilanne on kuin syöpä, johon on parannuskeino olemassa, mutta lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta lähetettä.
