Toistan itseäni, mutta jos se on niin päivänselvä asia että Trumpin tarkoitus oli kaapata valta (itseltään kyllä, mutta ei nyt takerruta tällaiseen pieneen detaljiin) [...]
Yhdysvaltain perustuslaki alkaa sanoilla "We, the people of the United States". Tuo samainen Yhdysvaltojen kansa äänesti seuraavasta presidentistä marraskuussa, ja kongressi oli 6.1. vahvistamassa äänestystulosta. Joten ei, Trump ei ollut kaappaamassa valtaa itseltään, vaan kansalta. Eikä hän ollut ensimmäinen, joka näin teki, vaikka toki teki sen isommin ja paremmin kuin kukaan muu koskaan, kuten he sanovat.
Vuonna 1851, joulukuun toisena päivänä, pariisilaiset heräsivät siihen, että Champs-Elysées oli täynnä sotilaita, opposition johtajat pidätetty, ja katujen varsiin liimattu julisteita, joissa ilmoitettiin "järjestyksen palauttamisesta". Toimenpiteiden taustalla oli vaaleilla kolme vuotta aiemmin valittu presidentti Charles Louis-Napoléon Bonaparte, joka oli juuri pannut toimeen... niin, vallankaappauksen. Bonaparten presidenttikausi oli päättymässä vuoden päästä, eikä mahdollisuutta uudelleenvalintaan ollut. Siksi tuona Austerlitzin taistelun ja myös Napoleon I:n kruunajaisten muistopäivänä Bonaparte hajoitti kansalliskokouksen ja otti vallan itselleen.
Eräs saksalainen journalisti nimeltä Karl Marx kirjoitti vuoden 1851 tapahtumista esseen
Louis Bonaparten 18. brumairekuuta. Otsikko viittaa ensimmäisen Napoleonin vallankaappaukseen mainittuna vallankumouskalenterin päivänä vuonna VIII. Marxin teoksesta on peräisin lainaus, jonka mukaan maailmanhistorian suuret näytelmät esitetään kahdesti; ensimmäisen kerran tragediana, toisen kerran farssina. Marx oli kuitenkin jälleen väärässä, sillä Donald Trumpin ansiosta näimme vielä kolmannen esityksen, tyylilajina tällä kertaa parodia.