Mainos

Ydinvoima – mitä mieltä?

  • 192 078
  • 1 803

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ymmärtäisin että tässä on ongelmana lähinnä uskottavuus 60% säännön suhteen: tämä (mahdollisesti) kroatialainen firma, jonka pääkonttori on kuulemma erään yksiön keittokomero, ei vaikuta ihan täysin katu-uskottavalta löydöltä... Enpä oikein tiedä ovatko nämä tässä tilanteessa aivan riittävät eväät miljardiluokan energia-strategiseen projektiin Venäjän kanssa.

Niin, firma on kroatialainen, se on Kroatiaan rekisteröity eli siitä ei ole epäselvyyttä. Se että omistajat/rahoittajat tulevat muualta on eri asia, Tässä nyt käydään periaatekeskustelu (joka olisi pitänyt käydä jo kauan sitten) siitä mikä oikeasti on EU/ETA alueen yhtiö. Katu-uskottavuus kroaattipuljulla on täysin nolla, se on selvä mutta onko sillä väliä jää nähtäväksi.

Miksi ihmeessä suuri joukko Fennovoiman alkuperäisistä yksityisistä sijoittajista on vetäytynyt hankkeesta pois ja jäljelle on jäänyt lähinnä kunnallisia energiayhtiötä, Rosatom ja tämä uusi "kroatilainen" "yritys", jos kyseessä on varma rahasampo? Eikö länsimaiset sijoittajat ymmärrä mistään mitään?

Perusteet: sijoittajat odottavat sijoitukselleen tiettyä tuottoa, mitä varmempi tuotto, sitä pienempi riskipreemio ja vice versa. FV on riskialtis ja takaisinmaksu aika pitkä, poliittisista syistä riskipreemio on kasvanut ja siksi moni on jäämässä (huom. aikamuoto) pois. Jos Ukrainan kriisiä ei olisi tapahtunut, FV oltaisiin taputeltu hyväksytyksi jo kauan sitten.

Ei kai tässä olisi ongelmaa jos sähkön markkinahinta olisi huomattavasti korkeampi. Jos alkuinvestoinnin jälkeen sähköä voisi myydä moninkertaisesti yli omakustannehinnan niin eiköhän tässä olisi kaikki suomalaiset yhtiöt mukana jotka vaan kynnelle kykenisi. Nyt niin ei vaan ole eikä tulevaisuuskaan näytä siltä että sähkönhinta olisi nousussa varsinkaan jos talouskasvu laahaa jossain 0-1% lukemissa.

Koska kellään meistä ei ole kristallipalloa. Yksi kuuma ja kuiva heinä-syyskuu Pohjolassa niin spottihinnat hyppäävät kun vesialtaat tyhjenee.

Ja tässä vähän faktaa hinnoista; Nordpoolin systeemihinta vuosikeskiarvo on tällä hetkellä kaksinkertainen vuoteen 2000 verrattuna ja about samaa tasoa kuin 2001-2005. 2006-2013 hinta on hyppinyt 27 ja 53 välillä (vuosikeskiarvo per mwh euroissa).

Sipilä puhui että lisätään uusiutuvia mikäli ydinvoimaa ei rakenneta. Nyt olisi todella ydinvoimamyönteinen hallitus mutta toitaiseksi ainoastaan Fennovoima on liikkeellä hiukan katastrofilta haiskahtavalla projektillaan. Varmasti olisi lupia tarjolla mutta missä luvanhakijat?

Jos FV feilaa niin Fortum pistää hakemuksen yhdestä isosta voimalasta jolla korvataan Loviisa 1 ja Loviisa 2. Kustannukset paljon pienempi koska infra valmiina, osaamista niin ydinvoimasta kuin projekteista riittää yllin kyllin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kertokaa tyhmälle. Miksi tama esitys kroatialaisesta kumppanista piti tuoda esille ennen isompaa selvitystä. Vähän sama kuin tehtäisiin ensin kaupat ja vasta sen jälkeen otetaan selvää, onko ostajalla kykyä maksaa.

Koska deadline oli 30.6 jolloin piti olla 60% EU/ETA omistusta kasassa.

Oma veikkaus: Fortum kiristää tällä ryssiä parempiin kauppaehtoihin Karjalan vesivoimaloista, Rosatomin lähes pakko saada Pyhäjoki käyntiin ja kaikki tietävät sen. Ensi viikolla tulee ilmoitus että Fortumin kaupoista TGC-1:n suhteen ja samalla Fortum ostaa kroaattien osuuden pois. Toinen vaihtoehto on se että Fortum haluaa oman uuden miilun Loviisaan ja haluaa että FV häviää pois.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kyllä varmaan tuossa Fortumin PR-porukkakin jo alkaa miettimään sitä että kannattaisiko sittenkin vain antaa FV:n kaatua eikä missään nimessä koskea siihen koska vaikka kyse voisi olla edullisesta diilistä niin julkisuusarvo on nyt niin heikko että ehkei kannata. Toisaalta on aina riskipeliä sitten lähteä hakemaan lupaa Loviisa3:lle jos koko ydinvoima-bisnes on nyt saatu vähän huonoon valoon.

Onkin sitten TEM:llä kiintoisa tilanne jos Fortum ostaisi kroaatit pois. Jos kroaattifirma on juridisesti ollut pätevä omistaja ja Fortumin myötä vakuuttavuushuolet katoaisivat, ei luvan käsittelyyn kai oikein ole estettä kun teoriassa omistusvaade oli pätevä luvanjättöhetkellä.

Mutta vaikealta tuo tilanne nyt näyttää kun kroaattipulju tuntuu perseilevän oikein kunnolla, nimilappuja pois ovista yms. Kiintoisaa on kuitenkin se että Voimayhtiö SF:n toimari sanoo Migritin olleen esillä jo keväällä, mikä ei siis toki tarkoita etteikö tätä planB-vaihtoehtoa käyty läpi jo silloin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Minä kannatan ydinvoimaa mutta jos FV ei saa vaadittuja omistajuuksia/rahoituksia niin ei jatkoon, tarpeeksi mahdollisuuksia on annettu. Itselleni Fortumin omistusosuus on kynnyskysymys, jos sitä ei tule niin pois vaan.

Kaikki tietävät (ja tiesivät) ettei tämä Kroaatti-kuvio tule menemään läpi, se on niin läpinäkyvä. Tämän tiesi myös FV:n johto.

Eli vaihdoehdot ovat oikeasti aika yksinkertaiset;

1) FV:n johto aivan täysin pihalla (mahdollista, ei tosin erityisen todennäköistä)

2) Fortum pelaa omaa peliä ryssien kanssa ja löi vähän löylyä kehiin neuvotteluissa, se sai nyt julkisen mielipiteen FV:tä vastaan ja siten pakoittaa venäläiset parempaan diiliin.

3) Fortum pelaa kaksin kortein ja haluaa itselleen oman uuden voimalan Loviisaan.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Eipä tässä oltaisi mitään mieltä ilman ydinvoimaa. Joku päivähän se kosahtaa, kaikki nukkuu, valot sammuu.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koska kellään meistä ei ole kristallipalloa. Yksi kuuma ja kuiva heinä-syyskuu Pohjolassa niin spottihinnat hyppäävät kun vesialtaat tyhjenee.

Ja tässä vähän faktaa hinnoista; Nordpoolin systeemihinta vuosikeskiarvo on tällä hetkellä kaksinkertainen vuoteen 2000 verrattuna ja about samaa tasoa kuin 2001-2005. 2006-2013 hinta on hyppinyt 27 ja 53 välillä (vuosikeskiarvo per mwh euroissa).

Jos systeemihinnan ja teollisuuden tuotannon laittaisi samaan taulukkoon niin uskoisin että aika sama trendi niillä on ollut vuosien saatossa. Ehkä vielä mielenkiintoisempi olisi metsäteollisuuden tuotanto vs systeemihinta. Vaikka kenelläkään ei ole kristallipalloa, voisi jotain johtopäätöksiä vetää teollisuuden sähköntarpeesta lähitulevaisuudesta ja sehän ei näytä siltä että teollisuuden tuotanto ottaisi aimo harppauksia seuraavan 10v kuluessa.

Vesivarron heittelyt nyt ovat aika tavallinen osa sähkömarkkinoita ja pari kertaa 10v saattaa hyvinkin käydä että kuivuus nostaa sähkönhintaa, mutta ei se paljoa pitkässä juoksussa auta ydinvoimaa. Edellinen piikki taisi olla 5v sitten keväällä.

Kukapa haluaisi maksaa enemmän sähköstä mutta fakta on että tämäkin projekti etenisi ihan toisella vaihteella jos sähköstä joutuisi maksamaan enemmän. Puhumattakaan syöttötariffista jolloin valtion ei tarvitsisi tukea uusiutuvia yhtä paljon kuin nyt.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Energiamarkkinat ja -tuotanto ovat tällä hetkellä sellaisessa käymistilassa, että on todella vaikea ennustaa mitään - edes investoinnin kannattavuutta. Lehtijutut ovat keskittyneet meidän omavaraisuuteemme, mutta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tapahtuu muutakin. Ruotsissa Oskarshamn ja Ringhals suljetaan viimeistään 2020, joka vaikuttaa myös Suomeen (23TWh poistuu pohjoismaisesta tuotannosta).
Tässä jutussa on katsottu Suomi-lasien läpi:
-Fennovoiman osakkaat joutuvat ostamaan voimalan tuottaman sähkön omakustannehintaan, joka saattaa jäädä markkinahintaa kalliimmaksi. Pienille toimijoille tämä on ongelma, mutta esimerkiksi Outokummun kaltainen energian suurkuluttaja käyttäisi Fennovoiman tuottaman sähkön lisäksi niin paljon markkinahintaista sähköä, että järjestely pysyy kannattavana.
http://www.hs.fi/talous/a1435808495336
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Sehän on kiistatonta, että tarvisimme ydinenergiaa n. kolmen Fennovoiman voimalan verran joka vuosi, jotta meidän ei tarvitsisi ostaa sähköä ulkomailta.

Miksi me emme voisi ostaa sähköä ulkomailta, jos se kerran on halvempaa sieltä ostettuna? Jää enemmän rahaa käteen. Lisäksi melkein kaikki Norjasta ja Ruotsista tuotu sähkö on päästötöntä vesivoimaa. Ei kotimaista kapasiteettia kannata rakentaa siksi, että tarvitaan kapasiteettia Suomeen. Sille pitää löytyä myös taloudellinen peruste ja siksi investointeja ei synny, koska ennusteissa oleva hinta sähkölle ei riitä. Ydinvoimalle se tarvittava hinta lienee jossain 50-60 €/MWh paikkeilla ja aika monta sataa tuntia vuodessa mennään tällä hetkellä alle tämän. Myöskään sähkön futuurihinnat eivät anna aihetta paremmalle tulevaisuudelle, joten en ihmettele että yksi toisensa jälkeen vetäytyy hankkeesta Fennovoiman tapauksessa. En usko yhdenkään yrityksen pelkäävän imagonsa puolesta sinänsä, vaan taloudellista turskaa. Ydinvoimalaitos puskee sähkönsä verkkoon hinnasta riippumatta ja nyt vaihtoehdot ovat houkuttelevampia.

Fennovoimala ja Olkiluoto saadaan pyörimään, niin edelleen tarvittaisiin yksi voimala, ja jos halutaan päästä omalta puoleltamme peräti myymään sähköä vaihteeksi, niin voisi kai noita vielä lisääkin rakentaa.

Ei Suomesta myydä sähköä mihinkään, ellei kauppoja synny. Jos taas myydään pakolla, niin turpaan tulee.

Tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan suhde on sellainen, että kotimainen tuotanto ei pääse markkinoille siksi, että se on kalliimpaa kuin muualla Pohjoismaissa. Ts. jos me tuottaisimme sähköä itse ja se pääsisi markkinoille kustannukset kattaen ja jonkinlaisella katteella (esim. lauhteella tai yhdistettynä), maksaisimme siitä myös korkeampaa hintaa. Toki tukkuhinta ja vähittäishinta eivät ole täysin sama asia, mutta korkeampi tukkuhinta näkyisi varmasti myös vähittäishinnan nousuna. Vaikka Suomessa lopetettaisiin tuulivoiman tukeminen, niin Ruotsi todennäköisesti jatkaa omaa tuulivoiman lisäämistään ja markkinoilla on entistä enemmän kapasiteettia, joka pitää hinnan alhaalla.

Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta Fennovoiman hanke on osallistujilleen iso riski tällä hetkellä. (Käykää huviksenne vilkaisemassa sähkön hintoja nyt Fingridin sivuilla.) On vähintäänkin kyseenalaista väittää, että ydinvoimaa saadaan myytyä katteella yhtään mihinkään nykyisessä tilanteessa tai että omakustannushinta osakkaille olisi halvempi kuin pörssihinnat. Hintoja laitos varmaankin alentaa, koska sähkö on aina saatava liikkeelle tai kun osakkaiden määrä vähenee sähkön kysyntäpuolella (eli siis Fennovoiman asiakkaat ovat pienemmällä osuudella tekemässä kauppoja, kuin nyt), jolloin hintoja nostava kapasiteetti pysyy poissa, koska niille ei löydy tilaa. Mutta tämä on sitten osakkaiden tappio.

Toki jossain vaiheessa se piste tulee, jolloin Suomessa on poistunut sähköntuotantokapasiteettia niin paljon, että aluehintamme lähtee nousuun. Sen jälkeen investoinnit lähtevät varmasti liikkeelle niihin tuotantomuotoihin, jotka siinä kohtaa ovat kannattavia. Se voi olla sitä mitä se on perinteisesti ollut tai sitten jotain muuta. Muita laitoksia kuin ydinvoimaa saadaan melko nopeasti vanhoille laitostonteille tarvittaessa.
 
Viimeksi muokattu:

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Miksi me emme voisi ostaa sähköä ulkomailta, jos se kerran on halvempaa sieltä ostettuna? Jää enemmän rahaa käteen. Lisäksi melkein kaikki Norjasta ja Ruotsista tuotu sähkö on päästötöntä vesivoimaa. Ei kotimaista kapasiteettia kannata rakentaa siksi, että tarvitaan kapasiteettia Suomeen. Sille pitää löytyä myös taloudellinen peruste ja siksi investointeja ei synny, koska ennusteissa oleva hinta sähkölle ei riitä. Ydinvoimalle se tarvittava hinta lienee jossain 50-60 €/MWh paikkeilla ja aika monta sataa tuntia vuodessa mennään tällä hetkellä alle tämän. Myöskään sähkön futuurihinnat eivät anna aihetta paremmalle tulevaisuudelle, joten en ihmettele että yksi toisensa jälkeen vetäytyy hankkeesta Fennovoiman tapauksessa. En usko yhdenkään yrityksen pelkäävän imagonsa puolesta sinänsä, vaan taloudellista turskaa. Ydinvoimalaitos puskee sähkönsä verkkoon hinnasta riippumatta ja nyt vaihtoehdot ovat houkuttelevampia.
.

Vuodessa kumminkin niitä tunteja on lähemmäs 9000. Eikä voida kuvitella että on aina kesä ja taantuma. Sikäli olet toki oikeassa, että viime vuosina ja lähivuosina on olemassa houkuttelevampia vaihtoehtoja. Sikäli ollaan tilanteessa jossa tulisi miettiä tulevaisuutta. Kuinka paljon voidaan laskea sen varaan että edelleen energiasta (kaasu, kivihiili, öljy, sähkö) tuodaan yli puolet Venäjältä? Että Norjalla ja Ruotsilla on sähköä yli tarpeen tuupata Suomeen. (Ja Tanskaan ja Saksaan)

Suomelle lähimpänä omavaraista energiaa ovat turve+puu voimalaitokset ja ydinvoima sikäli että edelliseen riittää polttoainetta ja jälkimmäisessä sitä voi varastoida vuosikausiksi.
 
Fennovoiman hankkeen pysäyttäminen tässä vaiheessa ei ole enää todellinen vaihtoehto. Hankkeen toteutusvaihe on ollut käynnissä kohta vuoden, rahaa on kulunut lähes 200 miljoonaa ja voimala-alue piti luovuttaa Venäläiselle rakentajalle heinäkuun alussa. Hankkeesta voi tässä vaiheessa irtautua vain siten että saa osuutensa myytyä, jota esim Kuopio, Kestra ja S-ryhmä ovat yrittäneet jo pidemmän aikaa. Näillä yrityksillä, mukan lukien Valio, on olemassa Voimaosakeyhtiö SF:n kanssa rahoitussitoumus, jonka purkaminen sopimalla on toinen vaihtoehto päästä eroon Fennovoiman osakkuudesta. Fennovoima tuskin sopimusten purkuun suostuu ja nähtäväksi jää lähtevätkö yrirykset pyrkimään eroon sopimuksista lakiteitse, kunhan rakenuslupahakemus on hyväksytty.

Tässä taloudellisessa sekä poliittisessa tilanteessa ei maastamme löydy sellaista poliitikkoa tai tahoa jolla riittäisi kantti puhaltaa peli poikki. Ai niin, pääsee hankkeesta toki eroon ajautumalla varattomaksi, kuten Talvivaara teki.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Pitää toki huomioida että mihinkään energiantuotantoon investoiminen ei ole juuri nyt kannattavaa (pl. nyt lähes nelinkertaisella hintatariffilla tuettu tuulivoima, mutta tämän maksamisesta sitten huolehtivat ihan konkreettisesti veronmaksajat), ks. Fortumin näkemys markkinatilanteesta:
http://www.fortum.com/en/mediaroom/...challenges-for-the-finnish-energy-sector.aspx

Eli periaatteessa nyt ei pitäisi tehdä mitään jos tahdotaan optimoida investointeja lyhyellä tähtäimellä. Mutta siinähän se ongelma vähän onkin, energiantuotanto on kuitenkin paljolti perusinfraa ja siihen investointia ei oikein voi viivästyttää loputtomiin, etenkin kun tuo ydinvoima-vajaus alkaa tosissaan näkymään pohjoismaisissa sähköpörsseissä 20v kuluttua. Eikä sitä vesivoimaakaan ole enää silloin jaettavaksi koska sitä ei saada lisää.
Ruotsin sähköntuotannosta n. 30-40% tulee ydinvoimasta joka periaatteessa on katoamassa 20-30v sisällä, energiamäärällisesti tuo pikkusiivu vastaa itseasiassa lähes koko Suomen sähkönkulutusta näin taantumassa joten kyllä tuolla vain on vaikutusta kun pitäisi repiä jostain jaettavaa sitten reaktorien sulkemisen jälkeen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Iso periaattellinen ongelma tässä koko energiapolitiikassa on, että valtio on lähtenyt siitä alunperinkään ottamaan näin isoa roolia. Jos he eivät olisi halunneet tällaista lupaleikki-kilpailua järjestää hassuine sääntöineen, niin he eivät myöskään olisi nyt korviaan myöten omissa sotkuissaan, vaan voisivat antaa hankkeiden kaatua mikäli rahoitusta ei löydy. Nyt vallan mukana tulee vastuu, jota ei kukaan kaipaa valtiovallalle. Ei ole mitään tarvetta, ettå yhden tuotantomuodon kohdalla on täysin erilaiset standardit kuin muiden kanssa. Ei kukaan kysele tuulivoiman kotimaisuuden perään, vaikka siinä voi tulla tilanne, että suomalaisten veronmaksajien rahoja lapetaan ulkomaisille sijoittajille. Ja näin ilmeisesti onkin tapahtunut.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Huoltovarmuutemmekin takia ydinvoimalat pitäisi saada pyörimään. Toki kotimaista polttoainetta ei ole tarjolla (ellei sitten Talvivaarasta?), mutta polttoaine riittää helposti vuosiksi. Suomi on tällä vuosituhannella "kehittynyt" yhdeksi eniten tuontisähköstä riippuvaiseksi maaksi Euroopassa. Tilanne on kokolailla kestämätön. Toivoisi hallitukselta aktiivisempaa politiikkaa, jotta tarvittavat 2-3 ydinvoimalaa + tarvittava säätövesivoima saadaan rakennettua. Naurettavaa, että hallitus on kädetön tekemään mitään asioiden edistämiseksi. Sähkön saannin turvaaminen pitäisi olla yksi aivan nykyaikaisen yhteiskunnan perustehtäviä, mutta hallitus toisensa jälkeen laiminlyö asian asiallisen hoidon. Jatkossa, kun Ruotsi sulkee omia voimaloitaan, niin sieltäkään ei todennäköisesti edes riitä ylijäämä sähköä talven kulutuspiikkeihin. Mistä se sähkö sitten oikein pieraistaan? Pannaanko vihreät rupsuttelemaan tuulimyllyjä päin? Ei taida riittää.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Tälle virheelliselle ajattelulle on englannin kielessä ihan oma ilmaisunsakin – Concorde Fallacy. Eli kannattamattomaan hankkeeseen pumpataan aina vain lisää veronmaksajien rahoja, koska ei voida myöntää, että hanke on kannattamaton. Talvivaara on todellakin Russovoiman lisäksi hyvä esimerkki siitä, missä tällaista ajattelua ilmenee. Lieneekö arviot Talvivaaran veronmaksajille aiheuttamista kokonaistappioista jo puolen miljardin euron luokassa? Russovoiman tappiot tulevat veronmaksajien maksettavaksi ennen kaikkea kunnallisten voimayhtiöiden kautta.

Ja tälle taas on englannin kielessä ihan oma ilmaisunsa, nk. straw man fallacy. Sinulla ei ole mitään tukea tuolle kannattamattomuudelle, mutta kun sitä tarpeeksi paljon toistelee, eiköhän se jo lähes faktalta vaikuta.
Varmimmiten Fennovoima aiheuttaa tappioita veronmaksajille juuri silloin jos lupa evätään ei-liiketaloudellisin perustein, tällöin projektilla ei edes ole mahdollisuutta tuottaa voittoa. Mutta todeta jo nyt 60 vuoden horisontilla toimiva sijoitus kannattamattomaksi vaatii aikamoisia meedion taitoja.
Ero Talvivaaran ja Fennovoiman välillä on kyllä se että me veronmaksajat ihan konkreettisesti olemme laittaneet rahaa Talvivaaraan, rahaa joka hyvin todennäköisesti tulee olemaan ikuisesti pois meidän kukkarostamme (huolimatta siitä nouseeko kaivos pystyyn vai ei, jos vanhat osakkaat menettävät omistuksensa), Fennovoiman kohdallahan ongelma ylipäänsä on siinä että veronmaksajien rahaa ei ole kaadettu tänne.
Itseasiassa Solidiumin sijoitustoiminnan track-record-huomioiden Fennovoima-sijoitus olisi käytännössä 100% varmasti parempi sijoitus kuin toistaiseksi tehdyt (huom. ei siis Solidiumin ns. perimät Elisat, Sammot jne.), kaikkine riskeineenkin.
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Tälle virheelliselle ajattelulle on englannin kielessä ihan oma ilmaisunsakin – Concorde Fallacy. Eli kannattamattomaan hankkeeseen pumpataan aina vain lisää veronmaksajien rahoja, koska ei voida myöntää, että hanke on kannattamaton. Talvivaara on todellakin Russovoiman lisäksi hyvä esimerkki siitä, missä tällaista ajattelua ilmenee. Lieneekö arviot Talvivaaran veronmaksajille aiheuttamista kokonaistappioista jo puolen miljardin euron luokassa? Russovoiman tappiot tulevat veronmaksajien maksettavaksi ennen kaikkea kunnallisten voimayhtiöiden kautta.
Niimpä niin, Suomessa tuetaan kanattamatonta tuulivoimaa. Olen sitä mieltä, että energiantuotannossa ei saisi tukea mitään tuotantomuota. Olen päässyt käymään kerran vierailulla Olkiluoto2:n reaktorisalissa. Ydinvoima ei pelota, mutta totta on tuokin, että eipä taida Fennovoiman hanke maaliin asti päästä.
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Energian tuotantoa tuetaan Suomessa lähinnä ympäristöperustein. Ellet kannata energiatukia, niin etkö pidä niiden ympäristöperusteita sen tuen arvoisina, vai onko sinulla tiedossa jokin energiatukia parempi tapa päästä niihin energiatuen ympäristötavoitteisiin?
Jep, parempi tapa olisi lisätä vesivoiman tuotantoa. Se ei tarvitse mitään yhteiskunnan tukea ja on päästötöntä.
 
Jep, parempi tapa olisi lisätä vesivoiman tuotantoa. Se ei tarvitse mitään yhteiskunnan tukea ja on päästötöntä.
Kaikesta huolimatta Suomessa on vielä sen verran mm. minun, Timo Soinin ja Petteri Orpon kaltaisia viherpiipertäjiä jotka taistelevat sen puolesta, että se ei käy. Suojelematonta vesivoimapotentiaalia Suomessa on alle 300 MW, kun Fennovoiman teho olisi ollut länsituotteella 1800 MW ja ryssävoimalla 1200 MW.

http://www.motiva.fi/files/700/vesivoimatuotannon-maara-ja-lisaamismahdollisuudet-suomessa.pdf
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Jos systeemihinnan ja teollisuuden tuotannon laittaisi samaan taulukkoon niin uskoisin että aika sama trendi niillä on ollut vuosien saatossa.

Ei ole. Suomessa teollisuustuotanto kasvoi 2001-2005 (vika vuosi metsäteollisuuden työsulku-korjattuna), silti hinta pysyi hyvin alhaisena. 2006-2013 ei tuo mitään korrelaatiota teollisuuden tuotannon ja sähkön hinnan kehityksen suhteen.

Ehkä vielä mielenkiintoisempi olisi metsäteollisuuden tuotanto vs systeemihinta. Vaikka kenelläkään ei ole kristallipalloa, voisi jotain johtopäätöksiä vetää teollisuuden sähköntarpeesta lähitulevaisuudesta ja sehän ei näytä siltä että teollisuuden tuotanto ottaisi aimo harppauksia seuraavan 10v kuluessa.

Metsäteollisuus ei kerro paljoakaan koska se tuottaa itse paljon energiaa ja sen rakenne on muuttunut vahvasti. Metsäteollisuuden uudet/modernisoidut integraatit tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat joten tuotannon kasvu ei siten johda sähkönhinnan kasvuun.

Vesivarron heittelyt nyt ovat aika tavallinen osa sähkömarkkinoita ja pari kertaa 10v saattaa hyvinkin käydä että kuivuus nostaa sähkönhintaa, mutta ei se paljoa pitkässä juoksussa auta ydinvoimaa. Edellinen piikki taisi olla 5v sitten keväällä.

No auttaa se sen verran että ydinenergia tasaa sähkön hinnan heittelyitä.

Kukapa haluaisi maksaa enemmän sähköstä mutta fakta on että tämäkin projekti etenisi ihan toisella vaihteella jos sähköstä joutuisi maksamaan enemmän. Puhumattakaan syöttötariffista jolloin valtion ei tarvitsisi tukea uusiutuvia yhtä paljon kuin nyt.

Tämä on totta. Toki valtion ei nyttenkään tarvitsisi tukea tuulivoimaloita yhtään syöttötariffeilla, se tervehdyttäisi markkinoita.

Kannattaa tutustua ketä oikein Suomeen rakentavat tuulivoimaa, suurimpien joukossa on Taaleritehtaan tyyppiset pääomarahastot jotka haistavat ilmaisen lounaan.

Miksi me emme voisi ostaa sähköä ulkomailta, jos se kerran on halvempaa sieltä ostettuna? Jää enemmän rahaa käteen.

Kaksi syytä:

1) Kun sähkö ostetaan kotimaasta, raha jää kotimaahan. Kauppatase ja vaihtotase kiittävät ja raha jää pyörimään paremmin kotimaahan.

2) Kun sähköä oikeasti tarvitaan, emme ole riippuvaisia ulkomaista. Pari vuotta sitten joku laiva rikkoi yhden siirtokaapelin Suomen ja Ruotsin väliltä, seurauksena iso pomppu Suomen sähköhinnoissa. Jos Venäjä päättäisi ensi joulukuussa pistää linjat kiinni, Suomi olisi oikeasti kusessa (20% sähköstä jäisi saamatta). Eli ongelmana on poliittiset riskit ja siirtokapasiteetin puute.
 

hcp27

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM-Liiga
Vihreät vastustavat ydinvoimaa mutta samalla haluavat että ihmiset siirtyisivät käyttämään ekologisia osittain sähkömoottoreilla toimivia hybridiautoja. Mutta eivät silti osaa kertoa vastausta että sitten kun hybridit joskus valtaa vaikkapa 20% uusien autojen markkinoista niin mistä sähkö näiden lataukseen?
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vihreät vastustavat ydinvoimaa mutta samalla haluavat että ihmiset siirtyisivät käyttämään ekologisia osittain sähkömoottoreilla toimivia hybridiautoja. Mutta eivät silti osaa kertoa vastausta että sitten kun hybridit joskus valtaa vaikkapa 20% uusien autojen markkinoista niin mistä sähkö näiden lataukseen?
Kerrotko ketkä vihreät eivät ole osanneet vastata näin yksinkertaiseen kysymykseen? Yleinen konsensus on kai että sähköautot eivät lisää sähkönkulutusta niin merkittävissä määrin etteikö sitä lisäkulutusta voisi korvata uusiutuvilla energianlähteillä. Esim. yhden muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan "sähkön tuotantokapasiteetin kannalta sähköautojen tuleminen ei ole suuri haaste. Miljoona sähköautoa, määrä joka on saavutettavissa vasta 2030 jälkeen, käyttäisi n. 4 TWh sähköä, joka on alle 5 % sähkön nykykulutuksesta Suomessa."
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ilmastosota maksaa - Mielipide - Helsingin Sanomat

Kuten tämä energiatalouden emeritusproffa sanoo, jos kaikki fossiilinen polttoaine kielletään (öljy, maakaasu, kivihiili), lisäksi myös hitaasti uusiutuva turve, jäljelle jää bio-, tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Näistä vesivoima on ylivoimaisesti halvinta mutta sitä ei Suomessa pystytä fiksusti kovin paljoa lisää tuottamaan eli se ei ole vaihtoehto fossiilisten korvaamiseen. Biovoima on hyvä vaihtoehto, tosin en löytänyt googlella mitään fiksuja arvioita sen sähkön tuotantokustannuksesta mutta poliittisista syistä se on ykkönen Suomessa.

Ydinvoima on selvästi tuuli- ja aurinkovoimaa halvempia Suomen olosuhteissa joten jos haluamme olla tilanteessa jossa 1) tuotetaan energia itse ja 2) se tuotetaan hiilidioksidineutraalisti niin eipä vaihtoehtoja hirveästi ole ydinvoimalle, OL3 korvaa puolet nykyisestä tuonnista (20% koko kulutuksesta) mutta Loviisa 1 & 2 poistuminen tarkoittaa taas 5% extra gäppiä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös