Ydinvoima – mitä mieltä?

[varjo]

Kustannustehokkuusasia on varmaan noin, mutta tuosta hukkatehosta olisi mukavaa saada jotakin faktaa. Mitä ylipäätään tarkoitat hukkateholla? Polttoaineen lämpöarvosta/ydinenergiasta hukkaan menevää tehoako?

Hukkateholla tarkoitan siis sellaista tehoa jota ei saada hyödynnettyä. Tässä mielessä ydinvoimaloitten hukkatehoa on lauhdevedet, jotka joudutaan päästämään maastoon erinäisistä syistä johtuen. Esim. se kaupungin alle luolaan rakennettu ydinvoimala, jonka lauhdevedet käytettäisiin vaikkapa yläpuolella olevien rakennusten peruslämpöön ja katujen lämmittämiseen olisi huomattavasti nykyisiä tehokkaampi kokonaisvaltaisesti.

Minusta asia ole noin yksiselitteinen. Voimalaitoksen hukkatehoon vaikuttaa tietenkin eniten se, saadaanko lämpö hyötykäyttöön. Esimerkiksi sahan yhteydessä toimiva kuorikattilaan yhdistetty minivoimala, josta sähköntuotannon lisäksi saatava lämpö voidaan hyödyntää sahalla puun sulatukseen ja kuivatukseen voinee olla huomattavasti ydinvoimalaa tehokkaampi. Sähkön hintaan on varmaankin vaikutusta polttoaineen hinnalla melko paljon.

Tällaisissa tapauksissa toki tilanne on toinen, ihan sama jos lämpöä vaikka sitten käytettäisiin lämmittämään toimistot tai läheiset asuintalot.
Mutta harvemmin tämä onnistuu kunnollisesti, etenkin haja-asutusalueilla.

Sähköntuotannon hyötysuhde lämpövoimaprosessin tapauksessa taas noudattaa tietenkin carnot'n koneen hyötysuhdetta, eikä siihen kokoluokka sinänsä vaikuta. Suurin vaikuttava tekijä on materiaalien kestävyys (lämpötilaa ei voida nostaa äärettömäksi, jolloin hyötysuhde olisi 100 %)

Toisaalta ihan polttoprosessin tehokkuuden kannalta koolla on väliä, koska isommissa yksiköissä voidaan käyttää ratkaisuita kustannustehokkuuden takia, jotka sitten vaikuttavat myös polttotehokkuuteen.
Esim. polttomateriaalin partikkelikoolla on mielestäni vaikutusta polttotehokkuuteen, ääripäissä on klapeilla toimiva kiuas ja hiili/puupölyä syövä voimala.

Polttokennoja en sinänsä ehkä vetäisi tähän vertailuun mukaan, koska polttokennojen "polttoaineen" laajamittainen tuotanto on oma haasteensa.

 

[julle-jr]

Tätä asiaa olen itsekin joskus ihmetellyt, että eikö sille ydinvoimalan hukkalämmölle todella ole järkevää käyttöä?

Lämmönvaihtimillahan ja vesialtailla/säiliöillähän tuon lämmön saisi "talteen". Mutta taloudellisesti moinen ei varmaan kannata.

Kai ongelma on, että mihin tuota lämpöä kannattaisi käyttää. Johonkin kasvihuoneeseenhan sen voisi työntää ja näin taidetaan jossain tehdäkin. Lämpötilaero lienee turhan suuri lämpötilan nostamiseksi esimerkiksi lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkon lämpötiloihin. Lisäksi ydinvoimalat sijaitsevat tunnetusti suurteen asutuskeskusten ulkopuolella. Varmaan jotakin voisi kuitenkin olla tehtävissä, mutta kyllähän näitä asioita mietitään ja eiköhän joku olisi tilaisuuteen tarttunut jos se olisi ollut kannattavaa.

 

[Stonewall]

Tilastokeskuksen sivuilta löytyi myös hyvä uutinen joka aikalailla tiivistää tämänkin ketjun sisällön:

http://www.stat.fi/til/kivih/2010/09/kivih_2010_09_2010-10-27_tie_001_fi.html

"Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa"

Äänestä vihreitä, tue ilmastonmuutosta!

Juuri näin. Viimeinen lause saisi olla oikeastaan vihreiden vaalislogan. Ihmettelen, että onkohan vihreiden kannatuksessa kokonaan kysymys sukupuolesta. Heidän kannattajiensa enemmistöhän on tutkitusti naisia (tai homoja), ja naiset eivät useinkaan ole niin kiinnostuneita tekniikasta, että olisivat perehtyneet ydinvoimaan tai ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Tämä menee vähän OT:ksi ja yleistämiseksi, mutta tuo ydinvoiman vastustamisen järkevyys ympäristönsuojelunäkökulmasta ei vaan oikein muuten avaudu.

 

[julle-jr]

Toisaalta ihan polttoprosessin tehokkuuden kannalta koolla on väliä, koska isommissa yksiköissä voidaan käyttää ratkaisuita kustannustehokkuuden takia, jotka sitten vaikuttavat myös polttotehokkuuteen.
Esim. polttomateriaalin partikkelikoolla on mielestäni vaikutusta polttotehokkuuteen, ääripäissä on klapeilla toimiva kiuas ja hiili/puupölyä syövä voimala.

Partikkelikoolla on vaikutusta palamisen tehokkuuteen, mutta onko sulla jotakin faktaa siitä, että pienemmissä, hajautetun sähköntuotannon laitoksissa ei ole kustannustehokasta investoida sopivan partikkelikoon aikaansaaviin jauhimiin? En toki väitä, etteikö noin voisi ollakin. Edelleenkään en kuitenkaan suostu ihan purematta nielemään väitettä, että sähköntuotanto olisi aina jotenkin tehokkaampaa suurissa laitoksissa, siis termodynaamisessa mielessä. Onko siitä ydinvoimalan sähköntuotannon tehokkuudesta tarkempaa tietoa ja vertailua pienempiin yksiköihin? Polttoprosessi vaikuttaa varmasti joo, mutta onko se ratkaiseva tekijä pientuotannon tappioksi?

 

[Kimmo_Ahteri]

Tilastokeskuksen sivuilta löytyi myös hyvä uutinen joka aikalailla tiivistää tämänkin ketjun sisällön:

http://www.stat.fi/til/kivih/2010/09/kivih_2010_09_2010-10-27_tie_001_fi.html

"Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa"

Äänestä vihreitä, tue ilmastonmuutosta!

"Kivihiilen käyttö lisääntyi erityisesti sähkön erillistuotannossa tammi-syyskuussa. Sähkön erillistuotannossa käytettiin 66 prosenttia enemmän kivihiiltä kuin vuotta aiemmin. Kulutusta lisäsivät kylmä talvi ja vähentynyt vesivoiman tuotanto"

Jakaisin vielä kiitosta tästäkin erityisesti Helsingin Kokoomukselle joka on jo vuosikaudet ollut valtuuston suurin puolue mutta vasta nyt on herännyt keskustelu josko kivihiiltä voitaisiin korvata jollain muulla polttoaineella Helsingin Energian voimalaitoksilla.

 

[varjo]

Partikkelikoolla on vaikutusta palamisen tehokkuuteen, mutta onko sulla jotakin faktaa siitä, että pienemmissä, hajautetun sähköntuotannon laitoksissa ei ole kustannustehokasta investoida sopivan partikkelikoon aikaansaaviin jauhimiin? En toki väitä, etteikö noin voisi ollakin. Edelleenkään en kuitenkaan suostu ihan purematta nielemään väitettä, että sähköntuotanto olisi aina jotenkin tehokkaampaa suurissa laitoksissa. Onko siitä ydinvoimalan sähköntuotannon tehokkuudesta tarkempaa tietoa ja vertailua pienempiin yksiköihin? Polttoprosessi vaikuttaa varmasti joo, mutta onko se ratkaiseva tekijä?

Siis kysehän on puhtaasti siitä mikä määritellään pienikokoiseksi.
Ymmärtääkseni pelletit ovat varsin yleinen ratkaisu ainakin kaukovoimavoimaloissa kun mennään tuonne kylätasolle yms. En ole kylläkään aivan varma onko vastaavia voimaloita käytössä sähköntuotantoon, siltä osin saatoin sekoittaa asian lämmöntuotannon kanssa.

Eli siis joka tapauksessa jossain menee se raja jossa pelletit ovat käytössä eikä jauhinta ole hankittu, syystä tai toisesta, vaikka polttotehokkuuteen tällöin kai saataisiin jonkinlainen lisäys (suuruusluokka kenties varsin pieni, pelletit ymmärtääkseni ovat aika hyvin palavaa tavaraa).

Ydinvoimalassa tilanne on paljolti kustannusintensiivinen, minkä takia pieniä ydinvoimaloita ei edes juurikaan rakenneta pl. sotilassovellukset missä hinnalla ei ole merkitystä.

 

[Daespoo]

Jakaisin vielä kiitosta tästäkin erityisesti Helsingin Kokoomukselle joka on jo vuosikaudet ollut valtuuston suurin puolue mutta vasta nyt on herännyt keskustelu josko kivihiiltä voitaisiin korvata jollain muulla polttoaineella Helsingin Energian voimalaitoksilla.

Niin kerrottakoon nyt että Vuosaari käsittääkseni pyörii maakaasulla ja Salmisaari kivihiilellä. Ja kivihiilen korvaaminen esim. biomassalla vaatisi kaiken biomassan 100km säteellä ja siitä aiheutuva rekkaralli olisi kestämätön sekä liikenteen määrän että päästöjen suhteen.

Jos halutaan puhua realismista niin Salmisaareen pitäisi vetää maakaasuputki tai jotenkin saada biomassa laivalla voimalan viereen kuten nykyään kivihiili.

Tai sitten käyttää hyväksi Loviisan ydinvoimaloiden kaukolämpöä, suunnitelma johon oli Fortumilla tekniset ja rahalliset valmiudet (Pöyryllä oli teetetty suunnitelma putken rakentamiseksi).

Tämän Helsinki hylkäsi. Syystä jota emme tiedä. Tai siis tiedämme (Helsingin Energia on tuloautomaatti kaupungille) mutta emme tiedä miksei kaupunki myy energialaitostaan Fortumille ja ota fyffejä osinkoina.

 

[julle-jr]

Siis kysehän on puhtaasti siitä mikä määritellään pienikokoiseksi.
Ymmärtääkseni pelletit ovat varsin yleinen ratkaisu ainakin kaukovoimavoimaloissa kun mennään tuonne kylätasolle yms. En ole kylläkään aivan varma onko vastaavia voimaloita käytössä sähköntuotantoon, siltä osin saatoin sekoittaa asian lämmöntuotannon kanssa.

Pelletit ovat yksi vaihtoehto lämmitykseen ja miksei niitä voida sähköntuotantoonkin käyttää. Muitakin pienen mittakaavan prosesseja on, eikä mikrosähköntuotannon hyötysuhde edelleenkään ole aina mitenkään huono, katso esimerkiksi tuolta taulukot 3 ja 5:

http://www.pkamk.fi/biostuli/materiaalit/Pien-CHP-katsaus_raportti_v11.pdf

Kokonaishyötysuhteet (eli mainitsemasi hukkatehon määrä) eivät kalpene ydinvoiman tai muidenkaan suuryksiköiden rinnalla, eikä sähköntuotannonkaan hyötysuhde välttämättä ole huonompi.

 

[Kimmo_Ahteri]

Niin kerrottakoon nyt että Vuosaari käsittääkseni pyörii maakaasulla ja Salmisaari kivihiilellä. Ja kivihiilen korvaaminen esim. biomassalla vaatisi kaiken biomassan 100km säteellä ja siitä aiheutuva rekkaralli olisi kestämätön sekä liikenteen määrän että päästöjen suhteen.

Jos halutaan puhua realismista niin Salmisaareen pitäisi vetää maakaasuputki tai jotenkin saada biomassa laivalla voimalan viereen kuten nykyään kivihiili.

Tai sitten käyttää hyväksi Loviisan ydinvoimaloiden kaukolämpöä, suunnitelma johon oli Fortumilla tekniset ja rahalliset valmiudet (Pöyryllä oli teetetty suunnitelma putken rakentamiseksi).

Tämän Helsinki hylkäsi. Syystä jota emme tiedä. Tai siis tiedämme (Helsingin Energia on tuloautomaatti kaupungille) mutta emme tiedä miksei kaupunki myy energialaitostaan Fortumille ja ota fyffejä osinkoina.

Onko Hanasaaressa vielä jotain toimintaa?

Pointti lienee siinä että ei ihan kaikesta voi Vihreitä syyttää vaikka se nyt mukavaa onkin...

 

[Daespoo]

Onko Hanasaaressa vielä jotain toimintaa?

Pointti lienee siinä että ei ihan kaikesta voi Vihreitä syyttää vaikka se nyt mukavaa onkin...

Ei voi tietenkään, Helsingin tapauksessa Kokoomus saa ottaa syyt niskaan monestakin asiasta. Mm. siitä että kaupungin hallintokoneisto on järkyttävän iso ja byrokraattinen eikä tälle ole tehty mitään.

Vihreitä voi sitten syyttää valtakunnan tasolla totaalisesta puusilmäisyydestä.

 

[dana77]

Näin säteilee ydinjätejuna! Katso kuvat!
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2273494&ref=tf1

Kuvista päätellen myös radan vieressä sijaitsevat ihmiset säteilevät, joten heidät tulisi nyt heti ainakin poimia talteen ennenkuin he räjähtävät.

 

[varjo]

Pelletit ovat yksi vaihtoehto lämmitykseen ja miksei niitä voida sähköntuotantoonkin käyttää. Muitakin pienen mittakaavan prosesseja on, eikä mikrosähköntuotannon hyötysuhde edelleenkään ole aina mitenkään huono, katso esimerkiksi tuolta taulukot 3 ja 5:

http://www.pkamk.fi/biostuli/materiaalit/Pien-CHP-katsaus_raportti_v11.pdf

Kokonaishyötysuhteet (eli mainitsemasi hukkatehon määrä) eivät kalpene ydinvoiman tai muidenkaan suuryksiköiden rinnalla, eikä sähköntuotannonkaan hyötysuhde välttämättä ole huonompi.

Niin siis kyllähän _sähköntuotannon_ hyötysuhde on sinänsä riippumaton siitä millä tavoin sitä "kattilaa" keitetään, jos tarkastellaan vain sähköntuotantoa nykymenetelmin turbiinien tms. avulla.

Mutta mehän puhuimme siitä mikä on sen keittämisen hyötysuhde ts. ovatko pelletit pölyä huonompi ratkaisu, tai siis, miten paljon huonompia koska mentäessä alaspäin kokoluokassa niin jossain vaiheessa tulee kustannussyistä se raja kun käytetään pellettejä eikä jauhetta.

Ja päästöt sitten erikseen, palokaasufiltterit ovat sikäli osa kustannustehokkuutta että isompaan laitokseen on helpompi hankkia parempi filtteri ja laitoskoon pienentyessä filtterien laatu varmaanki heikkenee, taas ääripäässä se suoravetoinen kiuas. Mutta tällä ei tietenkään ole tekemistä hyötysuhteen kanssa.

 

[dana77]

Tuolla ei nyt puhuta suorasta syy ja seuraus koplauksesta olkiluoto-3:een mutta tämän kokoisessa maassa, projekti jonka kustannukset nousee yli 4 kertaa maailman korkein pilvenpiirtäjä, ei voi olla vaikuttamatta investoijien päätöksiin.

Nyt pitäisi vähän miettiä, että kenen rahoja nämä investoinnit ovat. Valtio ei rakenna Suomessa ydinvoimaa. Sen tekee TVO ja muut omilla rahoillaan. Tällaisessa demokraattisessa maassa valtio ei oikein voi alkaa sosialisoimaan yhtiöiden rahoja ja tekemään heidän puolestaan päätöksiä investoinneista, sillä ne eivät ole meidän kaikkien rahoja.

Uusiutuva energia on muutenkin tällä hetkellä tilanteessa, että se kaipaa ennenkaikkea tutkimusta ja kehitystä. Tämä lankeaa pitkälti yliopistojen ja muiden valtion laitosten piikkiin, sillä yritykset eivät perustutkimusta tee. Rahoitus tähän saadaan verojen muodossa yrityksillä, esim energiayhtiöiltä. Niinpä ydinvoimalla rahan tekeminen ei ole pois uusiutuvan energian tutkimukselta vaan päinvastoin.

Lisäksi tämä on valtion kannalta win-win siinäkin mielessä, että ydinvoimassa ei ole penniäkään omia rahoja kiinni. Jos uusiutuva energia alkaa oikeasti kilpailla ydinvoiman kanssa, niin se on pois siihen sijoittaneelta teollisuudelta, ei valtiolta.

 

[julle-jr]

Niin siis kyllähän _sähköntuotannon_ hyötysuhde on sinänsä riippumaton siitä millä tavoin sitä "kattilaa" keitetään, jos tarkastellaan vain sähköntuotantoa nykymenetelmin turbiinien tms. avulla.

Mutta mehän puhuimme siitä mikä on sen keittämisen hyötysuhde ts. ovatko pelletit pölyä huonompi ratkaisu, tai siis, miten paljon huonompia koska mentäessä alaspäin kokoluokassa niin jossain vaiheessa tulee kustannussyistä se raja kun käytetään pellettejä eikä jauhetta.

No, minä luulin, että puhumme juuri sähköntuotannon hyötysuhteesta yleisesti, päättelin sen tästä alkuperäisestä lausahduksestasi:

On paljon tehokkaampaa tuottaa sähköä siihen optimoiduissa laitoksissa kuin hajauttaa sitä pirstaleisiin, koska siirtohäviöt ovat kuitenkin maltilliset.

Lisäksi sanoit:

Sähköntuotantoon optimoidun ydinvoimalan hyötysuhde kustannusmielessä on aika suuri, siitähän se halpa sähkökin tulee ja toisaalta taas termodynaamisessa mielessä myös hukkateho on pienempi kuin jos vastaava nettoteho tuotettaisiin useammalla pienellä tuotantolaitoksella.

Tartuin näihin siksi, että halusin saada perusteluja väitteellesi, jonka mukaan sähköntuotanto on jotenkin erityisen tehokasta, jos sitä ei ole hajautettu pieniin yksiköihin. Tai että pienissä laitoksissa tehoa menisi välttämättä enemmän hukkaan. Mm. linkittämäni lähde kuitenkin osoittaa, että myös jopa mikromittakaavan yksiköt pystyvät hyödyntämään polttoaineen tehon jopa aina 90 prosenttiin saakka, eli hukkaan ei välttämättä mene sen enempää kuin isoissa laitoksissakaan.

Pellettien tai muiden kiinteiden aineiden polttaminen on vain yksi tapa, yhtä hyvin voidaan polttaa vaikkapa biokaasua. Tai tehdä sähköä vaikkapa ORC-prosessilla teollisuuden hukkalämmöstä.

Pelletit ja jauhaminen oli vain yksi yksityiskohta, johon liittyvään väitteeseesi myös halusin saada jonkinlaisen perustelun, koska en itse ollut kuullut, että partikkelikoon optimointi on suuri ongelma pienissä laitoksissa sähköä tuotettaessa. Tai siis toki optimointi tärkeää on, mutta että se olisi kustannusmielessä suuri ongelma.

 

[vilpertti]

Täytyyhän nyt termisen hyötysuhteen ollessa kauhean jännittävä asia muistaa se tärkein, eli kustannukset per tuotettu energiayksikkö. Lisäksi sekundääri- ja tertiääritason kustannukset ja päästöt esimerkiksi polttoainehuollossa. Metsä, silmät ja puut tilanne.

 

[varjo]

No, minä luulin, että puhumme juuri sähköntuotannon hyötysuhteesta yleisesti, päättelin sen tästä alkuperäisestä lausahduksestasi:

Sehän oli tarkoituskin, täsmensin vain että varsinaisessa sähköntuotannossahan tarvitaan käytännössä vain sitä kuumaa vettä (siis jos nyt puhutaan näistä yleisimmin käytetyistä tekniikoista) ja sen kuuman veden tuottaminen on se pihvi tässä asiassa.

Tartuin näihin siksi, että halusin saada perusteluja väitteellesi, jonka mukaan sähköntuotanto on jotenkin erityisen tehokasta, jos sitä ei ole hajautettu pieniin yksiköihin. Tai että pienissä laitoksissa tehoa menisi välttämättä enemmän hukkaan. Mm. linkittämäni lähde kuitenkin osoittaa, että myös jopa mikromittakaavan yksiköt pystyvät hyödyntämään polttoaineen tehon jopa aina 90 prosenttiin saakka, eli hukkaan ei välttämättä mene sen enempää kuin isoissa laitoksissakaan.

Kustannustehokkuudestahan olemme jo yhtä mieltä, eikä sitä tarvitse sen kummemmin perustella?
Se mitä olen sitten myös sanonut on se, että myös polttoprosessien hyötysuhteissa koolla on väliä juuri välillisten syitten takia, esim. nyt minkämuotoista polttoainetta käytetään. Esim. nykyisin kai korkein tehokkuus saavutetaan kaasuttamalla hiiltä, tämä tuskin on kustannusteknisesti mahdollista koon pienentyessä ja siten myös hyötysuhde on heikompi.
Ja jos katsot sen viestin johon alunperin viittasin, niin siinä puhuttiin jo kotitaloustason ratkaisuista, jolloin jauhimet tai kaasutusjärjestelmät tuskin tulevat kustannustason takia kyseeseen, jos kuitenkin jo astetta suuremmissakin voimaloissa käytetään pellettejä vaikka kenties juuri em. tekniikoilla voitaisiin saada parempi polttohyötysuhde.

Ydinvoimaloissa taas suurempi koko mahdollistaa tarkemman polton hallinnan, mutta kuten sanoin, tosiaan kustannustehokkuus on näissä paljon suuremmassa roolissa ja termodynamiikka tulee kokotekijänä vasta sen jälkeen.

Kaasuvoimalassa polttoaine on taas samaa, eli niissä polttoprosessin koolla tuskin on suurtakaan vaikutusta, eli siltä osin olet oikeassa ettei koolla ole väliä termodynaamisen hyötysuhteen kannalta.

 

[julle-jr]

Kustannustehokkuudestahan olemme jo yhtä mieltä, eikä sitä tarvitse sen kummemmin perustella?

No juu, eiköhän tässä muutenkin tullut jo aihe melko hyvin käsiteltyä, olet varmasti oikeassa, että suuri koko mahdollistaa paremmin erinäiset optimointitoimenpiteet. Kokonaistehokkuus määräytyy sitten mm. sen mukaan, miten hyvin lämpö pystytään käyttämään hyödyksi jossakin muualla, tähän verrattuna pienet optimoinnit ovat pieniä optimointeja. Biokaasua taas on hyödynnettävissä esim. maatiloilla tai kaatopaikoilla, joihin pienet ratkaisut soveltuvat hyvin.

 

[julle-jr]

Täytyyhän nyt termisen hyötysuhteen ollessa kauhean jännittävä asia muistaa se tärkein, eli kustannukset per tuotettu energiayksikkö. Lisäksi sekundääri- ja tertiääritason kustannukset ja päästöt esimerkiksi polttoainehuollossa. Metsä, silmät ja puut tilanne.

Tämä on tietysti totta, eikä siitä erimielisyyttä ollut alunperinkään, jos selaat ketjua taaksepäin.

 

[Yläpesä]

Vaalikuumeen säikyttämät puolueet ovat taas alkaneet tehdä pesäeroa ydinvoimaan. Pengoin hieman lukuja, mitä tarkoittaisi vihreän haaveen eli ydinvoimaloiden sulkemisen toteuttaminen käytännössä tällä hetkellä.

Sähköntuotanto Suomessa v.2008: 87 247 GWh + tuonti 12 772 GWh, yht n.100 019 GWh. Ydinvoiman osuus tuotannosta 22 038GWh eli n. 25%. Kulutuksesta teollisuuden osuus on 52-54% (metsäteollisuus 30-32%) eli n. 52 009 GWh. Kotitalouksille ja muulle jää n. 48 009 GWh. (wikipedia) Oletan että parissa vuodessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia näissä suhteissa.

Jos ydinvoima pudotetaan tuotannosta ja teollisuus siitä huolimatta tarvitsee nykyisen osuutensa, on kotitalouksien ja muun kulutuksen pudottava 48 TWh -> 26 TWh eli 45%. Muu kuin kotitalous sisältänee mm. infran vaatiman pakollisen sähkön kuten katuvalaistus, liikenne jne. jota ei voi vähentää. Kotitalouksien osuuden vähennystarpeesta voi hyvällä syyllä arvioida olevan 50%. Ellei tähän pudotukseen ole valmiutta, on tuontisähköä lisättävä merkittävästi. Se tarkoittaisi venäläisen ydinsähkön tukemista. Jos ydinvoiman alasajo jaettaisiin tasan myös teollisuuden kulutukseen, tietäisi se merkittävää teollisen toiminnan alasajoa ja työttömyyttä.

Oletko valmis pudottamaan sähkönkulutustasi puoleen? Miten aiot toteuttaa sen käytännössä? Miten pudotat suorasähkölämmityksen talvikaudelta puoleen? Mitkä luonto- ja ajankohtaisohjelmat jätät katsomatta, mitkä 6 kuukautta jätät kännykkäsi lataamatta? Siirrätkö elintarvikkeet talvikaudeksi parvekkeelle ja jääkaapin vuosittaiselle talvilomalle? Sähkösaunassasi varmaan käyt enää joka toinen viikko tai siirryt kokonaan kunnan yhteissaunan käyttöön jonne on bussikuljetus? Auton lohko- ja sisätilalämmitintä käytät vain maanantaista tiistaihin parillisina viikkoina maanantaista keskiviikkoon parittomina?

Vihreä populismi naurisaidan taakse ja useampi laadukas ydinvoimala Suomeen ja ylijäämää voimme myydä naapureillekin.

 

[vilpertti]

VTT Tuulivoimasta suomalaisille isot markkinat - HS.fi - Talous

Helsingin Sanomat raportoi, jotta tuulivoiman tulevaisuus on menestyksekäs ja, että suomalaisilla yrityksillä on jatkossa hyvät näkymät arktisen ilmaston tekniikan osaamisen myötä.

Uutisessa myös lopullisesti lyödään sivuhuomautuksessa, ehkäpä huomaamatta tai ajattelematta, luu kurkkuun ydinvoimavastustajien itkulle siitä, että kun ydinvoima niin ei uusiutuva. Tuulivoimaa kehitetään vuosittain 50 miljardilla joten odottaisin mielenkiinnolla jotain vastinetta tahoilta jotka uusiutuvien kehityksestä jatkuvasti itkevät. Mutta eihän sitä tule, parempi vaatia lisää ja lisää ja lisää. Alkaa vaikuttaa joltain etujärjestöjen lobbaamiselta.

 

[vilpertti]

Saksassa vietetään ensi talvena mielenkiintoisia aikoja: Ydinvoimapkatkoihin | Taloussanomat

Kuinka monen ihmisen pitää kuolla tämän hömpötyksen takia?

 

[Ressa]

Saksassa vietetään ensi talvena mielenkiintoisia aikoja: Ydinvoimapkatkoihin | Taloussanomat

Kuinka monen ihmisen pitää kuolla tämän hömpötyksen takia?

Toivottavasti katkaisevat aivan ensimmäiseksi sähköt hipeiltä ja vihreiden kannattajilta. Huomaisivat että niitä ydinvoimaloita tarvitaan koska sähkö ei tule pistorasiaan tyhjästä vaikka tuntuvat niin luulevan.

 

[Deko]

Vastustan ydinvoimaa, mutta en kyllä kannata myöskään mitään sähkökatkoksia. Parhaimpana vaihtoehtona pidän vähittäistä luopumista ydinvoimasta tarpeeksi pitkällä aikavälillä, jotta uusiutuvia energialähteitä ehditään lisätä/kehittää tarpeeksi täyttämään ydinvoiman puutteesta johtuva energiatyhjiö.

 

[vilpertti]

Saksalaisen vihreän fasadin alta löytyykin ruskea perusta: Germany to fund new coal plants with climate change cash - The Local

Yllätyshän tämä ei ole kenellekään eurooppalaisiin energiamikseihin tutustuneelle, mutta maltan tuskin odottaa kuinka tämä spinnataan jotenkin positiiviseksi kehitykseksi...

 

[Jeffrey]

Jo 100 000 somalia on paennut nkaupunkiin - MTV3.fi - Uutiset - Ulkomaat

Linkki vie maikkarin sivuille nälänhätää somaliassa koskevaan juttuun.

3.7 miljoonaa ihmistä taistelee nälänhätää vastaan. Nälänhätä on aiheutunut ennätyksellisen kuivuuden eli ilmastonmuutoksen seurauksena.

Pikkuhiljaa aletaan elämään niitä aikoja kun me voidaan ilmastonmuutosta vielä hillitä. Kaikki ydinvoiman tuomat uhrit ovat aika pieni osa populaatiosta joka tulee tuhoutumaan ilmastonmuutoksen myötä. Eli unohdetaan nyt hetkeksi ne uusiutuvat. Ja korvataan fossiiliset ydinvoimalla. Se olisi parasta ja vihreintä mitä meidän maapallon takia on koskaan tehty.