Mainos

Ydinvoima – mitä mieltä?

  • 192 809
  • 1 803

Viljuri

Jäsen
Ydinvoimapäätöksiin liittyy monenlaisia näkökohtia, mutta jos sitä kysyttäisiin Jyrki Richtin vetämältä tiimiltä, niin näyttäisi olevan aivan sama kuin kysyisi jonkin lähetysuskonnon ja -kultin edustajalta seksuaalisesta moraalista.

Olisikin kysyttävä, että jos työministeri Sinnemäki seurustelee Greenpeacen paikallisen johtajan kanssa, niin miten tätä kytköstä pitäisi arvioida, sillä ydinvoimapäätöksen yhteydessä toimivien moninaisten tahojen toiminnassa on selkeitä merkkejä ja indisioita seuraavan linkin takaa löytyvästä suunnitellusta toiminnasta:

Economic Sabotage (rubriikin Environmental Terrorism -alla) / Wikipedia

Pelottelua ja valehtelua. On vain ajan kysymys, kun esimerkiksi Greenpeacelle vietyä kannatuseuroa käytetään suoraan ihmishenkiä vaarantavaan toimintaan. Eläinoikeusaktivistien osaltahan muutama "nuotio" on jo syttynytkin, eikä nyt puhuta aatteen palosta, ja aina näillä tekijöillä näyttää olevan luottotoimittaja kaverina, joko Helsingin Sanomissa tai Ylessä.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Lisää ydinvoimaa!
Suomen pitäisi olla omavarainen energian ja ruoan suhteen. Tällä hetkellä olemme kuitenkin jollain tapaa riippuvaisia Venäjän tuottamasta energiasta ja Venäjähän on kuin Keskustapuolue. Ne pettävät aina.

Ilmastomuutoksesta en ole huolissani. Jotkin ilmastoalan tutkijoiden suuretkin nimet ovat alkaneet revetä rintamasta ja todeta ettei kukaan osaa kertoa miten ilmasto muuttuu. (muutostahan on aina ollut, vain se on ainoa fakta. se mikä on luonnollista ja mikä ihmisen aiheuttamaa on epäselvää sekin)
Ilmastoa on aktiivisesti seurattu ja kirjattu mm lämpötiloja ylös vasta noin 150 vuotta ja sehän on kärpäsen paska globaalissa aikajanassa.
Ilmastotutkijat esittävät vain perusteltuja arvauksia, mutta silti ne ovat vain arvauksia. Virhemarginaalit ovat sitä luokkaa ettei yksikään muu tiedeyhteisö hyväksyisi tuollaisia "tuloksia".
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
EROA Sinnemäki!

Hitto kun ottaa päähän noiden piipertäjien protestimarssit ydinvoimaa vastaan. Hiilivoima tappaa joka saatanan vuosi ennenaikaisesti yli 100 000 ihmistä hiukkaspäästöjen takia. Ydinvoima ei yhtäkään. Sitten nämä idiootit marsii ydinvoimaa vastustaen tuolla tehden itsestään pellen. Älykkyydessä vikaa. Jos jotain pitäisi vastustaa marssien ja sabotoiden, niin hiilivoimaloita. Mutta eipä näitä Greenpeace ltd:n liiketoimintaan kuuluvalle propagandalle altistuneita näe ympäristöä suojelemassa.

Mielestäni Sinnemäen pitäisi ehdottomasti erota ministerin tehtävästään. Hänen pitäisi ilmanmuuta jäävätä itsensä vähintään kaikista päätöksistä koskien ympäristö-, energia- ja metsäpolitiikkaa, koska on pahasti Greenpeace corporationin talutusnuorassa. Vähänkään korruptiota vastustavassa maassa hän ei olisi ikinä päässyt ministeriksi. Hän ei olisi missään nimessä saanut olla mukana valmistelemassa ydinvoimapäätöstä. Törkeää korruptiota. Törkeää.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Muotoillaan asia vaikkapa näin. Mitä hallituksen pitäisi tehdä pahan taloudellisen taantuman keskellä yksityisen sektorin edustajien tarjoutuessa aloittamaan miljardien eurojen satoja miestyövuosia työllistävät rakennushankkeet ilman julkista rahoitusta?

Unohtamatta, että mainitut hankkeet laskisivat sähkön hintaa, vähentäisivät riippuvuutta Venäjästä ja olisivat luontoystävällisiä.

Kai ihmisen täytyy olla punavihreä tai muuten aivokuollut voidakseen vastustaa tätä (tai sitten niin lumoutunut Vuotoksen altaasta, että epää yhden kolmesta urakasta pitääkseen toivoa Vuotoksen rakentamisesta yllä).
 

Isktr

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mitä hallituksen pitäisi tehdä pahan taloudellisen taantuman keskellä yksityisen sektorin edustajien tarjoutuessa aloittamaan miljardien eurojen satoja miestyövuosia työllistävät rakennushankkeet ilman julkista rahoitusta?

Juuri näin.

Omassa haavekuvassani näen Suomessa satakunta ydinvoimalaa ja Euroopan
nokitykeissä laudat ikkunoissa.

Sakemanni kärvistelee tuulimyllyn alla työttömänä, kun suomipoika painaa hommia kiitos halvan energian suoman kilpailukyvyn ja nauraa matkallaan pankkiin.

Edit: viilausta
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Koska tiede on ilmeisesti mennyt eteenpäin sitten yliopistoaikojeni, odotan tässä ketjussa innolla selvitystä siitä kuinka Suomessa ollaan valtaisan säteilyongelman ja ydinvoimalaonnettomuuksien partaalla.
 
Miksi Tsernobyl-tason onnettomuuden pitäisi sattua Suomessa?

Suomessahan ollaan vasta heräämässä ydinsähkön aiheuttamiiin ongelmiin. Uraanikaivoksia kukaan ei halua naapuriinsa, eikä kukaan ole kovin innostunut asumaan ydinjätehaudan vieressäkään. Säteilyongelmien kanssa tullaan olemaan Suomessa kusessa ihan ilman uusia Tsernobylejäkin. Toisaalta, ei onnettomuus suomalaisessa ydinvoimalassakaan nyt mikään yllätys olisi, kun katselee esim. ruotsalaisten touhuja ydinvoimaloisssaan tai uuden ydinvoimalan rakennusprojektia, jota tehdään paskalla työvoimalla, paskoista raaka-aineista ja vitunmoisella kiireellä. Se onko se onnettomuus Tsernobylin tasolla vai ei, on täysin toisarvoista niille ihmisille, jotka mahdollisesta onnettomuudesta kärsivät.

Ja sehän nyt on päivänselvä asia tyhmemmällekin, että kun sivistyneet länsimaat rakentavat lisää ydinvoimaa, niin sitä rakentavat myös epäsivistyneet kehitysmaat, jotka tekevät voimalaitoksensa vielä Suomeakin paskemmalla työvoimalla ja raaka-aineilla. Tosin kiire näillä epäsivistyneillä kehitysmaiden asukkailla tuskin on kuitenkaan mihinkään.

Mistäköhän ongelmasta puhut kun tällainen viimeiset 5 vuotta mm. säteilyn ja säteilyn mittaamisen kanssa puuhastellut väitöstä vaille fysiikan tohtori ei oikein ole tietoinen asiasta. STUK:n sivuilta näkyy kyllä näppärästi eri paikkakuntien taustasäteilytasoja ihan livenä, näkyykö ongelma kenties siellä?

Tässä puhutaan nyt tulevaisuudesta, ei nykyhetkestä tai edes ajasta seuraavan 5 vuoden jälkeen. Itseäni ei kiinnosta paskaakaan vaikka tekisivät kaivoksen, voimalan ja haudan Suomen jokaiseen kaupunkiin, mutta kun yksikään fysiikan tohtori ei pysty sanomaan miltä Suomi näyttää 500 vuoden päästä, niin onhan tämä melkoista Venäläistä rulettia aineen kanssa, joka ei pysy paketissa ja joka tekee onnettomuuden sattuessa maasta elinkelvottoman ihmiselle. Siis tulevaisuudessa.

Se mitä voi tapahtua tai olla tapahtumatta on sitten riskienhallintaa, tosiasia on se että hiilivoima tappaa varmasti ja jatkuvasti, CO2 (ja uraani)-päästöistä puhumattakaan joten kyse on paljolti siitä miten arvottaa asioita.

Ei voi olla riskienhallintaa, jos ei tiedetä riskejä.

Hiilidioksidi tappaa, mutta jostain syystä ihmisen elinikä vain kohoaa. Nyt aloitetaan muutaman hukkuvan saaren takia kamppanja, jolla rakennetaan ydinvoimaloita ympäri maailmaa. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu Suomessa 500 vuoden päästä ja vielä vähemmän tiedetään mitä tapahtuu alueilla Suomen ulkopuolella.

Merivesi tulee nousemaan vaikka hehkulamput vaihdetaan loisteputkiin ja autoja aletaan käyttämään öljypalmusta eli sademetsistä tehdystä polttoaineesta ja teollisuus saa energiansa ydinvoimasta. Mutta onhan näillä naurettavilla yrityksillä tietenkin työllistävä vaikutus, jos ei muuta.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Tässä puhutaan nyt tulevaisuudesta, ei nykyhetkestä tai edes ajasta seuraavan 5 vuoden jälkeen. Itseäni ei kiinnosta paskaakaan vaikka tekisivät kaivoksen, voimalan ja haudan Suomen jokaiseen kaupunkiin, mutta kun yksikään fysiikan tohtori ei pysty sanomaan miltä Suomi näyttää 500 vuoden päästä, niin onhan tämä melkoista Venäläistä rulettia aineen kanssa, joka ei pysy paketissa ja joka tekee onnettomuuden sattuessa maasta elinkelvottoman ihmiselle. Siis tulevaisuudessa.
Mitä tiedät säteilystä? Miten pitkään loppusijoituskapselin sisällä lymyilevä ydinjäte on vaarallista metrin päässä loppusijoituskapselista? Miten pian loppusijoituskapseliin voi koskea saamatta vahingollista säteilyannosta?

Miten ydinjäte ei "pysy paketissa"? Käsittääkseni uraani kiinteässä muodossaan on varsin painava ja helposti hallittava jäteaine. Miten uraani nousee 500 metrin syvyydestä kallioperästä saastuttamaan maapinnan tai sen välittömän, ihmisasutukselle relevantin maaperän osan? Kuka estää maaperässä jo luonnostaan esiintyvän uraanin nousemisen näissä samoissa, taianomaisissa olosuhteissa? Miksi ydinjätteen loppusijoituksen kovin, kovin epätodennäköiset, jopa naurettavat uhkakuvat (yhyy, keskellä erämaata on puolen kilometrin säteellä huono asua) ovat vakavampi uhka kuin kohtuullisen varmat tappajat kuten esim. pienhiukkaspäästöt?
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tiedoksi Ramchesterille että ydinjätteen pitäisi nousta n. 450m ylöspäin hautapaikastaan, metallisten vaippojen rikkoutua ja sauvoja ympäröivän betonisekoituksen hajota jotta ydinjätteen aiheuttama säteily pystyttäisiin yleensä rekisteröimään taustasäteilyn seasta.

I'll take my chances.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tiedoksi Ramchesterille että ydinjätteen pitäisi nousta n. 450m ylöspäin hautapaikastaan, metallisten vaippojen rikkoutua ja sauvoja ympäröivän betonisekoituksen hajota jotta ydinjätteen aiheuttama säteily pystyttäisiin yleensä rekisteröimään taustasäteilyn seasta.

Täsmennetään, tämä sinetöinnissä ja suojaamisessa käytettävä aine on bentoniitti (olettaen tätä tarkoitit).

"Bentoniitti on tulivuorenpurkauksissa muodostunutta, joustavaa savea. Se tarjoaa mekaanisen suojan kapseleille, jotta kallion tärinä ei vahingoita niitä.

Kostuessaan bentoniitti turpoaa, tiivistyy ja muodostaa lähes täydellisen etenemisesteen vedelle.

Bentoniitti voi turvota tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi. Ydinjätesuojana käytetään kuitenkin bentoniittia, joka turpoaa vain muutaman prosentin, koska tarkoitus ei ole rikkoa kalliota eikä polttoainekapseleita.
" (lainaus: Tekniikka & Talous).

Samaa ainetta käytetään muun muassa elintarviketeollisuudessa sekä kissanhiekassa.

vlad.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Jep, muistin että se oli jotain betoni-savi sekoitusta mutta totuus olikin juuri tuo bentoniitti.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Täsmennetään, tämä sinetöinnissä ja suojaamisessa käytettävä aine on bentoniitti (olettaen tätä tarkoitit).

Tulikos sitä bentoniittia myös sinne kapselin sisään? Muistaisin että sitä tulee kapselin ulkopuolelle siihen sijoituspaikkaan täytteeksi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tulikos sitä bentoniittia myös sinne kapselin sisään? Muistaisin että sitä tulee kapselin ulkopuolelle siihen sijoituspaikkaan täytteeksi.

Ulkopuolelle sitä näyttää tulevan (jälleen pieni lainaus):

"Sijoitusluolan lattiaan porattu reikä on 7.5 m syvä ja läpimitaltaan 1.7 m. Kapseli taas on halkaisijaltaan vain metrin, ja pituus on joko 3.4 m tai 4.4 m, riippuen siitä, sisältääkö se Olkiluodon vai Loviisan polttoainenippuja. Kallion ja kapselin väliin jäävä tila täytetään kompaktoiduilla bentoniittitiilillä. Loppusijoituslaitosta suljettaessa tunnelit täytetään vielä bentoniitin ja
kalliomurskeen seoksella ja sinetöidään betonimuurein paisumisen estämiseksi. Kallioperästä peräisin oleva kosteus sitoutuu bentoniittiin, joka kostumisen seurauksena pyrkii laajenemaan. Jäteluolassa ei kuitenkaan ole juurikaan vapaata tilaa, ja paineen noustessa bentoniittimassa työntyy kalliossa oleviin
rakoihin ja sulkee ne vesitiiviisti." (lähde: http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crspages/tfy170_00/03_bentoniitti.pdf ).

vlad.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Onhan se mahdollista kaivaa ne ylös, halvemmaksi valmiin tunnelin uudelleen auki kaivaminen ja kirjanpidon mukaan oikeaan kohtaan meneminen (hajoamisvaihe määrittelee, mitä ainetta tuubissa on) tullee kuin malmin louhinta.
 

Tuamas

Jäsen
Hiilidioksidi tappaa, mutta jostain syystä ihmisen elinikä vain kohoaa. Nyt aloitetaan muutaman hukkuvan saaren takia kamppanja, jolla rakennetaan ydinvoimaloita ympäri maailmaa. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu Suomessa 500 vuoden päästä ja vielä vähemmän tiedetään mitä tapahtuu alueilla Suomen ulkopuolella.

Merivesi tulee nousemaan vaikka hehkulamput vaihdetaan loisteputkiin ja autoja aletaan käyttämään öljypalmusta eli sademetsistä tehdystä polttoaineesta ja teollisuus saa energiansa ydinvoimasta. Mutta onhan näillä naurettavilla yrityksillä tietenkin työllistävä vaikutus, jos ei muuta.

Niin, referoidaas tähän hieman Lancetissa tutkimusta.
Eli tutkijoiden havainto oli että hiilivoimala, joka tuottaa yhden terawattitunnin
sähköä, aiheuttaa samalla keskimäärin 24,5 kuolemantapausta. Luvussa on otettu huomioon vain pölyn ja kaasujen suoraan aiheuttamat kuolemat.

Ydinvoima aiheuttaa tutkijoiden mukaan 0,052 kuolemaa yhtä terawattituntia kohti.

Nettotuloshan tästä on se, että syrjäyttämällä hiilisähköä
ydinvoima "pelastaa" noin 24 henkeä/tuotettu terawattitunti.

Maailman ydinvoimalat tuottavat sähköä yhteensä 2.000 terawattituntia, eli ne "pelastavat" vuodessa n. 50.000 ihmistä.

Toki "säteily" on jotakin tuntematonta ja jotain jota on helppo pelätä, mutta kyllä minä ennemmin otan sen yhden ydinvoimaonnettomuuden pariakymmentä vuotta kohden kuin sen että ihmisiä kuolee jatkuvasti pienhiukkaspäästöihin. Jos vielä otetaan huomioon vielä hiillivoimaloissa sattuneet onnettomuudet verrattuna ydinvoimaloissa sattunneisiin onnettomuksiin, niin päästään siihen että jos ja kun hiilivoima on tällä hetkellä ainoa realistinen vaihtoehto ydinvoimalle, niin en näe mitään järjellistä syytä ydinvoiman vastustamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Toki "säteily" on jotakin tuntematonta ja jotain jota on helppo pelätä, mutta kyllä minä ennemmin otan sen yhden ydinvoimaonnettomuuden pariakymmentä vuotta kohden kuin sen että ihmisiä kuolee jatkuvasti pienhiukkaspäästöihin.

Kysehän on siitä, että tämä "ilmastonmuutos" lisää ydinvoiman rakentamista ympäri maailmaa, jolloin myös todennäköisyys ydinvoimaonnettomuuksiin lisääntyy samassa suhteessa. Myös tarvittavan uraanin määrä kasvaa, jolloin tarvitaan lisää uraanikaivoksia ja ydinjätteen määrä kasvaa, joten tarvitaan lisää 500 metrin syvyisiä reikiä peruskallioon. Suomessa ydinjätteen säilytys on se helpoin asia, mutta uraanikaivoksien lisääntymisestä ja ydinvoimalaonnettomuuksien mahdollisuudesta ei täälläkään päästä.

Mutta miten lisääntyvän ydinvoimaan suhtaudutaan kehitysmaissa, joissa asiat ovat jo entisellä perseellään. Huoltamaton ja taivaan tuuliin räjähtävä kivihiilivoimala on vielä ihan mukava juttu verrattuna ydinvoimalaan. Ja kun uraania kannetaan avolouhoksesta ja ydinjäte jätetään takapihalle, niin kehittyneet länsimaat saavat hoitaa sitten näiden kehitysmaidenkin ydinjätteet, niin kuin Suomi yrittää tällä hetkellä putsata Pietarin Itämereen valuvat paskavedetkin. Sekin putsaus ei vaan tunnu onnistuvan, kun nämä kehitysmaan asukkaat ovat varastaneet putsausasemalta kaiken irtisaatavan metallin.

Toisaalta voidaan myös miettiä mihin, sitä energiaa Suomessa nyt niin kauheasti tarvitaan tulevaisuudessa? Kaikki vientiin menevä valmistetaan tulevaisuudessa Aasiassa ja jäljellä Suomessa on ainoastaan sisämarkkinoille tarkoitettu teollisuustoiminta eli käytännössä elintarvikkeet.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Jos halvasta energiasta luovutaan niin Suomi on todellakin pian siinä tilassa että raskas teollisuus muuttaa lopullisesti pois.

Sehän sopisi Vihreille vallan hyvin.

Kehitysmailla on se hyvä puoli että suuri osa niistä on ns. lämpimissä maissa ja aurinkovoima on jo lähitulevaisuudessa paljon parempi vaihtoehto. Sillä saadaan hajautettu energiatuotanto ilman kallista siirtoverkkoa ja ei tarvitse miettiä mistä kaivetaan se viisi miljardia euroa ydinvoimalaan.
 

Tuamas

Jäsen
Kysehän on siitä, että tämä "ilmastonmuutos" lisää ydinvoiman rakentamista ympäri maailmaa, jolloin myös todennäköisyys ydinvoimaonnettomuuksiin lisääntyy samassa suhteessa. Myös tarvittavan uraanin määrä kasvaa, jolloin tarvitaan lisää uraanikaivoksia ja ydinjätteen määrä kasvaa, joten tarvitaan lisää 500 metrin syvyisiä reikiä peruskallioon. Suomessa ydinjätteen säilytys on se helpoin asia, mutta uraanikaivoksien lisääntymisestä ja ydinvoimalaonnettomuuksien mahdollisuudesta ei täälläkään päästä.

Noniinno, itse suosittelisin tämän aiheen tiimoilta kevyeksi kesälukemiseksi Tekniikan Maailman numerossa 8/2010 ollutta artikkelia: "Sähköä ilmassa, osa 1: Sähköinen ydinvoima".
Siinä on mielestäni varsin hyvin käsitelty ydinvoiman turvallisuutta, turvattomuutta ja haittoja suhteessa hiilivoimaan ja yleisestikin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Myös tarvittavan uraanin määrä kasvaa, jolloin tarvitaan lisää uraanikaivoksia

Ja toisaalta vastaavasti kivihiilen tarve vähenee, jolloin tarvitaan vähemmän hiilikaivoksia.

Joku voi koittaa kaivella lukemia siitä, miten paljon uraania ja kivihiiltä tarvitaan saman energiamäärän tuottamisessa - minä en niitä löytänyt, eikä nyt aika riitä etsimiseen. Kivihiilen tarve on kuitenkin moninkertainen. Toki uraanimalmia tarvitaan myös moninkertainen määrä ydinpolttoaineeseen nähden, mutta siitä huolimatta lukemat uraanin ja kivihiilen välillä ällistyttävät, jos aiheeseen ei ole perehtynyt.

Lisäksi on huomioitava se, että käytetystä ydinpolttoaineesta jopa yli 90% voidaan hyötykäyttää - eli muuntaa uudelleen ydinpolttoaineeksi. Kivihiilen kanssa ei ole vastaavaa mahdollisuutta.
 
Jos halvasta energiasta luovutaan niin Suomi on todellakin pian siinä tilassa että raskas teollisuus muuttaa lopullisesti pois.

Raskas teollisuus nyt muuttaa joka tapauksessa pois. Ja tuon ajan Suomen teollisuus voisi ihan hyvin käyttää vaikka kivihiiltä 80-luvun malliin. Mitään suurta vahinkoa ei enää pääse niillä päästöillä syntymään.

Sehän sopisi Vihreille vallan hyvin.

Tuntuu olevan Vihreät sen verran sekalaista sakkia, että vaikea sanoa tähän juuri mitään. Aika turha puolue, jolla ei ole oikeastaan minkäänlaista yhteistä kantaa mistään asiasta. Ja Vihreäthän ovat olleet hallituksessa lähes kaikkien ydinvoiman lisärakentamispäätösten aikana, joten ei tuota nyt kai kovin ydinvoimavastaisena voi pitää...

Kehitysmailla on se hyvä puoli että suuri osa niistä on ns. lämpimissä maissa ja aurinkovoima on jo lähitulevaisuudessa paljon parempi vaihtoehto. Sillä saadaan hajautettu energiatuotanto ilman kallista siirtoverkkoa ja ei tarvitse miettiä mistä kaivetaan se viisi miljardia euroa ydinvoimalaan.

Se raskas teollisuus nyt vaan tulevaisuudessa on niissä ns. lämpimissä maissa, eikä niitä tehtaita taideta ihan aurinkosähköllä pyörittää.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Raskas teollisuus nyt muuttaa joka tapauksessa pois. Ja tuon ajan Suomen teollisuus voisi ihan hyvin käyttää vaikka kivihiiltä 80-luvun malliin. Mitään suurta vahinkoa ei enää pääse niillä päästöillä syntymään.

Hienoa kädet pystyyn asennetta kertakaikkiaan. Varmasti se raska teollisuus muuttaakin pois, jos täällä kaikki ovat jo valmiiksi asennoituneet sen poistumiseen. Suomella on tällä hetkellä onneksi vielä yksi etu puolellaan asiantuntemuksen ja valmiin infran lisäksi ja se on nimenomaan edullinen energia. Edullisen energian taas mahdollistaa erittäin hyvin ydinvoima.

Se raskas teollisuus nyt vaan tulevaisuudessa on niissä ns. lämpimissä maissa, eikä niitä tehtaita taideta ihan aurinkosähköllä pyörittää.

Toistat edelleen samaa mantraa jo kenties viidennen kerran. Nostaisin esille kuitenkin pari pointtia. Uskotko että ihmiset lämpimissä maissa tekevät elintason noustessa töitä huvikseen minimipalkalla vai olisiko siellä(kin) kenties jatkossa paineita palkkojen ja muiden kustannusten nousuun? Muutenkaan tuo tuotannon siirtäminen ei koskaan täysin kivutonta ole...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Se raskas teollisuus nyt vaan tulevaisuudessa on niissä ns. lämpimissä maissa, eikä niitä tehtaita taideta ihan aurinkosähköllä pyörittää.

Suurin osa siitä raskaasta teollisuudesta tulee kuitenkin olemaan kehittyvissä maissa, jotka sijaitsevat lämpimillä (aurinkoisilla) seuduilla maapalloa, ja tullee olemaan lähitulevaisuudessakin. Näissä maissa turvallisuusriskit on keskimäärin paremmin huomioitu kuin kehittymättömimmissä kehitysmaissa, joihin taas tulevaisuudessa aurinkovoimaa rakentaa tai kannattaa rakentaa. Etenkin siinä vaiheessa kun hyötysuhde paranee ja valmistuskustannukset pienenevät. Nyt perinteiset pii-pohjaiset kennot on kalliita valmistaa mutta tulevaisuuden multikidekennot tai ohutkalvokennot ovat halvempia, tosin alkuun kehitysmaiden maksukyvyn ulkopuolella kuitenkin. Tai sitten rakentaa CSP-voimaloita kehitysmaihin. Niiden valmistus ollee halvempaa kuin pii-kennostojen mutta en sitten tiedä ovatko ne silti kehitysmaiden maksukyvyn ulkopuolella nyt ja lähitulevaisuudessa. Hinta tällaisella voimalalla tuoletulle sähkölle on 9-12 US senttiä/kWh (2006).*

vlad.

*: American Energy.pdf.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Ihan nyt selvennyksenä, oletko Ramchester nyt ymmärtänyt mistä päästöistä me puhumme kun puhumme hiilivoiman pienhiukkaspäästöistä?
Sekoitit nimittäin yllä aika tehokkaasti hiilidioksidin, joka on siis kasvihuonekaasu ja hiiltä poltettaessa syntyvät pienhiukkaset jotka Tuamaksen referoinnin mukaan ihan konkreettisesti tappavat ihmisiä jatkuvasti.
Tähän kun yhdistetään hiilikaivoksissa tapahtuvien onnettomuuksien kuolinuhrit jne. päästään sellaisiin lukemiin että Tsernobylejä voisi tapahtua vuosittain että ydinvoima pääsisi edes samalle asteikolle hiilivoiman kanssa.

CO2 on sitten taas eri asia, riippumatta miten asiaan suhtautuu niin ydinvoiman turvallisuushistoria ja tuotantovarmuus on tuotettua megawattituntia kohti niin järisyttyvän hyvä ettei mikään muu merkittävä energiantuotantotapa ole oikein edes vertailukelpoinen ydinvoiman kanssa.

Muut keskustelijat ovat myös esittäneet hyviä huomioita uraanin kulkeutumisesta maan pinnalle, voisitko nyt vaikka sitten täsmentää miten tämä säteilyongelma tulee pahenemaan ydinjätteen muodossa jos se luonnonuraanikin pysyy kiltisti maankuoren sisällä ja on pysynyt siellä jo sen pari miljardia vuotta.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nyt tietämätön kysyy tuleeko Suomen hiilivoimaloista pienhiukkaspäästöjä? Luulisi että palokaasujen poistossa olisi jokin filtteri joka suodattaisi pienhiukkaset talteen. Näin jäljelle jäisi CO2.

Teollisuudesta eniten sähköä käyttää metsä- ja paperiteollisuus. Eli tulevaisuuden sähköntarve määräytyy hyvin pitkälti k.o teollisuuden tulevaisuudesta. Kuinka valoisana alan kukin näkee on oma asiansa, mutta muut teollisuuden alat ovat aika pieniä tekijöitä kun mittarina on sähkönkulutus. Jos paperiteollisuus ei nyt pärjää kilpailussa mukana vaikka maksavat vähiten sähköstä Euroopassa, kuinka vielä vähän halvempi sähkö tulee pitämään teollisuuden Suomessa? Voisiko teollisuus pyrkiä energiatehokaampaan toimintaan?

Päätösprosessista on jäänyt vähän ristiriitainen kuva. Ihan kuin Pekkarinen olisi ollut pässinä narussa. Ennusteet sähkön kulutuksesta ovat nousseet koko ajan ja vielä juuri ennen hallituksen esitystä kahdesta luvasta. Taitaa käydä niin että ylimääräiset sähköt myydään markkinoille ja Venäjältä hankitaan jatkossakin halpaa sähköä. Rahahan sen sanelee mihin sähkö menee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös