Yöketju (klo 24:00–06:00)

[Kaiuni Alen]

Ois sitä aikasemminkin voinu nukahtaa... Kuten vaikka kahdeltatoista! Nyt pitää nukkua yli puolenpäivän.

 

[pettter]

Joo ei näin kuumassa pysty nukkumaan. Kaksikin tuuletinta tossa pauhaa, mutta ei auta. Kaljaakin oon kitannut. Pakko vissiin vetää perseet.

 

[Falling Star]

Ihana yö, ihana viileä yö. Tuossa pyörähtikin reilu viikko ilman, että oli valveilla kirjoitusaikoina. Juuri kun lomaa tyrkkäsi, niin helvetinmoinen korvatulehdus iski päälle sillä voimalla, että tasapainoelinkin oli pitkään sekaisin. Sen ajan, mitä ei ollut sohvalla tai nukkumassa, saattoi käyttää kaatuilemiseen siellä täällä. Muutama päivä tätä, sitten sentään pystyi jo istumaan ja nyt parit päivät ihan jaloillaankin. Vahvoilla dropeilla uni maitti järkyttävistä säistä huolimatta.

Lienee turha sanoa, että vitutti huolella, kun varatut lomamatkat piti peruuttaa. Huomenna on aikomus palata "normaaliin" elämään siinä määrin, että yritys on pyörähtää tenniskentällä ja katsoa, joko kestää urheilla. Aivan täysin olo ei ole palautunut, mutta luullakseni riittävästi. Kaksi viikkoa olisi vielä aikaa nauttia lopusta lomasta, jospa saisi edes jonkun sovitun jutun sinä aikana hoidettua kunnialla. Joka tapauksessa tuntuu hyvältä palata edes normaaliin unirytmiin!

 

[ms.qvist]

Valveilla - vaihteeksi kerran.

Nukkumisesta on turha haaveillakaan lääkkeistä huolimatta. Eilen tein nimittäin elämäni virheen mennessäni töihin, työpäivän aikana huomasin ettei se selkä oikein kestäkään sitä työntekoa. Iltapäivä ja ilta sekä meneillään oleva yö on sitten kulunut verkkaista vauhtia ohitse piinaavasta kivusta ja lannerangasta varpaisiin ulottuvasta vihlonnasta kärsien.

Mitä tästä opimme?

Tänään en sitten mene töihin, mutta toivottavasti mahdollisimman pian selkä on siinä kunnossa, että voin palata normaaliin rytmiin.

vlad.

 

[Captain Slow]

Huomenta ihmiset.

Mennyt tässä 2h katsoessa erästä televisiosarjaa. Ja yhtäkkiä kello onkin 4 A.M niinkuin technopumppu Scooter lauleskelikaan.

Muistaakseni mun piti eilen illalla grillatakkin mutta jäi välistä kun saunakin oli 12 maissa illasta.. No, huomenna (tai no tänään) sitten.

Paskaa yötä kullekin säädylle. Tai sitten huomenta. Riippuu oletko yöhommissa vaiko aamuvuorossa.

 

[Kumielvis]

En oo viikkoihin saanut nukuttua kunnolla. Eilen kuitenkin sain koisittua jopa kymmenen tuntia ja tässä tulos. Kello kohta viis ja ei väsytä juuri ollenkaan. Onneksi sain nyt tuulettimen hommattua niin ei ole niin helvetillisen kuuma niin saattaisi saada nukuttua, jos ei olisi näitä muita uniongelmia. Nyt kuitenkin pakko koittaa saada nukuttua, aamulla on suht aikanen herätys kuitenkin taas.

 

[Aunt Wang]

Suvussa on dementiaa, veritulppia, korkeaa verenpainetta, alzheimeria, depressiota, syöpää, parkinsonia ja kaikkea muutakin kivaa. Ei tässä kauaa ole, kun pitää keski-iän kriisin keskellä hoitaa omia vanhempia jotka ovat tuossa kondiksessa. Vanhemmat hautaan ja omat sairaudet tekevät tulojaan, saatanan saatana. Lisäksi kummankin sukuhaaran kaikki miehet ovat kaljuja. Vituttaa jo valmiiksi, kun oma tulevaisuus on periaatteessa tähtiin kirjoitettu. Pitääkö sitä alkaa oikeasti tunkemaan revolverin piippua suuhun kun 60 vuotta iskee mittariin?

 

[Kaiuni Alen]

Onkohan joku jatkoaikalainen hypännyt benji-hyppyä? Kokemuksia?

 

[Melko Huono]

Onkohan joku jatkoaikalainen hypännyt benji-hyppyä? Kokemuksia?

Olen hypännyt ja voin kertoa että aivan huikea kokemus. Hinta silloin ennen hyppyä tuntui kovalta, olikohan 50€, mutta ei tuolla rahalla saa mitään vastaavaa kokemusta. Sitä tunnetta ei voi kellekkän kuvailla joka sitä ei ole tehnyt. Suosittelen. Toista kertaa sitä en hypää, koska haluan että se oli once in a lifetime-kokemus.

 

[ms.qvist]

Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö...

...antaa Tapio Rautavaaran jatkaa täst' eteenpäin!

vlad.

 

[#51]

Onkohan joku jatkoaikalainen hypännyt benji-hyppyä? Kokemuksia?

Muutama vuosi sitten tuli Kaivarissa hypättyä. Korkeutta oli silloin 110 metriä. Olihan se hieno kokemus mutta hinta oli mielestäni todella suolainen. Silloin maksoi muistaakseni 80 euroa ja nykyään taitaa olla jo lähemmäs satasen.

 

[Kaiuni Alen]

Perikato, Der Untergang tai Downfall. Ihan helvetin koskettava elokuva. Mielenkiintoinen, vaikkei aihe niin kiinnostakaan.

 

[Virveliä kainaloon]

Väliherätys 5.15, voisin mennä pirteyttäni etsimään vapaasta jonkun kuopatun ketjun ja raapustaa sinne palstantäytettä.

 

[Iker]

Kiva valvoa vielä tähän aikaan ilman merkkiä kunnon väsymyksestä ja toivosta nukahtaa, kun aamulla yhdeksältä pitäisi olla jo futiskentällä laittamassa tossua toisen eteen.

Tänään alkuillasta tuli vielä juostua ihan hyvän treenijakson jatkeeksi melko kovavauhtinen kympin lenkki, eli palautumiset ja muuten vaan levot treenien välissä jää kyllä näillä saatanan pätkäunilla aika heikoksi. Pitäisi ilmeisesti olutta ja varmaan jotain muitakin litkuja nyt lauantaina jossain ottaa sovituissa merkeissä, mutta minkäs teet ja nukutaan taas sitten kun tarpeeksi nukuttaa.

Äsken iski ihan älytön nälkäkin ja oli pakko käydä tankkaamassa, jätetään aamiainen vaikka väliin nyt sitten ja mennään äskeisellä välipalalla huominen kovaa vauhtia jo lähestyvä aamutreeni.

 

[Musta Nuoli]

Hyvää yötä ja hyvää matkaa!

Mielenkiintoista reissua toivottelen, muistaakseni aikomuksenasi on vierailla myös Theresienstadtin keskitysleirillä - epäilemättä mielenkiintoinen paikka vierailla!

Kiitoksia. Theresienstadtin leiri oli tosiaan mielenkiintoinen. Tuo eroaa peruslagereista siten, että paikka jakaantuu oikeastaan kolmeenkin eri alueeseen eri puolelle Terezinin kylää. Pieni Linnoitus on vanha 1700-luvun linnoitus ja vankila, jossa siis olivat varsinaiset leiriparakit. Tuolla oli vankeja jo ennenkin, muun muassa ekan maailmansodan aloittanut Gavrilo Princip mätäni tuolla kunnes kuoli. Habsburgin suku tuon aikoinaan rakennutti, näyttävä linnoitus. Iso Linnoitus eli ghettoalue oli sitten kylässä kauempana, siellä oli ghettomuseota ynnä muuta. Sitten oli erikseen hautausmaa ja krema.

Toinen reissun kohokohta oli Kutna Horan kylän visiitti. Unesco-kohde sekin, ja siellä oleva luukappeli virkisti makaaberia mieltäni. Kappelin "sisustukset" on tehty yli 40 000 ihmisen luurangoista ja kalloista, niistä ovat munkit kyhänneet kaikenlaisia sommitelmia ja niihin pääsi ihan lähikontaktiin. Harvoin sitä pääsee ihmiskalloja hiplaamaan. I love the dead, laulaisi Alice Cooperkin tuolla.

Muutenkin kelpo reissu, vaikka varsin kuuma tuollakin oli. Sisämaan kuumuus ei kuitenkaan tuntunut niin pahalta kuin Suomen helteet, varsinkin kun hotellissa oli ilmastointi, asunnossani vain pikku tuuletin. Ehkä kerron tuosta joskus lisääkin jos tarve vaatii.

 

[Musta Nuoli]

Nyt olen siis toki jo palannut reissultani, palasin jo 21.7. mutta tuntui luontevalta pitää perinteistä kesäajan Jatkis-breikkiäni vielä tovi. Ei ollut halua eikä tarvettakaan nettiin tai nettikeskusteluihin, käytin loput kesälomastani reissun jälkeisen kesäflunssan paranteluun ja vanhojen Hämähäkkimies-lehtien lukemiseen.

Luin kesän aikana ne kaikki, eli numerosta 1/1980 eteenpäin reilusti yli 400 numeroa. Eipä ollut tähänkään mitään järjellistä syytä, mutta tulipa luettua kun kerran leikkiin lähdettiin. Sen enempää en niitä analysoi, kukaan järjissään oleva ei halua lukea 34 vuoden Hämiksien analyysiä.

Eikä ole muutenkaan vielä perinteinen Jatkis-vire yllä, luultavasti elokuun alkupuoli menee edelleen vähän hiljaisemmalla tahdilla. Yksi syy tähän on tämä saatanan seksihelle, joka vain jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Pari armollista päivää on mennyt alle hellerajan, mutta nyt on taas kaksi viikkoa tuskaa luvassa.

Minulla on fyysinen kunto mennyt moisen takia heikommaksi, erilaiset riskiryhmäkategoriat kun täytän. No, kemikaaleilla saa verenpaineen ja sykkeen pakkokeinoin säädeltyä alemmaksi jos tarvitsee, salpaaja se on betasalpaajakin.

Lähinnä ongelmana on sisälämpötila eli esimerkiksi makuuhuoneessani on lämpötila 29-31 astetta jatkuvasti, eikä se siitä laske vaikka mitä vippaskonsteja käyttäisi. Nytkin on täysi ristituuletus päällä kolmelta yöllä. Töissäkin on kuuma, joskaan ei näin kuuma. Pitäisi varmaan muuttaa pyöräkellariin asumaan. Kyllä kohtuullinen lämpö ja kesäpäivät sinänsä kelpaavat, mutta kolmenkympin molemmin puolin heiluva tukala helle on näin pitkään kestävänä liikaa.

Mitä vanhaan kestoaiheeseen eli unirytmiin tulee, niin hienosti sen saa räjäytettyä heti samana iltana kun tulee töihin paluun jälkeinen viikonloppu. Koko viikon olen herännyt aamuisin töihin, nyt sitten heilun taas puoli neljältä yöllä hereillä. Toisaalta miksipä en heiluisi, koska sain päivällä nukuttua tovin ja makuuhuoneessani on niin kuuma, ettei nukkumisesta tule muutenkaan yhtään mitään. Olen harkinnut vakavissani sitäkin, että varaisin ilmastoidun hotellihuoneen itselleni viikonlopuksi. Ei se halpaa lystiä olisi, mutta saisipa ainakin nukkua viileässä ja rauhassa.

 

[Musta Nuoli]

Perikato, Der Untergang tai Downfall. Ihan helvetin koskettava elokuva. Mielenkiintoinen, vaikkei aihe niin kiinnostakaan.

Perikato on erinomainen elokuva ja tunnelmaltaan loistava. Antaa myös hyvän ja varsin autenttisen kuvauksen Aatusta ja hänen lähipiiristään viimeisten aikojen koittaessa.

Kaikkien ei toki tarvitse osata johtajabunkkerin pohjapiirrosta ulkoa tai luetella valtaosaa natsiupseereista saatika Aatun naissihteereistä (Junge, Krüger, Christian jäivät tappiin asti, Schröder ja Wolf lähtivät aiemmin pois), mutta kaikkien olisi hyvä tämä elokuva nähdä ymmärtääkseen vähän paremmin mistä tuossa oli kyse. Ja onhan Aatun ja Evan traaginen rakkaustarina lähes elämää suurempi, kuin nykyajan Romeo ja Julia -variantti, jossa osapuolet saavat toisensa viime hetkillä vain tehdäkseen tuplaitsemurhan kuten Shakespearen näytelmässäkin.

Aiheen eli toisen maailmansodan ja sen päättymisen soisi sikäli kiinnostavan mahdollisimman monia, että iso osa nykypäivänkin valtapolitiikan asetelmista juontaa juurensa toisen maailmansodan tapahtumista, ja venäläisten jankutus "fasisteista" milloin missäkin (nyt muka Ukrainassa) ammentaa myös toisen maailmansodan tapahtumista. Venäjän hallinnolle sana fasisti on taikasana, jolla voi oikeuttaa minkä touhun tahansa, myös oman täysin fasistisen toiminnan.

DISCLAIMER: Tämä EI ollut kutsu tai kehoitus kenellekään dosentti Johan Bäckmanin aateveljelle, jotka ovat näköjään Venäjä- ja Ukraina-ketjuissa mellastaneetkin heinäkuun kuumina päivinä. Jatketaan siellä vääntöä (tai siis ei jatketa, ei kiinnosta juuri nyt vittuakaan moinen), yöketjussa käytäköön muuta keskustelua. Tämä viestini käsittelee ensisijaisesti Perikato-elokuvaa ja sen merkitystä, joten änkkäysvänkkäys-vitun-känkkäys-syöpää siitä kuinka hieno hallinto Venäjällä on ja kuinka hieno mies on Putin sopii levittää niihin fasistiketjuihin.

 

[Musta Nuoli]

Täällä taas, täältä ikuisuuteen.

Heräsin puoli tuntia sitten. Lyhyiltä torkuilta, jotka otin sohvalla seitsemän jälkeen kun olin perin uupunut seksihelteessä tehdystä parin tunnin pyöräily- ja minigolf-reissustani. Lyhyet torkut kestivät siis noin kuutisen tuntia. No, hyvä kun joskus edes nukun, olo on niin nuutunut ja nihkeä ollut pidemmän aikaa tukalan helleaallon vain jatkuessa. Nyt en varmaan saa ihan heti unta.

Niska tuossa samalla jäykistyi, mutta hyvänä puolena sohvalla oli hitusen viileämpää kuin makuuhuoneessani, jossa on taas yli 30 astetta lämmintä ja varmaan lämpiää lisää, kunhan tänään ja huomenna helle taas "hellii" Suomea yli 32 asteen ennusteella. Cha-cha-cha, kuten toinen iltapaskalehti ilmaisi hehkuttaessaan tätä.

Tekisi mieli käydä tunkemassa nämä seksihelle- ja hellimisartikkelit arvon iltapaskatoimittajien persereiästä sisälle, tuikata tiukalle käärityt lehtirullat tuleen ja pyytää cha-cha-cha-journalisteja kertomaan vaikka kolumnin muodossa, kuinka paljon liekki perseessä heitä sillä hetkellä hellii ja kuinka ihanaa se on, kun on kerrankin lämmin edes takapuolessa.

 

[karotenoidi]

Ai helvetti tuota kolmosella pyörivää arvausleikkiä. Ruudussa on kirjaimet 'KOSAMEPOLIAKUT', ja noista pitäisi muodostaa se sana, jota haetaan. Kaikkia kirjaimia ei tarvitse käyttää. Vähän väliä tuonne otetaan joku soittaja suoraan lähetykseen, ja aina joutuu soittaja pettymään, kun ei ollut se sana mitä haettiin. Kivat tissit kuitenkin on juontajalla.

 

[ms.qvist]

Täällä taas, täältä ikuisuuteen.

Terve tuloa takaisin!

Toivottavasti reissusi onnistui hyvin ja kaikki mitä olit suunnitellut tuli reissussa tehtyä - tai ettei ainakaan mitään erityisen mielenkiintoisia kohteita jäänyt väliin mahdollisista yllätyksistä matkan aikana.

Ja taisipa pitää matkan jälkeen pienen pienen paussinkin, tosin ymmärtääkseni lyhyemmän mitä useimpina kesinä olet tullut pitäneeksi. Vetääkö palsta jo liikaa puoleensa?

Ollakseni rehellinen niin minulla on hetkittäin tunne, että palsta vetää liian rajulla kädellä puoleensa, että olisi viisainta pitää kunnon paussi ja jatkaa sitten jonkin ajan kuluttua kirjoittelua uudelleen - jos se enää tuolloin kiinnostaa. Elämässä nyt on muutakin kuin tämä palsta ja sen ketjut - itse asiassa todella paljon muuta ja huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin mitä tämä palsta kykenee minulle tarjoamaan!

Mutta josko tästä nyt lähtisin nukkumaan ja huomenissa (eli tänään) illan puolella valmistelisin itseni yövuoroon - niitä on kolmin kappalein edessä, sopii minulle oikein hyvin.

vlad.

 

[Musta Nuoli]

Terve tuloa takaisin!

Toivottavasti reissusi onnistui hyvin ja kaikki mitä olit suunnitellut tuli reissussa tehtyä - tai ettei ainakaan mitään erityisen mielenkiintoisia kohteita jäänyt väliin mahdollisista yllätyksistä matkan aikana.

Kiitoksia. Kyllä tuo päällisin puolin aika hyvin onnistui, olennaisimmat pääkohteet tuli nähtyä ja tavoitteet sikäli saavutettua. Kuten noissa aiemmissa tämän ketjun viesteissä edellisellä sivulla mainitsin, niin Theresienstadt/Terezin oli keskitysleireineen ja linnakkeineen mainio vierailukohde, samoin kuin Unesco-pisteen kerryttänyt Kutna Horan kylä jossa oli maailmanlaajuisesti uniikki luukappeli, näyttävä Santa Barbaran katedraali ja varsin miellyttävä, vanhahtava ja hyvin säilynyt kyläkeskusta.

Nämä reissut harkitsin tekeväni omatoimivisiitteinä, mutta kun kerran hotellin respasta sai varattua suht edulliseen hintaan kummankin reissun ja vieläpä siten, että hotellin edestä tultiin hakemaan ilmastoidulla minibussilla, niin se oli paljon järkevämpi vaihtoehto +33 asteen helteessä, joka porotti, mutta ei ollut niin saunamainen kuin Suomessa (tai ainakin täällä rannikolla).

Kyllä toki tuokin alkoi tuntumaan, kun yhden päivän kävelin aamusta iltaan ensin Prahan linnassa ja St. Vituksen katedraalissa, siitä sitten Petrinin kukkulalle funikulaarilla ja kapusin näköalatorniin, kävelin Vltava-joen rannalla (ja otin vajaan tunnin vesibussiristeilyn) sekä käyskentelin Kaarlen sillalla ja vanhan kaupungin kaduilla muutaman museon kera.

Nestetankkausta oli pakko tehdä lähikaupan kivennäisvedellä ja legendaarisella Kofola-juomalla (tshekkoslovakialainen 1950-luvun kommariajan vastine kapitalistien kolajuomille eli oma juoma, jossa on kofeiinia, siirappia, sitrusta ja muuta), viimeistään siinä vaiheessa tajusin vaaran merkit kun kusi muistutti väriltään lähinnä tummanruskeaa sakkaa ja sitä ei paljoa ropissut. Muutaman litran nesteyttämisen jälkeen alkoi taas väri haaleta.

Kaiken kaikkiaan mukava reissu. Keskitysleirejä on nyt takana viisi, elo-syyskuun taitteessa pitäisi tulla kuudes eli Dachau jos kaikki sujuu hyvin. Unesco-pinnoja kertyi kaksi lisää Prahan keskustasta ja Kutna Horasta, joten niiden yhteismäärä on 34. En toki reissujeni onnistumista näillä mittaa tai muutenkaan näille liikaa painoarvoa anna, mutta yleensä Unesco-kohteet ovat kaikki käymisen arvoisia ja toki keskitysleiritkin jos sellaisia jonkun kaupungin lähistöllä on.

 

[Musta Nuoli]

Ja taisipa pitää matkan jälkeen pienen pienen paussinkin, tosin ymmärtääkseni lyhyemmän mitä useimpina kesinä olet tullut pitäneeksi. Vetääkö palsta jo liikaa puoleensa?

Minulla oli keväämmällä jo liki kuukauden paussi jääkiekkokauden ollessa katkolla TuTon kauden päätyttyä ja ennen kuin MM-kisat alkoivat, siinä välissähän ei mitään olennaista tapahtunut, ja muutenkin tuntui olevan aika pitää paussi.

Nyt meni pari viikkoa, eli varsinainen kesäpaussi oli tavallista lyhyempi. Sekin vaikutti, että jalkapallon MM-kisojen aikaan kirjoittelin aktiivisemmin, yleensä keskikesällä ei veto muuten riitä. Palsta ei lyhyemmästä paussista huolimatta vedä tällä hetkellä niin kauheasti puoleensa, eli näillä näkymin kirjoittelen viestin sinne ja toisen tänne mutta vire ei muuten oikein riitä tännekään tai välttämättä muuallekaan.

Se kirkastui taas selkeämmin jo parin viikon paussinkin aikana, että eihän täällä mikään sen kummemmin edisty. Onhan tämä tietysti ennestäänkin itsestään selvää, mutta parin viikon paussin aikana hahmottaa konkreettisemmin, että tismalleen samat aiheet ja ketjut (sekä yleensä lähes samat kiistakumppanit) vääntävät ikuisuusaiheista, jotka alkavat ainakin minua jo kyllästyttää suurimmaksi osaksi.

Vaikka pitäisi parin vuoden tauon, niin luultavasti voittoisan paluun hetkellä täällä olisivat ykkössivulla vapaan puolella edelleen samat asiat:
-Venäjä ja sen lieveilmiöt
-Kirkko erotettava valtiosta ja uskontoketjut (plus suvivirsi, koulun joulujuhlat ja muut ammattiloukkaantujien kestoaiheet)
-homot eri variaatioineen
-poliittiset vänkäysketjut persuista vihreisiin ja demariketjuun
-armeija ja sen lakkauttaminen
-monikulttuurisuus ja oikeuden närhen munat
-naisasiat

Ei sikäli, etteikö tuossa olisi sinänsä iso osa elämän kirjosta ja viesti jos toinenkin on näihinkin ketjuihin tullut kirjoitettua, mutta se on sitten eri asia, onko missään näissä ketjussa sanottu enää pitkiin, pitkiin aikoihin mitään uutta näkökulmaa tai kokemusta.

Mutta Sinuhe-efektin jälkeen (ei mitään uutta auringon alla) sitä muistaa, että kuitenkin vaikkapa Leffakerho-ketjussa on usein hyviä näkemyksiä ja suosituksia, kierrätyskeskuksessa on omia helmiään ja onhan täällä myös Yöketju.

Eli paluu palstalle on lopulta sen arvoista, mutta tästä huolimatta suosittelen oikeastaan jokaiselle kirjoittajalle säännöllisen epäsäännöllistä Jatkis-selibaattia, joka samalla kattaisi muut mahdolliset foorumit tai yleiset sosiaaliset mediat (kahdenkeskiset sähköpostit ja muut viesteilyt ovat asia erikseen). Se lataa akkuja, antaa tarvittavaa etäisyyttä ja kenties saa hakemaan asioita myös sieltä oikean elämän puolelta.

 

[Musta Nuoli]

Ollakseni rehellinen niin minulla on hetkittäin tunne, että palsta vetää liian rajulla kädellä puoleensa, että olisi viisainta pitää kunnon paussi ja jatkaa sitten jonkin ajan kuluttua kirjoittelua uudelleen - jos se enää tuolloin kiinnostaa. Elämässä nyt on muutakin kuin tämä palsta ja sen ketjut - itse asiassa todella paljon muuta ja huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin mitä tämä palsta kykenee minulle tarjoamaan!

Minulla, surullista kyllä, ns. elämä ei aina tarjoa järin paljon mielenkiintoisempia asioita kuin Jatkiksen palsta, ei ainakaan stressaavat, vitutusta ja epävarmuutta aiheuttavat työelämän pyörteet, liki olematon seuraelämä tai harvat kasvokkain tapahtuvat kontaktit harvalukuisiin ystäviin. Toki elokuvat ja musiikki pelastavat paljon, ja lemmikkini vielä enemmän.

Mutta muuten arki on monesti varsin harmaata ja merkityksettömän tuntuista, eikä elämä itsessään tunnu välillä sen kummemmalta kuin elinkautistuomiolta, jota lusitaan yksinään oman minuuden muodostamassa sellissä vuosi kerrallaan ja jonka rutiineja katkovat satunnaiset lomat ja niiden mahdollistamat isommat irtautumiset arjesta.

Ei tässä sellissä aineellisesti ole isompaa puutetta, eikä henkisistäkään virikkeistä, joten sikäli sitä voisi lusia ahtaammissa ja kurjemmissakin olosuhteissa ja entistä kahlitummin. Ehkä elämä on pikemminkin avovankila, mutta sellainenkin on rajattu vaikkei kaltereita näkyisikään. Ja kuten kaikissa vankiloissa, toisinaan myös vastakkaisen sukupuolen pidempiaikaisen seuran puute korpeaa, vaikka loma-aikoina ja vapailla olisikin mahdollista ns. pistokeikkoja suorittaa.

No, menipä tämä turhanpäiväiseksi paskanjauhamiseksi kehnoin metaforin ja keittiöpsykologian keinoin, joten lienee parasta vetäytyä väkisin yöpuulle eli makaamaan omaan hikilammikkooni tuskaisessa horteessa yön kuumuudessa, jotta voin sitten havahtua jo valmiiksi rasittuneena taas uuteen tukalaan hellepäivään, johon voi herätä päänsärkyisen huonovointisena. Ehkä aamulla koittaa hyvä päivä - tai sitten koittaa se päivä, jolloin kuristan ensimmäisen kohtaamani ihmisen, joka kehtaa hehkuttaa ihanaa seksihellettä. Pitäisi sitä ennen selvittää, onko vankiloissa nykyisin ilmastointi.

 

[Kumielvis]

Erosin tänään tyttöystävästäni. Mulla ei ole mitään häntä vastaan, hän on edelleen tärkeä mulle ja ihana ihminen, mutta ei vaan tuntunut enää oikealta. Helvetin raskas päätös silti ja nyt olen aika hajalla. Onneksi on kavereita joilta saa tukea, ja yöketju jonne kirjoittaa sitten kun kaverit ovat menneet nukkumaan.

 

[Musta Nuoli]

Suvussa on dementiaa, veritulppia, korkeaa verenpainetta, alzheimeria, depressiota, syöpää, parkinsonia ja kaikkea muutakin kivaa. Ei tässä kauaa ole, kun pitää keski-iän kriisin keskellä hoitaa omia vanhempia jotka ovat tuossa kondiksessa. Vanhemmat hautaan ja omat sairaudet tekevät tulojaan, saatanan saatana. Lisäksi kummankin sukuhaaran kaikki miehet ovat kaljuja. Vituttaa jo valmiiksi, kun oma tulevaisuus on periaatteessa tähtiin kirjoitettu. Pitääkö sitä alkaa oikeasti tunkemaan revolverin piippua suuhun kun 60 vuotta iskee mittariin?

Suvussani on ihan kaikkea samaa, plus vielä päälle diabetesta, sydäntauteja, hengityselinsairauksia, korkeaa kolesterolia, kuulon ja näön alenemaa ynnä muuta. Nuo ovat toki itsellänikin. Viher- ja harmaakaihi ovat vielä kehittymättä, mutta enoni ja äitini ovat kaiheista jo kärsineet, joten tuo lienee vain ajan kysymys. Hiukseni ovat sentään vielä päässä, ihme kyllä: isäni alkoi kaljuuntua jo vähän yli parikymppisenä, mutta tämä geeni näyttää loikanneen ylitseni. Kaipa jos joskus lapsia saan, niin mahdollinen poikalapsi varmaan syntyy kaljuna, kasvaa skinhead-teiniksi ja sen jälkeen kuulapäiseksi aikuiseksi.

Jokainen järkevä mies harkitsee vakavissaan itsemurhaa vanhuuden varalle, se on selvä. Omalta kohdaltani toivon vain sitä, että aikanaan olisi sitten kanttia toteuttaa poislähtö tästä maailmasta omilla ehdoilla eikä kävisi niin, että menisi kusi sukkaan ja päätyisin kumminkin loputtoman yksinäisenä, terveydeltäni raihnaisena ja kärsivänä vanhuksena vuosikausiksi vanhainkotiin huutolaiseksi, paskaiset vaipat päiväkausia jalassa ja "iltatoimet" tehtynä tylyjen hoitajien toimesta klo 17.

Tai että ölisisin hiljaa dementian kourissa, aivotoiminta niin heikentyneenä etten pystyisi mihinkään mutta kuitenkin sen verran säilyneenä, että jollain tasolla tajuaisin tilanteeni ja tuskaisen kärsimykseni oman rappeutuneen mieleni elinkautisvankina.

Se nyt lienee selvää, että tulevaisuudessa mitään eläkkeitä ei makseta kuin rikkaalle eliitille, joka vetäytyy viisikymppisenä golf-eläkkeelle. Tavallinen kansa saa joko kuolla työnsä ääreen tai päätyy mahdollisimman halvalla kilpailutettuna hoitokotiin jo kauan ennen kuin kattoon nostettu eläkeikä täyttyy. Eläkeiän nostoa perustellaan sillä, että tilastojen mukaan varakkaan suomenruotsalaisperheen vastasyntynyt tyttövauva voi elää ankkalammikossa satavuotiaaksi, joten koko kansahan voi paiskia hommia vähintään 90 vuoden eläkeikään asti.

Revolverilla suuhun vain olisi kovin sottainen metodi. Olen pohdiskellut asiaa enemmänkin toisessa ketjussa, jossa myös muut kirjoittajat intoutuivat pohtimaan parhaita tapoja päättää päivänsä siististi.

Siihen päädyin, että huomaavaisin metodi kanssaihmisiä kohtaan olisi murhata itsensä vessanpytyllä, housut kintuissa, jalat ja keho sidottuna teipattuna kiinni pytyn päälle ja tiivis muovipussi pään ympärille kiristettynä. Pussin sisälle voisi lähdön lievitykseksi varmaan töräyttää vaikkapa annoksen tinneriä tai liimaa. Sitten vain pussinsuu kireälle, ja kun taju sammuisi hapen puutteesta niin lähtö tulisi perässä. Samalla suoli ja virtsarakko tyhjentyisivät siististi wc-pyttyyn, jonka jälkeen ruumiin aikanaan löytävät viranomaiset voisivat vain huuhdella viimeiset tuotokset, viedä ruumiin pois ja siistiä itsemurhayksiön seuraavalle vuokralaiselle.