Mä aloin tänään kirjoittamaan kirjaa. Lapsena olin kova lukemaan ja haaveilin kirjailijan ammatista (suurena idolina yllätys yllätys J. K. Rowling), mutta näin aikuisena sitä toki ymmärtää, että pitää olla joku ”oikea” ammatti myös. Koska aniharvassa on ne kirjailijat, jotka kirjoittamisella elättää itsensä ja se vaatii myös tuuria. Mutta mä nautin kirjoittamisesta ja saan aina monia ideoita niin yrittänyttä ei laiteta. Haaveena ois, että joku päivä mun tekele julkaistaan, mutta tiedostan toki että se ei kustantamolla läpi niin vain mene. Saati sitten, että ihmiset sitä lukis :D Vähintä mitä tästä saan on se, että kirjoitustaito kehittyy entisestään ja oon jo nyt huomannut kuinka haastavaa on kirjoittaa koherenttia ja lukijan mielenkiintoa ylläpitävää tekstiä. Niin ja oon oppinut, ettei perfektionismi ainakaan helpota tätä urakkaa ;)
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
-
HIFK:n Petr Kodýtek on tyytyväinen nuorten pelaajien esityksiin vaikeassa tilanteessaLue lisää »
-
Antoine Bibeau kehuu Kouvolaa, mutta paluu Pohjois-Amerikkaan on käynyt mielessäLue lisää »
-
Hampus Falkilla on ollut totuttelemista Liigan tiukkaan tuomarilinjaan – Nuorena hän löysi kadonneen peli-ilonsa PuolastaLue lisää »
-
Kanadan Spengler Cup -joukkueessa Liigasta ja NHL:stä tuttuja nimiäLue lisää »
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Yöketju (klo 24:00–06:00)
- Viestiketjun aloittaja ehcszteiN
- Alkaa
- 497 158
- 5 163
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetLuin lähes @Punamusta ensimmäinen kappaleen. Maanantaina e ole mitään hyvää. Hyvää yötä.
Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Pelasin pitkästä aikaa tänään melkein kahdeksan tuntia Pokemon Go:ta. Melkoinen olo tämän päivän päätteeksi.. Mäkkärissäkin tuli välissä käytyä. Oli pakko hakea astiakaappiin tämän vuoden versio mäkkärin kokislaseista kuten traditionani on ollut jo lähes vuosikymmenen ajan. Ranch Deluxe oli muuten yksi parhaita purilaisia joita olen ikinä mäkkärissä maistanut. Ehdoton suositus täältä kyseiselle hampparille! Nyt siemailen valkoviiniä ja rauhoitun pikkuhiljaa, kenties kuuntelen tovin musiikkia ja sitten painun pehkuihin.
ernestipotsi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Kiitos ehdotuksesta, koska olen tänään menossa Mäkkäriin herkuttelemaan. Eli Ranch Deluxe... jos moinen löytyy, niin kokeilen makua. Tuskinpa se kovin hirvittäväkään on.
Mäkkäri tai ylipäätään pikaruoka on jäänyt erittäin vähälle viimeisen vuoden aikana. Joskus kymmenisen vuotta sitten ajelin drive-inille varmaan se 4-5 kertaa viikossa. Osittain tähän toki varmasti vaikutti yöllinen valvominen erinäisistä syistä. Nykyään tulee yleensä mentyä aikaisin nukkumaan (puoliltaöin), koska arkisin painetaan normaalilla työssäkäyntirytmillä ja se viisi tuntia pitäisi saada unta palloon. Tänä yönä riittänee lyhyempikin, sillä otin illalla pienet päikkärit.
Heräsin äskettäin kesken unieni. Kello oli heräämishetkelläni tasan kaksi yöllä. Siihen asti olin nukkunut sikeästi mutta sitten heräsin ja on tunne että aivan kun tässä en enää unta saisikaan. Toivottavasti olen väärässä.
En tiedä sitten mikä sai minut heräämään kesken unieni. Ei täällä asunnossakaan liian kuuma ole, pidin sälekaihtimet kiinni koko päivän ja nyt yöllä ovat olleet ikkunat auki. Ennen en voinut kesälläkään pitää ikkunoita auki sillä lintujen laulu kuului heti varhain huoneeseeni jos ikkunat olivat auki. Nyt en enää ainakaan kuule laulamista ja herää siihen.
Valvottavatko sitten huolet ja murheet vai odotanko liian isolla innolla jo edessä olevaa mökkipäivää? Vietetään mökillä päivä keskiviikkona. Ai, kuinka odotankaan sitä saunomista ja uimista. Toivottavasti vaan järvessä ei ole sinilevää.
No, huolet ja murheetkin saattavat valvottaa. Tuntuu niin vaikealta löytää asunto kun on niitä merkintöjä luottotiedoissa. Moneen paikkaan olen laittanut jo viestiä ja kyselyä mutta monessa paikassa pitäisi luottotietojen olla kunnossa. No, ehkä se uusi asunto silti vielä löytyy? Ja onneksi saan asua tässä vanhassa asunnossa aivan niin kauan kuulemma kun on tarve. En taivas alle joudu sentään.
Ja samanmoista neulan etsimistä heinäpellosta se tuntuu olevan myös työkokeilupaikan etsiminenkin. Vaikka luulisi että työkokeiluun pääsisi helpommin kuin töihin mutta ei. Muutamasta paikasta mistä olen tiedustellut työkokeilupaikkaa on tullut jo kieltävä vastaus.
No ehkä asioilla on tapana vielä ratketa? Siihen sitä pitää jaksaa uskoa. Vaikka vaikeaa välillä tuntuu olevankin.
Mistä sitten unta näin siihen asti kun heräsin? Kaksi teemaa toistuu unissani tämän tästä. Joko näen unissani menehtyneet veljeni ja äitini tai sitten näen unta siitä kuinka voinkin juoda alkoholia vaikka käytän antabusta. Juon alkoholia unissani vielä runsaastikin ja unissani aina leimataan sitä että käytän unessani myös siis antabusta mutta se ei haittaa. Alkoholia voi silti juoda. Herättyäni olen monesti joutunutkin toteamaan että ai niin, se oli unta.
Ja toinen juttu mikä toistuu unissani on se että näen kuolleet veljeni ja äitini unissani. Se on toisaalta lohduttavaa mutta toisaalta unen loppuessa iskee aina karu fakta pöytään, se olikin vain unta.
Eilen aamulla näin vähän painajaista/rajumpaa menoa unissani. Jouduin lopulta pidätetyksi unessani ja vankilareissu oli edessä. Herättyäni olikin iso helpotus että se oli vain unta sekin. En ollut nukkuessani varma onko tämä unta vai faktaa ja oli helpotus herätä kesken unien. Puh, huh.
Viime päivinä olen innostunut myös marjojen ja varsinkin punaherukoiden poiminnasta. Perjantaina, lauantaina ja maanantaina vietin marjapuskissa kunakin päivänä sellaisen tunnin verran ja poimin sinä aikana täyteen aina sellaisen kahden litran astian marjoja. Nyt olen kolmessa päivässä poiminut yhteensä 3,6 litraa punaherukoita ja 4 desilitraa marjoista olenkin jo käyttänyt ja 3,2 litraa marjoja on pakastimessa.
Jos joku jäi miettimään kun olen poiminut kolme kertaa täyteen kahden litran kipon marjoja niin eikö punaherukoita pitäisi olla enemmän? Mutta mittasin tuon kipon tilavuuden vedellä ja marjoja siihen kippoon ei ihan niin paljoa näemmä mahdu.
Mutta hyvähän se on että pakastimessa on nyt punaherukkaa. Niistä saa tehtyä loppukesän ja syksyn aikana erilaisia herkkuja, etenkin puuroa ja piirakoita. Olen saanut poimia marjat siis ilmaiseksi tämän kuntoutuskeskuksen pensaikoista. Pitäisi kai vähän toppuutella itseään ja antaa muidenkin asukkaiden poimia herukoita mutta viimeksi kun oli puhetta siitä että olenko poiminut jo liikaa vai voiko vielä poimia niin sanoivat että poimi vain!
Säästöähän se on tämäkin. Kyllä varmaan 3,2 litraa punaherukoita maksaisi jo sen kympin kaupassa tai torilla. Ja sääli se olisi nähdä sellainenkin tilanne että ne jotka poimivat marjoja jättäisivät poimimatta sen takia että pitää muillekin säästää. Sitten kuitenkaan niitä muita poimijoita ei olisi ja marjat menisivät hukkaan? Minullakin kuitenkin käytössäni pakastin jonne marjoja mahtuu jonkun verran.
Ei ole muuten ollut päivää näin kesälläkään kun en olisi ainakin kuunnellut sitä HPK:n finaalitunnaria "Torilla tavataan", katsellut ratkaisevaa jatkoaikamaalia selostuksineen Youtubesta ja katsellut juhlintaa niin jäältä kuin toriltakin. Mutta yhä tuosta saa hyvät ja onnelliset kiksit. Olen niin iloinen.
Nyt hyvät yöt! Koitan jos uni taas maistuisi.
En tiedä sitten mikä sai minut heräämään kesken unieni. Ei täällä asunnossakaan liian kuuma ole, pidin sälekaihtimet kiinni koko päivän ja nyt yöllä ovat olleet ikkunat auki. Ennen en voinut kesälläkään pitää ikkunoita auki sillä lintujen laulu kuului heti varhain huoneeseeni jos ikkunat olivat auki. Nyt en enää ainakaan kuule laulamista ja herää siihen.
Valvottavatko sitten huolet ja murheet vai odotanko liian isolla innolla jo edessä olevaa mökkipäivää? Vietetään mökillä päivä keskiviikkona. Ai, kuinka odotankaan sitä saunomista ja uimista. Toivottavasti vaan järvessä ei ole sinilevää.
No, huolet ja murheetkin saattavat valvottaa. Tuntuu niin vaikealta löytää asunto kun on niitä merkintöjä luottotiedoissa. Moneen paikkaan olen laittanut jo viestiä ja kyselyä mutta monessa paikassa pitäisi luottotietojen olla kunnossa. No, ehkä se uusi asunto silti vielä löytyy? Ja onneksi saan asua tässä vanhassa asunnossa aivan niin kauan kuulemma kun on tarve. En taivas alle joudu sentään.
Ja samanmoista neulan etsimistä heinäpellosta se tuntuu olevan myös työkokeilupaikan etsiminenkin. Vaikka luulisi että työkokeiluun pääsisi helpommin kuin töihin mutta ei. Muutamasta paikasta mistä olen tiedustellut työkokeilupaikkaa on tullut jo kieltävä vastaus.
No ehkä asioilla on tapana vielä ratketa? Siihen sitä pitää jaksaa uskoa. Vaikka vaikeaa välillä tuntuu olevankin.
Mistä sitten unta näin siihen asti kun heräsin? Kaksi teemaa toistuu unissani tämän tästä. Joko näen unissani menehtyneet veljeni ja äitini tai sitten näen unta siitä kuinka voinkin juoda alkoholia vaikka käytän antabusta. Juon alkoholia unissani vielä runsaastikin ja unissani aina leimataan sitä että käytän unessani myös siis antabusta mutta se ei haittaa. Alkoholia voi silti juoda. Herättyäni olen monesti joutunutkin toteamaan että ai niin, se oli unta.
Ja toinen juttu mikä toistuu unissani on se että näen kuolleet veljeni ja äitini unissani. Se on toisaalta lohduttavaa mutta toisaalta unen loppuessa iskee aina karu fakta pöytään, se olikin vain unta.
Eilen aamulla näin vähän painajaista/rajumpaa menoa unissani. Jouduin lopulta pidätetyksi unessani ja vankilareissu oli edessä. Herättyäni olikin iso helpotus että se oli vain unta sekin. En ollut nukkuessani varma onko tämä unta vai faktaa ja oli helpotus herätä kesken unien. Puh, huh.
Viime päivinä olen innostunut myös marjojen ja varsinkin punaherukoiden poiminnasta. Perjantaina, lauantaina ja maanantaina vietin marjapuskissa kunakin päivänä sellaisen tunnin verran ja poimin sinä aikana täyteen aina sellaisen kahden litran astian marjoja. Nyt olen kolmessa päivässä poiminut yhteensä 3,6 litraa punaherukoita ja 4 desilitraa marjoista olenkin jo käyttänyt ja 3,2 litraa marjoja on pakastimessa.
Jos joku jäi miettimään kun olen poiminut kolme kertaa täyteen kahden litran kipon marjoja niin eikö punaherukoita pitäisi olla enemmän? Mutta mittasin tuon kipon tilavuuden vedellä ja marjoja siihen kippoon ei ihan niin paljoa näemmä mahdu.
Mutta hyvähän se on että pakastimessa on nyt punaherukkaa. Niistä saa tehtyä loppukesän ja syksyn aikana erilaisia herkkuja, etenkin puuroa ja piirakoita. Olen saanut poimia marjat siis ilmaiseksi tämän kuntoutuskeskuksen pensaikoista. Pitäisi kai vähän toppuutella itseään ja antaa muidenkin asukkaiden poimia herukoita mutta viimeksi kun oli puhetta siitä että olenko poiminut jo liikaa vai voiko vielä poimia niin sanoivat että poimi vain!
Säästöähän se on tämäkin. Kyllä varmaan 3,2 litraa punaherukoita maksaisi jo sen kympin kaupassa tai torilla. Ja sääli se olisi nähdä sellainenkin tilanne että ne jotka poimivat marjoja jättäisivät poimimatta sen takia että pitää muillekin säästää. Sitten kuitenkaan niitä muita poimijoita ei olisi ja marjat menisivät hukkaan? Minullakin kuitenkin käytössäni pakastin jonne marjoja mahtuu jonkun verran.
Ei ole muuten ollut päivää näin kesälläkään kun en olisi ainakin kuunnellut sitä HPK:n finaalitunnaria "Torilla tavataan", katsellut ratkaisevaa jatkoaikamaalia selostuksineen Youtubesta ja katsellut juhlintaa niin jäältä kuin toriltakin. Mutta yhä tuosta saa hyvät ja onnelliset kiksit. Olen niin iloinen.
Nyt hyvät yöt! Koitan jos uni taas maistuisi.
pernaveikko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Crusaders, Lechia
Suomessa mätänee hyvää ravintoa luontoon aivan naurettavat määrät. Poimimalla ne ainakaan lopu kesken.
Äsken naapuriasunnon nuori nainen soitti ovikelloa ja kysyi minulta josko osaisin auttaa kun hänen asuntoonsa oli kissa tuonut lepakon! Kääk!
No mielelläni olisin tuota naista auttanut sillä hän on niin kauniskin mutta minusta ei kyllä auttajaksi olisi valitettavasti ollut. Jo ensinnäkin sen takia, että pelkään lepakoita ja toisaalta, eipä olisi ollut mitään hajua mitä tuollaisen kanssa olisi sitten toiminut. No toivottavasti tuo nainen kissansa kanssa pääsi lepakosta eroon ilman minunkin apuani.
Minulle itselleni tämä yö vaikuttaisi olevan Heikki Helan laulun sanoin uneton yö... Tai alkuillasta pari tuntia nukuin ja sen jälkeen nukahtaminen ollut tosi hankalaa.
Tuo nukkuminen vaan on niin merkittävä asia ja vaikuttaa niin paljon tietenkin jaksamiseen. Koko seuraava päivä sitten kärvistelyä tietenkin siellä mökillä jos nyt ei saa unta. Tai no, on sitä ennenkin jaksettu vähillä tai olemattomilla unilla yksi päivä rellestää. Ja nyt ei tarvitse edes rellestää ainakaan alkoholin kanssa vaan nauttia vain olostaan.
Se on tuo nukkuminen ja nukahtaminen vaan niin hankalaa välillä ja väkisinkään sitä ei unen päästä saa kiinni. Heti kun ohjelmassa on seuraavana päivänä jotain tällaista mitä odottaa innolla niin unen saaminen voi ollakin vaikeaa. Ja sitten kun sillä nukkumisella voi olla niin paljon vaikutusta siihen päivän kulkuun.
Uni on niin tärkeä asia meille. Mutta minkäs teet, jos unta ei vain yksinkertaisesti saa.
Pitäisi kai tehdäkin välillä jotain aivan muuta kuin kieriskellä unettomana sängyssä. Jos siitä olisi apua siihen unen saamiseen. Niin rasittavaa nimittäin tuo kieriskelykin sängyssä jos sitä unta ei saa.
En oikein osaa muuta tähän kirjoittaa. Pistin minäkin sitten nuo ikkunat kiinni asunnostani, ettei minunkin asuntooni lentele lepakoita. Ja nyt täällä on tietenkin kuumakin ja sehän nyt ei ainakaan helpota sitä unen saamista.
No mielelläni olisin tuota naista auttanut sillä hän on niin kauniskin mutta minusta ei kyllä auttajaksi olisi valitettavasti ollut. Jo ensinnäkin sen takia, että pelkään lepakoita ja toisaalta, eipä olisi ollut mitään hajua mitä tuollaisen kanssa olisi sitten toiminut. No toivottavasti tuo nainen kissansa kanssa pääsi lepakosta eroon ilman minunkin apuani.
Minulle itselleni tämä yö vaikuttaisi olevan Heikki Helan laulun sanoin uneton yö... Tai alkuillasta pari tuntia nukuin ja sen jälkeen nukahtaminen ollut tosi hankalaa.
Tuo nukkuminen vaan on niin merkittävä asia ja vaikuttaa niin paljon tietenkin jaksamiseen. Koko seuraava päivä sitten kärvistelyä tietenkin siellä mökillä jos nyt ei saa unta. Tai no, on sitä ennenkin jaksettu vähillä tai olemattomilla unilla yksi päivä rellestää. Ja nyt ei tarvitse edes rellestää ainakaan alkoholin kanssa vaan nauttia vain olostaan.
Se on tuo nukkuminen ja nukahtaminen vaan niin hankalaa välillä ja väkisinkään sitä ei unen päästä saa kiinni. Heti kun ohjelmassa on seuraavana päivänä jotain tällaista mitä odottaa innolla niin unen saaminen voi ollakin vaikeaa. Ja sitten kun sillä nukkumisella voi olla niin paljon vaikutusta siihen päivän kulkuun.
Uni on niin tärkeä asia meille. Mutta minkäs teet, jos unta ei vain yksinkertaisesti saa.
Pitäisi kai tehdäkin välillä jotain aivan muuta kuin kieriskellä unettomana sängyssä. Jos siitä olisi apua siihen unen saamiseen. Niin rasittavaa nimittäin tuo kieriskelykin sängyssä jos sitä unta ei saa.
En oikein osaa muuta tähän kirjoittaa. Pistin minäkin sitten nuo ikkunat kiinni asunnostani, ettei minunkin asuntooni lentele lepakoita. Ja nyt täällä on tietenkin kuumakin ja sehän nyt ei ainakaan helpota sitä unen saamista.
Viime yönä nukuin vain muutaman tunnin koska odotin edessä ollutta mökkireissua niin innokkaasti. Nyt sitten en saa näemmä oikein nukuttua kun mieli ei malta rauhoittua vaan käy läpi sitä varsin onnistunutta mökkireissua. Asioiden analysoiminen on hauskaa puuhaa ja nyt näemmä analysoitavana on pääkopassani tuo mökkireissu ja ei tässä nyt malta tosiaan oikein nukkua.
Mökkireissu sai aikaan oikein hyvän, onnellisen ja raukean olotilan ja se on hieno juttu. Mökkireissu oli siis vähintään sellainen kuin mitä sen odotin olevankin.
Jos jotain analyysiä mökkireissusta kirjoittaa tännekin ketjuun. Tosin eihän se varmaan monelle muulle niin ihmeelliseltä tunnu mutta minulle tällainen on luksusta arjen keskelle. Ja ei kovin usein minulla ole mahdollisuutta mökkeillä vaikka kokonaiskuvassa Suomi on kai mökkeilymaa.
Tämä eilinen mökkireissu oli eittämättä parasta tässä kesässä ja itse mökkireissussa parasta oli taas rantasaunominen. Tykkään paljon sekä saunomisesta että uimisesta ja sitten kun ne yhdistää niin onhan se ihan mahtava yhdistelmä, rantasaunominen.
Eilen saunoessani oli ajatuksissani myös keväällä suosikkijoukkueeni voittamat mestaruudet joten olihan se samalla myös mestaruussauna. Minun mestaruussaunani. Tämä oli ensimmäinen kerta kun pääsin puulämmitteiseen saunaan mestaruuksien ratkeamisten jälkeen joten tämähän oli totta vie myös Mestaruussauna!
Meitä lähti mökille noin 13-14 hengen porukka ja vaikka tekemistä ja työtäkin olikin myös jonkin verran niin kaikki sujui yllättävänkin hienosti. Joskus täällä kuntoutuskeskuksessa on ollut ongelmana se että porukkaa saa melkein pakottaa hoitamaan erilaisia askareita mutta tuolla mökillä hommat pelasivat hienosti.
Sitten on jäänyt sellainen fiilis että olen tykätty persoona täällä eri ihmisten keskuudessa. Tulen monen kanssa juttuun hyvin ja tuolla mökilläkin oli taas pari tilannetta jossa huomasi että tuohan taitaa pitää minusta. Sellain kivalla tavalla, pitää minua hyvänä tyyppinä ja niin edelleen. Onhan se kai meille kaikille tärkeää että on hyväksytty ja pidetty persoona. Yhdenkin äänestä huomasi kuinka tuntui pitävän siitäkin että Vilperikin (nimi muutettu) tulee uimaan! Ja toinen taas lauleli jopa että Vilperi ja hänen oma nimensä yhteen soppii, pistetään ne pussauskoppiin... Tuntuu kivalta olla silmin nähden pidetty persoona. Ehkä se työkin yhteisön eteen näkyy nyt tällain, mene ja tiedä.
No juu, mökillä oli myös erittäin hyvät ruoat. Saunan lämmittämiseen ei mennytkään nyt niin kauan aikaa kuin viimeksi ja vaikutti tosiaan siltä että aivan kuin järven vesi olisi ollut nyt korkeammalla kuin viime vuonna ja uiminen oli nyt miellyttävämpää.
Kaikin puolin oli jälleen kerran aivan loistava mökkireissu! Ja jos jossain vaiheessa kuten saunasta vilvoittelemassa olisi tehnyt mieli hieman oluttakin niin cokis ajoi hyvin saman asian. Se cokistölkin avaaminen ja sihahdus samalla kun ihaili järvimaisemaa, maku ja tarve pitää jotain käsissään. Hyvä korvike on limu oluelle.
Porukalla oli hyvä fiilis läpi mökkireissun ja olikin varsin nautinnollinen reissu. Ehkä tämän tekstin jälkeen saa taas sitten unenkin päästä kiinni? Mene ja tiedä.
Mökkireissu sai aikaan oikein hyvän, onnellisen ja raukean olotilan ja se on hieno juttu. Mökkireissu oli siis vähintään sellainen kuin mitä sen odotin olevankin.
Jos jotain analyysiä mökkireissusta kirjoittaa tännekin ketjuun. Tosin eihän se varmaan monelle muulle niin ihmeelliseltä tunnu mutta minulle tällainen on luksusta arjen keskelle. Ja ei kovin usein minulla ole mahdollisuutta mökkeillä vaikka kokonaiskuvassa Suomi on kai mökkeilymaa.
Tämä eilinen mökkireissu oli eittämättä parasta tässä kesässä ja itse mökkireissussa parasta oli taas rantasaunominen. Tykkään paljon sekä saunomisesta että uimisesta ja sitten kun ne yhdistää niin onhan se ihan mahtava yhdistelmä, rantasaunominen.
Eilen saunoessani oli ajatuksissani myös keväällä suosikkijoukkueeni voittamat mestaruudet joten olihan se samalla myös mestaruussauna. Minun mestaruussaunani. Tämä oli ensimmäinen kerta kun pääsin puulämmitteiseen saunaan mestaruuksien ratkeamisten jälkeen joten tämähän oli totta vie myös Mestaruussauna!
Meitä lähti mökille noin 13-14 hengen porukka ja vaikka tekemistä ja työtäkin olikin myös jonkin verran niin kaikki sujui yllättävänkin hienosti. Joskus täällä kuntoutuskeskuksessa on ollut ongelmana se että porukkaa saa melkein pakottaa hoitamaan erilaisia askareita mutta tuolla mökillä hommat pelasivat hienosti.
Sitten on jäänyt sellainen fiilis että olen tykätty persoona täällä eri ihmisten keskuudessa. Tulen monen kanssa juttuun hyvin ja tuolla mökilläkin oli taas pari tilannetta jossa huomasi että tuohan taitaa pitää minusta. Sellain kivalla tavalla, pitää minua hyvänä tyyppinä ja niin edelleen. Onhan se kai meille kaikille tärkeää että on hyväksytty ja pidetty persoona. Yhdenkin äänestä huomasi kuinka tuntui pitävän siitäkin että Vilperikin (nimi muutettu) tulee uimaan! Ja toinen taas lauleli jopa että Vilperi ja hänen oma nimensä yhteen soppii, pistetään ne pussauskoppiin... Tuntuu kivalta olla silmin nähden pidetty persoona. Ehkä se työkin yhteisön eteen näkyy nyt tällain, mene ja tiedä.
No juu, mökillä oli myös erittäin hyvät ruoat. Saunan lämmittämiseen ei mennytkään nyt niin kauan aikaa kuin viimeksi ja vaikutti tosiaan siltä että aivan kuin järven vesi olisi ollut nyt korkeammalla kuin viime vuonna ja uiminen oli nyt miellyttävämpää.
Kaikin puolin oli jälleen kerran aivan loistava mökkireissu! Ja jos jossain vaiheessa kuten saunasta vilvoittelemassa olisi tehnyt mieli hieman oluttakin niin cokis ajoi hyvin saman asian. Se cokistölkin avaaminen ja sihahdus samalla kun ihaili järvimaisemaa, maku ja tarve pitää jotain käsissään. Hyvä korvike on limu oluelle.
Porukalla oli hyvä fiilis läpi mökkireissun ja olikin varsin nautinnollinen reissu. Ehkä tämän tekstin jälkeen saa taas sitten unenkin päästä kiinni? Mene ja tiedä.
Noin kaksi tuntia sainkin nukuttua jo, sitten alkoi kuulumaan kovaa meteliä jostain päin. Tutkin ja muistin että se on ainakin Mellakka-festivaali tänä viikonloppuna ollut täällä Hämeenlinnassa. En aio olla se foliohattutäti joka valittaa liian kovasta melusta vaan ihmettelenpä vaan miksei päivällä aiemmin meteliä ollut asunnolleni kuulunut? Ja tuo meteli oli ihan selkeästi tuollaista että jotain juonnettiin samalla ja sitten tuli musiikkia. Äsken sitä meteliä kuului parin kymmenen minuutin ajan ja sitten se loppui. Eli kohta saa taas varmaan nukuttuakin.
Tosin eipä minulla ollut päivällä aiemmin ikkunat auki joten johtuisiko siitä ettei meteliä silloin kuulunut? Tosin olisi luullut että sitä olisi ulos kuulunut kuitenkin. Hassu juttu mutta ei kai sitä kannata liikaakaan miettiä?
Nyt menee liian kovalla tahdilla ohitse näitä tapahtumia täällä Hämeenlinnassakin kun en vain ole tietoinen niistä tai muista niitä. Sekin on varmasti merkki siitä että aikaansa pitäisi seurata paremmin. Esimerkiksi sanomalehtiä lukemalla. No nämä Mellakkafestarit olisi varmaan mennyt ohitse vaikka niistä olisin tarkemminkin tietoinen ollut. Kyllä tiesin että tällaiset festarit on tänä vuonna täällä Hämeenlinnassa mutta en tiennyt tarkkaa ajankohtaa.
Jaa-a, kohta pitää varmaan syödä yöpalana yksi tortilla. Ihan hyviä nuo tortillat ovat ainakin silloin tällöin tehtynä ja syötynä. Kovin usein en tortilloja syö mutta välillä. En silti luokittelisi niitä itse helppovalmisteiseksi tai halvaksi ruoaksi. Tänäänkin upposi sellaiset rapiat 20 euroa rahaa kaupassa nimenomaan tortilla-aineisiin. Itse en kyllä tortillalevyjä tehnyt vaan ne ostin kaupasta valmiina.
Pitäisi jossain vaiheessa kokata myös kotitekoisia hampurilaisia. Tai niissäkään en varmaankaan itse tee niitä hampurilaisia vaan ne ostan taas kaupasta tai hyvällä tuurilla saan ilmaiseksi jostain leipäjaosta.
Pitäisi vaan löytää jostain hyvä hampurilaisohje. Nyt minulla on parin vuoden ajan käytössä ollut tuollainen yksi ohje johon en ole kuitenkaan tyytyväinen ollut. Sillä ohjeella tulee pahanmakuisia jauhelihapihvejäkin. Jostain tarvitsisi siis saada käsiinsä parempi ohje.
Minäkin olen asunut Hämeenlinnassa jo sellaiset 8-9 vuotta ja vasta nyt kävin ensimmäistä kertaa eräällä näemmä melko suositulla uimarannalla tuossa lähellä. 10-15 minuutin fillarimatkan päässä asunnoltani. Aiempina kesinä olen käynyt uimassa muualla.
Hyvä tuo uimaranta on. Tuollainen pieni ja soma lampi jossa hiekkapohja. Kävin siellä ensimmäisen kerran kääntymässä eilen siinä kuuden aikaan illalla. Silloin siellä oli ihan älyttömästi porukkaa. Olisiko siellä silloin mahtunut edes uimaan? No tarkoitukseni ei ollut silloin vielä sielä uidakaan vaan lähinnä yrittää löytää tieni sinne rannalle.
Sitten kävin uudestaan siellä vähän yli kahdeksan illalla. Silloin siellä oli hiukan vähemmän porukkaa ja silloin minäkin uskaltauduin uimaan siellä. Harmi etten ollut löytänyt tietäni aiemmin sinne edes tänä kesänä. Mutta taidan tietää missä tulen viettämään paljon aikaani elokuussa.
Tästä tuli tällainen sekalainen viesti, jossa kerroin ripotellen muutamasta eri asiasta. En tiedä kiinnostaako ketään lukea tätä mutta mielenkiintoista tänne kirjoittaa on. Nytkin jännitin herätessäni mitä kello näyttää ja kun se näytti vähän vaille kahtatoista niin olin riemuissani, vähän aikaa kun on hereillä tässä niin pääsee kirjoittamaan Yöketjuun!
Se on aina näemmä jännittävää ideoida jotain, kirjoittaa niistä kaikkien nähtäville kokouslistalle ja sitten jännittää millaisen vastaanoton ideat saavat. Tosin ei nyt luulisi että kovin jyrkkää vastaanottoa ideani ainakaan saavat kun ei täällä edes ole kovin montaa ideoijaa, siis täällä asuinpaikassani. Tai sitten on niin että ideoijia on harvassa mutta kritisoijia sitten joka oksalla. Toivottavasti ei kuitenkaan.
Tosin eipä minulla ollut päivällä aiemmin ikkunat auki joten johtuisiko siitä ettei meteliä silloin kuulunut? Tosin olisi luullut että sitä olisi ulos kuulunut kuitenkin. Hassu juttu mutta ei kai sitä kannata liikaakaan miettiä?
Nyt menee liian kovalla tahdilla ohitse näitä tapahtumia täällä Hämeenlinnassakin kun en vain ole tietoinen niistä tai muista niitä. Sekin on varmasti merkki siitä että aikaansa pitäisi seurata paremmin. Esimerkiksi sanomalehtiä lukemalla. No nämä Mellakkafestarit olisi varmaan mennyt ohitse vaikka niistä olisin tarkemminkin tietoinen ollut. Kyllä tiesin että tällaiset festarit on tänä vuonna täällä Hämeenlinnassa mutta en tiennyt tarkkaa ajankohtaa.
Jaa-a, kohta pitää varmaan syödä yöpalana yksi tortilla. Ihan hyviä nuo tortillat ovat ainakin silloin tällöin tehtynä ja syötynä. Kovin usein en tortilloja syö mutta välillä. En silti luokittelisi niitä itse helppovalmisteiseksi tai halvaksi ruoaksi. Tänäänkin upposi sellaiset rapiat 20 euroa rahaa kaupassa nimenomaan tortilla-aineisiin. Itse en kyllä tortillalevyjä tehnyt vaan ne ostin kaupasta valmiina.
Pitäisi jossain vaiheessa kokata myös kotitekoisia hampurilaisia. Tai niissäkään en varmaankaan itse tee niitä hampurilaisia vaan ne ostan taas kaupasta tai hyvällä tuurilla saan ilmaiseksi jostain leipäjaosta.
Pitäisi vaan löytää jostain hyvä hampurilaisohje. Nyt minulla on parin vuoden ajan käytössä ollut tuollainen yksi ohje johon en ole kuitenkaan tyytyväinen ollut. Sillä ohjeella tulee pahanmakuisia jauhelihapihvejäkin. Jostain tarvitsisi siis saada käsiinsä parempi ohje.
Minäkin olen asunut Hämeenlinnassa jo sellaiset 8-9 vuotta ja vasta nyt kävin ensimmäistä kertaa eräällä näemmä melko suositulla uimarannalla tuossa lähellä. 10-15 minuutin fillarimatkan päässä asunnoltani. Aiempina kesinä olen käynyt uimassa muualla.
Hyvä tuo uimaranta on. Tuollainen pieni ja soma lampi jossa hiekkapohja. Kävin siellä ensimmäisen kerran kääntymässä eilen siinä kuuden aikaan illalla. Silloin siellä oli ihan älyttömästi porukkaa. Olisiko siellä silloin mahtunut edes uimaan? No tarkoitukseni ei ollut silloin vielä sielä uidakaan vaan lähinnä yrittää löytää tieni sinne rannalle.
Sitten kävin uudestaan siellä vähän yli kahdeksan illalla. Silloin siellä oli hiukan vähemmän porukkaa ja silloin minäkin uskaltauduin uimaan siellä. Harmi etten ollut löytänyt tietäni aiemmin sinne edes tänä kesänä. Mutta taidan tietää missä tulen viettämään paljon aikaani elokuussa.
Tästä tuli tällainen sekalainen viesti, jossa kerroin ripotellen muutamasta eri asiasta. En tiedä kiinnostaako ketään lukea tätä mutta mielenkiintoista tänne kirjoittaa on. Nytkin jännitin herätessäni mitä kello näyttää ja kun se näytti vähän vaille kahtatoista niin olin riemuissani, vähän aikaa kun on hereillä tässä niin pääsee kirjoittamaan Yöketjuun!
Se on aina näemmä jännittävää ideoida jotain, kirjoittaa niistä kaikkien nähtäville kokouslistalle ja sitten jännittää millaisen vastaanoton ideat saavat. Tosin ei nyt luulisi että kovin jyrkkää vastaanottoa ideani ainakaan saavat kun ei täällä edes ole kovin montaa ideoijaa, siis täällä asuinpaikassani. Tai sitten on niin että ideoijia on harvassa mutta kritisoijia sitten joka oksalla. Toivottavasti ei kuitenkaan.
Ensimmäistä kertaa muistan ketjun toiminta-aikaan yöketjun, niin kirjoitetaanpas tänne. Kummastuttaa ettei saa nukutuksi n. viittä pidempään kuin suunnilleen joka toinen/kolmas yö. Herätessä vielä niin virkeä olo ettei uudelleen saa nukahdettua, mutta viimeistään lounaan jälkeen iskee sitten tiltti. Kai tämä menee sitten liian valoisuuden piikkiin kun ei enää helteetkään unia vie.
No niin. Juhlista päästy, kävin myös Kontulassa ”muutamalla”. Kaveri käskenyt useaan kertaan, nyt tottelin. Onhan tuo ihan eri maailma verrattuna tähän espoolaiseen lintukotoon. Ei siinä mitään, ihan kivaa oli. Mutta olen erittäin tyytyväinen kun olen tässä lintukodossani. Ja kohtuulliseen aikaan. Öitä.
Senaattori
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara
Riippuu mitä labroja otetaan, mutta ei vaikuta.Yötä vaan kaikille yöketjulaisille. Aamulla pitäisi olla yhdeksältä laboratoriossa. Olisi ihan kiva nukkuakin ennen sitä. Vaikuttaakohan tämä nukkumattomuus tuloksiin?
Kun ei muuta tekemistä, katselin edesmenneen artistin musiikkia
https://youtu.be/diYAc7gB-0A Freedom
https://youtu.be/RsKqMNDoR4o Tässä Eltonin kera
https://youtu.be/KaeCnGOaE98 Coverina
Mutta ehkä hienoin ikinä
https://youtu.be/tkLRD2blFqg
Linkit youtube.
https://youtu.be/diYAc7gB-0A Freedom
https://youtu.be/RsKqMNDoR4o Tässä Eltonin kera
https://youtu.be/KaeCnGOaE98 Coverina
Mutta ehkä hienoin ikinä
https://youtu.be/tkLRD2blFqg
Linkit youtube.
Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Ajattelinpa pitkästä aikaa sepustaa jotain tänne yöketjuun. Tilaisuuksia olisi ollut vaikka millä mitoin, ei se siitä ole ollut kiinni vaan lähinnä en ole kai keksinyt mitä sitä tänne kirjoittelisi.
No aloitetaan niistä iloisimmista aiheista. Minä tosiaan sain viime torstaina kuulla, että olen saanut työpaikan. Tästä tarinasta tekee hienon oikeastaan sekin, että lähettämäni hakemus ko. paikkaan oli multa ns. viime hetken päätös. Piti kyllä alun perinkin hakea tähän yritykseen, mutta aluksi olin suunnittelut hakevani eri toimipisteeseen, jonka haku olisi ollut käynnissä vielä jokusen viikon pidempään.
Tuumin siinä kuitenkin illan ratoksissa että hei, miksi en yrittäisi tännekin? Ja niinhän siinä sitten kävi että pari päivää tästä hakemuksen lähettämisestä olin tradeilemassa pokemoneja Helsingin keskustassa Esplanadinpuistossa kunnes yllättäen minulle soitettiin jostakin. Minut kutsuttiin ryhmähaastatteluun joka oli luojan kiitos vasta kahden viikon päässä sillä olin tuona kyseisenä viikkona lähdössä perjantaina kaveriporukalla viettämään hauskaa Tuusulan Jokelaan puoleksi viikoksi.
Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin mulla oli jo haastattelua edeltävänä iltana hyvä kutina työllistymisen suhteen ja noh... sanotaanko että ennusmerkitkin olivat kohdillaan. Valmistauduin haastatteluun kunnolla ja itse haastattelutilanteessa olin yllättävänkin rento ja itsevarma. Toisin kun joskus aiemmin, en sortunut yrittämään liikaa ja oikeastaan kaikki vastaukset tulivat luontaisesti.
Reilun viikon jouduin pidättelemään jännitystä kunnes viime viikon torstain aamuna minut herätettiin soittoon ja kysyttiin kiinnostaako tämä paikka mua yhä ja vastasin että "Kiinnostaa, ehdottomasti!". Olen perjantaina menossa kirjoittamaan työsopparia ja tällä hetkellä jännittää oikeastaan enää se, että toivottavasti ne tilaamani henkkarit tulisivat perille siihen mennessä. Viime perjantaina siis lähetin hakemukseni heti aamusta ja faijalla oli kuulemma viimeksi mennyt kolme arkipäivää että oli saanut. Huomenna olisi kolmas arkipäivä sitten hakemukseni lähettämisen...
Niitä bändituotteita odotan tietysti yhä myös malttamattomasti. Sepäs vasta olisikin varsinainen win-win jos saisin molemmat huomenna! Harvemmin muuten joutuu uudet henkkarit JA Kela-kortin tilaamaan viikon sisään toisistaan. Piru vie piti mennä se Kela-kortti putoamaan lompsasta täysin huomaamattani. Lompsa meni kyllä vaihtoon heti tuon jälkeen. Nyt pitäisi pysyä kaikkien korttien visusti tallessa.
Niin ja olisihan niistä uusista henkkareistakin voinut jättää sen hakemuksen vaikka jo pari viikkoa sitten heti passikuvan otattamisen jälkeen, mutta jotenkin sitä kai ajatteli että tilaan vasta sitten kun tarviin niitä johonkin. Toivottavasti tulevat nyt kuitenkin tämän viikon aikana. Uskon ja toivon niin...
Pokemon Go:hon tuli viime viikolla pitkästä aikaa itselleni kiinnostava legendaarinen Pokemon raidattavaksi ja olenkin raidannut sitä nyt kuuden päivän aikana noin 55 kertaa... Rahaa palaa jne. No ei mut nyt kun mä sain ton duunipaikan niin ei ole silleen hävettänyt ostella noita paketteja vähän enemmänkin. Mä haluun nauttia tästä mun todennäköisesti viimeisestä "loma"viikosta täysin siemauksin viettämällä paljon aikaa ulkona kiertämällä raidilta raidille ja onhan PoGo kuitenkin hyvä liikuntaharrastus ja paljon terveellisempää ku joku baareissa keikkuminen! Ja väitän että kaikesta huolimatta halvempikin.
Olen siis liikkunut sen noin 6-8 tuntia virtuaalimonstereiden perässä per päivä pois lukien maanantai, jolloin lepäsin ja en kadu päivääkään. Nyt kun on vielä näin hienot säätkin ollut niin olen imenyt lämmöstä ja mukavasta raidausseurasta kaiken irti. Ja kun jäi tuo vuotuinen ruotsinristeilykin ilmeisesti tältä kesältä toteutumatta. Harmittaa vähäsen, mutta toisaalta pääsinhän mä sinne kaverin kämpille puoleksi viikoksi. Vaikka tuo menikin kotimaan matkailusta niin viihtyisä lomareissu se tuokin oli!
Nyt tykitän Spotifyn New Core-listaa ja kohta ajattelin siirtyä telkkarin ääreen yön rikosdokkarisarjojen pariin. Nuo ovat mulle öisin, siis silloin kun valvon kaikki kaikessa. Poliisit - kotihälytys on pyörinyt viimeisen viikon joka yö 1-2 jakson voimin ja lisäksi Friiltä tulee myös joka yö mielenkiintoisia rikosdokkarisarjoja kuten Murhaaja kotonani ja Suomurhat.
Vähän pitempi viesti tuli tällä kertaa. Halusin saada kaiken kerralla ulos.
Ai niin, kaveri muuten kysyi multa tänään että vieläkö haen töitä. Oli sääli tuottaa kaverille pettymys, olisihan se tavallaan ollut nastaa työskennellä samassa duunipaikassa kahden lapsuusystävän kanssa mutta toisaalta arvostan uusia tuttavuuksia yhtä paljon kuin vanhoja ja tuo paikka mihin pääsin kiinnosti mua alusta alkaen aidosti tosi paljon ja olen iloinen että pääsin tähän firmaan viimein neljännellä yrittämällä. Kyllä, neljännellä! Jos sulla on unelma ja visio, älä todellakaan anna periksi. Sitkeys palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.
No aloitetaan niistä iloisimmista aiheista. Minä tosiaan sain viime torstaina kuulla, että olen saanut työpaikan. Tästä tarinasta tekee hienon oikeastaan sekin, että lähettämäni hakemus ko. paikkaan oli multa ns. viime hetken päätös. Piti kyllä alun perinkin hakea tähän yritykseen, mutta aluksi olin suunnittelut hakevani eri toimipisteeseen, jonka haku olisi ollut käynnissä vielä jokusen viikon pidempään.
Tuumin siinä kuitenkin illan ratoksissa että hei, miksi en yrittäisi tännekin? Ja niinhän siinä sitten kävi että pari päivää tästä hakemuksen lähettämisestä olin tradeilemassa pokemoneja Helsingin keskustassa Esplanadinpuistossa kunnes yllättäen minulle soitettiin jostakin. Minut kutsuttiin ryhmähaastatteluun joka oli luojan kiitos vasta kahden viikon päässä sillä olin tuona kyseisenä viikkona lähdössä perjantaina kaveriporukalla viettämään hauskaa Tuusulan Jokelaan puoleksi viikoksi.
Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin mulla oli jo haastattelua edeltävänä iltana hyvä kutina työllistymisen suhteen ja noh... sanotaanko että ennusmerkitkin olivat kohdillaan. Valmistauduin haastatteluun kunnolla ja itse haastattelutilanteessa olin yllättävänkin rento ja itsevarma. Toisin kun joskus aiemmin, en sortunut yrittämään liikaa ja oikeastaan kaikki vastaukset tulivat luontaisesti.
Reilun viikon jouduin pidättelemään jännitystä kunnes viime viikon torstain aamuna minut herätettiin soittoon ja kysyttiin kiinnostaako tämä paikka mua yhä ja vastasin että "Kiinnostaa, ehdottomasti!". Olen perjantaina menossa kirjoittamaan työsopparia ja tällä hetkellä jännittää oikeastaan enää se, että toivottavasti ne tilaamani henkkarit tulisivat perille siihen mennessä. Viime perjantaina siis lähetin hakemukseni heti aamusta ja faijalla oli kuulemma viimeksi mennyt kolme arkipäivää että oli saanut. Huomenna olisi kolmas arkipäivä sitten hakemukseni lähettämisen...
Niitä bändituotteita odotan tietysti yhä myös malttamattomasti. Sepäs vasta olisikin varsinainen win-win jos saisin molemmat huomenna! Harvemmin muuten joutuu uudet henkkarit JA Kela-kortin tilaamaan viikon sisään toisistaan. Piru vie piti mennä se Kela-kortti putoamaan lompsasta täysin huomaamattani. Lompsa meni kyllä vaihtoon heti tuon jälkeen. Nyt pitäisi pysyä kaikkien korttien visusti tallessa.
Niin ja olisihan niistä uusista henkkareistakin voinut jättää sen hakemuksen vaikka jo pari viikkoa sitten heti passikuvan otattamisen jälkeen, mutta jotenkin sitä kai ajatteli että tilaan vasta sitten kun tarviin niitä johonkin. Toivottavasti tulevat nyt kuitenkin tämän viikon aikana. Uskon ja toivon niin...
Pokemon Go:hon tuli viime viikolla pitkästä aikaa itselleni kiinnostava legendaarinen Pokemon raidattavaksi ja olenkin raidannut sitä nyt kuuden päivän aikana noin 55 kertaa... Rahaa palaa jne. No ei mut nyt kun mä sain ton duunipaikan niin ei ole silleen hävettänyt ostella noita paketteja vähän enemmänkin. Mä haluun nauttia tästä mun todennäköisesti viimeisestä "loma"viikosta täysin siemauksin viettämällä paljon aikaa ulkona kiertämällä raidilta raidille ja onhan PoGo kuitenkin hyvä liikuntaharrastus ja paljon terveellisempää ku joku baareissa keikkuminen! Ja väitän että kaikesta huolimatta halvempikin.
Olen siis liikkunut sen noin 6-8 tuntia virtuaalimonstereiden perässä per päivä pois lukien maanantai, jolloin lepäsin ja en kadu päivääkään. Nyt kun on vielä näin hienot säätkin ollut niin olen imenyt lämmöstä ja mukavasta raidausseurasta kaiken irti. Ja kun jäi tuo vuotuinen ruotsinristeilykin ilmeisesti tältä kesältä toteutumatta. Harmittaa vähäsen, mutta toisaalta pääsinhän mä sinne kaverin kämpille puoleksi viikoksi. Vaikka tuo menikin kotimaan matkailusta niin viihtyisä lomareissu se tuokin oli!
Nyt tykitän Spotifyn New Core-listaa ja kohta ajattelin siirtyä telkkarin ääreen yön rikosdokkarisarjojen pariin. Nuo ovat mulle öisin, siis silloin kun valvon kaikki kaikessa. Poliisit - kotihälytys on pyörinyt viimeisen viikon joka yö 1-2 jakson voimin ja lisäksi Friiltä tulee myös joka yö mielenkiintoisia rikosdokkarisarjoja kuten Murhaaja kotonani ja Suomurhat.
Vähän pitempi viesti tuli tällä kertaa. Halusin saada kaiken kerralla ulos.
Ai niin, kaveri muuten kysyi multa tänään että vieläkö haen töitä. Oli sääli tuottaa kaverille pettymys, olisihan se tavallaan ollut nastaa työskennellä samassa duunipaikassa kahden lapsuusystävän kanssa mutta toisaalta arvostan uusia tuttavuuksia yhtä paljon kuin vanhoja ja tuo paikka mihin pääsin kiinnosti mua alusta alkaen aidosti tosi paljon ja olen iloinen että pääsin tähän firmaan viimein neljännellä yrittämällä. Kyllä, neljännellä! Jos sulla on unelma ja visio, älä todellakaan anna periksi. Sitkeys palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.
Viimeksi muokattu:
Breeze Harbour
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Kiitti peukuista ja öitä sinne Porin suunnalle! On kyllä kieltämättä mennyt viime aikoina elämässä pitkästä aikaa asiat tosi hyvin ja eihän tästä enää puutu kuin se kuuluisa tyttöystävä. Noh, ei kait se universumi kaikkiin ihmeisiin kuitenkaan kerralla pysty *hymiö*Tämä Toton entinen rumpali Jeff Porcaro on kyllä pirullisen hyvä pistämään rytmiä kehiin. Pakko koittaa oppia tuolta virtuoosilta jotakin. Nyt mä menen nukkumaan, edessä on hieno päivä. Peukkua @Smitty#41 valoisasta elämäntilanteesta. Sulla pyyhkii nyt jätkä aika hyvin. Ja hyvä niin.
Ei oikein malta nukkua tänä yönä. Kelaa vaan tuota eilispäivän elämäni polttavinta ja kuuminta asiaa eli asunnon löytymistä. Eihän vuokralle pääsemisessä varmaan mitään ihmeellistä ole, mutta kyllä se sittenkin tuntuu hienolta kun on tehnyt työn ensin asunnon löytämisen eteen ja sitten se vihdoin tärppää! Ja minunkin taustallani ei asunnon etsiminen ja löytäminen sittenkään ollut se helpoin rasti.
Kesän yksi kovimmista tavotteista oli löytää uusi vuokra-asunto. Minun taustallani kun on merkintöjä luottotiedoissa ja ne ei eivät ole kunnossa ja velkaakin ulosotossa niin asunnon etsiminen ei ollut varmaan helpoin mahdollinen tehtävä, mutta yllättävänkin nopeasti sitten kuitenkin onnistuin missiossani. Nyt on yksi kesän tavotteista saavutettu ja kyllähän se tuntuu ja maistuu hyvältä.
Kyllä silloin heti kun uusi vuokranantajani alkoi puhumaan vuokrasopimuksen tekemisestä niin tuli melkoinen huojentunut olo. Nytkö se sitten tärppäsi? Ja olo oli heti melko iloinen. Ja iloisemmaksi ja vapautuneemmaksi se olo sitten tuli vain kun pääsin sieltä asunnosta omiin oloihini. Ja pystyin paremmin näyttämään tunteeni. Sain kuullakin palautetta muun muassa että noin maireaa hymyä en ole tainnut koskaan nähdä. Hymyilee kuin Naantalin aurinko!
Asunnon vuokrasta olen myös saanut kuulla kahta erilaista näkökantaa. Toisten mielestä asunnon vuokra on edullinen ja toisten mielestä korkea. Minä pidän sitä hieman korkeampana kuin yleinen vuokrataso. Vaikka mitään tilastotietoa minulla ei ole näkemykseni tueksi, mutta jotain vähän yli 500 euroa saisi usein vuokra-asunnon vuokrana pulittaa täällä Hämeenlinnassa. Tässä asunnossa vuokran suuruus on 470 euroa ja siihen noin 26 euron veroinen vesimaksu joka kuukausi päälle. Sekä neliöitä asunnossa on tosiaan se 28 neliötä.
Nyt se sitten tärppäsi. Ja olo on ollut tosiaan sekä huojentunut että iloinen. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun löysin itse itselleni vuokra-asunnon. Noloakin myöntää mutta aiemmat vuokra-asuntoni ovat osittain ainakin hommanneet minulle sekä äitini että täältä kuntoutuskeskuksesta minulle asunto hommattiin sairaalasta. Mutta olisihan tuohon vuokran määrään varmaan voinut kiinnittää enemmän huomiota ja voinut tarkemminkin katsastaa asunnon mutta en sitten tiedä tosiaan kuinka tarkka ja ronkeli minunkaan taustoilani pystyi olemaan.
Ja en osannut ja osaa asunnosta oikein sen ihmeellisempää tuumata. Tai kyllähän minäkin näen että onko asunto päällisin puolin millaisessa kunnossa vaikka isäni varmaan senkin osaisi paremmin sanoa. Repsottaako jotkut listat ja niin edelleen. Mutta minun näkemykseni mukaan tuo asunto on ihan hyvässä ja siistissä kunnossa. Eikä siinä nyt ihan hirveästi esimerkiksi asunnon ikä näkynyt.
Nyt sitten jään toivomaan että yhtä hyvä tuuri olisi tällä viikolla myös työmarkkinoilla. Pitäisi sen työkokeiluasiankin ratketa tämän viikon aikana, niin ainakin luulisin. Ei tiedä vaikka olisi jo heti tänään taas suuri päivä sen aiheen tiimoilta. Olisihan se nyt hienoa jos saisi melkein kerralla kaikki asiat kuntoon ja järjestykseen.
Nyt taidan ottaa kylmän cokiksen ja nauttia tästä kaikesta vielä. Saa nähdä tuleeko sitä unta tänä yönä enää vai oliko se tämän yön nukkuminen tässä? Ja yksi paras juttu on se että muuttoa varten ei tarvitse etsiä mistään pahvilaatikoita vaan saan yhdestä paikasta lainaan isoja muovilaatikoita.
Eiköhän tästä vielä hyvä tule. Eilen oli minulla myös pienimuotoiset juhlat. Sipsiä, limonadia ja hyvää musiikkia.
Kesän yksi kovimmista tavotteista oli löytää uusi vuokra-asunto. Minun taustallani kun on merkintöjä luottotiedoissa ja ne ei eivät ole kunnossa ja velkaakin ulosotossa niin asunnon etsiminen ei ollut varmaan helpoin mahdollinen tehtävä, mutta yllättävänkin nopeasti sitten kuitenkin onnistuin missiossani. Nyt on yksi kesän tavotteista saavutettu ja kyllähän se tuntuu ja maistuu hyvältä.
Kyllä silloin heti kun uusi vuokranantajani alkoi puhumaan vuokrasopimuksen tekemisestä niin tuli melkoinen huojentunut olo. Nytkö se sitten tärppäsi? Ja olo oli heti melko iloinen. Ja iloisemmaksi ja vapautuneemmaksi se olo sitten tuli vain kun pääsin sieltä asunnosta omiin oloihini. Ja pystyin paremmin näyttämään tunteeni. Sain kuullakin palautetta muun muassa että noin maireaa hymyä en ole tainnut koskaan nähdä. Hymyilee kuin Naantalin aurinko!
Asunnon vuokrasta olen myös saanut kuulla kahta erilaista näkökantaa. Toisten mielestä asunnon vuokra on edullinen ja toisten mielestä korkea. Minä pidän sitä hieman korkeampana kuin yleinen vuokrataso. Vaikka mitään tilastotietoa minulla ei ole näkemykseni tueksi, mutta jotain vähän yli 500 euroa saisi usein vuokra-asunnon vuokrana pulittaa täällä Hämeenlinnassa. Tässä asunnossa vuokran suuruus on 470 euroa ja siihen noin 26 euron veroinen vesimaksu joka kuukausi päälle. Sekä neliöitä asunnossa on tosiaan se 28 neliötä.
Nyt se sitten tärppäsi. Ja olo on ollut tosiaan sekä huojentunut että iloinen. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun löysin itse itselleni vuokra-asunnon. Noloakin myöntää mutta aiemmat vuokra-asuntoni ovat osittain ainakin hommanneet minulle sekä äitini että täältä kuntoutuskeskuksesta minulle asunto hommattiin sairaalasta. Mutta olisihan tuohon vuokran määrään varmaan voinut kiinnittää enemmän huomiota ja voinut tarkemminkin katsastaa asunnon mutta en sitten tiedä tosiaan kuinka tarkka ja ronkeli minunkaan taustoilani pystyi olemaan.
Ja en osannut ja osaa asunnosta oikein sen ihmeellisempää tuumata. Tai kyllähän minäkin näen että onko asunto päällisin puolin millaisessa kunnossa vaikka isäni varmaan senkin osaisi paremmin sanoa. Repsottaako jotkut listat ja niin edelleen. Mutta minun näkemykseni mukaan tuo asunto on ihan hyvässä ja siistissä kunnossa. Eikä siinä nyt ihan hirveästi esimerkiksi asunnon ikä näkynyt.
Nyt sitten jään toivomaan että yhtä hyvä tuuri olisi tällä viikolla myös työmarkkinoilla. Pitäisi sen työkokeiluasiankin ratketa tämän viikon aikana, niin ainakin luulisin. Ei tiedä vaikka olisi jo heti tänään taas suuri päivä sen aiheen tiimoilta. Olisihan se nyt hienoa jos saisi melkein kerralla kaikki asiat kuntoon ja järjestykseen.
Nyt taidan ottaa kylmän cokiksen ja nauttia tästä kaikesta vielä. Saa nähdä tuleeko sitä unta tänä yönä enää vai oliko se tämän yön nukkuminen tässä? Ja yksi paras juttu on se että muuttoa varten ei tarvitse etsiä mistään pahvilaatikoita vaan saan yhdestä paikasta lainaan isoja muovilaatikoita.
Eiköhän tästä vielä hyvä tule. Eilen oli minulla myös pienimuotoiset juhlat. Sipsiä, limonadia ja hyvää musiikkia.
Nyt on käynnissä viimeinen lomapäivä kesällä 2019. Nyt se on koittanut. Loma oli täynnä iloa, naurua, kokemuksia, valvomista ja musiikkia.
Onpa kiva kuulla, että kesälomasi on ollut varmasti osin nautinnollinen ja sisältänyt paljon erilaisia kokemuksia sekä elämyksiä. Viestejäsi on ainakin usein aina mielenkiintoista lukea ja vaikutat varsinkin ikäiseksesi olevan fiksu ja henkisesti kypsä sellain hyvällä tavalla. Kesälomasikin kuullostaa hyvin sujuneelta. Koulut vaan alkavat syksyllä yhä vain aikaisemmin kuin ennen.
Muistaakseni minun aikana koulujen kesälomat päättyivät ja koulut alkoivat vasta siinä 14.8 eli viikkoa myöhemmin. Ja mielestäni, sen sijaan että koulujen kesälomien päättymistä aikaistetaan niin niitä saisi kyllä myöhäistää. Elokuukin voisi olla vielä kokonaan kesälomakuukausi.
Minun yöni se taitaa kulua valvoessa joten mitä sitä muutakaan tekisi kuin kirjoitella yksinään tänne Jatkoajan keskustelupalstan Yöketjuun. Tai kohta jos se uni ei tule silmään, niin voisi taas alkaa pelaamaan NHL19-peliä. Nelisen tuntia tuossa sain nukuttua 22:sta aina kello kahteen saakka, mutta sen jälkeen heräsin. Vähän liian levoton on tällä hetkellä mieli nukkuakseen.
Minulla on sellainen tunne että aivan kuin elämäni olisi yhtä juhlimista nykyään. Kevät oli mestaruusjuhlia täynnä, ja nyt eilen tuli taas pienimuotoisesti juhlittua tuota asunnon löytymistä. Mutta elämäkin on omalta osaltaan opettanut minulle sen että aina kun on aihetta iloon, hymyyn ja juhlaan niin kannattaa se tilaisuus kunnolla hyödyntää. Elämässä tulee kuitenkin vääjäämättä eteen niitä karikoita ja alamäkiäkin että myös sitä poutasäätä elämässä on suositeltavaa osata arvostaa.
Jostain vastoinkäymisten ja rankkojenkin kokemusten kohtaamisesta kumpuaa minun optimistisuuteni ja positiivinen elämänasenteeni. Kun on kohdannut paljon suruakin elämän aikana niin ei osaa vain enää niin vain kaikkeen suhtautua niin negatiivisesti vaan on oppinut arvostamaan elämää ja koittaa olla ainakin melko positiivinen.
Ja mielestäni minulla onkin posiitivinen luonne. Innostun herkästi asioista ja ajattelen monesta asiasta ainakin ensin hyvää. Joskin positiivinen luonteeni voi olla haitaksikin kun ajattelen hyvää niin monesta asiasta heti ensipuremalla ja en kyseenalaista välttämättä niin paljoa eri asioita. Olen herkkäuskoinen ja hyvätahtoinen. Mutta tahdon uskoa kuitenkin että positiivinen elämän asenne on varsinkin sitten kuitenkin etu.
Tämä kirjoittaminen on lempipuuhiani kyllä mutta olen huomannut että minulla on sangen usein jaksoja kun kirjoittelen samoista asioista. Täytyisi olla vielä enemmän mielikuvitusta ja luovuutta että saisi lisää rikkautta tekstiensä sisältöihin. Kyllähän minä jaksan kirjoitella samoista mieltä polttavista asioista monia viestejä mutta kuka niitä jaksaa lukea?
Minulla osuukin tänä syksynä synttärit ja tuparit melkein samalle ajankohdalle. Synttärit ovat kahta viikkoa aiemmin kuin muutto uuteen asuntoon. Muutan siis tuonne uuteen vuokra-asuntooni viimeistään lokakuun ensimmäinen päivä. Ja syntymäpäiväni on siis (kai sen tiedon voi kertoa kun lukee kuitenkin omissa tiedoissanikin täällä) 14. syyskuuta. Pitää kai pitää yhdistetyt synttärit ja tuparit.
Uusi asuntoni on tosiaan 7 neliötä pienempi kuin tämä nykyinen asuntoni mutta koska asunto on pieni niin sen saa varmaan helpohkosti sisustettua mieleisekseen. En malta esimerkiksi olla odottamatta ja näkemättä millaisen joulutuvan minä siitä saan joulukuussa sisustettua. Ei tarvitse varmaan olla kovin montaa koristetta jo kun näkyy selvästi joulu noin pienessä asunnossa.
Joulu on minulle sellainen yksi vuoden kohokohdista ja tärkeimpiä juhlapyhiä, mutta vaikka tuolla yksi nimimerkki jo nosti joulun odottamisen esille eilen joulua koskevassa ketjussa niin en vielä itse sentään näin aikaisin ala jouluun valmistautumaan. Mielummin aloitan jouluun valmistautumisen myöhemmin ja jatkan joulun juhlintaa aina vaikka loppiaiseen saakka kuin se että aloitan joulun odotuksen aikaisin ja kerään koristeet jo Tapaninpäivänä pois.
Mutta se siitä joulusta. Vietetään nyt kesä ensin, sen jälkeen otetaan loppupeleissä varsin mukava syksy vastaan ja koitetaan nauttia elämästä. Ei liikaa odoteta tulevia aikoja vaan eletään hetkessä.
Nyt olisi varmaan hyvä aika kömpiä nukkumaan sänkyyn mutta ei se uni varmaan tule sieltä. Mutta hyvät loppuyöt kaikille.
Tottakai me ollaan nukkumassa, kun nukkumaanmenoaika on kello kahdeksalta. Sitäpaitsi ei kai kukaan jaksa valvoa noin pitkään.Punamustat ja muut palstan pienokaiset ovat nukkumassa, höyhensaarilla. Lampaat on laskettu ja unihiekat heitetty. zzzzzzzz. Kellon ollessa 04.00 hereillä on enää valtakunnan selkäranka. Tennistä katselen, Rogers Cupia torontosta.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
-
HIFK:n Petr Kodýtek on tyytyväinen nuorten pelaajien esityksiin vaikeassa tilanteessaLue lisää »
-
Antoine Bibeau kehuu Kouvolaa, mutta paluu Pohjois-Amerikkaan on käynyt mielessäLue lisää »
-
Hampus Falkilla on ollut totuttelemista Liigan tiukkaan tuomarilinjaan – Nuorena hän löysi kadonneen peli-ilonsa PuolastaLue lisää »
-
Kanadan Spengler Cup -joukkueessa Liigasta ja NHL:stä tuttuja nimiäLue lisää »