Mainos

Xbox360: NHL13 GM Connected-liigan pelien analysoinnit ja jälkipelit. #2

  • 55 318
  • 896

Kiekkomies_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings
Täällä suunnalla alkaa menemään pää sopivasti jumiin juuri pleijarien kynnyksellä. Tässä on nyt hävitty Calgarylle ja Edmontonille molemmille 1-0, vaikka hallinta joku 3 minuuttia puolellani.

Mutta. Molemmissa peleissä on lähtenyt äijä saikulle. Brown ensiksi ja sitten Williams, molemmat toki "vain" 4 ottelua mutta missaavat ne kuitenkin kauden tärkeimmät pelit ja suurella todennäköisyysellä myös pleijareiden avauksen.
 

janbo

Jäsen
Bostonissa myös loukkaantumishuolia. Avainhyökkääjäksi noussut Nathan Gerbe on loppukauden lasaretissa. Alkukaudella joukkuetta kantanut ja sittemmin taas puoli kautta vemppaillut Nathan Horton kaavailee kärsivänsä aivovammastaan vielä kymmenen peliä. Ykköstykit rannalla playoffseista, ellei pelit mene pitkälle. Näillä näkymin vastaan luistelee Buffalo Sabres, joka kaatui kenraaliharjoituksessa 2-1 rankkareilla. Tuossa pelissä Gerbe oli vielä kentällä kiemurtelemassa.
 

janbo

Jäsen
Stanley Cup Playoffs, Round 1: Boston Bruins vs. Buffalo Sabres

Pelihaluja ja taistelutahtoa huokuneet joukkueet aloittivat sarjansa lähes heti kun komissaari Pet(ro)mann oli julistanut playoffit alkaneeksi.

Game 1: Bruins lähti kotiedun siivittämänä hakemaan voittoa aggressiivisella pelillä ja se kantoi hedelmaa. Ottelun hahmo oli kotiyleisön rakastama Milan Lucic, joka johdatti hurjavireistä ykköskenttää 2+1 tehoillaan. Ottelu päättyi Bruinsin 4-1 voittoon.

Laukaukset 22-10
Hallinta 10-5

Game 2: Uusi peli, uudet kujeet. Näyttävimmistä kujeista vastasi varmasti Ryan Miller, joka muuten erinomaisen ottelun tiimellyksessä päästi kaksi maalia, jotka tulee muistamaan lopun ikänsä. Ottelun avausmaali syntyi Bruins-hyökkääjien kiekoteltua siniviivalla, jonka jälkeen Patrice Bergeron lähetti rannelaukauksen kohti maalia. Kaikkien yllätykseksi veto painuu Millerin jalkojenvälistä sisään. Miller näytti nollanneen tilanteen otettuaan pari hyvää koppia, mutta toinenkin päästetty oli vähintään erikoinen. Bruins-hyökkääjä ampui p-pisteiden välistä kohti poikittaisliikkeisen Millerin jalkoväliä. Maalivahti liikkuu takaviistoon täysin absurdin näköisesti kyyryssä seisten, räpylä kohotettuna ja längit auki totta kai. Kiekko lipuu five-holesta sisään ja kädet kattoon. Katsoin kerran replayn ja nauroin ääneen n. puoli minuuttia. Toisessa päässä Rask oli fantastinen. Hyvään paikkaan osunut Tuukan kuntopiikki! Bostonille 2-0 voitto.

Laukaukset: 22-16
Hallinta: 8-5

Game 3: Sabres lähti teurastuspuukko kurkullaan ensimmäiseen kotiotteluunsa. Vastaan luistelikin todella terävä Buffalo ja ottelu aaltoili tasaväkisesti puolelta toiselle. Loistavaa maalivahtipeliä molempien tolppien välissä ja summerin soidessa luvut Buffalon hyväksi 2-1.

Laukaukset: 18-23
Hallinta: 5-8

Game 4:

Neljänteen peliin Boston sai tuikitärkeän avausmaalin. Tähän mennessä sarjassa jokaisen ottelun oli voittanut avausmaalin tehnyt joukkue. Ottelu jatkui 1-0 tilanteessa aina kolmanteen erään asti. Sabres joutui nostamaan karvaustaan ja ottamaan riskejä, joten Bruinsille aukeni hyviä vastaiskupaikkoja. Loppuluvut Bostonille 0-3.

Laukaukset: 11-24
Hallinta: 7-4

Ottelusarja päättyi siis voitoin 3-1 ja maalierolla 10-3. Tajusin vasta neljännen pelin jälkeen, että sarja loppui. Jostain syystä luulin että pelataan paras seitsemästä sarjoin.

Iso kiitos Buffalon managerille! Oli oikein viihdyttävää peliä eikä kummempia koiruuksia viljelty kummallakaan puolella. Otteluiden loppua kohti alkoi jostain syystä lagaamaan (1. ja 2. peli), mutta ei mitään dramaattista.
 

Glassjaw

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Columbus lähtee kesälomalle, St. Louis parempi 3-2 otteluvoitin, nousin vielä 2-0 asemasta tasoihin, mutta ei vaan riittänyt puhti. Pelit oli pirun tiukkoja, kolme ekaa tais päättyä 1-0. Ratkaisevassa pelissä oli vielä lopussa 3-2 tilanteessa meikäläisen tasoitus enemmän kuin lähellä, mutta niin vain Halak kesti ja vei STL:n jatkoon. Hyvät ja ennenkaikkea jännittävät pelit, kiitos Petro!

Edit. Ens kaudelle Columbus tarvii kyllä lisää maalintekovoimaa, tuntuu olevan kauheen työn takana välillä maalit. Tai sitten en vaan osaa...
 

Petro

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Louis Blues
Columbus lähtee kesälomalle, St. Louis parempi 3-2 otteluvoitin, nousin vielä 2-0 asemasta tasoihin, mutta ei vaan riittänyt puhti. Pelit oli pirun tiukkoja, kolme ekaa tais päättyä 1-0. Ratkaisevassa pelissä oli vielä lopussa 3-2 tilanteessa meikäläisen tasoitus enemmän kuin lähellä, mutta niin vain Halak kesti ja vei STL:n jatkoon. Hyvät ja ennenkaikkea jännittävät pelit, kiitos Petro!

Edit. Ens kaudelle Columbus tarvii kyllä lisää maalintekovoimaa, tuntuu olevan kauheen työn takana välillä maalit. Tai sitten en vaan osaa...

Näin Blues siis jatkaa 3-2 voitoin seuraavalle kierrokselle. Loistavaa kiekkoa saatiin Columbuksen kanssa aikaiseksi ja kovalla selkärangalla mies nousi vielä mukaan taisteluun. Kiitokset Glassjawille!

Schwartz nostettiin viimeiseen peliin takaisin ykkösvitjaan yhden penkitetyn pelin jälkeen. Mies pelasikin loistavan pelin ottelussa, jossa irtosi 5-2 voitto, joka oli tiukka tosin loppuun asti. Jaroslav Halak, David Backes ja T.Oshie olivat Bluesin kuumimmat miehet.
 

Kiekkomies_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings
Stanley Cup Playoffs, Round 1: Phoenix Coyotes (1.) vs. Los Angeles Kings (8.)

Yleisesti ottaen sarja oli (yllätysyllätys) todella tasainen. Tavoitteena sarjaan oli pitää keskusta ummessa, jottei Phoenix pääse lämämään siitä. Kojootit oli kyllä toivomuslistallani korkealla pleijarivastustajakseni, sen verran hyvät muistot on viime kevään välieristä.

Game 1: Kaksi ensimmäistä erää tasaista. Kingsin kolmonen vie joukkueen johtoon ekan erän loppupuolella. Sen jälkeen ote siirtyi selvästi Kojooteille ja neljä minuuttia ennen loppua täysin ansaittu 2-1 maali siirretyn rangaistuksen aikana kotijoukkueelle. Koko peliä varjosti varovainen pelaaminen ja ei uskallettu edes karvata kunnolla.

3-1
9.56-5.46
21-13

Game 2: Viime pelin tappiosta sisuntuneena lähdettiin tähän peliin tappamisen meiningillä ja "pakko voittaa tää peli". Kaksi ensimmäistä erää olikin Kingsin heiniä, laukaukset meni 4-17 vierasjoukkueelle. Ensimmäisessä erässä Chris Kreider vei Kopitarin ja Carterin syötöistä vierasjoukkueen johtoon. Kolmannen erän melkein puolessa välissä ykköskenttä iski jälleen, Kreider passasi Kopitarille tyhjän maalin ja C-rinnassa Anze heitti sisään. Phoenix tuli vielä alivoimalla ajassa 54.18 maalin päähän, mutta vierasjoukkueen johto piti. Tärkeä voitto koko kevään kannalta.

1-2
6.28-7.10
8-32

Game 3: Joukkueen kapteeni Dustin Brown tulee takaisin ja miehelle C-rintaan itse oikeutetusti. Tasainen ottelu, jossa kotijoukkue menee kevään yllättäjän Anthony Stewartin (2+1, syrjäytti Luke Adamin kolmosesta kun loukkaantuneet tulivat takaisin) lämärimaalilla johtoon toisen erän lopulla. Kolmannen erän melkein puolivälissä oivaan kevätvireen löytänyt Anze Kopitar lämää muistaakseni vastapallosta 2-0, kun Kreider jakaa kiekko kulmasta. Viimeisellä minuutilla Kopitar kaunistelee ohjauksella lukemia 3-0:aan.
Kotikentälle tultiin "kuka on kuningas?!"-teemalla ja taklaukset menivät mustille 12-4.

3-0
7.00-8.32
23-14

Game 4: Justin Williams palaa rosteriin. Sarjan tasaisin ottelu ja ihan kumpi tahansa olisi voinut voittaa. Toki kotijoukkueen peliä sotki lukuisat jäähyt (vastustajalla 11 laukausta ylivoimalla, 2x2min, 2+2min). Kolme kuitenkin toisessa erässä ja ensimmäinen boksi oli 2+2, josta Phoenix armotta rokotti. Peliin päästiin kuitenkin Carterin ehkä hieman räkäisellä maalilla: mies veti, kiekko jäi pomppimaan lihamuuriin ja mies seuraa kiekkoaan ja vetää uudelleen maaliin. Kaikki hyväksytään, tämä on pleijarikiekkoa! Kolmanteen erään lähdettiin ajatuksella "paineet on vastapuolella" ja täytyy sanoa että nyt en edes muista millainen oli Anze Kopitarin 2-1 maali ensimmäisessä vaihdossa. Tästä kolme minuuttia Justin Williams polkee laidalta, vetää ja kevään yllättäjä Stewart on sutimassa riparit sisään. Tästä viisi minuuttia ja kakku Phoenixillle, Richards voittaa aloituksen, Gleason levittää ja Doughty lämää suoraan syötöstä mihin Richards ehtii ohjaamaan, 4-1.

4-1
7.39-7.37
19-21

Näin Los Angeles Kings etenee Lännen välieriin ja näytti jälleen kerran, että pleijaripelit ovat aivan eri maailma kuin runkosarjapelit. Täältä suunnalta lähtee myös kiitosta Rungaballelle, oli mukava pelata kanssasi!

Sarjan onnistujia ovat ykköskenttä Kreider-Kopitar-Carter, johon Carter vaihdettiin Game 1 jälkeen Adamin paikalle. Kolmoskenttä toi hyvin laajuutta ja pakistossa nimet Gleason & Sauer kyllä näyttivät kuka on isäntä (etenkin Staplesissa). Kakkoskentässä Penner-Richards-Brown on vielä valtava määrä lunastamatonta potentiaalia. Tietysti Quick oli hyvä, vissiin 4. torjuntaprosenteissa viimeisen pelin jälkeen. On sekin vaan kevään mies.
 

Petro

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Louis Blues
Näin saatiin siis myös Blues-Avalanche sarja pelattua, mikä meni Coloradolle 2-3.

Tilastot lyhyesti:

Game 1: 8.27-8.54 ja kudit 17-10
1-0

Game 2: 9.42-9.14 ja kudit 18-9
6-0

Game 3: 7.06-7.16 ja kudit 16-10
0-1

Game 4: 4.42-11.18 ja kudit 14-8
0-1

Game 5: 5.00-10.40 ja kudit 21-11
1-3


Teemana oli, että annetaan miehen pyöriä kulmissa ja ei kauheasti karvata juuri noiden viivelähtöjen takia. Oikeastaan kaikissa peleissä tässä onnistuttiin varsin hyvin, mutta ymmärrän juuri Vancoverin kannan tässä. Tappioasemassa oli kohtuu vittumaista pelata, kun tarvitsisi saada tasoitusta iskettyä ja suurin osa ajasta menee noihin viivelähtöihin (aikalailla Sihvosen pelikirjaa, mutta vielä hitaampana). En myös meinannut uskoa kahdessa viimeisessä pelissä Schneiderin otteita, loistopaikkoja oli vaikka millä mitalla, mutta mies tuntui tyhjästä saavan nekin kiinni. Viimeisen pelin toinen omiin taas oli jotain aivan päinvastaista, laidasta läpi tullut Hall(?) veti kiekon suoraan Halakin patjoihin mistä se kuitenkin lurpsahti maaliin.

No tuli voitto miten tuli, niin sillä pääsee jatkoon ja muulla ei ole merkitystä enää viikon päästä. Purkauduttu on nyt ja ollaan hetki taas erossa tästä EA:n rakkaasta pelistä, vaikka tiukkaa tekeekin!! :) Onnittelut Dissonansille ja kiitos peleistä.

E: Ihan kohtalaisen hyvä kausi nuorelta nipulta.
 
Viimeksi muokattu:

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Näin saatiin siis myös Blues-Avalanche sarja pelattua, mikä meni Coloradolle 2-3.

Tilastot lyhyesti:

Game 1: 8.27-8.54 ja kudit 17-10
1-0

Game 2: 9.42-9.14 ja kudit 18-9
6-0

Game 3: 7.06-7.16 ja kudit 16-10
0-1

Game 4: 4.42-11.18 ja kudit 14-8
0-1

Game 5: 5.00-10.40 ja kudit 21-11
1-3

Tuon toisen matsin osalta täytyy huomioida se seikka, että koska tajusin kellon olevan aivan liikaa, sekä peli oli kolmannen erän ensimmäisellä neljänneksellä/kolmanneksella jo 4-0, pistin ohjaimen pöydällä ja rupesin valmistautumaan lähtöön. Tämä siis selittää ainakin toisen maalin ja nuo hallintalukemat (koska käytännössä vähintään puolet kolmannesta erästä Blues pelasi minun päädyssä). Tästä siis nähdään, että hallinnat kaikissa matseissa menivät minulle - osassa jopa aivan selkeästi. Laukaukset menivät selkeästi Bluesille, mutta eipä ne kaikki huippupaikoilta olleet, osa tietenkin.

Teemana oli, että annetaan miehen pyöriä kulmissa ja ei kauheasti karvata juuri noiden viivelähtöjen takia. Oikeastaan kaikissa peleissä tässä onnistuttiin varsin hyvin, mutta ymmärrän juuri Vancoverin kannan tässä. Tappioasemassa oli kohtuu vittumaista pelata, kun tarvitsisi saada tasoitusta iskettyä ja suurin osa ajasta menee noihin viivelähtöihin (aikalailla Sihvosen pelikirjaa, mutta vielä hitaampana).

No sinäänsä vissiin onnistui, kuitenkin kahta maalia (Legwandin ylivoimaosumaa sekä Duchenen purjehdusta, josta lisää jäljempänä) lukuunottamatta, jokainen maalini tuli päätypelaamisen kautta. Tolpatkin kilisivät ainakin neljännessä matsissa kahteen kertaan.

Pelityyliini totean sen, että pelaan erittäin varovaisesti pelitilanteesta huolimatta (myös siis tappioasemassa, joskin johtoasemassa alitajuisesti virheitä vältellään varmasti erityisesti), mutta kyllä myös lähden nopeasti, jos paikka aukeaa. Jos taas trap on jo päällä, niin pidän kiekon niin kauan, kunnes sieltä tulee aukko, josta pääsee alueelle. Tämä nyt on selkeätä jatkumoa omalle puolustuspelaamiselleni. Se on ehdottomasti vahvinalueeni, joten tottakai rakennan pelini sen ympärille.

En myös meinannut uskoa kahdessa viimeisessä pelissä Schneiderin otteita, loistopaikkoja oli vaikka millä mitalla, mutta mies tuntui tyhjästä saavan nekin kiinni. Viimeisen pelin toinen omiin taas oli jotain aivan päinvastaista, laidasta läpi tullut Hall(?) veti kiekon suoraan Halakin patjoihin mistä se kuitenkin lurpsahti maaliin.

Kahdessa ensimmäisessä Halak torjui kaiken, mutta sen jälkeen Halak oli kuolevainen ja Schneider palasi tasollensa. Joskin taisimme seurata eri matsia, sillä Hall ei maalia tehnyt, vaan sen teki Duchene. Maali tuli yksinkertaisesti siten, että Duchene purjehti neljän miehen välistä ja laukoi Halakin putkista suoraan sisään. Mitään laidan läpi tulemista ei kyllä tapahtunut, eikä kiekko edes osunut Halakiin vaan meni suoraan putkista sisään.

Eka matsihan ratkesi siihen, että kun Schneiderilla oli kiekko ja muistaakseni Giordano oli luistelemassa maalin taakse, päätin pistää kieko peliin. Kuitenkin Giordano luisteli omaa maalia päin, jolloin kiekko meni vapaana olevalle Backesille. Giordano oli edelleen maalivahdin ja maalin välissä, jolloin Schneider ei päässyt omalle paikalleen. Backes ampuu tolppaan miinuskulmasta, josta kiekko ILMASSA menee spagaatissa olevan Schneiderin KANTAPÄÄSTÄ suoraan maaliin.

Kuitenkin olen tyytyväinen että tässäkin ottelusarjassa lopulta malttini piti ja ykköskenttä (joskin tehden vain yhden maalin!) sai aina vaarallisen pyörityksen aikaiseksi.

Enpä olisi konffifinaaleihin ehkä uskonut kauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, mutta mitään hävittävää ei ole - eikä ole ollut pitkään aikaan!

No tuli voitto miten tuli, niin sillä pääsee jatkoon ja muulla ei ole merkitystä enää viikon päästä. Purkauduttu on nyt ja ollaan hetki taas erossa tästä EA:n rakkaasta pelistä, vaikka tiukkaa tekeekin!! :) Onnittelut Dissonansille ja kiitos peleistä.

Kiitoksia myös sinne suuntaan, tiukka sarja oli ja tällä kertaa kääntyi itselleni.
 

Kiekkomies_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings
Kings liittyy myös muiden kanssa kesälomille. Tuli otettua Detroitilta 3-0 pataan. Miehen tökkimispeli on jotain aivan uskomatonta, miksei vittu niistä tulee edes boksia. Sen lisäksi mies pääsi lyömään varmaan 70% maaleista tyhjään verkkoon, oli sitten kiekko kimmonnut pakistani tai riparista.

Ensimmäisessä ottelussa oli kyllä jäätävää viimeistelyä, eka kymppi ja 3-0 taululla. Ihan ok maaleja. Sain ekan erän loppuun vielä toivonkipinän, mutta ei siitä mitään hyötyä ole kun vastustajalle pomppii niin saatanasti. Loppulukemat 7-4.

Game 2 johdin 0-1 aina 57 minuutille asti, jolloin oma virhe kostautui ja 1-1. Detroit voitti ottelun toisessa jatkoerässä kunnon pomppumaalilla.

Game 3 taas eka kuti, Datsjuk vetää logoon, mutta Quick päättää rinnan kautta torjuta kiekko maaliin. En tiedä onko kyse jäätävästä viimestelystä vai huonosta maalivahtipelistä. Tais päättyi loppujen lopuksi pomppumaalien ansiosta 0-5, tosin meni kuppi nurin kolmannessa erässä ja lopetin pelaamisen.

Ensi kaudeksi tulossa muutoksia.
 

Petro

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Louis Blues
Tuon toisen matsin osalta täytyy huomioida se seikka, että koska tajusin kellon olevan aivan liikaa, sekä peli oli kolmannen erän ensimmäisellä neljänneksellä/kolmanneksella jo 4-0, pistin ohjaimen pöydällä ja rupesin valmistautumaan lähtöön. Tämä siis selittää ainakin toisen maalin ja nuo hallintalukemat (koska käytännössä vähintään puolet kolmannesta erästä Blues pelasi minun päädyssä). Tästä siis nähdään, että hallinnat kaikissa matseissa menivät minulle - osassa jopa aivan selkeästi. Laukaukset menivät selkeästi Bluesille, mutta eipä ne kaikki huippupaikoilta olleet, osa tietenkin.



No sinäänsä vissiin onnistui, kuitenkin kahta maalia (Legwandin ylivoimaosumaa sekä Duchenen purjehdusta, josta lisää jäljempänä) lukuunottamatta, jokainen maalini tuli päätypelaamisen kautta. Tolpatkin kilisivät ainakin neljännessä matsissa kahteen kertaan.

Pelityyliini totean sen, että pelaan erittäin varovaisesti pelitilanteesta huolimatta (myös siis tappioasemassa, joskin johtoasemassa alitajuisesti virheitä vältellään varmasti erityisesti), mutta kyllä myös lähden nopeasti, jos paikka aukeaa. Jos taas trap on jo päällä, niin pidän kiekon niin kauan, kunnes sieltä tulee aukko, josta pääsee alueelle. Tämä nyt on selkeätä jatkumoa omalle puolustuspelaamiselleni. Se on ehdottomasti vahvinalueeni, joten tottakai rakennan pelini sen ympärille.



Kahdessa ensimmäisessä Halak torjui kaiken, mutta sen jälkeen Halak oli kuolevainen ja Schneider palasi tasollensa. Joskin taisimme seurata eri matsia, sillä Hall ei maalia tehnyt, vaan sen teki Duchene. Maali tuli yksinkertaisesti siten, että Duchene purjehti neljän miehen välistä ja laukoi Halakin putkista suoraan sisään. Mitään laidan läpi tulemista ei kyllä tapahtunut, eikä kiekko edes osunut Halakiin vaan meni suoraan putkista sisään.

Eka matsihan ratkesi siihen, että kun Schneiderilla oli kiekko ja muistaakseni Giordano oli luistelemassa maalin taakse, päätin pistää kieko peliin. Kuitenkin Giordano luisteli omaa maalia päin, jolloin kiekko meni vapaana olevalle Backesille. Giordano oli edelleen maalivahdin ja maalin välissä, jolloin Schneider ei päässyt omalle paikalleen. Backes ampuu tolppaan miinuskulmasta, josta kiekko ILMASSA menee spagaatissa olevan Schneiderin KANTAPÄÄSTÄ suoraan maaliin.

Kuitenkin olen tyytyväinen että tässäkin ottelusarjassa lopulta malttini piti ja ykköskenttä (joskin tehden vain yhden maalin!) sai aina vaarallisen pyörityksen aikaiseksi.

Enpä olisi konffifinaaleihin ehkä uskonut kauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, mutta mitään hävittävää ei ole - eikä ole ollut pitkään aikaan!



Kiitoksia myös sinne suuntaan, tiukka sarja oli ja tällä kertaa kääntyi itselleni.


Enpä jaksa kauheasti ottaa kantaan muuta kuin muutamaan asiaan. Eriksson teki tuon ensimmäisen maalin, jonka ihan itse lahjoitit minulle maalivahdilla suoraan lapaan. Ja jos kutsut tuota kulmissa pyörimistä ja laukausten häviämistä joka pelissä reilusti hallinaksi, niin olkoon se niin. Mielestäni on kuitenkin hiukan eri asia koppaako molari 9 kertaa vai 21 kertaa, missä muutama huippupelastus. Toki jos tuo on miehen normaalitaso niin onhan se hienoa, Halak oli myös ihan perusvarma, toki ylitti tasonsa.Kuten sanottu ketään ei välitä viikon päästä siitä, miten voitto on tullut tai millä pelityylillä, niin en jaksa siihen enää myöskään kantaa ottaa.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Enpä jaksa kauheasti ottaa kantaan muuta kuin muutamaan asiaan. Eriksson teki tuon ensimmäisen maalin, jonka ihan itse lahjoitit minulle maalivahdilla suoraan lapaan. Ja jos kutsut tuota kulmissa pyörimistä ja laukausten häviämistä joka pelissä reilusti hallinaksi, niin olkoon se niin. Mielestäni on kuitenkin hiukan eri asia koppaako molari 9 kertaa vai 21 kertaa, missä muutama huippupelastus. Toki jos tuo on miehen normaalitaso niin onhan se hienoa, Halak oli myös ihan perusvarma, toki ylitti tasonsa.Kuten sanottu ketään ei välitä viikon päästä siitä, miten voitto on tullut tai millä pelityylillä, niin en jaksa siihen enää myöskään kantaa ottaa.

Lainasin sinulta tuota tilastokohtaa, johon kommentoin. Kontekstihuomioiden tarkoitin tilastollista hallintaa tietenkin.

Jos Giordanoa käskyttänyt tekoäly olisi tehnyt niinkuin olettaa voi (mennyt sinne maalin taakse/kulmalle, jonne oli menemässä), niin olisi Schneiderilta sen kiekon saanut. Kuitenkin päätti aivopieruilla ja lähteä luistelemaan yhtäkkiä omaa maalia päin, jolloin oli Schneiderin ja maalin välissä, eikä Schneider päässy takaisin paikalleen. Siitä sitten pomppu tolpan ja kantapään kautta, niin eiköhän ottelusarjan omituisin maali ollut siinä, varsinkin kun oli ottelun ainoa maali.

Onhan se tilastollisesti eri asia, montako on torjunut. Kuitenkin valtaosa laukauksista tuli hyvin kaukaa tai pienestä kulmasta. Ei kaikki, mutta valtaosa. Itse ammun taas aika vähän, mutta harkitusti. Schneider taisi olla ihan runkosarjassakin maalivahtitilastojen top-3:ssa. Toisaalta toisessa liigassa Nabokov on itselläni myöskin tilastojen top-3:ssa. Väitän itse, että pelityylillä on iso vaikutus siihen, miltä maalivahtien tilastot näyttävät.

Pakko nyt vielä kommentoida pelityyliäni, niin aina saan siitä palautetta sillon, kun voitan. Jos häviän tai olen häviöllä ei kukaan siitä mitään sano. Harvemmiten pelityylini edes ketään haittaa, jos olen häviöllä (tietenkin sen takia, koska se on vastustajan etu). Sitä tuskin kuitenkaan kukaan väittää, ettenkö pelaisi johdonmukaisesti samalla tavalla, oli tilanne mikä tahansa.
 

Kiekkomies_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings
Pakko nyt vielä kommentoida pelityyliäni, niin aina saan siitä palautetta sillon, kun voitan. Jos häviän tai olen häviöllä ei kukaan siitä mitään sano. Harvemmiten pelityylini edes ketään haittaa, jos olen häviöllä (tietenkin sen takia, koska se on vastustajan etu). Sitä tuskin kuitenkaan kukaan väittää, ettenkö pelaisi johdonmukaisesti samalla tavalla, oli tilanne mikä tahansa.

Niin, ehkä ketään ei vaan kiinnosta valittaa siitä. Itse en ainakaan jaksa sellaisesta enää valittaa, nytkin pakko kommentoida tähän koska todennäköisesti pidät itseäsi tällä hetkellä jumalana. Miettisin itse äsken, että ihan hyvä ehkä että tippusin nyt, koska mielenterveyteni ei todellakaan olisi kestänyt pelityyliäsi.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Niin, ehkä ketään ei vaan kiinnosta valittaa siitä. Itse en ainakaan jaksa sellaisesta enää valittaa, nytkin pakko kommentoida tähän koska todennäköisesti pidät itseäsi tällä hetkellä jumalana. Miettisin itse äsken, että ihan hyvä ehkä että tippusin nyt, koska mielenterveyteni ei todellakaan olisi kestänyt pelityyliäsi.

No pointtihan oli, että kiinnostus kasvaa yllättäen, kun tulee turpaan. Se on aika inhimillistä. Kuitenkin tuntuisi absurdilta, jos joku käskisi minun pelata tappioasemassani enemmän hyökkäävää peliä. Minun tietenkin KANNATTAISI muuttaa pelityyliä tappioasemassa, mutta niin monipuoliseen pelaamiseen ei omat eväät riitä. Täytyy pelata vahvuuksilla, ei auta muu.

Mistä ihmeestä tämä Jumala-juttu tuli? Kyllähän sitä perkele pitää tyytyväinen olla, jos kerta kauden ekan kolmanneksen jälkeen oltiin konffin häntäpäässä, mutta rosteri- ja pelitapamuutosten jälkeen ollaan nyt konffifinaaleissa. Kuitenkin molemmat sarjat ovat olleet erittäin tasaisia ja olisin voinut hävitä yhden matsi enemmän aivan hyvin. Tämän olen tuonut esille niin täällä kuin vastustajille privana livessä. Jos nyt löydät viesteistäni jotain johonkin muuhuun viittaavaa, niin toki toivon, että laitat tähän esille.

Henkinen edge ollaan näköjään jo saatu osasta pelaajista, jos mielenterveys on koetuksella edes ajatuksesta pelata itseäni vastaan. :) Toki asia olisi eri, jos jatkuvasti käyttäisin jotain glitchejä tai muuta spämmäämistä otteluissa. Käsittääkseni en kuitenkaan näin tee, mutta jos esim. Kiekkomiehelle tulee jotain mieleen, niin laittaa tänne vain, niin puretaan koko asia halki, poikki ja pinoon.
 

Kiekkomies_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings
Toki asia olisi eri, jos jatkuvasti käyttäisin jotain glitchejä tai muuta spämmäämistä otteluissa. Käsittääkseni en kuitenkaan näin tee, mutta jos esim. Kiekkomiehelle tulee jotain mieleen, niin laittaa tänne vain, niin puretaan koko asia halki, poikki ja pinoon.

En ole missään vaiheessa sanonut, että teet jotain bugimaaleja. En ole. Mutta mielestäni sitä ei edes tarvi mainita, koska se on itsestään selvää liigassamme. Se mikä itseäni vituttaa (ja voin kuvitella Petron tuntemukset, voin myös kuvitella meidän Lännen finaalin), niin nuo hitaat lähdöt. Ei siinä mitään, ne vituttaa ja pelaat tyylilläsi.
Toinen seikka, kun kaudella pelattiin vastakkain niin ei paljon syöttöpeliä näkynyt. Aika lailla se peli oli sellaista syötetään laitaan, mennään sieltä sisään, jos ei päästä keskelle ajaudutaan kulmaan, pyöritään siellä, pyöritään siellä, pyöritään siellä, ajetaan keskelle (etenkin Duchenen kanssa) ja vedetään. Kiekko tulee keskialueelle, lähdetään omiin päin ja vaihdetaan. Vaihdon voi tehdä myös kun on paineistamassa.

Mutta olet finaaleissa ja minä en. Omanikaan peli ei ole täydellistä, mutta sanoin vaan että sinun pelityylisi vituttaa, koska sanoit että kukaan ei siitä kitise.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Se mikä itseäni vituttaa (ja voin kuvitella Petron tuntemukset, voin myös kuvitella meidän Lännen finaalin), niin nuo hitaat lähdöt. Ei siinä mitään, ne vituttaa ja pelaat tyylilläsi.

Jokainen tietää, että tässä pelissä "kiekko päätyyn ja perään" -taktiikka on todella hankalasti toteutettavissa. Jos siis vastustajalla on täysi trap päällä, sinulla on vaihtoehtoja joko juosta sitä päiten ja menettää kiekko tai sitten koittaa murtaa sieltä kohta. Koska omat tekoälypelaajat ovat varsin passiivisia vastustajan sinisellä sekä vastustajan tekoäly pelaajat myöskin, kestää tämän reiän löytäminen yleensä hetken ja kiekkoa pitää liikuttaa ylös-alas, vasemmalle-oikeelle. Kyse on siitä, että mielummin vien itse kiekon alueella kuin annan sen vastustajalle.

Toinen seikka, kun kaudella pelattiin vastakkain niin ei paljon syöttöpeliä näkynyt. Aika lailla se peli oli sellaista syötetään laitaan, mennään sieltä sisään, jos ei päästä keskelle ajaudutaan kulmaan, pyöritään siellä, pyöritään siellä, pyöritään siellä, ajetaan keskelle (etenkin Duchenen kanssa) ja vedetään. Kiekko tulee keskialueelle, lähdetään omiin päin ja vaihdetaan. Vaihdon voi tehdä myös kun on paineistamassa.

Tämä riippuu hyvin paljon siitä, että miten vastustaja pelaa. Mielestäni laidasta sisään meneminen on aika loogista, koska yleensä laidoissa on enemmän tilaa kuin keskellä. Toki jos keskellä on tilaa, niin sieltä mennään, mutta harvemmin on.

Jos kulmassa vastustaja tulee päälle kovinkin aggressiivisesti ja Duchenella on kiekko, niin helpointa on silloin koittaa luistelemalla saada tilaa (Duchene kun on varsinkin kulmissa aivan helvetin hyvä. Täytyy tosin mainita, että Duchene syötti yli 40 maalia kaudella ja teki 27, eli tuskin pelkästään sillä keskelle ja laukausta hain koko aika). Jos taas vastustaja on passiivisempi, niin silloin syötellään. Haluaisin, että Petro antaa mielipiteensä tähän. Petro pelasi aika passiivisesti, kun olin kulmissa. Tällöin kyllä syöttelin myös varsinkin viivalle. Kenttäni pelaavat myös eri taktiikoilla, mikä vaikuttaa asiaan. Eli siis Petrolle kyssäri, että enkö ollenkaan syötellyt hyökkäyspäässä? Toisaalta, jos sieltä tulee 3 äijää päälle, jolloin maalinedustalla loogisesti on vähemmän miehiä, ja itselläni on joko vahva tai ketterä kaveri, niin kuljetan sektorille. Esim. viidennen pelin 3-1 maali tuli siten, että Bluesilta tuli 2-3 äijää jostain syystä Olverin (pieni kääpiö) päälle kulmaan, josta oli helppo ne kiertää ja päästä b-pisteiden väliin.

Vaihdot taas ovat sellainen asia, josta tulee aivan älyttömästi maalintekopaikkoja omaan päähäni. Ne ovat siis niin sanottuja täysin turhia riskejä. En käytännössä saa siitä mitään (paitsi annan kiekon vastustajalle) jos vaihdan, kun olen hyökkäämässä. Mielummin pidän kiekon, vaihdan ja hyökkään tuoreilla jaloilla. Jos taas takakarva on todella kaukana, ja kenttä on hyvin väsynyt vaihdan yleensä hyökkääjät siinä tilanteessa.

Mutta olet finaaleissa ja minä en. Omanikaan peli ei ole täydellistä, mutta sanoin vaan että sinun pelityylisi vituttaa, koska sanoit että kukaan ei siitä kitise.

Niin, kukaan ei siitä kitise silloin kun voittaa. Se on mitä sanoin. Ei kukaan ole minulle lähettänyt viestiä tyyliin "Helvetti mua vitutti ne sun hitaat lähdöt, kun olin voitolla".
 

Petro

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Louis Blues
Dissonanssi; kirjoitti:

En missään nimessä ole viitannut missään, että käyttäisit glitchejä yms. Pelityylisi vain on välillä varsinkin juuri tappioasemassa vittumainen. Kuitenkin olet sillä playoffeissa ja tosiaan kalsi sarjaa voittanut ja oli se tavalla tai toisella, niin ole tyytyväinen. Vilpittömästi onnitelin jatkoon pääsystä ja mitään minulla ei henkilökohtaisesti ole sinua vastaan. Olen mielestäni sinua osakseni myös jossain asiassa yrittänyt kauden aikana auttaa. Ei muuta kuin onnea konfrenssifinaaliin!
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
En missään nimessä ole viitannut missään, että käyttäisit glitchejä yms. Pelityylisi vain on välillä varsinkin juuri tappioasemassa vittumainen. Kuitenkin olet sillä playoffeissa ja tosiaan kalsi sarjaa voittanut ja oli se tavalla tai toisella, niin ole tyytyväinen. Vilpittömästi onnitelin jatkoon pääsystä ja mitään minulla ei henkilökohtaisesti ole sinua vastaan. Olen mielestäni sinua osakseni myös jossain asiassa yrittänyt kauden aikana auttaa. Ei muuta kuin onnea konfrenssifinaaliin!

Varmasti hieman ylitulkitsin viestiäsi (varsinkin, kun luin sen alkuperäisen, jota muokkasit sitten), vaikka sävy selitty täysin jo hallussa olleen sarjan kääntymisestä lopulta tappioon. En yhtään ihmettele, että pelityylini on "vittumainen" koskan pyrin pelaamaan vastustajan kannalta vaikealla tavalla. Osasyy on se, että Coloradon paska runko pakotti pelaamaan tietyllä tavalla ekalla kaudella (siis itselle tehokkalla tavalla). Olen tätä pelityyliä sitten jalostanut ja joukkuetta sitä tukien rakentanut. Siitä olen tyytyväinen, että olen huonoista rakennuspalkoista huolimatta pystynyt kokoamaan parissa kaudessa itselle tehokkaan jokkueen. Toisessa liigassa pelaan San Josella, ja vaikka joukkueessa on mm. Gaborik, Marleau, Kovalchuk, Duchene, Havlat jne, pidän tätä Coloradon joukkuetta parempana "työnäytteenä".

Ei minullakaan komissaaria kohtaan mitään ole ja arvostin sitä, että vinkkejä annoit runkosarjassa. Toivottavasti jatkossakin tiukkoja, joskin "vittumaisia" matseja edessä! :)

Toisaalta taas Kiekkomiehen viestit olivat aika puhtaita hyökkäyksiä, mutta se kuulunee asiaan, että sellaisia tulee toisinaan.
 

Glassjaw

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pakko sen verran tähän keskusteluun ottaa osaa, että oon jokusessa liigassa tätä pelannu ja vaikka "vittumaisia" pelityylejä tästä kyseisestä liigasta löytyykin muutamalta, niin mun mielestä tää liiga/toi toinen jatkoajan liiga, ovat parhaimpia ja mukavimpia missä ite oon ollut mukana. Vittumaisella pelityylillä nyt niin väliä, kunhan ei käytä hyväkseen bugeja/glitchejä ja niihin ei kyllä tässä liigassa oo tullu törmättyä pahemmin. Tosin saattaa olla, että oon tappiosta vittuuntuneena jollekin avautunu jostain säbäranteesta tai etuyläkulman hakemisesta :D
 

Petro

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Louis Blues

Eihän pelityylissäsi ole mitään väärää, mitä on esimerkiksi puuroranteissa yms. Eikä tarkoitus olla julkisesti lytätä täysin jollakin tavalla, vaan enemmänkin purkaa omaa vitutusta häviöstä johtuen ja ne sattuivat olemaan nuo asiat. On toisaalta hyvä, että liigasta löytyy erilaisia pelityylejä kaikilla tavoilla. Näin liiga on reilusti "värikkäämpi". Oma nopea syöttelypeli hyökkäysalueella ja karvaus eivät sinua vastaan toimineet vaikka paikkoja sainkin luotua, koska etukäteen muutin taktiikat 90% omasta taktiikastasi johtuen. Näin sait siis omalla pelityylilläsi minunkin pelin lukkoon ja voitit. Vaikka sanon sen olevan vittumaista ja monikaan ei siitä pitäisi, niin sillä on nyt tullut hedelmää ja se ei muiden huutelusta katoa mihinkään. Jatkossakin saattaa närkästystä tulla (kun et varmaan tyyliä hyvän kauden jälkeen vaihda) täysin eri kiekkoa pelaavilta, mutta on oma asiasi miten siihen takerrut tai välitätkö siitä. Edelleenkään tarkoitukseni ei ollut vähätellä voittoasi, vaan lähinnä purkaa omaa vitutustani. Siksi kokoajan olenkin vilpittömästi onnitellut.
 

janbo

Jäsen
Stanley Cup Playoffs, Round 2: Boston Bruins - Carolina Hurricanes

Vastakkain asettuivat itäisen konferenssin sijoituksilla 2. (CAR) ja 3. (BOS) playoffseihin lähteneet joukkueet. Runkosarjassa oli neljä kohtaamista, joista voitot menivät tasan 2-2 kolmen ottelun mentyä varsinaista peliaikaa pidemmälle. Carolinan kotietu tarkoitti sarjan avausta Raleighissa.

Game 1: Patrice Bergeron voitti ottelusarjan ensimmäisen aloituksen ja hyökkäys painui kotijoukkueen päätyyn. Maalipaikan jälkeen Carolina riisti kiekon ja piti sitä käytännössä yhtä mittaisesti hallussaan kymmenen minuuttia niin hyökkäysalueella, keskialueella kuin puolustusalueellakin. Hurrikaanin keskellä Bruins näytti lähinnä krapulaiselta karhulta, joka ennemmin työntäisi lättyä suuhunsa kuin koittaisi vipata sen jonkun toisen mailan lusikkapuolelle. Tuukka Rask oli suorastaan maaginen. Ilmeisesti Tuukka oli käskenyt pelaajia pysymään poissa tieltä ja koppaili kaikki one-timerit, jotka suuntasivat kohti maalia. Siitä huolimatta voitto meni ansaitusti kotijoukkueelle.

Maalit: 1-2
Laukaukset: 9-18
Hallinta: 4:34-8:18

Game 2: Toisessa pelissä Carolina oli edellään kuskin paikalla, mutta Boston pysyi jo paljon paremmin mukana. Erikoistilanteet lopulta käänsivät homman vierasjoukkueelle. Tosin ottelun lopussa Boston pelasi ylivoimaa, joka tarkoitti hätäisiä purkukiekkoja omalta alueelta. Bruins kesti Hurrikaanin alivoimavyörytyksen ja kilpikonnaili ison voiton Bostoniin.

Maalit: 3-2
Laukaukset 16-19
Hallinta 6:57-7:53

Game 3: Sirkuksen suunnatessa Bostoniin Bruinsin valmennusjohto teki pientä hienosäätöä ketjuihin ja toivoi piristystä joukkueen kiekolliseen peliin. Piristystä tuli, mutta Carolina oli edelleen hallitsevampi osapuoli ja Bostonin mahdollisuudet olivat vastaiskuissa ja ylivoimapelissä. Jännitysnäytelmä ratkesi lopulta kotijoukkueelle jatkoajalla Marc Savardin huudattaessa täpötäyttä kotiareenaa.

Maalit: 1-2 OT
Laukaukset: 18-13
Hallinta: 8:25-5:25

Game 4: Bostonin kannalta todella mieluisa peli, sillä ottelusarja oli katkolla ja peli pelattaisiin kotiareenalla. Ottelu oli hallinnan osilta tasaväkisin kaikista ja tarkka pelaaminen vei lopulta ottelun aina toiseen jatkoerään asti. Patrice Bergeron kyyristyi erän ensimmäiseen aloitukseen. Kiekko puolustajalle, joka käynnistää nopean hyökkäyksen kohti Canes-päätyä. Lopulta Bergeron survoo maalinedushässäkästä kiekon sisään ja halli repeää liitoksistaan kansan hurratessa sankareitaan!

Maalit: 1-2 OT2
Laukaukset: 19-26
Hallinta: 8:29-9:31

Kiitos vastustajalle peleistä. Ottelusarja olisi voinut aivan hyvin mennä toisinkin päin, mutta mahtavassa kevätvireessä oleva Tuukka Rask, sekä joukkueen erinomainen erikoistilannepelaaminen käänsivät nyt sarjan Bostonille. Patrice Bergeron ja Milan Lucic eivät ole hätkähtäneet taitavan ketjukaverinsa poissaoloa, vaan ovat ottaneet entistäkin suurempaa roolia. Nathan Horton tekee vihdoin paluun yli puolen kauden loukkaantumisestaan konferenssifinaalien aikanaan siirtyessä Philadelphiasta Bostoniin.

P.S. Nyt asiaa miettiessäni en ole edes varma kumpi voitti ensimmäisen ja kumpi toisen pelin.
 

Kiekkomies_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings
Täytyy kyllä sanoa, että Bostonin jatkoon pääsy lämmittää mieltä täällä. Vastustajia ei voi ikinä fanittaa, mutta kyllä Boston mun "lempijoukkue" tuolta Idän puolelta on. Tuosta meidän välisestä pokaalitaistosta asti on tullut tarkemmin seurattua Bostonia. Toivottavasti ensi kaudella kohdataan kaksi kertaa, muistaakseni ollaan kohdattu molemmilla kausilla vain kerran ja molemmissa Kings on ollut vierailijana.
Joukkueen tulosyksikön Nathan Horton on tainnut olla liigamme aikana enemmän sairastuvan puolella kuin pelikentällä ja muistaakseni Lucic oli myös viime kaudella todella pitkään sivussa. Nyt puuttuu Nathan Gerbe.

Menehän janbo päätyyn asti!
 

janbo

Jäsen
Täytyy kyllä sanoa, että Bostonin jatkoon pääsy lämmittää mieltä täällä. Vastustajia ei voi ikinä fanittaa, mutta kyllä Boston mun "lempijoukkue" tuolta Idän puolelta on. Tuosta meidän välisestä pokaalitaistosta asti on tullut tarkemmin seurattua Bostonia. Toivottavasti ensi kaudella kohdataan kaksi kertaa, muistaakseni ollaan kohdattu molemmilla kausilla vain kerran ja molemmissa Kings on ollut vierailijana.
Joukkueen tulosyksikön Nathan Horton on tainnut olla liigamme aikana enemmän sairastuvan puolella kuin pelikentällä ja muistaakseni Lucic oli myös viime kaudella todella pitkään sivussa. Nyt puuttuu Nathan Gerbe.

Menehän janbo päätyyn asti!

Kiitos kannustuksesta! Itseänikin on jurppinut miten vähän itä ja länsi kohtaa toisiaan kauden aikana. Onhan se realistista ja divisioonajaon takia melkein välttämätöntä, mutta kuitenkin. Hortonin tarina viime kausilta on kieltämättä surkea, sillä missattuja pelejä on yli sata. Lucic oli viime kaudella puoli kautta sivussa ja Bergeron 24 peliä, kaikki simuloinneista (+kaikki alle 10 pelin setit joita en muista). Gerben loukkaantuminen vaikka kovasti harmittikin, niin se tuli sentään pelitilanteessa eikä se ole jäänyt kummemmin kaivelemaan. Pittsburghille vielä hatunnosto Dupuis-vuokrasta Hortonin simuvamman jälkimainingeissa. Ilman Pascalia ei olisi edes kahta kentällistä 80+ ovr hyökkääjiä ringissä.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Näin sitten saatiin konffi-finaalit päätökseen ja lopputulemana Denverin pojat kesälomille 3-0 ottelusarjalukemin.

Täytyy kyllä yhtyä aikaisempii kirjoittajiin. Viimeistely oli aivan älytöntä (kirjaimellisesti, tästä jäljempänä) sekä myös puolustaminen oli erikoista, koska taklauksia ei tullut juuri lainkaan vaan kulmaankin tultiin todella aggressiivisesti, mutta lähestulkoon pelkästään pokecheckaamalla. Avain olisi ollut tatin tehokas käyttö, mutta itseltäni se ei oikein luonnistu. Itsekin kyllä pokecheckaan aika paljon, mutta aivan yhtä paljoa en edes itse. Mutta koska ylivoimaa pääsin pelaamaan varsin vähän, myös taitavasti tätä tehtiin.

Tilastot menivät tuttuun tyyliin siten, että hallinta itselleni ja laukaukset vastustajalle. Pelasin myös puolustuspeliäni mielestäni melkein yhtä "hyvin" kuin aikaisemmissa ottelusarjoissa (joskin Datsyuk kyllä kiemurteli välillä aika pahasti, oli jopa Gaborikia "ärsyttävämpi" pelaaja), mutta viimeistely oli tappavaa. Lähestulkoon kaikki paikat hyödynnettiin (normaalilta laukaisusektoriltakin sisään paukku jollain 30% varmuudella), puhumattakaan siitä, että sitten hieman paremmat paikat menivät vieläkin suuremmalla prosentilla. Silmiinpistävää oli se, että kaikissa tilanteissa pelatut paikat eivät olleet edes kovin huiketa, mutta aina löyty (niin alakulmasta kaukaa kuin yläpesästä aivan maalivahdin nokanedestä) tilaa kiekolle. Todellakin tiedettiin joka tilanteessa mihin kannattaa ampua, mikä harhautusliike tehdä jne, jotta maali saadaan. Tässä suhteessa tähänastisista vastustajista ehdottomasti tehokkain.

Muutama maali oli kyllä jo sitten semmoisia, että ne uskomattomuudestaan huolimatta vaikuttivat ihan tarkoituksellisilta yrityksiltä. Datsyuk teki mm. semmoisen maalin, että pienestä kulmasta SYÖTTI maalin sisään taka-alakulmaan, vaikka takakulmallakaan ei yhtään ketään ollut. Joko kyseessä oli puhdas vahinko tai sitten todellakin tiedettiin, mitä tehtiin, koska Schneider tyytyi vaan peittämään etukulmaa kiekon liruessa hitaasti takakulmaan.

Viimeinen matsi oli selkeästi minun matsi, ja tappio siinä kyllä harmittaa kovasti. Ensiksi 2-1 maali tuli siten, että Datsyuk oli pienestä kulmasta nousemassa (ei-hyvä maalintekopaikka), mutta tekoälyn ohjaama Ference päättää heittäytymällä kampata rankkarin, josta tietenkin maali. Kaksi seuraavaa olikin sitten taas näitä "hohhoijaa"-maaleja. Niissä nimittäin molemmat tehtiin miinuskulmaan ajauduttaessa maalivahdin ja tolpan kautta. Samalta puolelta ja vielä samaa harhautusta käytettäen. Oikeastaan ensimmäisessä matsissakin yksi maali oli tällainen, mutta siinä kiekko liikkui maalivahdin kautta toiselle takatolpalle, josta omani sen nokkelasti laittoi sitten sisään). Ottelusarjassa kolme samanlaista (joista kaksi vielä samassa ottelussa), erikoista maalia kuulostaa sattuman piikkiin aika etpätodennäköiseltä, mutta tietenkin mahdolliselta.

Noh, parempi meni ehdottomasti jatkoon, vaikka kaksi ottelua (ensimmäinen ja toinen) tasaisia olivatkin. Joka matsissa 4 omiin, niin ei siinä paljoa selittelylle tilaa jäänyt. Puolustus on ollut vahvuus, mutta aivan tuollaisia ei omat kyvyt kyllä riitä puolustamaan pois. Kuulemma playoff-rupeaman tiukin sarja Detroitilla, mutta saattoi olla vain kohteliasta imartelua. Jännä kyllä nähdä mitä finaaleissa tapahtuu!

Myöhemmin voisi hieman rustailla tuosta kaudesta ylipäänsä, koska tyytyväinen tietenkin täytyy olla ja jatkokin näyttää valoisalta.
 

janbo

Jäsen
Stanley Cup Playoffs, Eastern Conference Finals: Boston Bruins - Philadelphia Flyers

Runkosarjaa koko kauden hallinnut Philadelphia lähti ennakkosuosikkina idän finaaleihin ja pelit alkoivat Phillyn Wells Fargo Centerissä. Runkosarjassa joukkueet kohtasivat neljästi, joista voitot menivät Bostoniin 3-1.

Game 1 @ Wells Fargo Center: Kesler voitti ensimmäisen aloituksen kuten oli voittava monta seuraavaakin. Philadeplhia dominoi kotiluolassaan aloitusympyröitä. Oranssi mylly painuu vierasjoukkueen puolustusalueelle. Lopulta paine purkautuu ja vastahyökkäyksen päätteeksi ykköskenttään nostettu Marc Savard ampuu kiekon p-pisteen kaaren ja siniviivan välistä kohti kilpikäden ylänurkkaa, ja Bernier kaataa kylmää vettä kotiyleisön niskaan hörppäämällä ensimmäisen laukauksen selkänsä taakse. Flyers painoi jatkuvasti hyökkäyksiä Bostonin alueelle, mutta sektoria tiukasti puolustanut vierasjoukkue selvisi paineen alla Raskin ottaessa pari todellista voittavan maalivahdin koppia. Big Steal Bostoniin.

Maalit: 1-2
Laukaukset: 11-16
Hallinta: 9:29-5:42
Läpiajot: 1-2

Game 2 @ Wells Fargo Center: Toisesta osaottelusta muodostui yllättäen runsasmaalinen karnevaali. Phillyn kotiyleisön harmiksi seitsemästä ottelussa tehdystä maalista meni haparoivia kevätjuhlaliikkeitä esittäneen Bernierin taakse. Tyler Seguin rikkoi playoff-kuparisensa tekemällä 3+1.

Maalit: 1-6
Laukaukset: 10-22
Hallinta: 7:47-5:49
Läpiajot: 0-1

Game 3 @ TD Banknorth Garden:Pelit siirtyivät nyt Bostonin kotiareenalle ja Hortonin oli määrä tehdä paluu kaukaloon pitkän ja vaikean aivovammansa jälkeen. Aivovamman jälkiaivovammasyndrooma kuitenkin vaivasi joukkueen lähitulevaisuudessa entisen lääkärin mukaan vielä yhden pelin ajan. Philadelphian maalissa pelasi Niko Hovinen, joka esittikin varmoja torjuntoja vähäisissä Bruinsin tekopaikoissa. Flyers oli koko ottelun ajan askeleen edellä ja voitto meni taas vierasjoukkueelle. Bostonin ylivoimapeli petti totaalisesti, lukujen näyttäessä pelin lopussa 0/7.

Maalit: 1-3
Laukaukset: 12-15
Hallinta: 4:28-7:12
Läpiajot: 0-0

Game 4 @ TD Banknorth Garden: Neljänteen otteluun Boston lähti varovahkosti liikkeelle. Philadelphia haistoi heikkouden ja teki ensimäisessä erässä kaksi maalia. Erätauolla päätettiin laittaa kaikki paukut pesään ja kasvavalla riskillä yrittää vielä vääntää voitto. Tiukka vastakarva hyökkäyspäässä alkoi puremaan ja Marc Savard nostatti kotiyleisön toiveita kaventamalla tilanteen toisessa erässä lukemiin 1-2. Kolmannessa erässä karhulauman intensiivinen peli kostautui ja jäähyjä kasaantui 3. Boston taisteli kaikki alivoimat ja viimeisellä minuutilla myllytti Flyers-päädyssä hakien tasoitusta. Yleisö mylvii hullun lailla ja viesti on selvä: "We want Cup!". Pelikellon tikittäessä vääjäämättömästi kohti nollaa nelosketjun oikea laituri Jordan Caron saa kiekon kulmaväännön päätteeksi haltuunsa ja ottaa päättäväisesti tyhjän tilan pois, laukoo kiekon ylänurkkaan ja vie ottelun jatkoajalle digitaalien pysähtyessä aikaan 10.3sek.

Jatkoajalla molemmat hakivat ratkaisua, mutta Hovisen takana kilahti ylärima ja Raskin takana paukkuivat pleksit. Yksi kiekko livahti Raskin längeistä ja lipui maaliviivalle, josta Dennis Seidenberg kaapaisi sen pois luisteltuaan täysiä päin Raskia ja työntämällä jedikomposiittimailansa tämän vartalon läpi. Ensimmäinen jatkoerä ei tuottanut ratkaisua. Toinen jatkoerä alkoi hyvin samankaltaisena kuin ensimmäinenkin. Healthy Scratch uhan alla ennen peliä ollut Josh Bailey pinkoi laitaa ylös ja sai erinomaisen syötön Cody Fransonilta karaten yksin läpi. Flyers-pakki Gustavsson(?) luistelee kuitenkin Josh Pari Baileyshin kiinni ja taklaa tätä selästä. Kiekko karkaa lavasta, osuu Hovisen patjaan ja kiekko kimpoaa Gustavssonin(?) luistimesta sisään. Ikävä, mutta tyypillinen ratkaisu hienolle matsille. Boston etenee Stanley Cup finaaleihin.

Maalit: 3-2 OT2
Laukaukset: 24-14
Hallinta: 12:55-8:13
Läpiajot: 2-2

Kiitos Phillylle erinomaisen viihdyttävästä ja jännittävästä sarjasta. Bernieristä ei ollut voittavaksi maalivahdiksi ja Savard näytti Hortonille miten aivovammat vaikuttaa peliin tekemällä ottelusarjassa viitisen maalia. Hortonille tosiaan tulee joka pelin jälkeen saikkuun yksi peli lisää. Bugi vai ominaisuus?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös