Se missä Kalunyk on suorastaan raivostuttava pelaaja, on tuo hetkittäinen ylimielisyys ja jonkinlainen laiskuus, kun kaikki ikävät asiat pitäisi selvittää mahdollisimman vähällä vaivalla. Eilen ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta kun Kalu neppailee maailmantähtenä omiaan ja joka myös kostautuu. Mutta että peliälyssä suurimmat puutteet ja ihan jokaisella osa-alueella erittäin kaukana Krallin ja Erosen tasosta... Selvä.
Lainaamani kirjoittajan asenteellisuus kuitenkin sen verran silmiin pistävää että ei ole kovinkaan hedelmällistä vertailla puolustajia enempää keskenään. Sen sijaan hyvin voi todettava että kaikesta huolimatta Kalunyk ei ole ensimmäinen eikä suinkaan viimeinen taitopelaaja, joka aiheuttaa turhaumia lehtereillä. Kyllähän meillä näitä vastaavia on hyökkääjistössä edelleen vaikka Lasch onkin ilahduttavalla tavalla ryhdistäytynyt.
Jossain määrin tekee mieli vielä puolustaa Kalunykia sillä että tuolla on pelikaverit pelanneet hieman eri pelejä, mitä Kalunyk on tottunut vetämään. Tämä lopulta kuitenkin huono veruke, parempaan pitää tästä huolimatta pystyä ja se tulee yhteisen pelitavan kautta. Kalunyk tarvitsee nöyryyttä jos jotain.
Kalynukin luistelu ja liuku on kaunista, poikkeuksellisen kaunista ja se osaa kierrättää sitä helppoa syöttöä hienosti mutta siinä se. Kova laukauskin tuntuu olevan mutta ei tunnu osuvan maalia kohti tai joutuu lataamaan liian kauan että vastustaja ehtii eteen. Siinä voisi olla kova ase jos se saataisi kohdilleen.
On ehkä epäreilua verrata Kraliin joka oli hämmästyttävän kokonaisvaltainen pelaajq Liigaan ja Eroseen joka ei ehkä ollut enää samanlainen pommittaja kuin aiemmin mutta on vanhemmiten saanut johtajuutta ja varmuutta omaan päähän toimien eräänlaisena pelitapaesimerkkinä vaihdosta toiseen ja samalla pyöritti ylivoimaa varmoin ottein.
Kalynuk on selkeästi enemmän yhden kikan heppa joka saisi käyttää enemmän luisteluaan tuodessaan kiekkoa ylös mutta pitäisi jättää kynäillyt ja tunnistaa tilanteita paremmin.
En varsinaisesti ole asenteellinen Kalynukia vastaan vaan sitä vastaan että meidän erittäin kallis ykköspakki on kentällä usein lähimpänä katsomassa vastustajan maaleja ja esityksistä huokuu mainitsemasi laiskuus ja sellainen välinpitämättömyys ja niin pitkään kun tätä tapahtuu tulen asiasta vinkumaan. Sama koskee kaikki muita jotka samaa tekevät.
Eilen Kalpaa vastaan oli kaikkien kolmen Kalpa-maalin aikana kentällä ja suoraan syypää jatkoaikamaaliin ja tänään Jukureita vastaan kahden maalin aikana kentällä eli kahteen viime otteluun seitsemän [7] päästettyä maalia joista viiden [5] aikana Kalynuk on ollut kentällä.
Itseasiassa eniten 5vs5 maaleja on Pelicansilla ottanut vastaan Kangasniemi jolla 20 ja Kalynuk jolla 19. Kummankin kehonkieltä ja neppailua jne olen kritisoinut mutta en ihan syyttä. Odotan molemmilta paljon enemmän kuten odottaa varmasti myös organisaatio joka palkan heille maksaa.
Nyt tässä Jukureita ja eilen Kalpaa vastaan Kalynuk on sentään vastustajan voittomaalin jälkeen ollut selkeästi vihainen itselleen, tai toivottavasti itselleen eikä muille. Se on merkki välittämisestä ja se on tärkeää.