Tai sitten sina et ymmarra analogiaa jossa samasta aineesta valmistettu pieni osa ei tuhoa vahaisella liike-energialla ja massalla paljon isompaa ja vahvempaa osaa. Toki se on yksinkertaistus ja pahvilla mallintaminen ei toimi samassa suhteessa kuin teraksella ja betonilla mallintaminen, mutta saattaa olla hivenen helpompi Gagen kantaa mukanaan.
....
Tunnut julistavan etta terasrakennukset olisivat sellaisia kuolemanloukkuja jotka ovat jatkuvassa romahdusvaarassa pelkan painonsa takia, ikaan kuin unohtaen kokonaan etta se on myos samassa suhteessa kestavaa. Ei niita rakennuksia ole suunniteltu niin etta jos nyt yksi kerros romahtaisikin ja ylla oleva massa putoaisi kerroksen alaspain, se veisi koko saatanan pytingin maahan. Ei todellakaan nain. Mutta argumentointisi vaikuttaa kuitenkin talta, vaikka totuus on aivan toinen.
Huomaa ettei sinulla ole kovinkaan hyvää käsitystä liike-energiasta tai sen määristä. Jos mennään laskuissa ihan yksinkertaisimmillaan niin liikkuvan kappaleen kineettinen energia saadaan seuraavanlaisesta yhtälöstä...
Ek = 0.5 x m x v^2
Jossa kirjaimet edustavat seuraavia asioita
Ek = kineettinen energia
m = kappaleen massa
v = kappaleen nopeus
Tippuvan kappaleen tapauksessa kappaleen nopeus voidaan taas laskea seuraavanlaisella kaavalla...
v = neliöjuuri (2 x g x h)
Ja kaavan kirjaimet tarkoittavat seuraavaa...
g = putoamiskiihtyvyys = 9,81 m/s^2 [tyhjiössä]
h = matka jonka kappale on tippunut
Tehdäänkö sitten olettamus että tuo tornin yläosa romahtaisi 1 kerroksen matkan, ei kinastella tällä kertaa miksi se tippuu todetaan vain että yhden kerroksen rakeenteet pettivät ja tornin yläosa lähti tippumaan, ok? Jotta saataisiin yhden kerroksen korkeus tehdään jälleen muutama arvio. Wikipedian mukaan WTC tuplatornit oli n. 415 m korkeita (kattokorkeus) ja ne oli 110 kerroksisia rakennuksia joten yhden kerroksen korkeus saadaan tietenkin yksinkertaisella jakolaskulla, näin ollen...
h = 415 m / 110 ~ 3,78 m
Ja tällä saamme yhden kerrokseen matkan tippuneen kappaleen nopeudeksi...
v = neliöjuuri (2 x 9,81 x 3,78) ~ 8,6 m/s
(koska ihmiset yleisesti ottaen hahmottaa paremmin nopeuksia kun puhutaan km/h tai mph muodossa niin selvyyden vuoksi tuo nopeus tarkoittaa niissä muodoissa kerrottuna ~ 31 km/h tai amerikkalaisittain ~ 19 mph)
No niin nyt meillä on yhden kerroksen matkan tippuneen tornin yläosan nopeus mutta saadaksemme karkeasti lasketuksi kineettisen energian tarvitsemme jonkinlaisen olettamuksen siitä paljonko ne tornien yläosat painoivat. WTC:n pohjoinen torni sai vaurioita lentokoneen osumasta 77-85 kerroksen välille, näinollen pohjoisen tornin (WTC2) yläosa olisi siis 85 kerroksesta ylöspäin oleva osa joka käsittää kokonaisuudessaan 25 kerrosta. Ja eteläinen torni sai vaurioita 93-99 kerroksen välille, näinollen eteläisen tornin (WTC1) yläosa olisi siis 99 kerroksesta ylöspäin oleva osa joka käsittää 11 kerrosta. Netistä etsimällä löysin tornien massalle tällaisen
lähteen ja sen mukaan tornit painoivat ~ 450 000 000 kg. Jos nyt jälleen tehdään karkea olettamus että tornien massa olisi tasaisesti jakautunutta niin romahtavien yläosien painot olisi seuraavanlaiset...
- Pohjoisen tornin (WTC2) yläosa painaisi tällöin (25/110) x 450 000 000 kg ~ 100 000 000 kg
- Eteläisen tornin (WTC1) yläosa painaisi tällöin (11/110) x 450 000 000 kg ~ 45 000 000 kg
Näinollen kineettiset energiat molempien tornien kohdalla olisi (1 kerroksen tippumisen jälkeen)...
Ek (WTC2) = 0,5 x 100 000 000 x 8,6^2 ~ 3 698 000 000 J ~ 3,698 GJ [gigajoulea]
Ek (WTC1) = 0,5 x 45 000 000 x 8,6^2 ~ 1 664 000 000 J ~ 1,664 GJ [gigajoulea]
Nämä laskut tosin on tarkoituksellisesti yksinkertaistettuja ihan vain selvyyden vuoksi. Ne on siis tarkoitettu vain suuntaa antaviksi ei miksikään suoranaiseksi totuudeksi todellisista energioista. Siltikin voidaan kysyä oliko tornien rakenteet todellakin mitoitettu kestämään tällaisia energioita?
Ja ihan analogiana voitaisiin miettiä seuraavanlaista testiä, sinä varmasti jaksat nostaa helposti ilmaan 20 kg rautaa, kokeileppa tiputtaa samainen 20 kg paino 3,78 metrin matka käsiesi varaan. Mitä luulet käyvän? Kyseiset painot jäävät edelleen helposti käsiesi varaan? Vai et saa pysäytettyä painoja?