WTC-1 ja 2 tapauksissa on liikaa kinasteltavaa, haviavan pieni mahdollisuus sille etta tuollainen tapahtumasarja olisi mahdollinen. Ei se tietenkaan mitenkaan pateva tai jarkeva tapahtumasarja ole, sille ei ole historiassa minkaanlaista ennakkotapausta eika se ole tieteellisesti toistettavissa (mita vaadittaisiin sille etta se olisi edes osittain uskottava ajatus). Se on vaan jannaa etta vaikka kuinka haviavan epatodennakoista se onkin, kuitenkin valtaosa tahan ketjuun kirjoittajista haluaa uskoa juuri tuohon "lottovoittoon".
Voisitko vielä avata tuota. Rakenteiden pettämistä kriittisen jännityksen ylityttyä on tapahtunut maailman sivu, milloin mistäkin syystä (esim. rakennusvirheet, mitoitusvirheet, rakenteiden vaurioitumiset). Toki tämä yksittäinen keissi lentokoneineen on uniikki. Pointtini on se, että mielestäni ns. dominoefektin syntymisen mahdollisuus on toista luokkaa kuin häviävän pieni.
Ensin pitaa ymmartaa rakenne, eli ylaosa oli heikompaa terasta kuin ala-osa. Alaosa oli huomattavasti massiivisempi kuin ylaosa niin kooltaan kuin kestavyydeltaankin. Sen lisaksi ala-osa oli ehja, kun taas ylaosa olisi karsinyt enemman heikennysta (tulipalot) joten se oli senkin osalta heikompi. Sen jalkeen taytyy pitaa mielessa tuo todellinen heikennys, joka ei NIST:n mukaankaan ollut suurta koska palot eivat itse asiassa lammittaneet terasta juurikaan normaalia uunia korkeammaksi.
Uunilämpötiloillakin teräksen kimmomoduuli ja samanaikaisesti kriittinen jännitys pienenee toistakymmentä prosenttia.
Luonnollisesti teräspilareiden poikkipinta-ala pienenee ylöspäin mentäessä, koska tarvittava puristysjännityksen sietokyky pienenee. Pelkästään tornin yläosassa on kuitenkin kyse niin valtavista massoista, jotka nopeuden saadessaan kehittävät luhistuvalle torniosalle erittäin suuren liikemäärän.
Käsittääkseni, korjatkaa, jos olen hakoteillä, rakennusten rakenteiden mitoituksessa otetaan dynaaminen kuormitus huomioon ainoastaan metrojen yms. vastaavien suhteen esimerkiksi asentamalla tärinänvaimentimia pilareihin. Väitän, että tornin alaosaa ei ole mitoitettu tornin yläosan sortumisen aiheuttamaa dynaamista kuormitustilannetta sietämään. Dynaamisten kuormitusten ja impulssien kestävien rakenteiden mitoitusperiaatteet poikkeavat aika tavalla staattisista tilanteista.
Käytetään vaikka seuraavanlaista vertausta; sinulla on lasipöytä, jonka päällä lepää miesten kuula. Rakenne kestää hienosti hajoamatta, mutta antamalla kuulalle nopeutta käy toisin. Tämän jälkeen ajattele tornin sortuvaa yläosaa. Toivottavasti ymmärrät, mitä ajan takaa.
