Mainos

World Cup 2016: Suomi

  • 631 684
  • 2 443
Tila
Viestiketju on suljettu.

aessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL & Elias Pettersson
Yksi maali olisi ollut aika hyvä alku. Ei vaan liike oikein riittänyt vielä ja välillä turhaan sumputti kulmaan kiekon kanssa kun olisi ollut tilaa levittää. Mutta niin ihan mahdottomat saappaat oli Laineella täytettävänä.
 

Wire

Jäsen
Itse en lähtisi katsomaan yksittäisiä pelaajia ja heidän suorituksia. Osoitan sormea suomen ja Euroopan jääkiekolle joka ei ole pystynyt reagoimaan muuttuvaan peliin. Askia pienemmäksi ja vauhtia vauhtia

Lohdutuksen sanoina Ruotsi ja Venäjä on samassa liemessä. Nyt heillä muutamat huippuyksilöt paikkaa.
 
Viimeksi muokattu:

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Kohdattiin muuten hallitseva Stanley Cup -voittaja Murray, maailman parhaaksi tituleerattu joku Lundqvist ja Vezinankin voittanut Bobrovski. Että ei se ollut mikään maailman helpoin tehtävä iskeä niitä maaleja.

Maalivahtietu oli joka pelissä vastustajalla, eikä ollut tuuria maalipaikoissakaan. 3 pelin otannalla huono tehdä syvempiä nalyysejä. Nyt sattui menemään näin.
 

Mark Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
En ole ketjua lukenut ennenkuin nyt pari viimeistä sivua ja se riitti. Kovasti on viime kevät sekoittanut ihmisten päitä. Täällä puhutaan lähinnä siitä, että Ahon ja Laineen olisi pitänyt pystyä ratkomaan näitä pelejä, mutta eihän siellä minusta maaleja tehnyt kukaan kokenutkaan jannu. Paitsi Filppula tilanteessa, jossa peli oli jo ohi.

Pääasia minusta oli nähdä, että nuoret pystyivät täysin pelaamaan tällä tasolla. Kokeneiden kavereiden tuolla olisi pitänyt olla vetureina, mutta eivät siihen pystyneet. Puolustuksesta ei kannata puhua mitään, paitsi että Lepistö oli paras ja Rasmus Ristolaisen pelirohkeus miellytti vaikka virheitä tulikin.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Itselleni tässä suurin pettymys oli Barkov. Kaveri ei oikein saanut mitään vaarallista kiekolla aikaseksi, joku täysin turha jalkakynä kruununa kakussa. Toinen suuri pettymys oli pakisto kokonaisuudessaan(pl Lepistö). Täytyy sanoa että Joulevi toivottavasti kehittyy pakiston todelliseksi johtohahmoksi, koska Ristolaisen hazardi herkkyys on koko uran ollut sitä luokkaa, että tuskin tuosta mitää ykköspakkia tulee. Vatanen oli huono, Määttä oli huono ja Rasse pelasi epätasaisesti. Pakiston surkein osa oli silti Pokka ja miksi tuollainen pakki on edes valittu kisoihin, jolla ei ikinä tule olemaan mitää jakoa päästä pelaamaan säännöllisesti NHL:lään.

Pyyhkeitä myös valmennukselle, että Lainetta peluutettiin kohtuuttoman isossa roolissa. Kyllä Laine olisi pitänyt siirtää johonkin edes kokeiluksi herättäisikö se meidän paperilla parhaan sentterin pelaamaan. Toivottavasti valmennus myös tajusi nyt että Koivu Jokinen osasto alkaa olla nähty isossa roolissa turnauksissa missä parhaat ovat mukana. Koivu johtohahmona on yhä edelleen tärkeä, mutta mitä helvettiä "mr kädet jäätyy" tekee ylivoimalla? Teräväisen penkitys oli myös virhe, mutta sen ymmärtää kun onhan Doskoi etc etc Marjamäelle tutumpia pelaajia, jolloin Teräväisen on pelattava itsensä valmentajan suosioon, ja esiotteluissa Teräväinen ei todellakaan niin tehnyt.
 

Mac^

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara & Suomi lajista riippumatta
Nyt kyllä lainasit mua vähän väärästä syystä.

Ymmärsit väärin tarkoitukseni. Sinua ei ollut tarkoitus kritisoida... (siis mollata niin perkeleesti), vaan tuota toista kirjoittajaa. Otin vain kirjoituksesi mukaan, jotta selviäisi, mihin tuo kyseinen näsäviisastelija vastasi. Sinun juttujasi on päinvastoin ilo lukea!

Pahoittelut silti sinun vetämisestä mukaan.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
@Artturenos En olisi vielä huolissani siitä voiko Ristolaisesta kehittyä ykköspakkia kun ikää ei ole vielä edes 22 vuotta. Harvemmin tulevaisuuden ykköspakit parina ekana kautenaan mitään virheettömiä koneita ovat (paitsi Doughty). Weber ei ollut juurikaan edellä samanikäisenä ja häntä voinee pitää ihan ykköspakkina. Sama koskee Charaa ja lukuisia muita pakkeja. Duncan Keithilläkin kesti aika kauan päästä eliittipakkien joukkoon.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
@Artturenos En olisi vielä huolissani siitä voiko Ristolaisesta kehittyä ykköspakkia kun ikää ei ole vielä edes 22 vuotta. Harvemmin tulevaisuuden ykköspakit parina ekana kautenaan mitään virheettömiä koneita ovat (paitsi Doughty). Weber ei ollut juurikaan edellä samanikäisenä ja häntä voinee pitää ihan ykköspakkina. Sama koskee Charaa ja lukuisia muita pakkeja. Duncan Keithilläkin kesti aika kauan päästä eliittipakkien joukkoon.

No olet aivan oikeassa, että kovin aikaista sanoa mitään. Määtän kehitykseen olen myös hieman pettynyt, mutta rikkonaiset kaudet ovat olleet hänelle ikävä takaisku. Toivottavasti Juolevin ura etenee ilman loukkaantumisia, sillä näen hänessä kaikkein kovimman potentiaalin. Rassessa on myös huima potentiaali, kun saisi tasaisuutta otteisiinsa.
 
Viimeksi muokattu:

Naamavelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Yksi maali olisi ollut aika hyvä alku. Ei vaan liike oikein riittänyt vielä ja välillä turhaan sumputti kulmaan kiekon kanssa kun olisi ollut tilaa levittää. Mutta niin ihan mahdottomat saappaat oli Laineella täytettävänä.

Itse kuvailisin eri tavalla. Laineella oli mieluumminkin melko ennalta arvattavia muuveja laidasta noustessa sekä tietysti laukaisupaikkaa kärkkyessä. Se tekee tilanteen vastustajille helpommaksi puolustaa. Toki ylivoimalla hänen pitää tuolla paikalla ollakin ja vedot voivat hyvin mennä sisälle, vaikka jokainen vastustajan jengissä tietäisikin mitä Laine aikoo tehdä (vrt. Ovie), mutta ehkä niitä muita variaatioita ei tarvinut pelätä niin paljon kuin Capitalsien ylivoimassa.

Sen sijaan Laineen vauhti kaksinkamppailutilanteissa oli yllättävän hyvää, meni usein laidasta ohi voimakkailla potkuilla. Laineen luistelu ei tietty näytä nopealta, iso mies kun on kyseessä. Sen sijaan liian usein hän ajautui siniviivan jälkeen liian lähelle laitaa, hiljensi, eikä oikein tiennyt mitä sen jälkeen kiekolle pitäisi tehdä. Näistä syntyi kiekonmenetyksiä, eikä lähtönopeus puolustussuuntaan ollut ollenkaan niin hanakkaa kuin pitäisi noissa tilanteissa.

Mutta vielä täytyy sanoa, että kyllähän niitä maaleja noista paikoista olisi 2-3 voinut hyvin tulla. Olihan siellä ainakin yksi ylärima ja yksi Lunkan hieno koppi. Lisäksi se kiekon ohi huitaisi tyhjään maaliin. En muista esim. Jokiselta tai edes Barkovilta niin montaa loistopaikkaa. Ainut joka ehkä sai / loi itselleen parempia maalipaikkoja, oli Granlund (loi paljon itse) ja myös Koivu (sai paikkoja enemmän muiden kautta).
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
En muista esim. Jokiselta tai edes Barkovilta niin montaa loistopaikkaa. Ainut joka ehkä sai / loi itselleen parempia maalipaikkoja, oli Granlund (loi paljon itse) ja myös Koivu (sai paikkoja enemmän muiden kautta).

Näin. Vielä on tuo Ruotsi-peli osittain tilastoimatta, mutta eniten paikkoja oli Granludilla ammuttuna+luotuna. Sitten Koivu. Sitten ehkä Filppula tai Laine (Valle syötti todella paljon paikkoja), en tiedä vielä tarkkoja lukuja. Kunhan kerkiää niin pistän näytille kokonaismäärä ja per peliaika ja vielä vaikka erikoistilanteetkin eriteltynä.

Barkov oli ylivoimaisesti suurin pettymys. Olikohan se taas rikki? Kummasti siiirteli ratkaisuvastuuta muille, kun Floridassa ratkoo itse paljon useammin. Kansa vaati peliaikaa mutta ei kyllä noilla ansainnut yhtään enempää Koivun ja Vallen vanavedessä. Kaksi edellämainittua oli selvästi parhaimmat sentterit.
 

riimu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Avs, Preds, Leijonat
Neljän vuoden päästä Suomella on yksi maailman kovimmista joukkueista. Piste. Kovin pelaaja näissä kisoissa oli mielestäni ehdottomasti Granlund Suomen osalta.
 

Knap

Jäsen
Kohdattiin muuten hallitseva Stanley Cup -voittaja Murray, maailman parhaaksi tituleerattu joku Lundqvist ja Vezinankin voittanut Bobrovski. Että ei se ollut mikään maailman helpoin tehtävä iskeä niitä maaleja.

Maalivahtietu oli joka pelissä vastustajalla, eikä ollut tuuria maalipaikoissakaan. 3 pelin otannalla huono tehdä syvempiä nalyysejä. Nyt sattui menemään näin.

En jaksa muokata sun lainausta lyhemmäksi, mutta osu silmään "Maalivahti etu joka matsissa vastustajalla"
Bobrosvkyn Vezinasta aikaa jo 3vuotta, siihen huono tuudittautua. Viime kaudella Korpisalo ryösti 1veskan paikan Bobrovskyltä.
Mielestäni Rask voittaa Bobrovskyn, vaikka tuossa matsissa kävikin toisin.

Lundqvistikin nykyään ailahteleva, vaikka siinä matsissa vetikin jumalamoodilla.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Neljän vuoden päästä Suomella on yksi maailman kovimmista joukkueista. Piste.

Aivan kuten oli tänäkin vuonna. Ne, joilla ei ole yhtä maailman kovimmista joukkueista, eivät ole osallistuneet tähän turnaukseen. Laittaisin silti kysymysmerkin, sillä mitään joukkuetta ei ole, jos ei ole turnaustakaan.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Tehtiinkö pelaajavalinnat sitten väärin? Monet olisivat jättäneet mm. Laineen ulos kisoista, ja mukaan toivottiin mm. Salomäkeä. Jos itse olisin saanut päättää ennen kisoja, niin Korpikosken olisin ehkä korvannut Salomäellä ja Pokan jollakin jämäkämmän oloisella kaverilla - esim. Jaakolalla. Kätisyyksien vuoksi pakkivalinnat olivat kuitenkin aivan loogiset, mutta tällä kertaa Vatanen pelasi alle odotusten ja Pokan taso ei vaan tällä hetkellä riitä. Nuo mainitsemani muutokset ovat kuitenkin kosmeettisia. Ei Suomen joukkuetta olisi millään muutoksilla saatu voittavaksi.

Leijonat Insiden perusteella, ei Jaakolaa edes kovin paljoa pohdittu mukaan, mikä on minulle yllätys. Ennemmin siellä Lindbohmin nimeä heiteltiin ilmoille kuin Jaakolaa. Itse en toki tiedä mitä sisäpiirissä on tapahtunut, mutta niillä tiedoilla millä itse pelaan, olisin valinnut Jaakolan mukaan. Ei se välttämättä (lue todennäköisesti) olisi muuttanut mitään, mutta tosiaan mielestäni mielenkiintoista, että ei edes Jaakolan nimeä nosteltu esiin. Tätä ei pystytä edes perustelemaan sillä, että Jaakolalla ei ole pienen kaukalon kokemusta, koska Ahon ja Laineen kokemukset pienestä kaukalosta ovat myös aika minimaaliset.

Mutta edelleen kritisoin osin hätäisiä valintoja. Alun perin olisi mielestäni pitänyt nimetä suoraan kolme maalivahtia kuten useat muut maat tekivät. Varsinkin, kun Suomen puolustus oli ja on, niin levällään. Vatasen, Ristolaisen ja Määtän jälkeen tulee suuri pudotus. Toki ei nämäkään muutokset olisi mitään muuttaneet, en minä sillä, mutta nyt on hyvä aika pohtia asioita, mitkä oltaisiin voitu tehdä toisella tavalla.

Kokoonpanomuutoksista myös pyyhkeitä valmennusjohdolle. Muutoksia tehtiin valmistavissa otteluissa vähän, mutta itse turnauksessa lähes jokaisen pelaajan pelipaikka vaihtui. Enneminkin kokeilut olisi pitänyt tehdä valmistavissa otteluissa.

Suomella oli koko turnauksen läpi suuria vaikeuksia päästä maalintekosektorille vaikka Venäjää ja Ruotsia vastaan kiekkoa onnistuttiin pitämään ja sen kanssa myöskin hyökkäyksiä rakentamaan. Valmennusjohdon tulee keksiä uusia aseita hyökkäysalueen hyökkäyspelaamiseen ja siihen kuinka maalintekopaikkoihin päästään. Venäjää ja Ruotsia vastaan Suomi oli aloitteellinen, mutta kyllä hyökkäyssommitelmat jäivät auttamattoman kevyiksi. Suomen pelaajamateriaali oli lohkonsa kevyin eikä Suomi pystynyt luomaan pelitapaetua itselleen. Silloin tulos on yleensä tällainen, eli tässä tapauksessa todella murheellinen.
 

Flagger

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Columbus Blue Jackets
Bobrosvkyn Vezinasta aikaa jo 3vuotta, siihen huono tuudittautua. Viime kaudella Korpisalo ryösti 1veskan paikan Bobrovskyltä.
Mielestäni Rask voittaa Bobrovskyn, vaikka tuossa matsissa kävikin toisin.
Ryöstipä tosiaan aina kun Bob oli saikulla. Lähinnä Korpisalo otti kakkostorjujan paikan McElhinneyn edestä. Lopulta Korpisalo ajautui AHL:n pudotuspeleissäkin luukkuvahdiksi, mutta lupaava kaveri jokatakauksessa.

Bobrovsky pelasi kyllä erittäin hyvät kisat ja toivottavasti tekee paluun top-10 kassariksi ensi kaudella.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Tuli tuossa aikasemmin kirjoitettua aika negatiivisesti Suomen osalta näistä karkeloista. Olen kuitenkin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että turnaus oli hyvä suoritus Suomelta. Se kuka odotti tästä turnauksesta mahdollisuuksia taistella kirkkaimmasta oli kyllä odotusten suhteen metsässä. Maalinteko oli ainoa osa-alue joka itselle tuotti pettymyksen, muuten Suomi pelasi jopa hetkittäin erittäin hyvää kiekkoa. Maalintekoon on odotettavissa parannusta, kun muutoma maalintekijä saa muutoman vuoden kokemusta vyölleen, ja pakistonkin kokemus karttuu, niin saadaan peliä kääntymään vaarallisempiin vastahyökkäyksiin. Monet laittavat maalinteon toimimattomuuden hyökkääjien piikkiin, mutta kyllä pakkien ja senttereiden rooli kiekonriistoissa etenkin pienen kaukalon pelissä on kovin olellinen osa, että päästään iskemään nopeasti ei organisoitua vastustajaa vastaan nopealla hyökäyksellä.

Riistot!!! Huutomerkillä ovat nykypäivän jääkiekossa oikeastaan ainoa tilanne josta hyökkääjä voi päästä vetopaikaan, josta on mahdollisuus tehdä suoralla laukauksella maali. Kun pakisto ja sentterit toimivat hyvin, ja saadaan oseampia riistoja jo ennen päätyä kasvaa hyvien maalipaikkojen määrä huomattavasti. Näissä kisoissa nyt Suomi ei oikein päässyt kunnollisiin vastaiskuihin, ja hyökkäysalueella maaliedustalla pelaamisesta tuli erityisen haastavaa, mistä valtaosa maaleista tehdään.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Leijonat Insiden perusteella, ei Jaakolaa edes kovin paljoa pohdittu mukaan, mikä on minulle yllätys.

Minusta World Cupin pelaajavalintojen ylivoimaisesti erikoisin asia oli tämä pakkipää. Suorastaan naiivilta tuntui tuo, että nuoret AHL-pakit olivat hierarkiassa edellä KHL:ssä ja maajoukkueessa meritoituneisiin puolustajiin nähden. Tässä on myös muutos aiempiin päävalmentajiin, jotka yleensä ovat painottaneet kokemusta, kun on valittu pelaajia tällaisiin best vs. best -turnauksiin. Otaksun, että jos koutsina olisi ollut Westerlund tai Jukka Jalonen, niin pelaavan pakkikuusikon olisivat lähtökohtaisesti muodostaneet Määttä, Vatanen, Ristolainen, Lepistö, Hietanen ja Jaakola.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Minusta World Cupin pelaajavalintojen ylivoimaisesti erikoisin asia oli tämä pakkipää. Suorastaan naiivilta tuntui tuo, että nuoret AHL-pakit olivat hierarkiassa edellä KHL:ssä ja maajoukkueessa meritoituneisiin puolustajiin nähden. Tässä on myös muutos aiempiin päävalmentajiin, jotka yleensä ovat painottaneet kokemusta, kun on valittu pelaajia tällaisiin best vs. best -turnauksiin. Otaksun, että jos koutsina olisi ollut Westerlund tai Jukka Jalonen, niin pelaavan pakkikuusikon olisivat lähtökohtaisesti muodostaneet Määttä, Vatanen, Ristolainen, Lepistö, Hietanen ja Jaakola.

Samaa mietin itsekin. Ikään kuin kumarrettiin NHL:ään, mitä ainakaan Jukka Jalonen ei koskaan tehnyt. Mutta toisaalta ymmärtää Marjamäen paineen tässä. Neuvonantajissa pelkkää NHL-kokemusta, joten ehkäpä Marjamäki halusi tällä tavalla työrauhan NHL:n suuntaan tuleville kausille. Sinällään joillakin valitsematta jääneillä pelaajilla on helppo spekuloida, mutta tuskinpa pari-kolme muutosta olisi Leijonien menetystä paremmaksi muuttanut.

Ihan samalla tavalla voi spekuloida hyökkääjien osalta. Olisiko sinne kuitenkin tarvittu pari puhdasta laituria parin sentterityypin tilalle?
 

Waqu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Dallas Stars
Onhan tuo aika absurdi ajatus, että tulos olisi muuttunut mihinkään suuntaan, jos Pokka & Lindell kaksikon tilalla olisi ollut Hietanen ja Jaakola. Ehkä kokoneina pelaajina olisivat tietäneet omat rajansa tuolla ja perusvarmaa peliä pelanneet, ehkä paremmin kuin tuo valittu kaksikko, mutta lopputulokseen ei mitään vaikutusta olisi ollut.
Ongelma kuitenkin oli siellä maalinteossa.

Sinällään ihmetyttää tämä raivo ja paniikkinappulan painaminen kun yksi turnaus menee heikosti. Suomalaisthan tunnetusti rakastaa näitä kun saa rypeä säälissä ja vaatia toimenpiteitä. Tuloshan ei ollut mitenkään yllättävä, 2004 myös oli monesta asiasta kiinni, mikä erotti menestyksen tai totaalisen mahalaskun. Onhan se todettava, että nykyinen Suomi ei näissä best of best turnauksissa pärjää. SelänneKoivuLehtinenNumminen sukupolven jälkeen oli pitkä pätkä, jolloin huippuja ei tullut. Vanhat ratsut jaksoivat yllättävänkin pitkään kannatella runkoa, mutta vasta nyt nuorissa on tullut näitä huippuja tänne. Heidän aika ei ollut vielä, mutta aika vaikea on suuta vetää mutruun, Suomella on kova tulevaisuus ja suunta on selvästi ylöspäin. Sitä ei yksi paska turnaus muuta miksikään.

Ennen turnausta tuli mietittyä miten toimii Marjamäen syömähammas, eli tuomareiden kanssa jutustelu tällä tasolla. No nyt ei mestaruutta tullut ;)
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Onhan tuo aika absurdi ajatus, että tulos olisi muuttunut mihinkään suuntaan, jos Pokka & Lindell kaksikon tilalla olisi ollut Hietanen ja Jaakola. Ehkä kokoneina pelaajina olisivat tietäneet omat rajansa tuolla ja perusvarmaa peliä pelanneet, ehkä paremmin kuin tuo valittu kaksikko, mutta lopputulokseen ei mitään vaikutusta olisi ollut.
Ongelma kuitenkin oli siellä maalinteossa.

Sinällään ihmetyttää tämä raivo ja paniikkinappulan painaminen kun yksi turnaus menee heikosti. Suomalaisthan tunnetusti rakastaa näitä kun saa rypeä säälissä ja vaatia toimenpiteitä.

Juu, se on hyvin jännää, kun MM-kisoissa onnistuneet kisat määrittää se puolivälierä, siitä jatkoon, niin lähes mitali varma. Jos taas tappio, niin katastrofi. Sama nyt World Cupissa, ensin lähes pakkovoitto jossa ei ollut mitään saumoja ja sitten toinen pakkovoitto, jossa peli ratkesi yhteen maalipaikkaan. Kolmas peli jo merkityksetön. Täysin turhaa kiihkoilla kahdesta pelistä suuntaan jos toiseen.

Tuloshan ei ollut mitenkään yllättävä, 2004 myös oli monesta asiasta kiinni, mikä erotti menestyksen tai totaalisen mahalaskun. Onhan se todettava, että nykyinen Suomi ei näissä best of best turnauksissa pärjää. SelänneKoivuLehtinenNumminen sukupolven jälkeen oli pitkä pätkä, jolloin huippuja ei tullut.

2004:ään kun vertaa, niin silloin oli aika pitkälle tuo siihen astinen kaikkien aikojen core urahuipussaan. Tai oikeastaan se oli 2002. Jaksoivat vielä Torinoon asti. Silloin pitikin onnistua.

Vanhat ratsut jaksoivat yllättävänkin pitkään kannatella runkoa, mutta vasta nyt nuorissa on tullut näitä huippuja tänne. Heidän aika ei ollut vielä, mutta aika vaikea on suuta vetää mutruun, Suomella on kova tulevaisuus ja suunta on selvästi ylöspäin. Sitä ei yksi paska turnaus muuta miksikään.

Niin. Ja nyt siis tämän nuoren coren urahuippu on jossain siellä 8 vuoden päästä. Laine ja Pulju on 12 vuoden päästä kolmikymppisiä. Silloin joutuvat venymään jos junorituotannosta ei tule loputonta jatkumoa.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Minusta World Cupin pelaajavalintojen ylivoimaisesti erikoisin asia oli tämä pakkipää. Suorastaan naiivilta tuntui tuo, että nuoret AHL-pakit olivat hierarkiassa edellä KHL:ssä ja maajoukkueessa meritoituneisiin puolustajiin nähden. Tässä on myös muutos aiempiin päävalmentajiin, jotka yleensä ovat painottaneet kokemusta, kun on valittu pelaajia tällaisiin best vs. best -turnauksiin. Otaksun, että jos koutsina olisi ollut Westerlund tai Jukka Jalonen, niin pelaavan pakkikuusikon olisivat lähtökohtaisesti muodostaneet Määttä, Vatanen, Ristolainen, Lepistö, Hietanen ja Jaakola.

Niin, Leijonat Insiden perusteella tuntui Sami Lepistönkin paikka olleen kinthaalla. Marjamäki sanoi päivää ennen lopullisia valintoja jotenkin niin, että "Linbohmin suhteen tarvii vielä yö nukkua. Oon kuullut hänestä niin paljon positiivista...". Ja kun ottaa huomioon, että Lepistö aloitti seiskapakkina, mietti Marjamäki ilmeisesti vakavissaan Lepän korvaamista Lindbohmilla. Todellista perseennuolentaa kyllä näitä Amerikassa pelaavia kohtaan.

Jos ajatellaan, että Pokka ja Jokipakka olisi korvattu mainituilla Hietasella ja Jaakolalla, ei yksilötaidon suhteen suurta muutosta mihinkään suuntaan olisi tapahtunut. Sen sijaan Hietanen ja Jaakola pelaavat aivan eri varmuudella kiekon kanssa. Ja jos Marjamäen tavoitteena oli pelata itselleen edes hieman tyypillistä kiekkoa, olisi näiden pelinrytmityskyky ollut arvossa arvaamattomassa. Nythän selvästi näkynyt ongelma oli se, että moni pelaaja pelasi omien seurajoukkueidensa peliä ja siirtymä kiekkokontrollin suuntaan vei aivan liikaa aikaa. Ja viimeisessäkään pelissä esim. Vatanen ei pelannut yhteistä peliä muiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan oma suuri arvostukseni Marjamäkeä kohtaan on hieman karissut tämän WC-projektin myötä. Niinkään tulos ei ole ongelma, vaan selvä politikointi, joilla yrittää voittaa änärikavereiden luottamuksen. Tuntuukin, että tässä turnauksessa pärjäämisen sijaan tärkeintä oli varmistaa NHL-pelaajien kiinnostus MM-kisoja kohtaan. No, kärjistys toki, mutta pointti lienee ymmärrettävissä. Oli myös omituista, että Marjamäki ei tuntunut uskovan omaan tapaansa pelata jääkiekkoa, vaan lähti liikaa kunnioittamaan pientä askia (esim keskustan käytön puute avauksissa). Miten koutsi voi valmentaa joukkueensa pelaamaan sellaista peliä, jota ei itse sataprosenttisesti hallitse? Silloinhan tähän projektiin olisi pitänyt palkata joku kanukkivalmentaja tms. jos ei osaamista tästä maasta löydy.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Mikko Koivu totesi Leijona Insidessa ryhmätyötehtävän yhteydessä, että vähemmän on pelitaktiikan suhteen enemmän. Eli mitä yksinkertaisempi sitä parempi. Mahtoi Marjamäen selkäpiitä kylmätä. Voi vittu, joukkueen kapteeni on sitä mieltä, että ei jaksa opetella monimutkaisempaa pelitapaa. No sen mukainen oli sitten jälkikin. Mielestäni tämä valmentajaa vastaan kapinointi on Mikko Koivun suurin heikkous jääkiekkoilijana ja etenkin Suomen maajoukkueen kapteenina. Myös Bratislavan kultajuna lähti aikanaan puksuttamaan raiteillaan silloin, kun Koivu vihdoin kesken kisojen hyväksyi J. Jalosen pelikirjan.
 

ipaz

Jäsen
Voi vittu, joukkueen kapteeni on sitä mieltä, että ei jaksa opetella monimutkaisempaa pelitapaa. No sen mukainen oli sitten jälkikin. Mielestäni tämä valmentajaa vastaan kapinointi on Mikko Koivun suurin heikkous jääkiekkoilijana ja etenkin Suomen maajoukkueen kapteenina. Myös Bratislavan kultajuna lähti aikanaan puksuttamaan raiteillaan silloin, kun Koivu vihdoin kesken kisojen hyväksyi J. Jalosen pelikirjan.

Mitäs Selänne sanoi 2010 Vancouverissa "Meidän Pelistä"? Sinänsä Koivu on oikeassa, koska tietää varmasti Marjamäkeä paremmin että minkälainen systeemi toimii pienessä kaukalossa ja minkälainen toimii huonommin. Joukkueen kapteenin ja päävalmentajan linjan vaan pitäisi olla sama. Late Marjamäki on uusi mies päävalmentajana, joten eivät varmastikaan ole ihan samalla viivalla Koivun kanssa kaikesta - vielä. Toisaalta enpä usko Koivun vastaaviin kekkereihin enää lähtevän, varsinkaan jos NHL-pelaajat eivät Korean olympialaisiin osallistu.
 
Minusta World Cupin pelaajavalintojen ylivoimaisesti erikoisin asia oli tämä pakkipää. Suorastaan naiivilta tuntui tuo, että nuoret AHL-pakit olivat hierarkiassa edellä KHL:ssä ja maajoukkueessa meritoituneisiin puolustajiin nähden. Tässä on myös muutos aiempiin päävalmentajiin, jotka yleensä ovat painottaneet kokemusta, kun on valittu pelaajia tällaisiin best vs. best -turnauksiin. Otaksun, että jos koutsina olisi ollut Westerlund tai Jukka Jalonen, niin pelaavan pakkikuusikon olisivat lähtökohtaisesti muodostaneet Määttä, Vatanen, Ristolainen, Lepistö, Hietanen ja Jaakola.
Jos ajatellaan, että Pokka ja Jokipakka olisi korvattu mainituilla Hietasella ja Jaakolalla, ei yksilötaidon suhteen suurta muutosta mihinkään suuntaan olisi tapahtunut. Sen sijaan Hietanen ja Jaakola pelaavat aivan eri varmuudella kiekon kanssa.
No mitä noita Jokereiden pelejä on tullut katseltua niin, ehkä ihan hyvä ettei ainakaan Jaakola ollut joukkueessa mukana. Meno ei ole samanlaista kuin viime kaudella ja ei olisi ollut ainakaan vahvistus tuohon joukkueeseen. Jos ei KHL:ssä kulje isossa kaukalossa niin tuskin myöskään World Cupissa pienessä askissa.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Tässä nyt tuota koostettua maalipaikkadataa eri otteluista:

Suomi - Team NA 1-4
Maalintekoyritykset: 22-42
Laatupaikat 8-18
Tässä tuli kyllä pataan niin huolella kuin vaan voi. Silti Suomi oli paikoissaan hieman epäonnekkaampi, 2-5 lopputulos ehkä olisi vastannut parhaiten realismia.

Suomi-Ruotsi 0-2
Maalintekoyritykset: 32-27
Laatupaikat 14-9 (tyhjiin tehtyä en laskenut laatupaikaksi)
Laatupaikat oli tasan 5-5, kun Ruotsi iski maalinsa. Suomi sitten takaa-ajossa rakenteli enemmän, mutta mikään ei uponnut. Jos nyt vertaa johonkin Gaborikin epäonnistuneeseen laukaukseen välierässä tai Strålmanin maaliin tässä matsissa, niin tuuriahan ne oli. Siitä maalin läheltä laatupaikasta onnistuu huonommallakin kusaisulla aika hyvällä prosentilla. Suomella vaan ei sama käynyt kertaakaan.

Suomi-Venäjä 0-3
Maalintekoyritykset: 31-26
Laatupaikat: 12-10
Tässä matsissa Suomi vei alussa laatupaikat 7-3... kunnes rybyt iski neljännestä ja viidennestä paikastaan vähän epäansaitusti 0-1 ja 0-2. Loppu mentiin sitten tasatahtia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös