TheKing8Hockeyn matkassa!
Noniin! Erinomainen reissu DC:ssä takanapäin ja näin kotiin päästyä tästä kirjoittamisestakin saattaa tulla jotain. Kirjoitan sen mitä sylki suuhun tuo ja jotain takuulla unohtuu, mutta pienehkössä väsymyksessä ja jetlagissa se sallittakoon.
Täytyy kyllä heti kärkeen sanoa, ettei tule olemaan viimeinen reissu tälle mantereelle. Pitkän ajan haave nähdä Capitalsin kotiottelu vihdoin toteutui ja siinä samalla näki hieman Ameriikan meininkiä, DC:n nähtävyyksiä ja kaupunkia ylipäätään. DC:n alueella pysyttiin tällä reissulla ja tekemistä kyllä riitti aamusta iltaan. Kelit olivat pääsääntöisesti loistavat ja muutamana päivänä päästiin jopa 18 asteen tienoille, jolloin kelpasi T-paidallakin kulkea. Pari sateisempaa päivää myös mahtui joukkoon, mutta niinä päivinä pääsi hyvin tutustumaan museoihin ja kauppakeskuksiin.
Auto otettiin tosiaan vuokralle, jotta voi helposti mennä tutustumaan myös downtownin ulkopuolelle. Suomen puolella tehtiin jo varaus ja kaikki piti olla kunnossa, mutta eihän sitä autoa sielä enää ollut mikä oltiin siis varattu.:) No, ei siinä mitään ukko tarjosi toista autoa mikä oli kyllä pienempi varattuun autoon nähden, mutta päätettiin ottaa se, kun ei siinä väsyneenä jaksanut sen enempää vääntää asiasta. Vuokra-auto todettiin hyväksi kulkuvälineeksi täällä, mikäli vain haluaa vapaammin liikkua ja lopulta pienempi auto oli paljon näppärämpi kun tuo parkkipaikan etsiminen melko työlästä oli joka kerralla.
Ensimmäisenä (kokonaisena) päivänä oli erinomainen keli ja joululomat olivat täälläkin, joten ihmisiä oli erittäin paljon liikenteessä. Päätimme startata loman perinteisesti kaupunkikierroksella ja nähtävyyksillä, joista suurin osa sijaitsee siis aivan keskustassa. Kävelymatkan päässähän nuo on toisistaan, joten hyvin onnistuu yhdellä pysähdyksellä kiertää nuo puistoalueen päänähtävyydet. Ruokapaikkoja on joka lähtöön keskustassa, mutta menimme vähän sivummalle kokeilemaan tuota suomalaisen omistamaa ravintolaa, jossa oli tarjolla niin suomalaista sapuskaa sekä ihan amerikkalaistakin. Ihan hyvä paikka tuo oli, mutta annoskoot eivät vastanneet ihan sitä mitä noin yleensä täällä tapasi nenän eteen tulla. Vatsat melkein täynnä oli hyvä lähteä vielä katsomaan miltä tuo Arlingtonin hautausmaa näyttää ja sielläkin vierailijoita riitti. Rauhallinen paikkahan tuo on lähellä kaupunkia ja pääsee sopivasti keskustan hulinoita karkuun. DC on hieno kaupunki kaiken kaikkiaan ja tykkäsin itse kovasti paikasta, mutta onhan tuollakin Yhdysvaltojen tapaan paljon kodittomia.
Toinen päivä oli reissun kohokohta, kun pelipäivä koitti. Aamujäälle lähdettiin hyvissä ajoin ja sen verran kuitenkin oltiin myöhässä liikenteessä, että harkkahalli oli ammuttu ensisilmäyksellä aivan täyteen. Paikat kuitenkin löytyi toisesta päästä, jossa sopivasti treenaili/neppaili ykkös ja kakkoskenttä. ”Treeneissä” oli hyvä meininki ja eritoten Vrana&Ossi-kaksikko otti kyllä ilon irti ja viihdytti katsojia. Ylivoimaakin hieman hierottiin ja saman tien kun tämä loppui niin Ovi ja Backs painelivat koppiin. Luin jo aikaisemmin, että Ovi ilmeisesti ainut kuka jättää autonsa tuonne ”katolle” ja tulee fanien ohi autoonsa ilman mitään nimmarien kirjoittelua tai kuvien ottamista. Treenien jälkeen kuitenkin painelin fanikaupan kautta pihalle katsomaan josko sinne tämän väkijoukon kunniaksi joku tulisi nimmareita kirjoittelemaan niin saisi mestaruuspaitaan vähän mustetta.:) Kyllähän siinä about tunti treenien loputtua Ovie tuli ulos ja käveli odotetusti suoraan autoonsa hymyillen huppu päässä (tämän jälkeen suurin osa lähti pois). Vrana piipahti toisella ovella antamassa yhdelle nimmarin, mutta lähti itsekin pois kun sen verran paljon alkoi ihmisiä virrata hänen luo. Jensen toki tuli vielä hetkeä myöhemmin antamaan kaikille nimmarit, jotka ulkona vielä oli. Eipä siihen hänen jälkeen enää ketään tullut ja loputkin ihmiset lähti hiljalleen pois hallilta. Useimmat pelaajista jättänee yleensä autonsa alempiin kerroksiin eikä tästä päätellen halua nimmareita treenien jälkeen jaella vaan lähteä suoraan kotiin.
Tästä sitten mekin lähdimme syömään ja hiljalleen valmistautumaan illan peliin, johon tarkoituksena oli mennä hyvissä ajoin, jotta pääsee fiilistelemään ennen peliä ja kiertelemään vähän hallilla. Pari tuntia aikaisemmin menimme taksilla (joka on todella edullista täällä) hallille ja punapaitaisia viuhui edestä ja takaa, joten pelipäivä oli katukuvassa helposti aistittavissa. Hallin edessä yksi pikkupoika räppäsi ja oli kyllä paljon ihmisiä kerääntynyt siihen kuuntelemaan. Erittäin hyvä fiilis oli siinä ulkopuolella kun Perjantai-ilta ja peli tulossa.. Hieman oli joo erilainen kokemus kuin ennen liigapeliä kävellä hallille.:) Ovet kun aukesi hallille niin pieni värinä alkoi virtaamaan kehossa kun pitkän ajan unelma oli silmien edessä ja fanikauppaan oli tottakai pakko ensimmäisenä rynnätä. Sieltähän löytyi yllätysyllätys paljon ostettavaa ja nyt ei ainakaan se asia harmita ettenkö ostanut tarpeeksi tavaraa tuolta. Hieman köyhempänä porteista sisään ja kohti hallin käytäviä, josta edulliset:) oluet mukaan ja kiertelemään. Ensimmäisen kerran kun katsoi sisään areenalle niin kyllähän siinä wow-efekti tulee väistämättä kun on ensimmäistä kertaa mestoilla ja onhan tuo Capital One Arena todella siisti halli kokonaisuudessaan. Jokaista Caps-fania suosittelen tuolla käymään jos vain mahdollista.
Pelin alku lähestyi ja oman katsomolohkon aukolla seisoi Capitalsin ”Faniklubin” presidentti. Hän oli iäkkäämpi rouva, joten ajattelin mennä juttuihin nimittäin näytti ettei ole aivan ensimmäistä peliään katsomassa. Ennen reissua olin lähettänyt moniin paikkoihin spostia ja kyselin vähän epätoivoisesti, mikäli tällainen Suomi-turisti pääsisi johonkin vierailemaan. Eihän noista kukaan vastannut poikkeuksena tämä yksi, joka kertoi pelaajien käytännöistä juuri harjoitushallilla ja kaikenlaista muuta mistä sai ihan hyvin irti reissua varten. Esittelin itseni ja kerroin, että olen Suomesta ja tämä rouva sanoi heti, että on lähettänyt minulle sähköpostia. Siinähän sitä juttua sitten riitti ja kysymyksiä tuli puolin ja toisin. Tunsi Ovien ja hänen vanhempansa hyvin, joten mielenkiintoista oli kuunnella. Kehui Ovechkinia todella paljon ihmisenä ja sanoi hänen olevan huipputyyppi. Valitteli sitä, kun ei hänen kanssaan kovin helposti pääse ottamaan esim. kuvaa, koska yleensä tulee päättäväisesti vain treeneihin ja lähtee sieltä pois, etenkin nyt kun hänellä on lapsi ja vaimo kotona. Antoi kuitenkin neuvoksi mennä harkkahallille ennen treenejä yrittämään, kun ihmisiä siellä ei vielä ole ja kertoi Ovien saapuvan yleensä puolitoista tuntia ennen harjoituksia paikalle.
Tämän juttutuokion jälkeen siirryin istumaan paikalleni ja alkulämmöt alkoi vasta, joten hyvin jäi aikaa kaiken tuon jälkeen vielä ennen peliä. Olihan tuolla huikeaa seurata koko tapahtuma alusta alkaen ja seurata vähän laajemmalti tuota meininkiä kuin ne vähäiset TV-kuvat mitä me täällä näemme. Sinitakkeja vastaan oli hieman jälleen pelkoa perseessä pidemmän aikaa kun Korpisalolle näytti tarttuvan jälleen kaikki. Pelihän ei mitään parasta ollut, mutta joulutauon jälkeen tuo oli ihan odotettavissakin nimittäin eipä Tortsinkaan joukot sen kummemmin pelanneet. Maalivahdit olivat molemmissa päissä illan suurimmat tähdet. Hagelin kuitenkin teki maalin tuttuun tyyliinsä ja jatkoajallehan tuo ottelu lopulta meni. Ylivoima tuli erinomaiseen paikkaan ja Ossi ratkaisi pelin, joten päästiin Country Roadsin tahdissa juhlimaan voittoa mikä maistui äärimmäisen hyvältä. Olihan tuo kiva tuulettaa vähän isommalla sakilla ja heittää läpyt vieressä olevien kanssa. Kokonaisuudessaan erinomaisen kiekkoillan jälkeen oli mukava ottaa muutama olut ja painella taksilla hotellille!
Kolmantena päivänä oli keli jälleen kuin morsian, joten oli hyvä päivä vain tsippailla menemään ja nautiskella lomasta. Iltapäivästä kuitenkin päätimme käydä tutustumassa tuohon Washingtonin katedraaliin. Vaikka noista ei kiinnostunut olisikaan niin kyllä tuolla vierailla voi kun ei täällä kotimaassa tuollaisissa tule kuitenkaan käytyä. Ilta oli jälleen pyhitetty pelille, mutta tällä kertaa vain TV:n välityksellä Caps-henkisessä sporttibaarissa. Punapaitaisia oli odotetusti paikalla ja ihan mukavan poikkeava kokemus tuokin oli. Tappio toki tuli, mutta Ovechkinin maalia sentään pääsi paikallisten kanssa todistamaan ja tuossa pelissä oltiin jo parempia mitä edellisessä, joten uudenvuodenaaton kotiotteluun odotukset nousivat.
Sadepäivää olivat luvanneet tuolle seuraavalle päivälle, joten tarkoituksena oli mennä hyvissä ajoin jonottelemaan tuonne suosittuun National Air and Space museoon. Sinnehän päästiin ja parkkipaikkakin löydettiin nopeasti, mutta jonon häntää ei meinannut löytyä kunnes about kilometrin harppomisen jälkeen tuo löytyi. Jono kyllä liikkui hyvään tahtiin ja sisällekin päästiin kohtuu inhimillisen jonottelun jälkeen. Sisälle päästyä huomattiin toisen puolen olevan remontissa, mutta ihan tarpeeksi kyllä oli nähtävää tuossa toisessakin puolessa. Ja onhan tämäkin paikka jossa kannattaa käydä vaikka ei museoihminen olisikaan. Äkkiä tuolla kyllä aika menee ja sen saa vierähtämään kun kiertää tuon koko paikan ihan nopeillakin vilkaisuilla. Museokäynnin jälkeen oli taas hyvää aikaa mennä kauppakeskukseen ja rahaa saa poltettua tuolla kyllä todella herkästi. Sen verran halvalla myydään hyviä tuotteita, että väkisinkin tarttuu matkaan jotakin ja kannattaahan se noilla hinnoilla käyttää tilaisuus hyväkseen.
...
Aatonaattona Capitalsilla oli kokonaiset harjoitukset tiedossa kello 10:30 alkaen. Seuraavan päivän peli nimittäin oli päiväpeli, joten aamuharjoituksia pelipäivänä tunnetusti ole. Otin aikaisemmin mainitun rouvan neuvosta vaarin ja painelin hallille hyvissä ajoin. Ovie saapui paikalle mattamustalla G-mersullaan ja ratin takana huppupäinen maalitykki jälleen ruskeassa collegeasussaan hyppäsi autosta aivan yhtä päättäväisesti kuin viimeksi hallilta poistuessaan. Ovien saapuessa kohdalle morjestin ja kysyin mikäli voitaisiin napata yksi kuva. Ovie morjesti kyllä takaisin, mutta tokaisi ”ehkä myöhemmin”, joka kyllä kertoi sen, että tällaista kuvaa ei tältä reissulta tulla saamaan. Eihän tuo maailmanloppu ollut, mutta kyllähän muistona tuo olisi ollut hieno.
Tästä kuitenkin mentiin harkkahallin kahvilan kautta odottamaan harjoituksien alkua, jossa Carolina pelin sivussa ollut Wilson oli jo ottamassa tuntumaa jäällä yhdessä Hagelinin kanssa. Harjoitushalli oli jälleen kerran täynnä katsojia ja joukkuekin oli Oshieta lukuunottamatta paikalla, koska oli tuolloin ilmeisesti jonkun sortin vatsataudissa. Treenit pidettiin tällä kertaa viereisellä kentällä ja nopeasti ihmiset valuivat pleksien taakse ja itsekin pääsin aivan lasin taakse seuraamaan harjoituksia ja nyt oli odotetusti enemmän vauhtia mitä aamujäillä. YV-treenin menivät vielä vetämään toiselle jäälle ja sen jälkeen taas homma oli paketissa. Nyt jäi melko moni Ovieta, Backsia ja Kuzya lukuunottamatta jäälle ja Vrana heitteli kiekkoja yleisölle sekä antoi mailansa yhdelle naiselle, jolla oli tuollainen perinteinen plakaatti. Kyllähän tuo ihmisille antaa hyvän kuvan tietysti kun ottaa huomioon ja viihdyttää treeneistä toiseen. Kun viimeisetkin olivat treeninsä lopettaneet niin yleisö purkautui ja näin jälleen tuon rouvan seisoskelemassa käytävällä ja kävin jälleen jutuissa. Hän oli tietysti pahoillaan kun ei onnistunut tuo kuva tällä kertaa ja näin poispäin. Sanoi kuitenkin hänellä olevan kaksi Ovien nimmarilla varustettua kiekkoa kotona, joista voisi toisen antaa minulle muistoksi tästä reissusta ja voisi antaa sen minulle Isles pelissä samassa paikassa missä viimeksi näimme. Kiitin kovasti jo etukäteen häntä ja näin sitten sovimme.
Harkkahallilta siirryimme syömään ja jostain tuli ruoan odottamisen lomassa mieleen katsoa, että olisiko sattumoisin koripallo-otteluita tiedossa tällä aikavälillä ja samana iltana oli matsi Miami Heatia vastaan. En ole koripallon suurin ystävä enkä tiedä edes kaikkia sääntöjä, mutta kyllähän tuokin oli koettava kun kerran mestoilla oltiin ja tiedossa oli, että emme kuitenkaan Suomessa ikinä menisi mihinkään Kauhajoen koripallojoukkueen otteluun.:) Ajattelin, että nyt ei netistä ruveta lippuja hommaamaan vaan mennään hallille ja kysytään mitä on tarjolla. Menimme lipputiskille ja häneltä löytyi vähän päälle parinkympin piletit ja kuudenkympin piletit halvimmillaan ja otettiin nuo halvimmat tuolta piippuhyllyltä, jotka kelpasivat oikein hyvin tuohon. Illalla mentiin matsiin ja Wizards tuon voitti ja ihan hyvä tunnelma sielläkin oli. Aikamoista showta tuossa on koko ajan tarjolla ja olihan se mukava kokemus tuokin.
Uudenvuodenaatto lähti hieman hitaammalla aamulla käyntiin, kun rauhassa aamupalat naamariin ja hetken päästä yhdeltä alkavaan peliin Trotzia vastaan. Hallille mentiin jälleen hyvissä ajoin ja puolitoista tuntia ennen olimme ovella kun ne aukesi ja viimeiset ostokset fanikaupasta matkaan, jotta voi pistää joka peliin uutta paitaa.:) Loppupeleissä tuli ostettua Ovechkinin ja Vranan tuo toinen kotipaita sekä Backsin vieraspaita sekä muutamia t-paitoja ja vähän jotain tilpehööriä. Matka jatkui hallin käytäviä pitkin vielä rouvan luokse, jossa hän odottelikin jo kiekon kanssa. Muutamat sanaset jälleen vaihdettiin ja alkulämpöjä lähdin tällä kertaa seuraamaan pleksin taakse Capsin puolelle, jossa kiekkoja tuli hyvään tahtiin katsomoon. Suosittelen kyllä menemään lämmölle tuohon alueelle niin näkee vähän lähempää ja voi saada matkamuistojakin mukaan.
Alkulämpöjen jälkeen palasin omalle tontilleni, joka oli sama kuin edellisessä pelissä. Siitä näki hyvin ja oli mukavampi istua kun enemmän tilaa siis verraten noihin piippuhyllyn paikkoihin. Pelissä oli jälleen hyvä tunnelma ja itse pelikin oli viihdyttävää kun maaleja tuli. Tuosta melko läheltä pystyi hyvin seuraamaan pelaajia tarkemmin ja seurata TV-kuvan ulkopuolisia tapahtumia. Täytyy kyllä sanoa Siegenthalerin pelaavan hyvää perusvarmaa kiekkoa ja hänestä on kyllä enemmän ja enemmän alkanut pitämään. Luottoa on annettu ja hän on ottanut sen erinomaisesti vastaan. Noin muuten tappio jäi harmittamaan kun oli hyvä pöhinä hallilla ja paikkojakin tuli, mutta ne jäi tällä kertaa käyttämättä. Reissun viimeinen peli oli tosiasia ja matka jatkui uudenvuoden pöytään joka oli varattu Hard Rock Cafesta, mikä oli ihan perusvarma hyvä vaihtoehto. Sen kummempaa ohjelmaa DC:ssä uutenavuotena ei ollut, mutta hyvä ruoka ja juoma on aina jees.
...
Reissun kokonainen viimeinen päivä vietettiin shoppaillessa kauppakeskuksissa ja kyllähän pojat tarttui paljon kaikennäköisiä mukaan. Oli kyllä uskomattoman halpaa ja niin kuin aiemmin sanoin, niin pakkohan tuo oli käyttää hyväksi.
Melko paljon tuli tekstiä ja turhaa lätinääkin joukossa, mutta eihän tämä niin vakavaa ole. Toivottavasti saa selvää tekstistä, läpi ei enää jaksa tuota käydä. Loistava reissu kaiken kaikkiaan takanapäin ja seuraavaa haavetta lähdetään toteuttamaan. Eiköhän ne nuo NHL:n playoffit ole, mutta töitähän se vaatii.
Kysykää, mikäli jotain mielessä!
TheKing8Hockey
