Vuokra- tai omistusasunto

[Styge]

Siihehän vaikuttaa ihan oma varallisuutesi, palkat, vakuudet yms.

Eiköhän tuosta vähän saa kilpailuttamalla.

Toki näin. Lähinnä ajattelin kysellä, jos saisi jonkun normaalin baselinen tämän hetkisille marginaaleille. Mitä nyt kysellyt, niin tuo 0,4 taitaa olla paerus. Pitää tuo tosiaan kilpailuttaa ennen kuin laittaa nimeä alle. Ainakin nyt ottaa joku toinen vaihtoehto rinnalle.

 

[Creed Bratton]

En nyt parempaakaan ketjua keksinyt niin mennään tällä…

Spekulaatiot korkojen noususta on käynnissä, niin oletteko ottaneet minkälaisia korkosuojauksia asuntolainoille? Toisaalta inflaation ja korkojen nousu on joidenkin asiantuntijoiden mukaan tilapäinen euroalueella, niin mietityttää kannattaako tässä tehdä mitään. 12kuukauden euribor viitekorkona toki on vähän hitaampi reagoimaan kuin lyhyemmmät viitekorot.

 

[aalto]

En nyt parempaakaan ketjua keksinyt niin mennään tällä…

Spekulaatiot korkojen noususta on käynnissä, niin oletteko ottaneet minkälaisia korkosuojauksia asuntolainoille? Toisaalta inflaation ja korkojen nousu on joidenkin asiantuntijoiden mukaan tilapäinen euroalueella, niin mietityttää kannattaako tässä tehdä mitään. 12kuukauden euribor viitekorkona toki on vähän hitaampi reagoimaan kuin lyhyemmmät viitekorot.

Mitähän tuollainen suojaus nykyään maksaa? Aikanaan noin 10 vuotta sitten noita tyrkytettiin pankeista, mutta kun vähän aikaa laskeskelin, niin ihan hitokseen kalliiksi olisi tullut. Jos laina on kuitenkin sidottu 12kk korkoon, niin ensimmäisen vuoden aikana suojaamisesta maksaa ihan turhaan. Toisena ja kolmantena vuotena suojaus voisi jotain auttaa, mutta itse ajattelen, että tuohon riskiin on parempi varautua esim. säästämällä suojaukseen käytettävät rahat ja laittamaan ne lainan lyhennyksiin jos korot sattuisivat pomppaamaan.

 

[Creed Bratton]

Mitähän tuollainen suojaus nykyään maksaa? Aikanaan noin 10 vuotta sitten noita tyrkytettiin pankeista, mutta kun vähän aikaa laskeskelin, niin ihan hitokseen kalliiksi olisi tullut. Jos laina on kuitenkin sidottu 12kk korkoon, niin ensimmäisen vuoden aikana suojaamisesta maksaa ihan turhaan. Toisena ja kolmantena vuotena suojaus voisi jotain auttaa, mutta itse ajattelen, että tuohon riskiin on parempi varautua esim. säästämällä suojaukseen käytettävät rahat ja laittamaan ne lainan lyhennyksiin jos korot sattuisivat pomppaamaan.

Korkokaton hinta vaihteli 2700€ - 17000€ välillä, kun kyselin Nordealta. Toki korkokatot vaihtelivat jostain 3 vuoden 0,5% aina 10 vuoteen ja 2% tai 3%.

Tuo sinun ajatuksesi säästämällä suojaukseen käytetyt rahat omalle tilille kuulostaa kaikkein fiksuimmalta.

 

[Kurt]

Korkokatto tai joku muu suojaus on pankin tuote, jolle heidän analyytikot laskevat todennäköisyyden ja asettavat sitten hintalapun, siten että se myytävä tuote tuottaa pankille voittoa, eli pitää sisällään turvamarginaalia. Ja jos se todennäköisesti tuottaa pankille voittoa, niin se tuottaa todennäköisesti asiakkaalle tappiota.

Jos joku uskoo osaavansa arvioida korkojen nousun todennäköisyyden ja koron nousun suuruuden sekä aikataulun paremmin kuin pankin analyytikot ja päätyy eri arvioon, niin sitten tuo tuote ehkä kannattaa ostaa.

Pienemmissä lainoissa tuolla tuotteella saatava potentiaalinen voitto on aika pieni, ja isoissa lainoissa tuon tuotteen hintalappu on todella kova. Itse skippaan tuon tuotteen ihan hyvillä mielin ja levollisin yöunin.

 

[Walrus21]

Mielestäni tapauskohtaista. Jos joku nukkuu yönsä huonosti ilman korkosuojaa, en näe sen ottamista hölmönä. Paljon vaikuttaa myös se, millaiselta alueelta asunto on. Meneekö helposti kaupaksi tarvittaessa, ja onko ylipäänsä myyntisuunnitelmia lähitulevaisuudessa? Entä löytyykö pankkitililtä puskuria mahdollisia lisäkuluja kattamaan?

Itse en ottaisi, mutta ymmärrän, että jollekin voi olla kelvollinen ratkaisu.

 

[Dennis]

Korkokatto tai joku muu suojaus on pankin tuote, jolle heidän analyytikot laskevat todennäköisyyden ja asettavat sitten hintalapun, siten että se myytävä tuote tuottaa pankille voittoa, eli pitää sisällään turvamarginaalia. Ja jos se todennäköisesti tuottaa pankille voittoa, niin se tuottaa todennäköisesti asiakkaalle tappiota.

Pankkien kanssa pitää myös muistaa sama, mikä kasinolla pelatessa, eli "talo" voittaa aina. Pankkien yleisissä sopimusehdoissa on n+1 määrä erinäisiä pykäliä, joiden avulla tällaisilla korkosuojauksilla pyyhitään takapuolta, mikäli toffee kunnolla osuu tuulettimeen. Toisin sanoen skenaariossa, jossa inflaatio ja korot toden teolla lähtee lapasesta ja näistä suojauksista aidosti olisi jotain taloudellista hyötyä lainanottajalle, pankki kyllä kehittää jos jonkinlaisia vakavaraisuussäädöksiin liittyviä klausuuleita, joilla sen ei pidä noudattaa sopimusta. Vaihtoehtoisesti voivat iskeä mittavia itsepalvelumaksut kaikille korkokattosopimuksen haltijoille tms.

 

[Jalkamies]

Pankkien kanssa pitää myös muistaa sama, mikä kasinolla pelatessa, eli "talo" voittaa aina. Pankkien yleisissä sopimusehdoissa on n+1 määrä erinäisiä pykäliä, joiden avulla tällaisilla korkosuojauksilla pyyhitään takapuolta, mikäli toffee kunnolla osuu tuulettimeen. Toisin sanoen skenaariossa, jossa inflaatio ja korot toden teolla lähtee lapasesta ja näistä suojauksista aidosti olisi jotain taloudellista hyötyä lainanottajalle, pankki kyllä kehittää jos jonkinlaisia vakavaraisuussäädöksiin liittyviä klausuuleita, joilla sen ei pidä noudattaa sopimusta. Vaihtoehtoisesti voivat iskeä mittavia itsepalvelumaksut kaikille korkokattosopimuksen haltijoille tms.

Tuo on sen verran vahva väite, että pakko kysyä - Onko näin tapahtunut joskus historiassa, kun Euriborit ovat huidelleet korkealla (ja korkosuojaustuotteita on asiakkailla ollut)?

 

[Dennis]

Tuo on sen verran vahva väite, että pakko kysyä - Onko näin tapahtunut joskus historiassa, kun Euriborit ovat huidelleet korkealla (ja korkosuojaustuotteita on asiakkailla ollut)?

No siis spekulaatiotahan tämä on. Aikana, jolloin heliborit ynnä muut maailmanmarkkinakorot heilui >10% tasolla ei korkosuojauksia myyty (ainakaan kuluttaja-asiakkaille) samalla tavoin kuin viimeisen 10-15 vuoden aikana, kun on eletty vakaiden ja laskevien (nolla)korkojen aikaa. Kuitenkin - rankimmissa skenaarioissa puhutaan jo kaksinumeroisen inflaatioprosentin uhasta, joten jos sellaisiin lukemiin mennää, niin siitä ei ihan kymmenysten koronnostoilla selvitä ja jos pankki alkaa ottaa liikaa takkiinsa näistä korkosuojauksista ja -putkista, eli inflaatio yllättää analyytikot housut kintuissa, niin ei pankit siinä vaiheessa jää sormi suussa nielemään tappioitaan. Tai itse en ainakaan siihen usko.

Nythän (keskus)pankit puhuu inflaatiosta, että se on väliaikaista, mutta myös vastakkaisia äänenpainoja on alkanut kuulua myös "valtavirroissa", viimeisimpänä asiasta on puhunut ja twiittaillut Dansken pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Mutta - mitä varsinaiseen ketjun aiheeseen tulee, niin mikäli inflaatio lähtee laukalle, niin omistusasunto, metsämaa, (mökki)tontit yms. ei ole lainkaan huonoja suojautumiskohteita.

(Linkki vie twitteriin.)

 

[Jalkamies]

No siis spekulaatiotahan tämä on. Aikana, jolloin heliborit ynnä muut maailmanmarkkinakorot heilui >10% tasolla ei korkosuojauksia myyty (ainakaan kuluttaja-asiakkaille) samalla tavoin kuin viimeisen 10-15 vuoden aikana, kun on eletty vakaiden ja laskevien (nolla)korkojen aikaa. Kuitenkin - rankimmissa skenaarioissa puhutaan jo kaksinumeroisen inflaatioprosentin uhasta, joten jos sellaisiin lukemiin mennää, niin siitä ei ihan kymmenysten koronnostoilla selvitä ja jos pankki alkaa ottaa liikaa takkiinsa näistä korkosuojauksista ja -putkista, eli inflaatio yllättää analyytikot housut kintuissa, niin ei pankit siinä vaiheessa jää sormi suussa nielemään tappioitaan. Tai itse en ainakaan siihen usko.

Nythän (keskus)pankit puhuu inflaatiosta, että se on väliaikaista, mutta myös vastakkaisia äänenpainoja on alkanut kuulua myös "valtavirroissa", viimeisimpänä asiasta on puhunut ja twiittaillut Dansken pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Mutta - mitä varsinaiseen ketjun aiheeseen tulee, niin mikäli inflaatio lähtee laukalle, niin omistusasunto, metsämaa, (mökki)tontit yms. ei ole lainkaan huonoja suojautumiskohteita.

(Linkki vie twitteriin.)

Spekulaatiota, juuri näin.

Ymmärtääkseni pankit välittävät korkosuojauksia (ostavat swapit markkinoilta) ja saavat siitä jonkin osuuden välityspalkkiona. Monella tuntuu unohtuvan, että korkosuojaustuotteet ovat vakuutuksia, ei sijoituksia. Vakuutuksen ottaminen on riskienhallintaa ja omalta osaltani se sallii isomman velkavivun käytön, kuin matalampi lainan määrä lyhyellä Euriborilla.

En ole korkosuojauksien puolesta tai vastaan, koska jokainen määrittelee oman riskinottokykynsä ja tekee päätökset sen mukaan. Mutta toisille korkosuojatuote voi olla tärkeämpi riskienhallinnan väline kuin kotivakuutus, joten kategorisesti niitä ei kannata leimata yksityishenkilöille turhiksi. Kannattaa miettiä ennemmin, paljonko on valmis siitä maksamaan (ei mitään vs. prosentteja lainasta).

 

[costi]

Millaisia kokemuksia rakennuttajilla on pankkien suhtautumisesta rakennuslainaan kun alla on ennestään asuntolaina?

Meillä on sellainen tilanne, että tavoitteena on aloittaa omakotitalon rakentaminen lähivuosina. Oletettavasti puhutaan noin kolmesta vuodesta kun tontit on jaettu ja päästään aloittamaan rakennustyöt.

Tällä hetkellä asumme vuokralla ja ensi vuoden puolella on tarkoitus muuttaa tarpeisiimme paremmin sopivaan asuntoon jossa pysyisimme siihen asti, että omakotitaloprojekti valmistuu. Tarjonta vuokrapuolella on huonohkoa, joten olemme alkaneet pallotella ajatusta omistusasunnon hankkimisesta tähän välivaiheeseen.

Tässä omistusasuntoratkaisussa eniten pelottaa se skenaario, että aikanaan uutta lainaa rakentamiseen ei olisi mahdollista saada ennen kuin vanha on myyty. Tämä on sellainen tilanne mihin emme missään nimessä halua joutua. Tilanne on siinä mielessä hyvä, että tämä suunnitelma voidaan käydä pankin kanssa avoimesti läpi heti lainaneuvotteluissa.

Mielellään kuulisin kokemuksia pankkien suhtautumisesta asiaan jos joku on aiemmin paininut samojen ongelmien kanssa.

 

[Tuamas]

Tässä omistusasuntoratkaisussa eniten pelottaa se skenaario, että aikanaan uutta lainaa rakentamiseen ei olisi mahdollista saada ennen kuin vanha on myyty. Tämä on sellainen tilanne mihin emme missään nimessä halua joutua. Tilanne on siinä mielessä hyvä, että tämä suunnitelma voidaan käydä pankin kanssa avoimesti läpi heti lainaneuvotteluissa.

Mielellään kuulisin kokemuksia pankkien suhtautumisesta asiaan jos joku on aiemmin paininut samojen ongelmien kanssa.

Itsellä ei ole suoraa kokemusta, mutta olen laskenut näitä muutamalle tutulle ja jeesannut prosessissa.

Olennaista on se, että nykyisellä tulotasolla läpäisee pankkien stressitestit (silloin joitain vuosia sitten tuntuivat käyttävän 15v laina-aikaa ja 5% korkotasoa) myös rakennusvaiheessa (eli kun mukana on uusi ja vanha laina), pankin kannalta riittävät omarahoitusosuudet ja että se "nykyinen asunto" on sellainen jonka myyminen on realistista.

Jos nämä ehdot täyttyvät, niin lainaa pitäisi lohjeta. Jos taas joku kohdista sisältää pankin kannalta riskiä, niin vaatii sen että löytää pankin joka haluaa ottaa hiukan riskiä, eli pitää varautua siihen ,että ei ensimmäisistä paikoista välttämättä lohkea ja joutuu hiukan näkemään vaivaa perusteluissa.

Ja toki vinkkinä tuollaiseen tilanteeseen, että tuossa tilanteessa (iso lainakuorma vanhasta ja uusi projekti) voi olla hankala/mahdoton nostaa sitä rakennuslainan määrää, eli huolellinen budjetointi sekä rakennusaikainen budjetin toteuman seuranta on ensiarvoisen tärkeää (kymmenien pinnojen budjettiylityksen jälkeen pankissa voi olla huumori koetuksella).

 

[doppelgänger]

Millaisia kokemuksia rakennuttajilla on pankkien suhtautumisesta rakennuslainaan kun alla on ennestään asuntolaina?

Meillä on sellainen tilanne, että tavoitteena on aloittaa omakotitalon rakentaminen lähivuosina. Oletettavasti puhutaan noin kolmesta vuodesta kun tontit on jaettu ja päästään aloittamaan rakennustyöt.

Tällä hetkellä asumme vuokralla ja ensi vuoden puolella on tarkoitus muuttaa tarpeisiimme paremmin sopivaan asuntoon jossa pysyisimme siihen asti, että omakotitaloprojekti valmistuu. Tarjonta vuokrapuolella on huonohkoa, joten olemme alkaneet pallotella ajatusta omistusasunnon hankkimisesta tähän välivaiheeseen.

Tässä omistusasuntoratkaisussa eniten pelottaa se skenaario, että aikanaan uutta lainaa rakentamiseen ei olisi mahdollista saada ennen kuin vanha on myyty. Tämä on sellainen tilanne mihin emme missään nimessä halua joutua. Tilanne on siinä mielessä hyvä, että tämä suunnitelma voidaan käydä pankin kanssa avoimesti läpi heti lainaneuvotteluissa.

Mielellään kuulisin kokemuksia pankkien suhtautumisesta asiaan jos joku on aiemmin paininut samojen ongelmien kanssa.

Työskentelen itse pankissa.

Tärkeimmät kolme asiaa tässä on ehdottomasti maksukyky, lainojen vakuudet sekä tuleva omarahoitusosuus rakentamiseen. Toki on myös tärkeää että nykyinen asunto on sellainen, jossa myyntiaika olisi kohtuu lyhyt.

Maksukyvyn tulee kestää sekä uusi, että vanha laina sekä myös molempien asuntojen lasketut asumismenot (yleensä okt 500€ ja osakkeessa vastike+vesi+sähkö). Eli normaaliin lainaan nähden maksukykyä tulee olla reilusti.

Vakuuksien osalta pääsääntö on, että pitäisi saada täydet vakuudet sekä vanhaan että rakennuslainaan. Maksullisia vakuuksia ei näissä tapauksissa kovinkaan herkästi anneta, vaan katsotaan ennemmin reaalivakuuksia.

Omarahoitussuositus on tänä päivänä n.10-15% rakentamiskustannuksista. Tämä on hyvä huomioida varsinkin nyt kun kustannustaso on noussut huimasti. Omarahoitus tulisi olla heti rakentamisen alkuhetkellä, eli vanhan asunnon myynnistä lainan jälkeen jäävä raha ei riitä yksinään.

Toki mikä vaikuttaa myös on se kuinka paljon nykyiseen asuntoon on lainaa verrattuna sen hintaan.

Suosittelen olemaan omaan pankkiisi yhteydessä kun tätä asiaa pohdit ja jutella jo alustavasti siitä että olisiko tällainen järjestely teille mahdollista. Nykyisin kahden asunnon loukkutilanteita katsotaan aina melko tarkalla silmällä.

Vaikea tätä asiaa viestillä avata koska on melko monimuotoinen tilanne ja tosi moni asia vaikuttaa.

 

[Giroux]

Tarinaa isännöitsijästä.

Asuin nykyisessä asunnossani vuodesta X vuoteen Y saakka, jolloin omistin myös taloyhtiön (todella pieneltä) parkkipaikalta paikan. Muutin kuitenkin kyseisenä vuonna Y asunnostani pois hetkellisesti, jolloin autopaikka siirtyi silloisen vuokralaiseni haltuun. Asuttuaan asunnossani aikansa vuokralainen päätti lopettaa vuokrasopimuksen ja hetken pähkäilyn jälkeen päätin itse muuttaa takaisin omaan asuntooni. Heti ensi töikseni varmistin isännöitsijältä, että onhan sama autopaikka edelleen hallussani ja sanoivat siellä että on.

Sitten tullaan tämän vuoden helmikuuhun, päivää ennen Rukan reissua autoni tuulilasiin on ilmestynyt lappu, jossa joku toinen asukas ilmoittaa varanneensa paikan itselleen ja toivoo minun siirtävän autoni pois. Oli kuitenkin jättänyt yhteystietonsa siihen, joten tietysti soitin hänelle ja hyvässä hengessä keskusteltiin aiheesta, enkä tosissaan ollut missään vaiheessa irtisanonut parkkipaikkaani. Tietysti soitin sitten isännöitsijälle samasta aiheesta ja lupasivat palata asiaan. Koskaan ei mitään puhelua sieltä kuulunut, joten oletin asian olevan ok.

Viime viikolla postiluukusta kolahti taloyhtiön vastikkeet heinäkuulta eteenpäin ja kas kummaa, parkkipaikan maksua ei näe tiedoissa. Välittömästi puhelua isännöitsijälle, jossa sitten sanottiin ettei heidän tiedoissaan mukamas tuon vuoden Y jälkeen ole ollut parkkipaikkaa varattuna asunnolleni. Jaahas, asia selvä.

Meidän taloyhtiössä päivitettiin parkkipaikkoja koskevat asiat niin, että osakkaan/vuokralaisen vaihtuessa parkkipaikka vapautuu jonossa seuraavalle. Tätä faktaa peilaten ymmärrän kyllä sen, että olisin menettänyt paikkani silloin kun muutin takaisin, mutta kukaan ei tällaisesta mitään maininnut ja kun vasta tämän vuoden helmikuussa "löysivät" uuden omistajan kyseiselle paikalle, niin eihän siihen mitään kovin pitkää jonoa ole voinut olla. Ja jos näin on, niin miksi eivät olleet yhteydessä minuun jo aikaisemmin?

Kyselin myös viimeisimmässä puhelussa, että no maksaako sitten tämän vuoden helmikuussa paikan itselleen varanneet turhaa parkkipaikkamaksua, niin kuulemma ei. Asia on edelleen selvityksessä. Mitä nyt ollut kohta jo 5 kuukautta ja uskoisin, että ilman soittoani olisi ollut selvityksessä kesän ylikin.

Että joo. Olisi vaan niin paljon helpompaa asua yhtiössä, jossa on yhtä paljon autopaikkoja kuin asuntoja. Isännöitsijällä ei näköjään myöskään minkäänlaista vastuuta, kun lupaillaan asioita puhelimessa ja totuus on aivan jotain muuta.

 

[Tadu]

Paljon on keskustelua sähkön hinnoista ja tuntuu, että korkojen nousu on mennyt ohi monelta.

12 kk Euribor on nyt noin 1,7 % ja Nordea ennustaa tämän nousevan ensi vuonna 2,7 prosenttiin. Tähän päälle vaikka 0,8 % marginaali, niin todellinen korko on 3,5 % vuodessa.

Tehdään pieni laskutoimitus vaikkapa maltillisella 200 000 euron lainalla ja 3,5 % korolla. Eli 3,5 % 200 000 eurosta on 7000 euroa korkoja vuodessa. Kuukaudessa korkoihin menisi suunnilleen 583 euroa. Jos lainaa on 400 000 euroa mikä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aika normaali laina, niin korkoihin menee lähes 1200 euroa kuussa!

Yleensähän(?) korkoja tarkistetaan kerran vuodessa, itsellä esimerkiksi maaliskuussa. Saattaa tulla monelle aikamoinen yllätys kun yhtäkkiä kuukausittain lähteekin tililtä tuollaisia summia.

Modet siirtänevät eri ketjuun jos on olemassa jokin parempi paikka tälle keskustelulle.

 

[ftr]

Paljon on keskustelua sähkön hinnoista ja tuntuu, että korkojen nousu on mennyt ohi monelta.

12 kk Euribor on nyt noin 1,7 % ja Nordea ennustaa tämän nousevan ensi vuonna 2,7 prosenttiin. Tähän päälle vaikka 0,8 % marginaali, niin todellinen korko on 3,5 % vuodessa.

Tehdään pieni laskutoimitus vaikkapa maltillisella 200 000 euron lainalla ja 3,5 % korolla. Eli 3,5 % 200 000 eurosta on 7000 euroa korkoja vuodessa. Kuukaudessa korkoihin menisi suunnilleen 583 euroa. Jos lainaa on 400 000 euroa mikä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aika normaali laina, niin korkoihin menee lähes 1200 euroa kuussa!

Yleensähän(?) korkoja tarkistetaan kerran vuodessa, itsellä esimerkiksi maaliskuussa. Saattaa tulla monelle aikamoinen yllätys kun yhtäkkiä kuukausittain lähteekin tililtä tuollaisia summia.

Modet siirtänevät eri ketjuun jos on olemassa jokin parempi paikka tälle keskustelulle.

Ihan noin kovia korkoja ei joudu maksamaan vaan noin puolet noista summista, koska velkamäärä pienenee ajan myötä ja esimerkiksi 25 vuoden päähän sijoittuvassa maksuerässä velan osuus lyhennyksestä on enää marginaalinen. Minäkin olin aiemmin uskossa, että korot nousevat noin suoraviivaisesti, mutta minua toisaalla korjattiin ja asian sai kätevästi tarkastettua nettipankista.

 

[Outsider]

Mulla ainakin on ollut kaikissa lainoissa niin, että kuukausierä pysyy samana ja laina-aika elää sitten korkojen mukaan.

 

[ftr]

Mulla ainakin on ollut kaikissa lainoissa niin, että kuukausierä pysyy samana ja laina-aika elää sitten korkojen mukaan.

Juu, tuossa oli siis annuiteetista kyse.

 

[Tadu]

Ihan noin kovia korkoja ei joudu maksamaan vaan noin puolet noista summista, koska velkamäärä pienenee ajan myötä ja esimerkiksi 25 vuoden päähän sijoittuvassa maksuerässä velan osuus lyhennyksestä on enää marginaalinen. Minäkin olin aiemmin uskossa, että korot nousevat noin suoraviivaisesti, mutta minua toisaalla korjattiin ja asian sai kätevästi tarkastettua nettipankista.

Tottakai korko lasketaan sen mukaan kuinka paljon lainaa on jäljellä. Jos on maksanut 200 000 eurosta puolet pois, niin tällöin korko lasketaan 100 000 eurosta. Joka kuukausi lasketaan korko jäljellä olevan lainan pääoman mukaan. Omassa esimerkissä oletin, että lainaa on jäljellä 200 000 euroa.

Mulla ainakin on ollut kaikissa lainoissa niin, että kuukausierä pysyy samana ja laina-aika elää sitten korkojen mukaan.

Sinulla on siis tasaeräinen laina, eli korkojen noustessa lainan maksuaika pitenee ja samalla maksat itseasiassa pitkässä juoksussa enemmän korkoja, mutta hyvänä puolena maksat aina saman summan joka kk pankille. Laina voi myös olla tasalyhenteinen, eli lainaa lyhennetään tasamäärä joka kuukausi ja maksuerän suuruus vaihtelee korkojen mukaan.

Molemmissa tapauksissa korkojen nousu tulee erittäin kalliiksi. Tasaeräisessä lainassa tämän tosin huomaa vasta kun asuntoa on myymässä tai kun lainan maksuerät jatkuvat vielä kymmenien vuosien kuluttuakin, sillä korkeiden korkojen aikana maksat pääasiassa korkoja, etkä lyhennä lainaasi.

 

[Outsider]

Olisi pitänyt kirjoittaa pidempi viesti, kun kyllä mä nyt sentään tiedän mikä lainatyyppien ero on, mutta lähinnä vaan hain sitä, että onko se nyt kovin yleistä, että korkojen nousu vaikuttaa ihmisillä kuukausittaisiin kuluihin, kun itsellä ja tuttavapiirissä on ainakin suosittu näitä tasaeräisiä lainoja. Tottakai se pidempi laina-aika tulee lähtökohtaisesti kalliimmaksi, mutta en vaan näe mitään järkeä ottaa riskiä siinä, että ns. pakollisista kuluissa voi tapahtua isoja muutoksia ylös päin. Ja voihan sitä tasaeräistä lainaakin sitten maksaa suunniteltua enemmän pois, jos sieltä tuntuu.

Onhan se itselläkin nyt iso hyppäys edessä syksyllä, varsinkin kun laina on otettu sellaiseen aikaan, että marginaali on päälle yhden, mutta on sitä toisaalta kerennyt maksella huomattavasti isompiakin korkoja, että eipä näistä jaksa stressata.

 

[ftr]

Tottakai korko lasketaan sen mukaan kuinka paljon lainaa on jäljellä. Jos on maksanut 200 000 eurosta puolet pois, niin tällöin korko lasketaan 100 000 eurosta. Joka kuukausi lasketaan korko jäljellä olevan lainan pääoman mukaan. Omassa esimerkissä oletin, että lainaa on jäljellä 200 000 euroa.

Mutta 20 vuotta jäljellä olevassa 200 000 € lainassa 3,5 % korko ei ole 7000 €/vuosi vaan jotain muuta. Juuri tuosta lyhenevästä pääomasta johtuen.

 

[Tadu]

Mutta 20 vuotta jäljellä olevassa 200 000 € lainassa 3,5 % korko ei ole 7000 €/vuosi vaan jotain muuta. Juuri tuosta lyhenevästä pääomasta johtuen.

No juu. Se on jotain 69XX euroa ensimmäisenä vuonna jos joku haluaa laskea tarkkoja lukuja, mutta erittäin lähellä 7000 euroa.

Edit: 6887 euroa ja hilut jos laskin oikein. Pointtini oli, että korkotason nousu tulee kurittamaan asuntovelallisia vielä mahdollisesti enemmän kuin sähkön hinnan nousu. Suuret ikäluokat toki kärsivät näistä myös 90-luvulla, mutta tällöin asuntolainan korot sai lyhentää verotuksessa. Ei tää taaskaan ihan reilusti mene.

 

[ftr]

No juu. Se on jotain 69XX euroa ensimmäisenä vuonna jos joku haluaa laskea tarkkoja lukuja, mutta erittäin lähellä 7000 euroa.

Ja kun lyhennät lainaa koko laina-ajan saman verran, niin ensi vuoden kuukausittainen lyhennys ei muutu niin dramaattisesti kuin viestisi antaa ymmärtää. Alussa vain koron osuus on isompi ja pääoma lyhenee hitaammin kuin laina-ajan lopussa.

 

[Tadu]

Ja kun lyhennät lainaa koko laina-ajan saman verran, niin ensi vuoden kuukausittainen lyhennys ei muutu niin dramaattisesti kuin viestisi antaa ymmärtää. Alussa vain koron osuus on isompi ja pääoma lyhenee hitaammin kuin laina-ajan lopussa.

Sanoisin, että ero siinä, että korko lasketaan kuukausittain jäljellä olevasta pääomasta ja tuossa omassa yksinkertaistuksessani vuosittain, ei ole kovinkaan dramaattinen. Mutta tämä on toki mielipideasia. Pidän itse 6887 euron vuosikorkoa käytännössä yhtä dramaattisena kuin 7000 euroa, jos ennen korkoihin on mennyt jotain 2000 euroa vuodessa.

Mutta kyllä. Laskin väärin, koska olin laiska.

 

[Jeffrey]

Kyllähän se koron nousu osuu, mutta toivotaan markkinaennusteiden noin 2% 12kk euribor korosta pitävän kutinsa. Omalla kohdalla korontarkistus on vuoden lopussa ja nykyisen asuntolainan kilpailuttaminen on ollut agendalla jo reilu vuoden, joten tuon prosessin voisi nyt saattaa samalla maaliin.

Marginaali omassa lainassa on 0,6 ja sikäli mikäli 12kk euribor pysähtyy tuohon 2%, niin marginaalia viilaamalla ja neuvottelemalla itselle 1kk tai 3kk euribor tuo kokonaiskorko olisi jossain 1-1,5%. Lainan kilpailutuksessa korostuneekin tuo mikä pankki suostuu näihin lyhyempiin korkojaksoihin.

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Korot kun on nopeasti tulleet ylös, niin toivotan menevän myös nopeasti alas. Toinen näkökulma on se, että toiveissa olisi ennen ensi kesää päästä asuntokaupoille, niin sen kustannuksia silmälläpitäen nykykehitys ei ole välttämättä ollenkaan huono asia.