Itsemyymisessä ja välittäjän käyttämisessä on puolensa. Toki lähtökohtana mulla on tässä mielipiteessäni se, että välittäjä on ns. hyvä ja ammattitaitoinen välittäjä, mikä ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Ikävä kyllä.
Itse käytän lähtökohtaisesti välittäjää, koska en jaksa tyhmiä ihmisiä. Välittäjä on siis ikään kuin kilpenä muiden ihmisten kanssa asioimiseen. Olen toki tarkka rahoistani, mutten pihi ja lasken oman vapaa-aikani arvon sen verran korkealle, että voin siitä maksaakin, että voin suorittaa ruuhkavuosiani rauhassa ja hoitaa duunit kunnialla ilman mahdollisia jatkuvia kyselyjä asunnosta. Aion toimia näin jatkossakin, vaikka edellisen asuntomme välittäjään en ollutkaan lainkaan tyytyväinen ja olisin itse hoitanut myynnin sata kertaa tehokkaammin ja paremmin. Välityssopimuksemme olisi päättynyt pari viikkoa myöhemmin, kun sitten saimme tarjouksen. Vaikka lopullinen myyntihinta jäi paljon pyyntiä pienemmäksi, se oli silti varmasti ihan oikea hinta ja taloyhtiömme ennätyskauppahinta. Tämä ei kyllä ollut sinänsä välittäjän vika. Jos ko. tarjousta ei olisi tullut, olisimme ottaneet kohteen pois myynnistä ja odottaneet muutaman kuukauden, kun meillä ei ollut kiirettä saada kauppaa tehtyä ja asuimme jo muualla. Tarjous kuitenkin tuli ja laskimme, että vaikka kumpikin "menetti" pyyntiin nähden reilut 10k€, kumpikin jäi silti kymmeniätuhansia voitolle vrt. ostohinta. Hyväksymällä nyt ostotarjouksen pääsisimme koko myyntiasiasta eroon ja saatoimme jatkaa elämäämme kaikessa rauhassa, ilman mitään keskeneräisiä asioita. Jos myyntihinta olisi ollut korkeampi, olisimme maksaneet myös vähän lisää välityspalkkiota, vaikka tämä toki olikin sivuseikka. Ja loppupeleissä vaikka olisimme voineet saada muutamaa kuukautta myöhemmin asuntokauppojen taas virkistyessä kevättä kohti nyt saatua myyntihintaa enemmän, ja vaikka "kymppitonnit" suuria summia ovatkin, meidän elämäämme se ei hetkauttanut, koska duuneihin oli silti mentävä. Jos kysymyksessä olisi ollut sadattuhannet tai jopa miljoonat, ratkaisu olisi varmasti ollut toinen.
Kaikki on aina suhteellista ja jokainen tekee päätöksensä sen mukaan, mikä itselle on parasta. Jos elämä on kaikin puolin muutenkin hektistä ja puhelimessa tulee muutenkin roikuttua, voi olla fiksua käyttää välittäjää. Sillä voi olla elämänlaatua parantava merkitys ja joskus se voi säästää vaikka avioliiton, muuttaminen kun yksi hyvin monille elämän suurimmista stresseistä. Lisäksi moni hyvä ostaja voi jäädä pois matkasta sen vuoksi, että myyjä myy. Tämä vain on fakta, vaikka välittäjällä ei kovin suurta vastuuta olekaan. Mutta asenteet elää syvällä ja pätee myös nuorissa ostajissa. Tällaiset asiat kannattaa aina punnita myös tarkasti. Yhtä oikeaa vastausta ei varmasti ole. Paitsi se, että välittäjän suhteen kannattaa taustatyötä edes yrittää tehdä tarkasti. Fakta on kuitenkin se, että aina kun ihmiset asioivat keskenään, henkilökemioilla on vaikutusta. Jos kemiat eivät kohtaa, se ei aina ole välttämättä kenenkään syytä, niin vain on. Tämäkin on asia, mikä on hyvä hyväksyä. Mulla ei esim. kohdannut välittäjämme kanssa kemiat ollenkaan, mutta sille oli syynsä, miksi hänet valitsimme ja lopulta mun mielipiteelläni hänestä tyyppinä ei ollut merkitystä, kun sai kaupat aikaiseksi. Lopullisen päätöksen tarjouksen hyväksymisestä teimme kuitenkin itse, joten välittäjän rooli jäi lopulta pieneksi ja hän toimi sananmukaisesti välittäjänä ohjeidemme mukaan. Ehkä hän olisi voinut ahkerammalla duunilla saada enemmänkin tarjouksia, mutta yksi riitti sellaiseen lopputulokseen, mihin olimme tyytyväisiä. Jatkossa en toki häntä tule käyttämään.