Vuokra- tai omistusasunto

[trumppa]

Ehdottomasti omistusasunto, ainakin jos asustelee pääkaupunkiseudulla. Nykyisillä hinnoilla asunto on jo kohtuullinen sijoitus ja hinnat vaan näyttävät nousevan. Kyllä siitä aina omansa pois saa. Tuorein juttu aiheesta löytyy tämän päivän hesarista. Toisaalta kupla voi puhjetakin jossakin vaiheessa...

ps. 400 km Lauttasaaresta pohjoiseen hyväkuntoisen omakotitalon neliöhinta on vain noin kolmannes/neljännes verrattuna Larun kerrostaloneliöön. No, valintakysymyksiähän / makuasioitahan nämä ovat...

 

[Gags]

Yhtiövastikkeet ovat aika mielenkiintoisia, mistä nämä tulevat?

Yhtiövastikehan on käytännössä se maksu, jonka osakkaat maksavat yhteisesti taloyhtiön ja kiinteistön ylläpidosta. Kuten Twite tuossa ja kertoikin, eroa kerrostalo- ja rivari-asumisessa syntyy lämmitys ja vesimaksuista, mutta myös muiden kerrostaloasumiseen liittyvien yhteisten tilojen, piha-alueiden jne ylläpidosta. Luonnollisesti siihen kuuluu myös isännöinti- ja huoltokustannukset.

Yhtiövastikkeet pääkaupunkiseudulla liikkuu keskimäärin jossain 2-3,50 euroa per neliö tietämillä ja siihen vaikuttaa myös asunto-osakeyhtiön tulot, lähinnä vuokratulot. Jossain Helsingin keskustassa yhtiöllä voi olla omistuksessaan liikehuoneistoja joiden vuokratulot kattaa yhtiön menot/kulut ja näin ollen ne ovat vastikkeettomia tai ainakin hyvin alhaisiin vastikkeisiin voi törmätä.

 

[Yläpesä]

Nykyisillä hinnoilla asunto on jo kohtuullinen sijoitus ja hinnat vaan näyttävät nousevan. Kyllä siitä aina omansa pois saa.

Not. Ei saa aina. Ihan oikeasti varoitus. En ole mikään tuomionpasuuna, mutta ihan ehdottomasti kannattaa käyttää omaa järkeään kun arvioi MIKÄ on vielä kohtuullinen sijoitus. Kyllä itseä ainakin hirvittäisi yli 200 000 euron, vanhaa rahaa siis 1 189 000 markan, laina, vaikka ei mihinkään tyhjätaskuluokkaan lukeudukaan nykyisellään. Jo pelkästään inhorealistinen 6%:n vuosikorko tarkoittaisi noin 12 000 euron korkomenoja vuodessa. Vaikka nyt huidellaankin 3 prossan tuntumassa jo kolmatta vuotta, ei hirveitä muutoksia tarvi tapahtua, kun jo ollaan noissa lukemissa. Moni tuudittautuu siihen luuloon että sitten vaan myydään se asunto pois jos ei selviydytä maksuista. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että silloin myös asunnosta eroon pääseminen on merkittävästi vaikeampaa ja on hyvin todennäköistä että siitä saatava raha on paljon vähemmän kuin se mitä on itse maksanut. Lainan ottajan on syytä tietää myös se, että mikäli markkinatilanteen muutoksen vuoksi käykin niin että asunnon arvo laskee, putoaa myös sen vakuusarvo eli "panttihinta" jota vastaan pankki on antanut lainaa. Tällöin pankki on oikeutettu vaatimaan lisätakausta joko muusta omaisuudesta tai hankkimalla henkilötakaajia lainaan (isin ja äidin takaukset). Ellei nämäkään auta, pankki voi laittaa asunnon myyntiin - ja yleensä silloin tulee näpeille eli talo vaihtaa omistajaa ja silti alkuperäinen omistaja saattaa jäädä velkaa.

 

[Huuhkaja]

Tällöin pankki on oikeutettu vaatimaan lisätakausta joko muusta omaisuudesta tai hankkimalla henkilötakaajia lainaan (isin ja äidin takaukset). Ellei nämäkään auta, pankki voi laittaa asunnon myyntiin - ja yleensä silloin tulee näpeille eli talo vaihtaa omistajaa ja silti alkuperäinen omistaja saattaa jäädä velkaa.

Tämä huhu tuntuu kiertävän sitkeästi netissä, mutta tuo ei pidä paikkaansa eli pankki ei voi ruveta pyytämään lisätakauksia vaikka asunnon arvo olisikin pudonnut. Tämänhän takia pankki antaa lainaa vain 70% asunnon arvosta eli pankki varautuu mahdolliseen arvon alenemiseen.

Tämä koskee siis yksityishenkilöiden asuntolainoja. Sitä en tiedä miten tämä menee yritysten kohdalla.

 

[Fortuna]

.
Yhtiövastikkeet ovat aika mielenkiintoisia, mistä nämä tulevat? Uudessa kerrostalossa 280 euroa, kun taas vanhemmassa rivarisa 100 euroa. Vuoden vanha kerrostalo, saman rakennuttajan kuin tämä uusi, yhtiövastike 120 euroa.

Ilmeisesti yhtiön hallitus voi rukata yhtiövastiketta?

Kyllä, taloyhtiön hallitus voi rukata vastiketta ja joskus se on jopa pakotettu siihen. Vastikkeethan pääsääntöisesti muodostavat taloyhtiön tulorahoituksen, joten jos yhtiössä tapahtuu esim. jokin remontti, johon on otettava lainaa, niin silloin vastiketta on pakko nostaa.

Minusta ei silti kannata tuijottaa vain vastikkeiden summaa vaan tärkeämpää on selvittää kaikki asumiskulut yhteensä per kuukausi. Eli joka paikassa on jotenkin maksettava vedestä, lämmityksestä, käyttösähköstä ja taloyhtiön muista kuluista.

Lainan ottoon voisi ajatella seuraavaa systeemiä. Jos ajattelee, että voi lyhentää lainaa nyt esim. 600 euroa, niin ottaa laina-ajan sen verran pidemmäksi, että lyhennys onkin 500 euroa ja laittaa sen ns. ylimääräisen 100 euroa johonkin suht varmaan rahastoon. Jos sitten tulevaisuudessa tulee jokin yllättävä rahanmeno, niin voi realisoida nämä sijoitukset. Jos taas sijoituksille ei tule mitään pakottavaa käyttöä, niin maksaa niillä lainaa pois.

 

[Yläpesä]

Tämä huhu tuntuu kiertävän sitkeästi netissä,

Nyt vaadin kyllä lähteitä pöytään. Pelkällä sanomisella en usko tuota urbaanilegendaksi. Muistan jopa että tästä keskusteltiin pankin tiskillä. 70% ei ole mikään lain sanelema katto, sillä myös 75% on käytetty raja. Etkö muka pidä mahdollisena asuntomarkkinoiden romahtamista ja 30% arvonpudotusta?

 

[Twite]

Kyllä, taloyhtiön hallitus voi rukata vastiketta ja joskus se on jopa pakotettu siihen.

Ei voi. Vastike päätetään yhtiökokouksessa. Vastikkeen päättävät siis he jotka sen maksavatkin. Ei isännöintitoimisto eikä hallitus.

 

[Fortuna]

Ei voi. Vastike päätetään yhtiökokouksessa. Vastikkeen päättävät siis he jotka sen maksavatkin. Ei isännöintitoimisto eikä hallitus.

Anteeksi, minulla meni nyt hallitus ja yhtiökokous sekaisin. Jos silti ruvetaan saivartelemaan =) niin pienessä yhtiössä hallituksen jäsenet voivat muodostaa osake-enemmistön, jolloin he voivat "jyrätä" yhtiökokouksessa muiden yli.

 

[trumppa]

Not. Ei saa aina. Ihan oikeasti varoitus. En ole mikään tuomionpasuuna, mutta ihan ehdottomasti kannattaa käyttää omaa järkeään kun arvioi MIKÄ on vielä kohtuullinen sijoitus. Kyllä itseä ainakin hirvittäisi yli 200 000 euron, vanhaa rahaa siis 1 189 000 markan, laina, vaikka ei mihinkään tyhjätaskuluokkaan lukeudukaan nykyisellään. Jo pelkästään inhorealistinen 6%:n vuosikorko tarkoittaisi noin 12 000 euron korkomenoja vuodessa. Vaikka nyt huidellaankin 3 prossan tuntumassa jo kolmatta vuotta, ei hirveitä muutoksia tarvi tapahtua, kun jo ollaan noissa lukemissa. Moni tuudittautuu siihen luuloon että sitten vaan myydään se asunto pois jos ei selviydytä maksuista. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että silloin myös asunnosta eroon pääseminen on merkittävästi vaikeampaa ja on hyvin todennäköistä että siitä saatava raha on paljon vähemmän kuin se mitä on itse maksanut. Lainan ottajan on syytä tietää myös se, että mikäli markkinatilanteen muutoksen vuoksi käykin niin että asunnon arvo laskee, putoaa myös sen vakuusarvo eli "panttihinta" jota vastaan pankki on antanut lainaa. Tällöin pankki on oikeutettu vaatimaan lisätakausta joko muusta omaisuudesta tai hankkimalla henkilötakaajia lainaan (isin ja äidin takaukset). Ellei nämäkään auta, pankki voi laittaa asunnon myyntiin - ja yleensä silloin tulee näpeille eli talo vaihtaa omistajaa ja silti alkuperäinen omistaja saattaa jäädä velkaa.

Olihan minulla viestissäni se lause, joka päättyy kolmeen pisteeseen. Ilmaisin itseäni ehkä epäselvästi, että pääkaupunkiseutu on aika laaja käsite, myönnetään. 00-alkuiset postinumeroalueet ovat kyllä aika kova sana sijoituksena, sanon ma. Tietysti on eri asia, onko pääomaa ostaa kämppä ko. alueelta täysin järjettömällä neliöhinnalla. Tähän seikkaan meikäkin kypsyi ja muuti keralla postinumeron 60-alkuiseksi. 00-alueen asunnoista saanee (tämä on mutua, joka perustuu kohtuullisen tarkkaan myyntihintatilastojen seurantaan n. 7 viimeiseltä vuodelta) suhteellisen helposti omansa pois. Toistaiseksi hinnat ovat ainoastaan nousseet. Kysyntä on koko ajan suurempi kuin tarjonta. Kokemusta kolmen asunnon ostamisesta ja myymisestä ko. postinumeroalueella ja ne olivat hmmm... sanotaanko hyvin positiivisia. En minäkään kehoita ottamaan 200 keuron lainaa jollakin 20-vuoden takaisinmaksuajalla. Siinä ajassa suhdanteet kerkiää muuttua monta kertaa. Tosin nuoremmat ostajat tuskin asuvat 20-vuotta samassa paikassa, velka vain siirtyy seuraavaan asuntoon joko pienentyen tai kasvaen.

 

[Twite]

Anteeksi, minulla meni nyt hallitus ja yhtiökokous sekaisin. Jos silti ruvetaan saivartelemaan =) niin pienessä yhtiössä hallituksen jäsenet voivat muodostaa osake-enemmistön, jolloin he voivat "jyrätä" yhtiökokouksessa muiden yli.

Niin, tuossakin tapauksessa asian päätti yhtiökokous enemmistön päätöksellä. Ei hallitus. Näin se osake-demokratia toimii.

Kyllä ihan oikeasti on tärkeä ymmärtää että hallitus on elin joka toimii yhtiökokouksen mandaatilla, ei päinvastoin.

 

[Rod Weary]

Yhtiövastikkeet ovat aika mielenkiintoisia, mistä nämä tulevat? Uudessa kerrostalossa 280 euroa, kun taas vanhemmassa rivarisa 100 euroa. Vuoden vanha kerrostalo, saman rakennuttajan kuin tämä uusi, yhtiövastike 120 euroa.

Twite jo tuossa asiaa selvensikin, mutta ilmeisesti sinulle/teille ei ole täysin selvillä tuo rahoitusvastikkeen osuus kokonaisvastikkeessa. Eli uudessa kerrostalossa (ja yleensä myös rivitalossa) on tyypillisesti velkaa päällä rutkasti. Tätä velkaa sitten lyhennetään tuolla rahoitusvastikkeella. Voihan sitä aina maksaa tuon velkaosuudenkin pois, jolloin rahoitusvastike putoaa pois asumiskustannuksista. Kannattaa siis aina ensimmäisenä tutkia kiinnostavan kohteen velkaosuus. Varsinainen hoitovastike on molemmissa asumismuodoissa suhteellisen sama. Kyllä sen normaalin haarukan aika helposti hahmottaa. Loput asumiskustannuserot tulevat lähinnä lämmityksestä, mikä kallistuu, tai siis halpenee, kerrostalon hyväksi. Neliömäärällä on melkoinen merkitys tässäkin asiassa.

Ei siis mitään varsinaisen uutta faktaa näihin asioihin, kunhan selvensin.

 

[DAF]

Twite jo tuossa asiaa selvensikin, mutta ilmeisesti sinulle/teille ei ole täysin selvillä tuo rahoitusvastikkeen osuus kokonaisvastikkeessa. Eli uudessa kerrostalossa (ja yleensä myös rivitalossa) on tyypillisesti velkaa päällä rutkasti. Tätä velkaa sitten lyhennetään tuolla rahoitusvastikkeella. Voihan sitä aina maksaa tuon velkaosuudenkin pois, jolloin rahoitusvastike putoaa pois asumiskustannuksista. Kannattaa siis aina ensimmäisenä tutkia kiinnostavan kohteen velkaosuus. Varsinainen hoitovastike on molemmissa asumismuodoissa suhteellisen sama. Kyllä sen normaalin haarukan aika helposti hahmottaa. Loput asumiskustannuserot tulevat lähinnä lämmityksestä, mikä kallistuu, tai siis halpenee, kerrostalon hyväksi. Neliömäärällä on melkoinen merkitys tässäkin asiassa.

Ei siis mitään varsinaisen uutta faktaa näihin asioihin, kunhan selvensin.

Ja varainsiirtoverohan lasketaan myyntihinnasta, joten senkin takia voi olla järkevää tämä yhtiölainamaailma. Tosin Tommylla taisi olla kyseessä ensiasunto, jolloin varainsiirtoveroa ei mene.

 

[Twite]

Ja varainsiirtoverohan lasketaan myyntihinnasta, joten senkin takia voi olla järkevää tämä yhtiölainamaailma. Tosin Tommylla taisi olla kyseessä ensiasunto, jolloin varainsiirtoveroa ei mene.

Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.

 

[ipaz]

Itselläni on päivittäin pohdinnan alla, että kävelläkö pankkiin tiedustelemaan lainaa. Ikää on jo 30v ja tässä maksellaan ventovieraalle isoa vuokraa sinänsä ihan hyvästä kämpästä hyvältä alueelta. Mieli tekee kuitenkin lähemmäksi Tampereen keskustaa. Kaleva - Tammela askelilla vaan kaikki sopivan kokoiset kämpät maksavat maltaita siihen nähden missä kunnossa/minkälaisessa taloyhtiössä ne ovat. Seudun talot on rakennettu 1950-70-luvuilla, joten ajan hammas alkaa myös tehdä tehtäviään. Ja kun itsellä on peukalo keskellä kämmentä, niin ei tuo remontoiminenkaan kauheasti kiinnosta. Nyt kun asuu vuokralla 1990-luvun saunallisessa kaksiossa, niin ei malttasi luopua saavutetuista eduista. Mieluummin uudehko asunto mulle.

Lisäksi pelottaa hieman että olen lähdössä hankkimaan kämppää yksin. Laina tulee joka tapauksessa olemaan kuusinumeroinen ja sekös laittaa miettimään. Varsinkin kun tietää korkojen nousevan vuoden parin sisällä. Siis jatkaako mukavaa ja helppoa vuokralla asumista vai astuako parinkymmen vuoden velkavankeuteen oman (pankin) asunnon vuoksi?

 

[Fosse]

Tämä huhu tuntuu kiertävän sitkeästi netissä, mutta tuo ei pidä paikkaansa eli pankki ei voi ruveta pyytämään lisätakauksia vaikka asunnon arvo olisikin pudonnut. Tämänhän takia pankki antaa lainaa vain 70% asunnon arvosta eli pankki varautuu mahdolliseen arvon alenemiseen.

Tämä koskee siis yksityishenkilöiden asuntolainoja. Sitä en tiedä miten tämä menee yritysten kohdalla.

Tämä olisi ihan kiinnostava tietää, pitääkö paikkkansa vai ei. Toisaalta tuo, että asunnon arvosta saa vain 70% lainaa, viittaa kyllä siihen että pankki varautuu jo valmiiksi mahdolliseen arvonalennukseen. Toisaalta, jos hinnat romahtaisi reippaasti, niin voisin kuvitella pankilla olevan oikeuden tarkistaa lainan takaustilannetta. Otetaan esimerkiksi nuoripari, joka nykyisillä koroilla ja pankin lainan tyrkyttämismeiningillä, ottaa semmosen parisataa tuhatta erkkiä lainaa ja vuoden päästä hinnat romahtaa. Siihen päälle toista kohtaa yllättävä työttömyys, niin voihan pankkia alkaa kiinnostamaan lainan takuudet, jos on vielä ongelmia lainan takaisinmaksussa. Vaikka pankilla tähän olisi oikeus/mahdollisuus, niin en näe pankinkaan kannalta järkevänä alkaa moista tarkistusta suorittamaan, mikäli asiakas on aina hoitanu lainansa moitteetta.

Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.

Entäs tilanne, että kämppä otetaan toisen nimiin ja lainaa kuitenkin lyhennetään yhdessä. Muutaman vuoden jälkeen tulee ero, niin jääkö toiselle muuta käteen, kuin oikeus siihen seuraavaan kämppään ilman varainsiirtoveroa?

Lisäksi pelottaa hieman että olen lähdössä hankkimaan kämppää yksin. Laina tulee joka tapauksessa olemaan kuusinumeroinen ja sekös laittaa miettimään. Varsinkin kun tietää korkojen nousevan vuoden parin sisällä. Siis jatkaako mukavaa ja helppoa vuokralla asumista vai astuako parinkymmen vuoden velkavankeuteen oman (pankin) asunnon vuoksi?

Miten niin tietää? Eikö analyytikot ole ennustanu jo viimeiset neljä vuotta, että korot nousee ja sitä myötä asuntojen hinnat romahtaa... Ihan perseestä tuommonen ennustaminen. Onhan se nyt selvää, että sitten KUN korot nousee, niin hinnoissa tullaan alas. Tarvitaanko tuohon analyytikon sanaa jossain iltapäivälehdissä. Siinä olen samaa mieltä, että mikäli nyt asut esimerkiksi kaksiossa ja suunnittelet jossain 0-5 vuoden sisällä suurempaan muuttamista, niin sitten ehkä odottaisin nouseeko korot vai ei. Tässä tapauksessahan sä maksat kuitenkin kokoajan itselle jotain lainaa. Mutta jos asut vuokralla ja voisit muuttaa omaan kämppään, niin saahan sitä odotella pahimmassa tapauksessa vaikka viis vuotta korkojen huomattavaa nousua.

Liityin elokuun alussa erääseen liittoon, jolla oli nykyisestä pankistani jotain etuja saatavilla. Kyselin pankista, että olisiko jotain etuja joita voisin nykyisiin lainoihin tai muihin palveluihin soveltaa. Pyysi huomenna käymään konttorilla, jos tuota nykyistä marginaalia tarkisteltais pikkasen alaspäin. Ihan hyvää palvelua (mitä ollut koko ajan kyseisessä pankissa) ja vaikkei rahallisesti isoa merkitystä ole, niin saa asiakkaan hyvälle mielelle.

edit: kämpäään -> kämppään. Viimeinen kappale lisätty (+ silleenkirjoitus)

Että täältä silleen tähän...

 

[Roomie]

Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.

Tässä pitää myös olla lahjaverojen kanssa tarkkana. Eli jonkinnäköisiin lainajärjestelyihin tulee ryhtyä parisuhteen sisällä.

 

[Fortuna]

Lisäksi pelottaa hieman että olen lähdössä hankkimaan kämppää yksin. Laina tulee joka tapauksessa olemaan kuusinumeroinen ja sekös laittaa miettimään. Varsinkin kun tietää korkojen nousevan vuoden parin sisällä. Siis jatkaako mukavaa ja helppoa vuokralla asumista vai astuako parinkymmen vuoden velkavankeuteen oman (pankin) asunnon vuoksi?

Jos olet nyt niin varma siitä, että korot tulevat nousemaan rankasti, niin sido lainasi vaikka 5 vuoden kiinteään korkoon!

Veikkaanpa, että nykyinen vuokrasi on sellainen jolla jo lyhentäisi lainaa ihan mukavasti. Kannattaa muistaa, että jokaisesta lyhennys on kotiinpäin, mutta vuokrasta ei jää mitään.

 

[Twite]

Tässä pitää myös olla lahjaverojen kanssa tarkkana. Eli jonkinnäköisiin lainajärjestelyihin tulee ryhtyä parisuhteen sisällä.

Ei meillä ainakaan ryhdytty eikä mitään ongelmaa ollut. Avioparista siis kyse, voi olla susiparille eri juttu. Lainahan meillä siis otettiin puoliksi mutta kämppä vaan toisen nimiin. Ei tullut mieleen mitkään lahjaverot, onkohan rikollisuuteni jo vanhentunut?

 

[Fosse]

Ei meillä ainakaan ryhdytty eikä mitään ongelmaa ollut. Avioparista siis kyse, voi olla susiparille eri juttu. Lainahan meillä siis otettiin puoliksi mutta kämppä vaan toisen nimiin. Ei tullut mieleen mitkään lahjaverot, onkohan rikollisuuteni jo vanhentunut?

No joo, aviopuolisoiden kesken asia on tietenkin hieman erilainen. Mutta yleensä tuo ensimmäinen asunto ostetaan nuorella iällä eikä vielä olla naimisissa.

Että täältä silleen tähän...

 

[Fortuna]

Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.

Jos pari ei ole naimisissa, niin en suosittelisi tätä, sillä:
jos tulee ero ja katkera sellainen, niin sillä joka ei omista asunnosta mitään ei ole tietääkseni mitään oikeutta kyseiseen asuntoon. Tai, jos se joka omistaa koko asunnon kuolee niin omistus siirtyy perimisjärjestyksen mukaisesti eli avopuoliso jää ilman kumppania ja asuntoa, niin karmeaa kun se onkin.

Jos pari ei ole naimisissa on mielestäni järkevämpää ostaa asunto 51/49 periaatteella, jolloin 49 pinnan ostaja maksaa varainsiirtoveron 49 %:sta. Seuraavan asunnon voi sitten ostaa taas 51/49, mutta toisinpäin omistussuhde. Tässä voitetaan tosin vain silloin, kun toinen asunto on kalliimpi kuin ensimmäinen tai jos ensimmäinen asunto on osakeyhtiömuotoinen ja seuraava asunto kiinteistö.

 

[Senior]

Eli uudessa kerrostalossa (ja yleensä myös rivitalossa) on tyypillisesti velkaa päällä rutkasti. Tätä velkaa sitten lyhennetään tuolla rahoitusvastikkeella. Voihan sitä aina maksaa tuon velkaosuudenkin pois, jolloin rahoitusvastike putoaa pois asumiskustannuksista. Kannattaa siis aina ensimmäisenä tutkia kiinnostavan kohteen velkaosuus.

Ainoa oikea tapahan on asuntoja katsellessa vertailla velattomia hintoja. Kun hinnat ovat korkeita, feikkaa moni rakentaja hintojaan kasvattamalla velkaosuutta saadakseen "myyntihinnan" ja siten "ostokynnyksen" alas.

Noihin velkoihin ja vastikkeisiin vielä. Korjatkaa joku tuoretta tietoa omaava, mutta eikös se ole edelleen niin, että lainanottajalle on oman verotuksensa kannalta edullisempaa ottaa omaa pankkilainaa, jolla maksaa yhtiölaina pois? Nimittäin oma laina pankille asuntolainana on verotuksessa vähennyskelpoista (johonkin rajaan asti, jota en muista), mutta yhtiövelan (eli rahoitusvastikkeen) osuudelta maksettuja korkoja ei pysty vähentämään omassa verotuksessa, sillä se velka on taloyhtiölle, eikä pankille. Se on _taloyhtiön_ velka pankille, josta asukas ei saa osakseen korkovähennystä.

 

[Gags]

Noihin velkoihin ja vastikkeisiin vielä. Korjatkaa joku tuoretta tietoa omaava, mutta eikös se ole edelleen niin, että lainanottajalle on oman verotuksensa kannalta edullisempaa ottaa omaa pankkilainaa, jolla maksaa yhtiölaina pois?

Kyllä. Mutta varsinkin ensiasunnon ostajalle, jolla ei ole pesämunaa kertynyt ja ei halua esim. vanhempiaan sitoa takaukseen, yhtiövelka voi olla parempi, koska pankkilainan "säästöosuus" jää näin pienemmäksi.

 

[Roomie]

Ei meillä ainakaan ryhdytty eikä mitään ongelmaa ollut. Avioparista siis kyse, voi olla susiparille eri juttu. Lainahan meillä siis otettiin puoliksi mutta kämppä vaan toisen nimiin. Ei tullut mieleen mitkään lahjaverot, onkohan rikollisuuteni jo vanhentunut?

En tiedä miten nämä jutut käytännössä menee, mutta meitä aikanaan varoiteltiin pankissa juuri tästä "100-0%" omistussuhteesta. Verottaja ei kuulemma katso läpi sormien sitä, jos sinun täysin omistamaan asuntoon muuttaa myös puoliso. Verottaja saattaa pitää tätä lahjana, jolloin puolisollesi saattaa tulla veroseuraamuksia. Joku tälläkin palstalla tietää varmasti tästä asiasta enemmän, mutta en ainakaan minä ohittaisi tätä hommaa ihan olankohautuksella.

 

[Yläpesä]

Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen.

Olet oikeassa. Vinkkisi on arvokas. Se voi käydä todella kalliiksi sille 0%:n omistavalle puoliskolle riitaisan eron koittaessa. Tuo jo mainittu 49/51-suhde on varmasti reilumpi ja sisältää hienoisen verohelpotuksen. Ja noihin 0%:n osuuksiin verottaja ON puuttunut. Noita esimerkkitapauksia oli muistaakseni esitelty netissäkin, ainakin viisi vuotta sitten kun omaa asuntoamme olimme ostamassa. Ja miksi kannattaa varoa: koska varainsiirtovero on vielä edullista maksaa lahjaveroon nähden.

 

[Twite]

Meille se 100-0 jako oli tuhansien markkojen arvoinen. Ne markat ovat siis oikeasti realisoitunutta rahaa.

Vaikea kuvitella että vaimo/mies voisi joutua lahjaveroa maksamaan siitä että saa asua yhteisessä, vain toisen nimissä olevassa, asunnossa. Erossahan se kämppä kuitenkin lasketaan yhteiseksi, avioliiton aikana hankittu.