Cosmo kirjoitti:JVarsinkin jos on pieni yhtiö, niin ei niitä nappaa ja pienen yhtiön hommat tulee tehtyä vasemmalla kädellä. Nykyinen urpo lähtee luiskaan ennen seuraavaa yhtiökokousta, täysi moukku. Saas nähdä millainen prosessi sekin sitten on.
Yhtiövastikehan on käytännössä se maksu, jonka osakkaat maksavat yhteisesti taloyhtiön ja kiinteistön ylläpidosta. Kuten Twite tuossa ja kertoikin, eroa kerrostalo- ja rivari-asumisessa syntyy lämmitys ja vesimaksuista, mutta myös muiden kerrostaloasumiseen liittyvien yhteisten tilojen, piha-alueiden jne ylläpidosta. Luonnollisesti siihen kuuluu myös isännöinti- ja huoltokustannukset.Tommy kirjoitti:Yhtiövastikkeet ovat aika mielenkiintoisia, mistä nämä tulevat?
trumppa kirjoitti:Nykyisillä hinnoilla asunto on jo kohtuullinen sijoitus ja hinnat vaan näyttävät nousevan. Kyllä siitä aina omansa pois saa.
Yläpesä kirjoitti:Tällöin pankki on oikeutettu vaatimaan lisätakausta joko muusta omaisuudesta tai hankkimalla henkilötakaajia lainaan (isin ja äidin takaukset). Ellei nämäkään auta, pankki voi laittaa asunnon myyntiin - ja yleensä silloin tulee näpeille eli talo vaihtaa omistajaa ja silti alkuperäinen omistaja saattaa jäädä velkaa.
Tommy kirjoitti:.
Yhtiövastikkeet ovat aika mielenkiintoisia, mistä nämä tulevat? Uudessa kerrostalossa 280 euroa, kun taas vanhemmassa rivarisa 100 euroa. Vuoden vanha kerrostalo, saman rakennuttajan kuin tämä uusi, yhtiövastike 120 euroa.
Ilmeisesti yhtiön hallitus voi rukata yhtiövastiketta?
Huuhkaja kirjoitti:Tämä huhu tuntuu kiertävän sitkeästi netissä,
Ei voi. Vastike päätetään yhtiökokouksessa. Vastikkeen päättävät siis he jotka sen maksavatkin. Ei isännöintitoimisto eikä hallitus.Fortuna kirjoitti:Kyllä, taloyhtiön hallitus voi rukata vastiketta ja joskus se on jopa pakotettu siihen.
Twite kirjoitti:Ei voi. Vastike päätetään yhtiökokouksessa. Vastikkeen päättävät siis he jotka sen maksavatkin. Ei isännöintitoimisto eikä hallitus.
Yläpesä kirjoitti:Not. Ei saa aina. Ihan oikeasti varoitus. En ole mikään tuomionpasuuna, mutta ihan ehdottomasti kannattaa käyttää omaa järkeään kun arvioi MIKÄ on vielä kohtuullinen sijoitus. Kyllä itseä ainakin hirvittäisi yli 200 000 euron, vanhaa rahaa siis 1 189 000 markan, laina, vaikka ei mihinkään tyhjätaskuluokkaan lukeudukaan nykyisellään. Jo pelkästään inhorealistinen 6%:n vuosikorko tarkoittaisi noin 12 000 euron korkomenoja vuodessa. Vaikka nyt huidellaankin 3 prossan tuntumassa jo kolmatta vuotta, ei hirveitä muutoksia tarvi tapahtua, kun jo ollaan noissa lukemissa. Moni tuudittautuu siihen luuloon että sitten vaan myydään se asunto pois jos ei selviydytä maksuista. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että silloin myös asunnosta eroon pääseminen on merkittävästi vaikeampaa ja on hyvin todennäköistä että siitä saatava raha on paljon vähemmän kuin se mitä on itse maksanut. Lainan ottajan on syytä tietää myös se, että mikäli markkinatilanteen muutoksen vuoksi käykin niin että asunnon arvo laskee, putoaa myös sen vakuusarvo eli "panttihinta" jota vastaan pankki on antanut lainaa. Tällöin pankki on oikeutettu vaatimaan lisätakausta joko muusta omaisuudesta tai hankkimalla henkilötakaajia lainaan (isin ja äidin takaukset). Ellei nämäkään auta, pankki voi laittaa asunnon myyntiin - ja yleensä silloin tulee näpeille eli talo vaihtaa omistajaa ja silti alkuperäinen omistaja saattaa jäädä velkaa.
Niin, tuossakin tapauksessa asian päätti yhtiökokous enemmistön päätöksellä. Ei hallitus. Näin se osake-demokratia toimii.Fortuna kirjoitti:Anteeksi, minulla meni nyt hallitus ja yhtiökokous sekaisin. Jos silti ruvetaan saivartelemaan =) niin pienessä yhtiössä hallituksen jäsenet voivat muodostaa osake-enemmistön, jolloin he voivat "jyrätä" yhtiökokouksessa muiden yli.
Twite jo tuossa asiaa selvensikin, mutta ilmeisesti sinulle/teille ei ole täysin selvillä tuo rahoitusvastikkeen osuus kokonaisvastikkeessa. Eli uudessa kerrostalossa (ja yleensä myös rivitalossa) on tyypillisesti velkaa päällä rutkasti. Tätä velkaa sitten lyhennetään tuolla rahoitusvastikkeella. Voihan sitä aina maksaa tuon velkaosuudenkin pois, jolloin rahoitusvastike putoaa pois asumiskustannuksista. Kannattaa siis aina ensimmäisenä tutkia kiinnostavan kohteen velkaosuus. Varsinainen hoitovastike on molemmissa asumismuodoissa suhteellisen sama. Kyllä sen normaalin haarukan aika helposti hahmottaa. Loput asumiskustannuserot tulevat lähinnä lämmityksestä, mikä kallistuu, tai siis halpenee, kerrostalon hyväksi. Neliömäärällä on melkoinen merkitys tässäkin asiassa.Tommy kirjoitti:Yhtiövastikkeet ovat aika mielenkiintoisia, mistä nämä tulevat? Uudessa kerrostalossa 280 euroa, kun taas vanhemmassa rivarisa 100 euroa. Vuoden vanha kerrostalo, saman rakennuttajan kuin tämä uusi, yhtiövastike 120 euroa.
Ossi kirjoitti:Twite jo tuossa asiaa selvensikin, mutta ilmeisesti sinulle/teille ei ole täysin selvillä tuo rahoitusvastikkeen osuus kokonaisvastikkeessa. Eli uudessa kerrostalossa (ja yleensä myös rivitalossa) on tyypillisesti velkaa päällä rutkasti. Tätä velkaa sitten lyhennetään tuolla rahoitusvastikkeella. Voihan sitä aina maksaa tuon velkaosuudenkin pois, jolloin rahoitusvastike putoaa pois asumiskustannuksista. Kannattaa siis aina ensimmäisenä tutkia kiinnostavan kohteen velkaosuus. Varsinainen hoitovastike on molemmissa asumismuodoissa suhteellisen sama. Kyllä sen normaalin haarukan aika helposti hahmottaa. Loput asumiskustannuserot tulevat lähinnä lämmityksestä, mikä kallistuu, tai siis halpenee, kerrostalon hyväksi. Neliömäärällä on melkoinen merkitys tässäkin asiassa.
Ei siis mitään varsinaisen uutta faktaa näihin asioihin, kunhan selvensin.
Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.DAF kirjoitti:Ja varainsiirtoverohan lasketaan myyntihinnasta, joten senkin takia voi olla järkevää tämä yhtiölainamaailma. Tosin Tommylla taisi olla kyseessä ensiasunto, jolloin varainsiirtoveroa ei mene.
Tämä olisi ihan kiinnostava tietää, pitääkö paikkkansa vai ei. Toisaalta tuo, että asunnon arvosta saa vain 70% lainaa, viittaa kyllä siihen että pankki varautuu jo valmiiksi mahdolliseen arvonalennukseen. Toisaalta, jos hinnat romahtaisi reippaasti, niin voisin kuvitella pankilla olevan oikeuden tarkistaa lainan takaustilannetta. Otetaan esimerkiksi nuoripari, joka nykyisillä koroilla ja pankin lainan tyrkyttämismeiningillä, ottaa semmosen parisataa tuhatta erkkiä lainaa ja vuoden päästä hinnat romahtaa. Siihen päälle toista kohtaa yllättävä työttömyys, niin voihan pankkia alkaa kiinnostamaan lainan takuudet, jos on vielä ongelmia lainan takaisinmaksussa. Vaikka pankilla tähän olisi oikeus/mahdollisuus, niin en näe pankinkaan kannalta järkevänä alkaa moista tarkistusta suorittamaan, mikäli asiakas on aina hoitanu lainansa moitteetta.Huuhkaja kirjoitti:Tämä huhu tuntuu kiertävän sitkeästi netissä, mutta tuo ei pidä paikkaansa eli pankki ei voi ruveta pyytämään lisätakauksia vaikka asunnon arvo olisikin pudonnut. Tämänhän takia pankki antaa lainaa vain 70% asunnon arvosta eli pankki varautuu mahdolliseen arvon alenemiseen.
Tämä koskee siis yksityishenkilöiden asuntolainoja. Sitä en tiedä miten tämä menee yritysten kohdalla.
Entäs tilanne, että kämppä otetaan toisen nimiin ja lainaa kuitenkin lyhennetään yhdessä. Muutaman vuoden jälkeen tulee ero, niin jääkö toiselle muuta käteen, kuin oikeus siihen seuraavaan kämppään ilman varainsiirtoveroa?Twite kirjoitti:Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.
Miten niin tietää? Eikö analyytikot ole ennustanu jo viimeiset neljä vuotta, että korot nousee ja sitä myötä asuntojen hinnat romahtaa... Ihan perseestä tuommonen ennustaminen. Onhan se nyt selvää, että sitten KUN korot nousee, niin hinnoissa tullaan alas. Tarvitaanko tuohon analyytikon sanaa jossain iltapäivälehdissä. Siinä olen samaa mieltä, että mikäli nyt asut esimerkiksi kaksiossa ja suunnittelet jossain 0-5 vuoden sisällä suurempaan muuttamista, niin sitten ehkä odottaisin nouseeko korot vai ei. Tässä tapauksessahan sä maksat kuitenkin kokoajan itselle jotain lainaa. Mutta jos asut vuokralla ja voisit muuttaa omaan kämppään, niin saahan sitä odotella pahimmassa tapauksessa vaikka viis vuotta korkojen huomattavaa nousua.ipaz kirjoitti:Lisäksi pelottaa hieman että olen lähdössä hankkimaan kämppää yksin. Laina tulee joka tapauksessa olemaan kuusinumeroinen ja sekös laittaa miettimään. Varsinkin kun tietää korkojen nousevan vuoden parin sisällä. Siis jatkaako mukavaa ja helppoa vuokralla asumista vai astuako parinkymmen vuoden velkavankeuteen oman (pankin) asunnon vuoksi?
Tässä pitää myös olla lahjaverojen kanssa tarkkana. Eli jonkinnäköisiin lainajärjestelyihin tulee ryhtyä parisuhteen sisällä.Twite kirjoitti:Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.
ipaz kirjoitti:Lisäksi pelottaa hieman että olen lähdössä hankkimaan kämppää yksin. Laina tulee joka tapauksessa olemaan kuusinumeroinen ja sekös laittaa miettimään. Varsinkin kun tietää korkojen nousevan vuoden parin sisällä. Siis jatkaako mukavaa ja helppoa vuokralla asumista vai astuako parinkymmen vuoden velkavankeuteen oman (pankin) asunnon vuoksi?
Ei meillä ainakaan ryhdytty eikä mitään ongelmaa ollut. Avioparista siis kyse, voi olla susiparille eri juttu. Lainahan meillä siis otettiin puoliksi mutta kämppä vaan toisen nimiin. Ei tullut mieleen mitkään lahjaverot, onkohan rikollisuuteni jo vanhentunut?Roomie kirjoitti:Tässä pitää myös olla lahjaverojen kanssa tarkkana. Eli jonkinnäköisiin lainajärjestelyihin tulee ryhtyä parisuhteen sisällä.
No joo, aviopuolisoiden kesken asia on tietenkin hieman erilainen. Mutta yleensä tuo ensimmäinen asunto ostetaan nuorella iällä eikä vielä olla naimisissa.Twite kirjoitti:Ei meillä ainakaan ryhdytty eikä mitään ongelmaa ollut. Avioparista siis kyse, voi olla susiparille eri juttu. Lainahan meillä siis otettiin puoliksi mutta kämppä vaan toisen nimiin. Ei tullut mieleen mitkään lahjaverot, onkohan rikollisuuteni jo vanhentunut?
Twite kirjoitti:Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen. Säästetään kahdesti varainsiirtovero. Muistakaa että etu koskee vain alle 40-vuotiaita.
Ossi kirjoitti:Eli uudessa kerrostalossa (ja yleensä myös rivitalossa) on tyypillisesti velkaa päällä rutkasti. Tätä velkaa sitten lyhennetään tuolla rahoitusvastikkeella. Voihan sitä aina maksaa tuon velkaosuudenkin pois, jolloin rahoitusvastike putoaa pois asumiskustannuksista. Kannattaa siis aina ensimmäisenä tutkia kiinnostavan kohteen velkaosuus.
Kyllä. Mutta varsinkin ensiasunnon ostajalle, jolla ei ole pesämunaa kertynyt ja ei halua esim. vanhempiaan sitoa takaukseen, yhtiövelka voi olla parempi, koska pankkilainan "säästöosuus" jää näin pienemmäksi.Senior kirjoitti:Noihin velkoihin ja vastikkeisiin vielä. Korjatkaa joku tuoretta tietoa omaava, mutta eikös se ole edelleen niin, että lainanottajalle on oman verotuksensa kannalta edullisempaa ottaa omaa pankkilainaa, jolla maksaa yhtiölaina pois?
En tiedä miten nämä jutut käytännössä menee, mutta meitä aikanaan varoiteltiin pankissa juuri tästä "100-0%" omistussuhteesta. Verottaja ei kuulemma katso läpi sormien sitä, jos sinun täysin omistamaan asuntoon muuttaa myös puoliso. Verottaja saattaa pitää tätä lahjana, jolloin puolisollesi saattaa tulla veroseuraamuksia. Joku tälläkin palstalla tietää varmasti tästä asiasta enemmän, mutta en ainakaan minä ohittaisi tätä hommaa ihan olankohautuksella.Twite kirjoitti:Ei meillä ainakaan ryhdytty eikä mitään ongelmaa ollut. Avioparista siis kyse, voi olla susiparille eri juttu. Lainahan meillä siis otettiin puoliksi mutta kämppä vaan toisen nimiin. Ei tullut mieleen mitkään lahjaverot, onkohan rikollisuuteni jo vanhentunut?
Twite kirjoitti:Arvokas vinkki on parisuhteessa ostaa eka kämppä kokonaan toisen osapuolen nimiin ja sitten toinen taas sen toisen.