Mainos

Vuokra- tai omistusasunto

  • 543 297
  • 2 711

OldTimeHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Bayern München, Deutschland
Re: Re: Re: Re: Asuntoa ostamassa, osa II

Viestin lähetti Snakster
Ainakin minun käsitykseni mukaan läntisen Helsingin lähiöihin kuuluvat sellaiset alueet kuin Pitäjänmäki, Konala, Kannelmäki, Haaga, Malminkartano, Munkkivuori.
No ei kai noista voi nimenomaan lähiöksi kutsua kuin Kannelmäkeä? Enpä kyllä ollut sitäkään mieltänyt länsi-Helsinkiin, mutta kai se sitten on.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Re: Re: Re: Re: Asuntoa ostamassa, osa II

Viestin lähetti OldTimeHockey
No ei kai noista voi nimenomaan lähiöksi kutsua kuin Kannelmäkeä? Enpä kyllä ollut sitäkään mieltänyt länsi-Helsinkiin, mutta kai se sitten on.

Niin, mikä se lähiön määritelmä sitten on. Minusta lähiön vaatimukset täyttyy, jos kyseessä on tiiviihköä kerrostalorakentamista käsittävä esikaupunkialue, vaikka varsinaisesta kivihelvetistä ei olisikaan kysymys. Paha sanoa.
 

DieHard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo Blues
Kertokaas viisaammat omistusasunnon omistajat että millaisia hoitovastikkeita maksatte? Onko olemassa jotain 'nyrkkisääntöä' yms. sen suuruudelle jotta osaa vähän sanoa millasista summista puhutaan kun kämppiä katsastelee.

Vaikuttaako asumisalue hoitovastikkeeseen? Jos puhutaan länsi-Helsingistä/Espoosta (Tapiola, Laru, Munkkiniemi, -vuori jne) niin millaista hoitovastiketta per neliö pitää varautua maksamaan?
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti DieHard
Kertokaas viisaammat omistusasunnon omistajat että millaisia hoitovastikkeita maksatte? Onko olemassa jotain 'nyrkkisääntöä' yms. sen suuruudelle jotta osaa vähän sanoa millasista summista puhutaan kun kämppiä katsastelee.

Vaikuttaako asumisalue hoitovastikkeeseen? Jos puhutaan länsi-Helsingistä/Espoosta (Tapiola, Laru, Munkkiniemi, -vuori jne) niin millaista hoitovastiketta per neliö pitää varautua maksamaan?

Hoitovastikkeen suuruus vaihtelee kovastikin riippuen mm. siitä, että onko tontti taloyhtiön oma vai vuokra, onko taloyhtiöllä tuloja esim. autollien tai liiketilojen vuokrista, kuinka säntillisesti tarvittavat korjaukset ja kunnostukset on tehty, miten taloutta muuten hoidetaan, onko taloyhtiössä huoltomies vai hoitaako huoltoyhtiö ja tuleeko hoitovastikkeen päälle yhtiölainan lyhennyksiä.

Käsittääkseni Helsingissä halvimmat yhtiövastikkeet pyörivät siinä 2-2,5 eypon neliöhinnoissa, kun taas kalleimmillaan voi joutua maksamaan jopa 4-5 eypoa/neliö.
 

Noutaja#9

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK,Itä-Helsingin Noutajat
Viestin lähetti Rogue
Kaikkien Helsingissä asuvien (siis kirjoilla olevien) ei-miljonäärien kannattaa edelleen muistaa myös kaupungin rahatoimiston laina. Siinä on kyllä tulorajoitukset ja maksimineliöt, eikä korko nykyisistä pankin vastaavista suuresti eroa, mutta kuka tietää tulevaisuudesta. Kaupunki ymmärtääkseni takaa etteivät korot kohoa mahdottomiksi.

Itse hain täältä lainaa ja sain sen ilman mitään muita takuuehtoja, kuin että ostettevan asunnon pitää sijaita Helsingissä ja sitä ei saa myydä ulkopuoliselle (esim. perheenjäsenelle kyllä voi myydä) ennen kuin on sen kokonaan maksanut.

Lainan otin reilu kolme vuotta sitten ja korko oli silloin 5% (ylimmillään se on käynyt 5,25%), tällä hetkellä se on tasan 3% (mitään muita kuluja ei ole).

Yhtiövastike on tällä hetkellä 3,13 € / neliö, tosin siinä on rasitteena taloon tehty remontti ja tulevia korjauksia varten nostettu 15c/neliö lisä. Ilman näitä se olisi reilusti alle 3€/neliö. Taloyhtiössä ei ole mitään vuokralaisia, jotka toisivat tuloja. Talot sijaitsevat omalla tontilla, mikä edes auttaa vastikkeen pienuutta.

Tiedän Kalliossa yhden taloyhtiön, jossa yhtiövastike oli 1mk/neliö. Mitä se tekee euroissa? N. 17c/neliö. Siinä on alivuokralaisena muutama firma.
 
Viimeksi muokattu:

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Re: Asuntoa ostamassa, osa II

Viestin lähetti heikkik
Mihin ratkaisuun bisnesman lopulta päätyi? Onko omistusasunto löytynyt vai vielä vuokralla?
Viestin lähetti Nikke
Siirrämme lähetyksen Tohloppiin, kuuleko bisnesman? Mihin ratkaisuun siellä on päädytty?

Aloitan ens kuun alusta opiskelut paikkakunnalla, jossa ei töitä liiemmälti ole. Toistaiseksi siis vuokralla, onneksi sentään "omasta pussista" menee vain muutama kymppi/kk. Kela kun rakastaa opiskelijaa ;)
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Asuntoa ostamassa, osa III

No niin, nyt on sitten kaikki olennainen tehty ja allekirjoittanut asunnonomistaja. Ja kyllä, naimisissa nimeltämainitsemattoman pankin kanssa. Joka tapauksessa eilen sitten kun tuli katsottua mihin rahat riittävät niin totesin ettei tässä ole hätää. Vilkaisu Hesariin vaan vahvisti saman. Vuokra (aluksi korotettuna), välityspalkkiot ja takuut olisivat kustantaneet minulle ison rahan, nyt on sentään jotain omaa. Olihan nämä hommat laskettu jo viikko sitten mutta ihan mukavaa todeta olleensa ns oikeassa. Vinkkinä sellainen juttu että jos nyt vasta alkaa etsiä kämpää pk-seudulta kannattaa odottaa lokakuuhun, ainakin jos yksiötä/kaksiota hakee. Niitä menee nyt aika äkkiä, jopa suoraan näytöltä.

DieHardille tiedoksi että eräs kiinteistövälittäjä sanoi minulle keskiarvovastikkeen olevan Kalliossa noin 2,5e/kk ja Töölössä noin 3€/kk. Mutta ei, minä en ole muuttamassa kumpaankaan.
 

Uncle Becker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Україна
Oma koti kullan kallis

Tai ainakin kallis. Ostimme vuosi sitten avon kanssa yhteisen kämpän. Silloin molemmilla oli oma vuokra-asunto (noin. 70 neliötä Stadissa). Avon sikamakee kämppä meni myyntiin ja muutaman illan pähkäiltyämme päätimme ostaa sen. Ongelmana oli säästöjen puute ja allekirjoittaneen muutaman vuoden takaisen konkurssin yhteydessä tullut naarmu luottotietoihin. Kiertelimme pankkeja; osa ei olisi antanut edes henkilötakauksella, osa olisi ja nykyinen pankki antoi ilman mitään vakuutta 190 Ke (12kk euri/0,5 marginaali). Elinkustannukset putosivat ja vuosi ollaan asuttu omassa kodissa.

Yksi asia, mitä ei ole juurikaan painotettu, on korkojen vähennysoikeus verotuksessa. Meillä molemmilla putosi veroprosentti vajaa 5%, joka tuntuu keskituloisen kukkarossa mukavan positiivisesti. Tuo vähennyksen määrä vaihtelee luonnollisesti korkojen määrän mukaan...

Otin samalla eläkevakuutuksen (jonka saa myös vähentää verotuksessa) ja samalla saimme tuon marginaalin noinkin alas. Keskittäminen kannattaa.

Ja vielä yksi tärkeä pointti vielä! Jos on mitenkään mahdollista, ottakaa semmoinen takaisinmaksusysteemi (en nyt muista niitä nimiä), jossa maksetaan itse lainaa sama summa joka kuukausi ja korko tulee siihen päälle. Kirpaisee aluksi vähän enemmän, mutta koron määrä putoaa ajan myötä. Jos jossain vaiheessa tuleekin kriisi ja kämppä on realisoitava, on pääomaakin tullut lyhennettyä. Lisäksi tuo toimii myös pienenä puskurina korkojen nousua vastaan.

Itse teemme niin, että maksamme joka kuukausi lainanhoitotilille pikkuisen ekstraa. Muistakaa, että omistusasunnossa pitää itse huolehtia kaikenlaisista korjaus ja remppahommeleista. Ja remppaaminenkin on mukavaa, kun omaansa investoi!

19 vuotta jäljellä ;)
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Re: Oma koti kullan kallis

Viestin lähetti 03
Ja vielä yksi tärkeä pointti vielä! Jos on mitenkään mahdollista, ottakaa semmoinen takaisinmaksusysteemi (en nyt muista niitä nimiä), jossa maksetaan itse lainaa sama summa joka kuukausi ja korko tulee siihen päälle. Kirpaisee aluksi vähän enemmän, mutta koron määrä putoaa ajan myötä. Jos jossain vaiheessa tuleekin kriisi ja kämppä on realisoitava, on pääomaakin tullut lyhennettyä. Lisäksi tuo toimii myös pienenä puskurina korkojen nousua vastaan.
Tasaeräksi tuota kutsutaan. Vaatii tosin sen että olet lainan alkuaikoina valmis maksamaan suurempia kuukausieriä. Mutta korkojen osuus lopullisesta lainasta on sitten hieman pienempi.
 

catkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Re: Re: Oma koti kullan kallis

Viestin lähetti Nikke
Tasaeräksi tuota kutsutaan. Vaatii tosin sen että olet lainan alkuaikoina valmis maksamaan suurempia kuukausieriä. Mutta korkojen osuus lopullisesta lainasta on sitten hieman pienempi.

Tasalyhenteiseksi tuota kutsutaan. Tasaerässä maksat joka
kuukausi saman summan, josta koron osuus sitten pikkuhiljaa
pienenee= kallista.
 

Uncle Becker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Україна
Tasaerä / tasalyhennys / annuiteetti...

Näiden kanssa kannattaa siis olla tarkkana :)
 

Master God

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallokerho
Opiskelu ja asuntolaina

Tulipa tuossa mieleeni, kun makselemme vuokraa ynnä muita asumiskuluja 53 m2:n kaksiosta yhteensä 520 e / kk, että siinäpä menevät rahat ns. kankkulan kaivoon. Tuohon saamme yhteensä asumistukea noin 342 e. Olen opiskelija, joten lainan saaminen pankista ei liene kovin helppoa. Tosin omasta pankistani, enkä mistään muustakaan, en ole kysynyt, mutta lähden siitä oletuksesta. Katselin tuossa, että vastaavan kokoinen asunto yhtä kaukana keskustasta (sekä jäähallin vieressä) maksaisi 68 000 e. Tuohon 25 v annuiteettilainan kk-erä olisi siinä 350 e. Koron osuus 200 e plus hoitovastike 110 e olisi yhteensä noin 310 e. Se summa ja sähkö- sekä vesimaksut olisivat asumismenoja, johon saa asumistukea 80%. Yhteensä ehkä about 280 e. Asumislisän jälkeen kuukausittainen maksuerä olisi siis 220 e / kk, kun se nyt on 178 e. Siis 40 euron lisäyksellä kuukaudessa saisi maksella ns. omaansa pois.

Kysynpä vain, että eikö pankkien kannattaisi myöntää myös opiskelijoille asuntolainaa? Asumiseen kuukaudessa käytetty summa olisi kuitenkin lähes sama kuin vuokralla asuessa, joten maksuhäiriöitä tuskin esiintyisi yhtään sen enempää kuin vuokranmaksajillakaan. Toisaalta tällainen järjestely pidentäisi maksuaikoja, ja siten toisi pankille korkotuloja enemmän, koska opiskelijat eivät alkuvaiheessa pysty maksamaan suuria kk-eriä.
 

Cosmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
JB & KG
Joo, opiskeluhommat on mietitty täälläkin. Tottahan skenaario tuollaisena toimisi, mutta sitten pitäisi myös hieman laittaa opiskelijoita/opintomenestystä/opintolinjaa hieman järjestykseen. Pankit haluavat tietää, saavatko rahansa takaisin, ja siinä puntarissa sana: "opiskelen" ei paljoa kyllä hetkauta, mitään takeita kun maksukyvystä se ei todellakaan luo nykypäivänä.

Näin ollen, riippuisi lainan saanti siitä, mitä opiskelee, esim jonkun vastavalmistuneen tusina IT-inssin tulevaisuuden näkymät nyt ei mitään ihan ruusuisia ole.

Me hoidettiin lainat niin, että 50% on ASP-lainaa, joka on 6 vuoden ajan korkotuettua. Eli jos korko nousee yli 4,5%, niin valtio maksaa 70% ylimenevältä osalta. ASP:tä ei enempää saanut, joten tavallisia sitten perään. 25% on kiinteää 5v korkoa ja loput 25% 12kk Euribor. Ihan kelpo suojat on jotain mahdollisia hurjia koronnousuja vastaan ainakin alku 5 vuodeksi.

Niin, ja vastike on 2€/kk/m2 rivarissa Espoossa. Ihan kohtuullinen. Yhtiö on kiva ja pieni, ja hyvin hommat hoidettu tähän asti. Talossa on sellainen osa-aikainen talkkari, ja talkoolla tehdään paljon. Hallituksellakin on suorastaan messevät kokouspalkkiot, ja kokoukset pidetään yleensä aina päiväntaasajaan alapuolella. (yea rite!)

Kuukausittainen asumismeno on n.500€/turpa, joka on ihan samaa mitä yksin asuvat kaverit maksaa vuokraa kaksioistaan.
 

Master God

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallokerho
Viestin lähetti Cosmo
Joo, opiskeluhommat on mietitty täälläkin. Tottahan skenaario tuollaisena toimisi, mutta sitten pitäisi myös hieman laittaa opiskelijoita/opintomenestystä/opintolinjaa hieman järjestykseen. Pankit haluavat tietää, saavatko rahansa takaisin, ja siinä puntarissa sana: "opiskelen" ei paljoa kyllä hetkauta, mitään takeita kun maksukyvystä se ei todellakaan luo nykypäivänä.
Juu, tottakai pitäisi siinäkin suhteessa olla järjenkäyttö sallittua. Itse olen vain olettanut, että jos et ole vakituisessa työsuhteessa niin lainaa ei tipu ja piste. En ole asiaa sen paremmin mistään kysynyt, joten siinä suhteessa itkeminen on aika turhaa. Oma pankkini itse asiassa on ollut niin joustava, että en yhtään ihmettelisi vaikka lainaa heruisikin.

Kyllähän opiskelijoitakin pitää laittaa järjestykseen oletettavan tulevan maksukyvyn perusteella. Onhan siinä hieman eroa, opiskeleeko ammattikoulussa keittäjäksi vai yliopistossa lakimieheksi.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Viestin lähetti Master God
Itse olen vain olettanut, että jos et ole vakituisessa työsuhteessa niin lainaa ei tipu ja piste. En ole asiaa sen paremmin mistään kysynyt, joten siinä suhteessa itkeminen on aika turhaa. Oma pankkini itse asiassa on ollut niin joustava, että en yhtään ihmettelisi vaikka lainaa heruisikin.
Kyllä sitä lainaa saa ilman vakituista työsuhdetta, tosin helpottaahan se sitä hakemista. Riippuu niin monista asioista. Mitä laitat pantiksi, onko omaisuutta, löytyykö takaajat, otatko valtiontakauksen, lainaturvan jne.

Viestin lähetti Master God
Kyllähän opiskelijoitakin pitää laittaa järjestykseen oletettavan tulevan maksukyvyn perusteella. Onhan siinä hieman eroa, opiskeleeko ammattikoulussa keittäjäksi vai yliopistossa lakimieheksi.
Nimenomaan. Sen takia jos tietää että opiskeluja on esim vuosi jäljellä niin ottaa vaikka sen ensimmäisen vuoden ilman lyhennyksiä ja maksaa vain korkoja. Asuntolainoista keskusteltiin muuten tänään YLEn Aamu-tv:ssä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Master God
Juu, tottakai pitäisi siinäkin suhteessa olla järjenkäyttö sallittua. Itse olen vain olettanut, että jos et ole vakituisessa työsuhteessa niin lainaa ei tipu ja piste. En ole asiaa sen paremmin mistään kysynyt, joten siinä suhteessa itkeminen on aika turhaa. Oma pankkini itse asiassa on ollut niin joustava, että en yhtään ihmettelisi vaikka lainaa heruisikin.

Itse olin lainan hakemisen aikoihin määräaikaisessa työsuhteessa, ja kun asiasta tuli puhetta, sanoi pankkivirkailja, että jos tuo olisi peruste lainan epäämiselle, ei sitä saisi nykyään juuri kukaan alle 30 vuotias.
 

Kaiser Soze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rontti's potatoes, whiners and wankers
Viestin lähetti Snakster
Itse olin lainan hakemisen aikoihin määräaikaisessa työsuhteessa, ja kun asiasta tuli puhetta, sanoi pankkivirkailja, että jos tuo olisi peruste lainan epäämiselle, ei sitä saisi nykyään juuri kukaan alle 30 vuotias.

Minulle taas napsahti laina, vaikka olin juuri aloittanut työt uudessa talossa ja vielä koeajalla.

Ne on ne tulot ja takuut nääs.

Hyvä niin, en minä ainakaan kaipaa uutta pankkisotkua a'la 80 luvun loppu ja 90 luvun alku.

K
 

JanJ

Jäsen
Oikotielle napsahti edellispäivänä ilmoitus, jossa joku tarjosi vuokralle 3h+k+p Ullanlinnasta. Ja hinta: 840e/kk! Soitin heti, mutta tietenkin eka soittaja oli ottanut näkemättä. Tuostahan vois pyytää vuokraa kevyesti 1200 euroa kuussa. Myyntihinta tuollaisissa asunnoissa on varovaisesti arvioiden 200-240k euroa.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Viestin lähetti Kaiser Soze
Ne on ne tulot ja takuut nääs.

Nii'in, takuut, ne takuut...aina kun löytyy takaajia, niin löytyy lainaakin, noh tietysti hieman vaikuttaa takaajien tiedot. Mutta yritäppä hakea itsenäisesti, niin johan on toinen ääni kellossa...

Että silleen...
 

Iceberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC ja FC TPS
Nostetaas taas tätäkin ketjua ylöspäin, kun asia tulee allekirjoittaneelle ajankohtaiseksi keväällä.

Asun nykyään vuokralla ja vaikka vuokra on suhteellisen kohtuullinen ~400 euroa kuussa, mutta kyllä ne hukkaan tavallaan menevät. Nyt on vakituinen ja turvallisen oloinen työpaikkakin niin olen päättänyt keväällä tai kesän alussa ostaa oman kämpän jota sitten lyhentelen.

Olen ottanut asioista aika paljon selvää, mutta yksi kysymys olisi koskien lainan takausta. Takaajia ei siis tarvitse jos on lyödä pöytään se 15% asunnon hinnasta. Olen laskenut, että kevääseen mennessä minulla on säästössä 10-12 % asunnon hinnasta. Asunnon hintaluokka olisi jotain 50-60 k euroa. Koska vakuuksia ei ole niin tarvitsen takaajan. Vanhemmat ovat luonnollisesti valmiit takaamaan, mutta hirveästi en periaatesyistä haluasi muita tähän sotkea.

Mutta jos nyt on se tilanne, että saan 10-12 % asunnon hinnasta säästettyä, niin riittääkö se, että vanhempani takaavat sen 3 - 5 % ja loppuosa 85 % prosentin vakuudeksi riittää se asunto. Näin olen asian ymmärtänyt, mutta olenko ymmärtänyt oikein?
 

Eppis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuolla jo aiemmin kirjoittelinkin omista kokemuksistani, mutta laitetaan nyt vielä kertauksen vuoksi uudestaan.

Asunto siis kattaa 70% ja 15%:lle saa valtiontakauksen. Lopulle 15%:lle pitäisi sitten periaatteessa olla takaajat tai summa säästettynä.

Riippuu tietysti vähän pankista ja asiakkaasta, mutta lainaa saa aika helposti ilman takaajia ja vajailla vakuuksilla. Minulla ja puolisollani jäi vakuusvajetta n. 9500 euroa. Tämä ei ollut pankissa minkäänlainen ongelma ja saimme vielä kohtuullisen marginaalinkin, jota vielä myöhemmin saimme tiputettua. Ja lainaa otimme tilanteessa, jossa itse olin osa-aikaisessa pätkäduunissa ja avokkini tekki dippatyötänsä.

Eli uskoisin, että Icebergkin voisi saada lainansa ilman vanhempien takausta. Se 3-5% on kuitenkin aika pieni summa.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Kyllä mä oletan että valtiontakauksella ja sillä että sulla on noin 12% kämpän hinnasta pärjäät, varsinkaan kun tuo "vaje" euroissa ei ole niin suuri. Ja vielä se seikka että sinulla on vakituinen työpaikka puolta tätä.

Ymmärrän kyllä että ihmisillä on eri periaatteet mutta jos vanhemmat ovat valmiita takaamaan lainan niin minkä takia ei anna sitten vanhempien taata koko jäljelle jäävä osuus? Ottaa vaikka kaksi erillistä lainaa, toiseen vakuudeksi kämppä (70-75%, riippuu pankista) ja toisen pienen lainan jossa on tuo vanhempien takaus. Sitten painottaa vielä takaisinmaksua niin että maksaa tuon pienemmän suhteessa nopeammin pois. Halvemmallahan siinä pääsee...
 

Memmu26

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä on hieno ketju. Hyviä ideoita.

Itse juuri pähkään tuon ongelman kanssa, kun tonttia varten rahat varmana saadaan kasaan itse säästämällä ja sukulaisilta. Eli loppu on otettava pankista. Summa kyllä tulee olemaan hirveä, mut mieluummin maksetaan "omasta talosta" pankille, kuin turhanpäiten vuokraa kellekkään. Sitä paitti kerrostaloelämä on pyllystä..

Nim. alkoholistin naapuri
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jäitä hattuun vuokra-asujat!

Tokihan yleisesti ottaen pitkällä tähtäimellä omistusasuminen on kannatavampaa kuin vuokralla asuminen. Korot ovat lisäksi niin alhaalla, että asuntolainan korko+lyhennys sekä vastike tulevat halvemmaksi kuin vuokra. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa asuntojen hinnat voivat hyvinkin laskea nykyistä hintatasoa alemmaksi seuraavien kahden vuoden aikana. Mikäli näin tapahtuu, on vuokra-asuminen selkeästi taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Jos vuokralla asuva perhe tavoittelee vaikka nyt 200ke hitaista asuntoa ja hinta laskeekin muutaman vuoden aikana vaikka 5% niin hankinnan lykkäys tuottaa 10ke säästöä, jolla maksaa kivasti vuokraa. Ultramatalien korkojen huokutukseen ei pidä myöskään langeta, koska yleisin viitekorko 12kk euribor muuttuu johonkin nyt tuntemattomaan arvoon jo vuoden päästä ja ensimmäisen vuoden korko on vain murto-osa kokonaiskustannuksista.

Miksikö hinnat sitten laskisivat? Tässä hieman pitkän ja lyhyen ajan perusteluja.
Moni ystäväni on ihmetellyt kantaani hinnoista ja väittänyt etteivät ne hinnat ainakaan laske. Väite on käsittämätön, koska viimeisin hintojen lasku nähtiin viime vuodenaihteen tienoilla, silloin esiintyneestä korkopiikistä johtuen. Tästä notkahduksesta muuten nähdään suoraan, että markkinahinnat eivät kestä korkojen nousua, vaan pienikin muutos koroissa laskee hintoja. Tähän kun lisää monien ekonomistien ennustuksen nousevista koroista, voikin suoraan ennustaa hintojen laskua. Lukekaa vaikka hypoteekkiyhdistyksen markkinakatsaus, jos ette minua usko.
Kannattaa muuten myös huomata, että esim. Helsinki oli viime vuonna muuttotappiokunta. Helsinkiin rakennetaan kovaa vauhtia uusia asuntoja eli tarjonta kasvaa, mutta kysyntä ei. Mitenhän talousoppien mukaan käy hinnoille?
Yksi merkittävä asia, jota en hintakeskusteluissa ole huomannut esiintyneen on se, että nousu ruokkii nousua. Kun ihmiset vaihtavat asuntoa heillä on noususta johtuen käytettävissä vanhan asunnon arvonnoususta tulevaa rahaa ja he voivat ostaa kalliimman asunnon kuin mihin heillä oikeasti olisi varaa. Esimerkki: opiskelutoverini osti laman aikoihin keskustasta kaksion hintaan n. 400tmk ja myi sen asuntoa vaihtaessa hintaan noin 1000tmk eli teki 600tmk voittoa joka kaytettin uuden asunnon ostoon. 30-vuotiaalla palkkatyötä tekevällä pariskunnalla oli varaa ostaa yli 1,5Mmk asunto. Parin viimevuoden aikana ei nousua enää ole tässämäärin ollut olemassa, joten tämä arvonnousu, jolla nykyisiä hirmuhintoja ylläpidetään alkaa olla käytetty.
Korkeita hintoja ylläpitää myös huimaa vauhtia kasvava Asuntolainakanta, mutta voiko lainakanta kasvaa näin kovaa ikuisesti? vastaus on ei ja tätä vastausta tuskin tarvitsee perustella.

On tietysti mahdolllista, että olen väärässä. Asuntojen hinnannousulle on kuitenkin löydettävissä ainoastaan yksi peruste ja se on ihmisten tyhmyys. Lainarahaa on helppo tuhlata, se kun maksetaan takaisin vasta sitten joskus...

Itse asun liian pienessä omistusasunnossa ja harkitsen puolivakavissani vuokralle muuttoa.

Ai niin, asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet ja Arvoasuntojen sekä helsingissä sijaitsevien ok-talojen hinnat jopa laskeneet. Tämän myöntävät jopa välittäjät, jotka eivät laskua haluaisi myöntää, koska se saattaa lykkää ihmisten ostoaikeita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös