Mua häiritsee, miten hopeakaudesta lähtien about joka toinen kausi on ollut mahdollisuuksia täynnä ja joka toinen taas sitä tuttua lahtelaista syvällä tarpomista.
11-12: Hopeaa
12-13: Syksy räpellettiin, kevätkausi tykitystä, mutta ei lopulta riittänyt.
13-14: Puolivälierissä ulos vs Tappara, hyvä maku jäi kaudesta.
14-15: Surullinen Lämsän kausi, vaikka rosteri oli ihan kelpo. HMV lienee kuvaavan koko kautta parhaiten.
15-16: Ei oltu enää Liigan tylsin joukkue. Viihdyttävä kausi, puolivälierissä tiukasti ulos vs IFK. Kausi jäi lopulta plussan puolelle.
16-17: Puolivälierissä muniinpuhallus KalPaa vastaan, sinne asti näytti lupaavalta.
17-18: Petun vika kausi, joukkue rakennettiin päin helvettiä. Sääleissä SaiPalta turpaan, vaikka ratkaisupelissä kolmanteen erään lähdettiin 0-2 johdossa.
18-19: Nemon eka. Lahtelaisten näköinen joukkue. Lähes täydellinen kausi, joka taisi lopulta kusta tiettyjen henkilöiden sooloiluun. Runkosarjasta syntyi hienoja tarinoita. Puolivälierissä IFK:lta pataan.
19-20: Kovat odotukset, mutta sooloilu jatkui ja kopissa haisi. Pakkia ei koskaan saatu, ukkoja lähti ja tuli ovista ja ikkunoista. Lopulta sijalla 14.
20-21: Hölön eka kausi, pirteää ja suht tasaista läpi kauden. Melkein kaadettiin TPS puolivälierissä. Posille jäätiin.
21-22: Taas kausi, jolloin kaikki vitutti. Alusta loppuun. Sääleistä lomille Kouvolassa.
22-23: Historian toinen hopea, runkosarjassa jälleen hienoja tarinoita ja kaikki oli hauskaa. Tammikuussa räpelletiin, mutta tuosta päästiin nopeasti yli ja loppu on historiaa. Nyt se on enää hieno muisto
23-24: Jälleen kovat odotukset hienon kauden jälkeen, mutta nyt alkaa usko hiipua. Joukkueessa nimekkäitä ukkoja, mutta täysin vääriä sellaisia. Suurinosa alisuorittaa ja jälleen vituttaa. Vielä on pieni toivo, mutta historia ei anna kovin isoa tukea nousulle.
Ei tää oo helppoa olla Pelsun kannattaja. Sanonpa vaan. Kateellisena voi katsella dynastioita.