Tähän vahva sama, ylipäänsä harmittaa koko ja:n juttujen huonontunut taso, nykyään tulee luettua enää keskustelupalstaa...
Vituttaa Solmu Salminen karsea nillittäjä. Jokaisessa Hanskaajat-pätkässä jää mieleen lähinnä Salmisen jatkuvat nurinat niinkuin nyt tässä viimeisessä lomarengas keississä.
Onko täysin poissuljettu vaihtoehto ottaa lakkia kouraan ja pyytää tuota paria tonnia lainaan vaikka omilta/avovaimon sukulaisilta tai läheisiltä ystäviltä? Eihän sekään optimaalinen tilanne olisi ja kova paikka olisi mullekin, mutta kyllä mä useita kuukausia jatkuneet huonosti nukutut yöt silti vaihtaisin pieneen kiitollisuudenvelkaan mikäli vain mahdollista. Aina ei tietenkään ole.
Paska tilanne kyllä kaikkinensa. Ei voi oikein muuta kuin tsemppiä toivottaa. Kyllä se aurinko ennenpitkää paistaa pahimpaankin risukasaan, mutta sen odottelu ei varmasti ole herkkua.
Vituttaa Solmu Salminen karsea nillittäjä. Jokaisessa Hanskaajat-pätkässä jää mieleen lähinnä Salmisen jatkuvat nurinat niinkuin nyt tässä viimeisessä lomarengas keississä.
Lapsellisesti sitä toivoo että jostain tipahtaisi pari tonnia ylimääräistä, jotta saisi tämän homman käännettyä ja nukuttua pitkästä aikaa levollisesti. Tai saisi edes työpaikan jossa saisi tehdä täyttä kuukautta.
Vittu että voi ahdistaa taloudellinen tilanne. Joulukuusta lähtien on työtilanne ollut vaihteleva, ja tämähän näkyy luonnollisesti palkassa. Vielä kun marraskuussa tehtiin remontti kämppään, koska töitä piti olla enemmän mitä ehditään tekemään. Remonttiin meni siis säästöt, ja siitä lähti vitullinen syöksykierre. Mennään kuun alkua ja tilillä on 50 euroa, eikä kaikki laskuja ole edes maksettu. Työpaikkaa ei voi vaihtaa kun tällä hetkellä töitä ei yksinkertaisesti ole. Luottokortti tapissa, koko homma on vitunmoista tekohengitystä ja oikeastaan odottelen milloin koko homma leviää käsiin...
Eihän se täysin poissuljettu vaihtoehto ole, mutta jotenkin ei luonne anna periksi. Vaikka toki tiedostan että jotain tälle hommalle on tehtävä, ei tää loputtomiin voi jatkua näin.
Kiitoksia. Pakko se on uskoa että joskus tämä epäonni kääntyy omallakin kohdalla. Koomista on vain se, että tuossa lokakuun vaihteessa tuntui että nyt se onni on kääntynyt, kun työtilanne näytti hyvältä ja voitin vihdoin pitkän leikkauskierteen. Sitten heti perään paukahti tämä tilanne. Mutta mitäs tässä, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Vittu että voi ahdistaa taloudellinen tilanne...
"Ässissä kuohuu"
Miksi Jatkoajan pitää lähteä tuolle huoraamisen tielle? Kyllä näitä juttuja varmaan luetaan shokeeraamattakin. Ei se uutinen nyt mikään hirvittävä shokki ollut. Pelaajat loppuvat kesken, joten lainataan junnuista. Siellä on nyt ainakin kolme "eturivin" jätkää loukkaantuneena, valmiiksi jo oltiin kolmella kentällä liikkeellä. Onko tuo nyt sitten järkyttävää? Kuohuuko?
Paskaa.
Muissa joukkueissa yleensä valmentajat päättävät ketkä pelaavat, eikä UTJ. On aika outoa, että junnuja peluutetaan vasten päävalmentajan tahtoa väkisin tänään, vaikka heillä on iso kuorma takana ja lisää vielä tulossa A-junnujen mukana.
Muissa joukkueissa yleensä valmentajat päättävät ketkä pelaavat, eikä UTJ. On aika outoa, että junnuja peluutetaan vasten päävalmentajan tahtoa väkisin tänään, vaikka heillä on iso kuorma takana ja lisää vielä tulossa A-junnujen mukana.
Voi vittu että voi vituttaa kaverin puolesta että kuinka epäoikeudenmukaista elämä on.
4v sitten tuli ero pitkästä liitosta kun emäntä pakkas penaalit ja häipyi ja puolivuotta eteenpäin hänen paras ystävä serkkupoika yllättäen kuoli.
Vajaa vuosi eteenpäin kuoli isä ja otti koko paletti niin lujille että ei pystynyt töihin.
Tästä pikkuhiljaa voimia kerättyään töihin ja paluu normaaliin elämään ja näytti että
sittenkin elämä lopulta voittaa ja palaa normaaliin rytmiin niin pasahtaa kunnon tyrmäysisku.
Olin mietiskellyt kaveriani että josko hänelle riittäisivät nämä lyhyehkölle aikavälille
osuneet ikävät tapahtumat, mutta tyrmäys oli vasta tulossa sillä todettiin keuhkosyöpä jota ei voi parantaa.
Tänään ilmeisesti pääsi käväseen kotona mutkan sen mitä pystyy olemaan ja
takaisin sairaalaan odottamaan väistämätöntä.
Ens viikolla meen moikkamaan viimeistä kertaa ja täytyy sanoa että kova
reissu on tulossa ja ei pienintä käsitystä että mitä yleensä voin sanoa, mutta
vaivaa lopun elämää jos en käy hyvästejä jättämässä.
Vie itsesi paikalle, sillä enempää ei taida kaveri kaivata. Muistuttakaa toisianne vuosista takana ja muistakaa arvostaa niitä ja sitä viimeistä hetkeä, jos siksi jää.Ens viikolla meen moikkamaan viimeistä kertaa ja täytyy sanoa että kova
reissu on tulossa ja ei pienintä käsitystä että mitä yleensä voin sanoa, mutta
vaivaa lopun elämää jos en käy hyvästejä jättämässä.
Voi vittu että voi vituttaa kaverin puolesta että kuinka epäoikeudenmukaista elämä on.
4v sitten tuli ero pitkästä liitosta kun emäntä pakkas penaalit ja häipyi ja puolivuotta eteenpäin hänen paras ystävä serkkupoika yllättäen kuoli.
Vajaa vuosi eteenpäin kuoli isä ja otti koko paletti niin lujille että ei pystynyt töihin.
Tästä pikkuhiljaa voimia kerättyään töihin ja paluu normaaliin elämään ja näytti että
sittenkin elämä lopulta voittaa ja palaa normaaliin rytmiin niin pasahtaa kunnon tyrmäysisku.
Olin mietiskellyt kaveriani että josko hänelle riittäisivät nämä lyhyehkölle aikavälille
osuneet ikävät tapahtumat, mutta tyrmäys oli vasta tulossa sillä todettiin keuhkosyöpä jota ei voi parantaa.
Tänään ilmeisesti pääsi käväseen kotona mutkan sen mitä pystyy olemaan ja
takaisin sairaalaan odottamaan väistämätöntä.
Ens viikolla meen moikkamaan viimeistä kertaa ja täytyy sanoa että kova
reissu on tulossa ja ei pienintä käsitystä että mitä yleensä voin sanoa, mutta
vaivaa lopun elämää jos en käy hyvästejä jättämässä.
Pidä häntä kädestä kiinni. Ole läsnä. Rauhoittele, ole ihminen ja lähimmäinen.