Vitutusketju

[Creed Bratton]

Naulan kantaan. On se jumalauta kun jokaiseen paikkaan tarvii olla työkokemusta. Luulisi että tradenomin papereilla pääsisi edes kaupan kassalle mutta ei toivoakaan. Ainoa mihin ei työkokemusta tarvitse on puhelinmyynti, onneksi niin epätoivoinen en vielä ole.

Tälle tradenomille huutelisin, että käy vaikka kysymässä paikallisista pankkien konttoreista ns. harjottelupaikkaa vaikka 4kk:si. Yleensä jos siellä konttorilla on työvoimapulaa, muttei johdolta lupaa palkata varsinaisia työntekijöitä, niin noita harjottelijoita voi palkata, koska ne ei näy työntekijöinä papereissa. Harjoittelijan palkka ei yleensä kovin kummoinen ole, mutta parempi kuin ei mitään. Ja sen jälkeenhän voi aueta oikeaakin paikkaa, kun kerran pääsee taloon sisälle.

Saattaa toimia muillakin aloilla.

 

[Emiiri]

Tälle tradenomille huutelisin, että käy vaikka kysymässä paikallisista pankkien konttoreista ns. harjottelupaikkaa vaikka 4kk:si. Yleensä jos siellä konttorilla on työvoimapulaa, muttei johdolta lupaa palkata varsinaisia työntekijöitä, niin noita harjottelijoita voi palkata, koska ne ei näy työntekijöinä papereissa. Harjoittelijan palkka ei yleensä kovin kummoinen ole, mutta parempi kuin ei mitään. Ja sen jälkeenhän voi aueta oikeaakin paikkaa, kun kerran pääsee taloon sisälle.

Kiitoksia vinkistä. Täytyypä lakki kourassa alkaa kiertelemään pankkeja yms. konttoreita. Tuossa harjoittelupaikassa olisi juuri se hyvä puoli, että saisi sitä työkokemusta. Palkaksikin riittäisi suurin piirtein sama mitä Kelasta saa.

 

[Timbit]

Sama vitutuksen aihe ollut jo pitkään allekirjoittaneella. Sitten vituttaa tämä tilanne, että työssä olevat ovat vittuuntuneita siitä kun niillä on töitä ja me työttömät siitä kun meillä ei töitä ole...

Vitutuksen taso minulla tuskin on samoissa lukemissa kuin teillä työnhakijoilla, mutta silti. Meillä on kova tarve saada pari uutta työntekijää porukkaan. Tehtävät ovat sellaisia, että niitä tuskin kukaan etukäteen osaa, joten uusien työntekijöiden tulee olla porukkaan sopivia ja tekemällä oppivia henkilöitä. Muutama erityisvaatimus toki on, mutta ei mitään mahdotonta. Saadaanko jostain sellaisia? No ei, vaikka tarjolla olisi. Uudet tekijät kun pitää ensi sijassa löytää talon sisältä, mutta halukkaita ei ole. Talon ulkopuolelta saataisiin hetkessä kymmenen ehdokasta haastatteluun ja kaksi töihin kuukaudessa, mutta ei saa rekrytoida ulkopuolelta.

Pattitilanne. Sieltä, mistä voisi ottaa, ei ole, ketä ottaa. Sieltä, missä olisi, ketä ottaa, ei saa ottaa. Töiden määrä on luonnollisesti mitoitettu sen mukaan, että nuo kaksi uutta olisivat jo vahvuudessa.

Silti, ei. En vaihtaisi paikkaa teidän kanssanne.

 

[Wrister]

Kiitoksia vinkistä. Täytyypä lakki kourassa alkaa kiertelemään pankkeja yms. konttoreita. Tuossa harjoittelupaikassa olisi juuri se hyvä puoli, että saisi sitä työkokemusta. Palkaksikin riittäisi suurin piirtein sama mitä Kelasta saa.

Työharjoittelu on hyvä keino päästä sisään johonkin yritykseen. Ehdottomasti parempi vaihtoehto olla harjoittelussa kuin kotona tuskailemassa tilannetta. Vaikka harjoittelussa tuntuukin, että tekee työtä ns. ilmaiseksi, niin se työharjoittelu näyttää siinä CV:ssä paljon paremmalta kuin ei mitään.

Vuokratyöfirmat ovat nykyään ihan hyvä vaihtoehto työn löytämiseksi. Tunnetuimmat vuokratyöfirmat ovat luotettavia paikkoja, joiden listoille uskaltaa hyvällä mielellä mennä. Alallehan on tullut yrittäjiä kuin sieniä sateella ja kaikki eivät kyllä toimi niin kuin pitäisi, joten siinä mielessä pitää katsoa mihin tietonsa antaa.

 

[Ted Raikas]

Työnteosta puhuen, kun kerran on porukalla avauduttu...

Itseäni vituttaa suomalaisten yleinen voivottelu, että miten pitkä työvuoro taas onkaan ja miten vitusti onkaan paiskittu töitä ja voi kun ei mitenkään jaksaisi sitä työtä ja kuinka vähän on lomapäiviä ja milloin loma vasta alkaa ja milloin se jo loppuu.

Taatusti työ voi väsyttää, en sitä kiistä ja stressatakin, mutta olisivat perkeleet nyt tyytyväisiä, että niitä töitä on. Samalla on tuloja joilla voi jotain tehdäkin, vaikka tiedän kyllä, että ei työnteolla Suomessa rikastu, mutta kyllä sillä nyt työtöntä paremmin elelee joka tapauksessa, ellei ihan hirmuvelat ole niskoissa.

Tuntuu vaan, että osalle motiivi tuosta työnteostaan jauhamiseen on jonkinlainen (ehkä alitajuinenkin) leuhkiminen ja ilmaisu, että ollaan sosiaalisessa luokassa siellä kunnollisten kastissa, kun pitää joka käänteessä kertoa, että on menossa duuniin, tai kuinka pitkä ja raskas työpäivä on takanapäin.

Tuota näkee ja kuulee vähän väliä ja vituttaa joka kerta ihan yhtä paljon.

Ehkä jos ei olisi itse työtön, niin ei niin vituttaisi, mutta ärsyttävä tapa se on silti. Toivottavasti en siihen itse koskaan tule sortumaan. Tuntuu, että sillä jauhamisella haetaan vaan jotain kunnioitusta ja irtopisteitä.

Suomalainen ei kait koskaan ole tyytyväinen elämäntilanteeseensa?

 

[sunnuntai]

Suomalainen ei kait koskaan ole tyytyväinen elämäntilanteeseensa?

Mitenkä vitussa voit olla tyytyväinen kun naapurilla menee aina paremmin...

 

[varatuomari]

Vituttaa pikkujoulut, joista ei kohteliaisuus-syistä voinut oikein kieltäytyäkään. Eiköhän siellä liene tarjolla jotain iänikuisia laatikoita ja pipareita, joiden ystävä en ole ikinä oppinut olemaan. Ja kännitkin pitää tässä totta kai ennen kinkereitä särpiä. Selvin päin minä en tonttuilemaan lähde paikallisten puliukkojen seuraksi. Ja juuri kun olisi ollut fiiliksiä pysytellä selvin päin ainakin viikonloppuun asti.

Vitutuksen aiheena mukavimamsta päästä, mutta silti..Plääh.

 

[banaaninviljelijä]

Alkanut pännimään ei suorannaisesti vituttamaan oma hamsteriluonne. Paikat "pursuaa" käyttökelpoista tavaraa, joille osalle ei kummankaan ole oikeastaan ikinä mitään käyttöä. Ne on olemassa "siksi", että jos juhannus osuu joulun ja uudenvuoden väliin ja olen alastomana mummolan katolla, niin silloin sille on käyttöä, jne. Mutta en vaan saa millään heitettyä romppeita jorpakkoon, ei pysty, ei kykene.

 

[Evil]

Sitten vituttaa tämä tilanne, että työssä olevat ovat vittuuntuneita siitä kun niillä on töitä ja me työttömät siitä kun meillä ei töitä ole...

Tähän on helppo ratkaisu. Vaihdatte päikseen. Te työhönne vittuuntuneet otatte loparit, ja te työttömyyteen vittuuntuneet menette tilalle. Kaikilla on kivaa.

 

[Ted Raikas]

Mitenkä vitussa voit olla tyytyväinen kun naapurilla menee aina paremmin...

Heh, totta.

Itse en tosin ole erityisen naapuria kadehtiva tyyppi. Uskokaa, tai älkää. Ei se ole sinänsä minulta mitään pois, jos joku naapurin Raimo (nimi muutettu, ehkä) ansaitsee työstään isot massit ja itse elelen työttömyystukien varassa. Elämä on valintoja. Tietysti ottaahan se päähän, jos on opiskellut vuosia ja ei saa alaltaan töitä. Sekin on tietysti valintakysymys siinä kohtaa, kun lähti sille alalle pyrkimään ja jos tiedosti, että duuni ei tule tuosta vaan. En tosin halua sillä tavallakaan laskelmoida, että hakeutuisin opiskelemaan jotain mistä ehkä saa suuremmalla todennäköisyydellä sen (hyväpalkkaisen) duunin. Etenkään jos se homma itsessään ei nappaa yhtään ja tuo mitään lisäarvoa elämään. Liekö silloin edes ne alan perusasiat tulee sisäistettyä niin, että työnteko sujuu? Yleensä menestyminen työssään edellyttää, että se motivoi.

En kuitenkaan halua tuhlata aikaa siis kadehtimiseen, mutta ihmisten jatkuva jaarittelu ja jauhanta töistään ja siitä, miten ne heijastuu heidän elämään on rasittavaa ja ennen kaikkea vituttavaa. Ihan alaa katsomatta.

 

[sampio]

En kuitenkaan halua tuhlata aikaa siis kadehtimiseen, mutta ihmisten jatkuva jaarittelu ja jauhanta töistään ja siitä, miten ne heijastuu heidän elämään on rasittavaa ja ennen kaikkea vituttavaa. Ihan alaa katsomatta.

En minäkään kateellisuutta ymmärrä, mutta en sitäkään, etteikö töistä saisi rasittua. Itselläni on tässä jokunen viikko ollut aika kovaa tykistystä duunissa ja odotan vajaan kolmen viikon lomaa kohtalaisella innolla. Pidän työstäni, mutta raskasta on silti välillä, enkä nyt tiedä, miksi en saisi siitä mainita.

 

[tahtookirjoittaa]

Pidän työstäni, mutta raskasta on silti välillä, enkä nyt tiedä, miksi en saisi siitä mainita.

Varmaan tuossa on tarkoitettu jotain jatkuvaa jaarittelua omaan työhön liittyen. Jos keskustelunaiheet pyörivät jatkuvasti työstressissä, vittumaisessa pomossa tai asiakkaissa, on se toden totta rasittavaa kuultavaa. Lähinnä kai verrattavissa armeijakertomuksiin jonkun intissä parhaillaan lusivan kertomana silloin, kun itse siellä ei ole. Tasan yhtä kiinnostavaa on olla ihmisen seurassa, jonka ainoa anti keskustelulle on oman työn vaativuus/vittumaisuus.

 

[lapa78]

Tähän on helppo ratkaisu. Vaihdatte päikseen. Te työhönne vittuuntuneet otatte loparit, ja te työttömyyteen vittuuntuneet menette tilalle. Kaikilla on kivaa.

Eikös nyt kuitenkin työhönsä vittuuntuneet ja työvitutus ole ihan eri asioita, ainakin minun mielestäni on.

Tämä koko työ/työttömyys-vitutus taisi siitä minun viestistäni lähteä, joten laitanpa sanasen lisää.

Ymmärrän kyllä, että ihmisiä vituttaa kun ei töitä ole vaikka kuinka tyrkky olisinkin, mutta ei kai se sitä poista, että työn omaavat ihmiset eivät saisi välillä kyrpiintyä omaan työhönsä.

Raikkaalle: Mielenkiintoisen näkökulman heitit asiaan. Oletko oikeasti sitä mieltä, että ihmiset "kerskailevat" työllään kun kertovat, että se on rankkaa tms.? Ethän sä voi olla tosissasi. Ei kai nyt kukaan vittu kerskaile työllään, ainakaan ihan normaalit ihmiset. Eikös meidät kuitenkin jo pienestä pitäen kasvateta töitä tekemään, paitsi tietysti nykynuoria jotka elelevät yhteiskunnan varoilla. ;)
Enemmän mua vituttaa ne urpot jotka kerskailevat sillä, että ei kannata mennä töihin, kun siitä saa vain n euroa enemmän kuin työkkäristä/sossusta. Ok, kaikilla meillä on omat vitutuksemme, joten aina jotakuta vituttaa VÄÄRIN.

 

[Ted Raikas]

Pidän työstäni, mutta raskasta on silti välillä, enkä nyt tiedä, miksi en saisi siitä mainita.

Kuten tahtookirjoittaa tuossa jo mainitsikin, niin ei työstään puhuminen itsessään ole suinkaan pahasta, mutta jos joka päivä pitää mainostaa sitä, että miten pitkä ja väsyttävä työrupeama on takana. Tai, että valmiiksi kertoo kauan se työpäivä kestää ja ylipäätään joutuu menemään sinne töihin, niin se menee jo sellaiseksi ihme todisteluksi. So what? Mitä erityistä siinä on? Vähemmälläkin ihminen uskoo, että joo käyt siellä töissä ja siellä on kiireistä ja hankalia asiakkaita ja olet naatti päivän jälkeen. Ihan luonnollisia asioita monelle, mutta pitääkö niitä mainostaa monia kertoja viikossa? No, jokainen tyylillään.

Sinusta en tiedä, en edes viitannut sinuun mitenkään. Kuten sanoin, työstään puhuminen ei ole väärin, mutta rajansa kaikella.

Sellainen jatkuva jauhanta ja samojen asioiden toistelu vaikuttaa vaan siltä, että haluaa jotenkin korostaa itseään ja ihan kuin olisi jotenkin erityisen vaikeassa paikassa ja hirvittävä kuorma niskassa. Tuntuu, että osa saa jonkun erityisen nautinnon jo pelkästään siitä, että pääsee päivittelemään työnsä raskautta.

Niin yleistä toimintaa, että tuntuu vaan enemmänkin joltain opitulta tavalta ja huomionkeräämiseltä, kuin siltä, että oikeasti olisi ihan niin rankkaa.

 

[secord]

Sellainen jatkuva jauhanta ja samojen asioiden toistelu vaikuttaa vaan siltä, että haluaa jotenkin korostaa itseään ja ihan kuin olisi jotenkin erityisen vaikeassa paikassa ja hirvittävä kuorma niskassa. Tuntuu, että osa saa jonkun erityisen nautinnon jo pelkästään siitä, että pääsee päivittelemään työnsä raskautta.

Niin yleistä toimintaa, että tuntuu vaan enemmänkin joltain opitulta tavalta ja huomionkeräämiseltä, kuin siltä, että oikeasti olisi ihan niin rankkaa.

Niinpä. Omalta kohdaltani voin todeta, että parhaat hetket töissä ovat ne kiireisimmät. Helvetin raskasta töissä on silloin harvoin, kun hommia on vähän tai ei lainkaan.

 

[Ted Raikas]

Enemmän mua vituttaa ne urpot jotka kerskailevat sillä, että ei kannata mennä töihin, kun siitä saa vain n euroa enemmän kuin työkkäristä/sossusta. Ok, kaikilla meillä on omat vitutuksemme, joten aina jotakuta vituttaa VÄÄRIN.

Ei siinä mitään ylpeiltävää ole, jos on työtön. Enkä näe järkeväksi mainostaa asiaa. Osa toki niin tekee. Meitä on moneen junaan.

Totuus on vaan se, että inhimilliseltä kantilta katsottuna työttömyys ja sen tietty säännöllinen tulo on usein järkisyistä parempi ratkaisu, kuin olla työnantajien pompoteltavana ja eläen ehkä tyhjän päällä viikkoja ja sydän pamppaillen etsiä uutta tulonlähdettä. Nuo työttömyyskorvausten saanti siinä työttömien jaksojen välillä kun ei ole niin itsestäänselvä asia.

Helppo sanoa sellaisen, joka on saanut pidempiaikaisen sopparin jonnekin, eikä mitään parin pelin lainapestiä. En nyt osoita sinuun, kun en tiedä missä tilanteessa olet ja olet ollut, mutta näitä työttömiä nyrpeästi arvostelevia tuntuu kyllä löytyvän, hyvähän se on tosiaan huudella kun on asiat näiltä osin itsellään kunnossa.

Niinpä. Omalta kohdaltani voin todeta, että parhaat hetket töissä ovat ne kiireisimmät. Helvetin raskasta töissä on silloin harvoin, kun hommia on vähän tai ei lainkaan.

Olen itse ollut esim. kouluun liittyen työharjoittelussa ja se, ettei löydy mitään oikeaa tekemistä on kaikkein hajottavinta. Jos saa paneutua johonkin tehtävään ja siinä on sitä tekemistä, niin tulee onnistumisen tunteita ja aika lentää siivillä. Lähinnä katsoo kelloa hädissään, että noin vähän aikaa jäljellä.

Edelleen, näen, että osalle jatkuva mantra omasta työstään on vaan huomionkeräämistä ja piintynyt tapa. Siitä on vaan jostain syystä kerrottava aina jotain ja saatava itsetuntoa nostetuksi.

Työnteon yleistä rankkuutta en sinällään mitenkään väheksy, jos joku vielä sellaista epäilee lukihäiriöissään.

 

[Cemetery Gates]

Meikäläinen oli melkoisessa pätkätöiden ja työttömyyden kierteessä puolitoista vuotta, kunnes kuluvan vuoden kesäkuussa löysin duunin, jossa olen tänäkin päivänä ja viihdyn varsin hyvin. Työttömänä ollessani kiinnitin myöskin huomiota siihen, kun jotkut kaverit valittivat duuniasioista, jolloin joskus mainitsin, että "sulla sentään on duunia". Valittaminen loppui yleensä siihen, koska ne valittamisen aiheetkin olivat lähinnä sellaisia, että "vittu ku väsyttää, ois kiva vetää brenkkua, valvoa pitkään, nukkua, runka...", eli olisivat lähinnä halunneet rötvätä enemmän ja ahkeroida vähemmän. Mutta tietysti tienata yhtä paljon.

Nyt, kun olen itse duunissa, olen yrittänyt olla marmattamatta työasioista. Joskus jopa siinä onnistuen.

 

[J.Petke]

Vituttaa oma saamattomuus. Yksi kurssi on pitänyt suorittaa nyt pari kuukautta mutta enpä ole saanut aikaseksi ja nyt ei enää ehdi. Vittu että olen laiska jätkä. Nyt sitten pitää täyttää taas lisäaikakaavakkeita ja huonolla tuurilla sitä lisäaikaa ei enää anneta kun olen ollut jo nillä turhan kauan. Yksi perkeleen kurssi puuttuu koko tutkinnosta ja en ole jaksanut sitä suorittaa.. Noh, keväällä uusiksi, ehkä.

 

[sampio]

Ok Tedi, taidan olla aika samoilla linjoilla lopulta.

Edelleen, näen, että osalle jatkuva mantra omasta työstään on vaan huomionkeräämistä ja piintynyt tapa. Siitä on vaan jostain syystä kerrottava aina jotain ja saatava itsetuntoa nostetuksi.

Tästähän valmistui aivan äskettäin kirja, jossa todettiin, että kyse on lähinnä itsensä tärkeäksi tekemisestä. Ihminen pitää yllä kiirettä tai luo sellaista kuvaa, jotta voisi kokea ja osoittaa olevansa tarpeellinen. En nyt väitä, etteikö monella olisi oikeasti kiire, kun on välillä ollut itselläkin aika haipakkaa duunissa sekä arjessa, mutta voisin kuvitella, että tutkija on oikeilla jäljillä ajatuksineen.

Edit: tässä tarinaa kirjasta ja kiireestä.

 

[Ted Raikas]

sampio. Heh, juuri tuota tässä hain.

Ehkä ylikorostin vitutusta, enemmänkin ärsyttää aika ajoin. Kyse kuitenkin välillä aika hyvistä tutuista ja kavereista ja joiden elämästä tietää aika paljon.

Ei kai se niin vakavaa, mutta SaiPahan purkaa mieltään.

Over and out.

 

[HekeK]

Kyllä laittoi vituttamaan Sirkka-Sikaliisa Anttilan kommentit, kun oli YLE taas otti pöydälle sikotilojen huonon hoidon. Hyi vittu mitä kiemurtelua! Noo, Sikaliisa ymmärtää olla kritisoimatta omaa äänestäjäänsä.

 

[M10]

Vituttaa oikein huolella hysteeriset sukulaiset, joiden mielestä pitäisi pitää enemmän yhteyttä vaikka kaikki osapuolet kyllä tietävät, että keskenään ei loppujen lopuksi tulla toimeen.

 

[AnFa]

Kylläpä taas vituttaa kun on rankkaa töissä. Ei tainut 12 tuntia taas riittää tänään ja ruokatunnista ei tietenkään tietoakaan. Mitenhän ne siellä duunissa pärjäisivät, jos ottaisin loparit? Tuskinpa vaan. Rötväisin sitte vaan päivät kännissä änäriä pelaillen ja nostaisin tukia kaikilta mahdollisilta luukuilta johon rehelliset työntekijät niitä joutuvat syytämään. Ai että. Se se olisi elämää! No ei kun aamulla taas seiskaksi se on mentävä. Sen verta on selkärankaa, että mieluummin tekee töitä, kuin valittaa keskustelupalstoilla väärin vitutuksesta.

Eikö tuo ääliöiden itsensä korostaminen voida yleistää muihinkin kuin vain töissä käyviin?

 

[Mr Lätkä]

VITUTTAA PANKKILAKKO

Mitä veetä ne alkaa lakkoileen?

Pitäskö KAIKKIEN J-A KIRJOTTAJIEN MENNÄ LAKKOON, EIKÄ KIRJOTETTAS TÄNNE VUOROKAUTEEN??? Nousiskohan se otsikoihin...

 

[disco-stu]

Kaikista lakoista piti tulla vituttamaan mutta nyt vituttaa kun joku perkele ehti ensin. Siis mitä vittua, joku rinnetyöntekijä tienaa päältä puolitoistatonnia kuussa ja mennään vittu lakkoon, mitä joku laukuntsekkaaja tienaa pari tonnia tuolla hevalla ja vittu mennään lakkoon. Eikö me vitun suamalaiset nyt vittu tajuta että mitä enemmän me halutaan tienata näistä vitun paskaduuneista, sitä vähemmän niillä firmoilla on varaa meitä palkata eli ne ulkoistaa kaiken ja halvat jaappanilaiset tekee ne hommat. Vittu devalvoidaan markka.