Keskikokoinen kyrpä otsassa tällä hetkellä.
Pitkään kypsytelty asunnonosto-projekti nytkähti toissapäivänä lupaavasti eteenpäin (olemme neuvotelleet talon omistajan kanssa vuoden verran rauhallisissa merkeissä halukkuudestamme ja käyneet läpi paperit ja tehneet tutkimuksia rakenteisiin liittyen), kun myyjä äkkiä ilmoitti että haluaisi meiltä ostotarjouksen huomiseen mennessä, sillä hän oli löytänyt itselleen uuden asunnon, johon häneltä puolestaan odotettiin vastausta "ottaako vaiko ei". Pikapalaveri pankin kanssa, tunnin neuvottelu jossa juostiin kaikki paperit kasaan ja saatiin alustava puoltava vastaus perkeleen isoon lainaan. Sitten kotiin papereiden kanssa miettimään millaista ensitarjousta antamaan, soitto myyjälle, joka kertookin että välittäjä oli tehnyt soman oharin eli myynyt sen hänelle tarjotun asunnon nenän edestä. Vaikka välittäjälle - joka on myyjän perhetuttu - oli tarjottu asianmukaista käsirahaa "jota ei tarvitse kun on tutuista kyse". Olisimme päässeet käynnistämään remontin ja muuton jouluksi kotiin -periaatteella mutta nyt taas siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Tampereella vaikuttavan tähän saakka hyvää mainetta nauttineen kiinteistönvälittäjän (isä+poika) nimi on lappilainen pitkäteräinen puukko. Enpä kusaise siihen suuntaan enää.