Hassua muuten tuossa linkissä mainittu Ruotsin malli, jossa sai viikon poissaolon omalla ilmoituksella. Jostain syystä tämän lain kumoamisesta ei ole kovin suuria otsikoita näkynyt Suomessa. Ilmeisesti täällä ollaan tekemässä samaa virhettä.
Tarkoittanet siis, että julkinen terveydenhuolto ei saa itse arvioida tehtäviään, niiden tärkeysjärjestystä ja aikataulutusta vaan sen on pikapikaa taivuttava aina asiakkaan kulloinkin vaatimaan asentoon? Flunssakuume- ja mahatautitodistusten tehtaileminen yksinomaan firmojen asettamien tiukkojen periaatteiden vuoksi on totaalista verovaroin kustannettujen resurssien hukkaa. Jos joku työnantaja laskee saavuttavansa merkittävää kustannussäästöä jättämällä työterveyshuoltonsa julkisen sektorin romahtamispisteessä olevan toiminnan varaan, sitä saa mitä tilaa. Todistusten keräilemisestä tulee takuuvarmasti enemmän takkiin kuin olisi tullut "vapaasta" sairastamisesta sen ensimmäisen kolmen (3) päivän osalta. On käsittämätöntä, että julkisen terveydenhuollon byrokraattisuutta ja tarpeetonta paperisotaa (sitä hallintorasvakerrosta) halutaan täällä nimenomaan lisätä ja sitten kuitenkin toisessa ketjussa heti haukutaan tehottomuudesta ja yksityistämisen tarpeesta. Omakohtaiset vahvat tunteet ja minäminä-kokemukset toimivat tässäkin etusijalla mielipiteiden muokkautumisessa. Tällaisia kuluttajakuningas-asiakkaita on nykyään terveydenhuollon vastaanottotiskillä ihan ongelmaksi asti, jotka ovat välittömästi ensimmäisen kymmenminuuttisen odottelun jälkeen haastamassa oikeuteen ja vaatimassa oikeuksiaan.
-REDS- kirjoitti:
Nyt "raivon" laannuttua luin (edellisen) tekstisi vähän enemmän järjellä kuin tunteella. Eilen sain siitä vain kuvan, että vähättelet kyseistä tilannetta (helvetin kipeä ipana ja siihen rohdoksi sitten bussiajelua). Mä en oikeen osaa työnantajaa syyttää sairauslomatodistuksen vaatimisesta, koska se on ollut selväpeli jo työnaloittamisesta asti.
Sairastaminen on tuskaa ja omien pienokaisten kohdalla triplasti. Toivottavasti tilanne on jo helpottunut.
Työnantaja on teidän tapauksessanne ottanut selkeän linjan (edullisuus, helppous, välinpitämättömyys, mikä lie syy) ja nyt syntynyt tapaus on yksi seuraus siitä (realisoitunut riski). Huonojen kokemusten keräytyessä lienee syytä antaa palautetta sinne päin, ettei homma toimi työntekijöiden mielestä parhaalla mahdollisella tavalla. Ehkä käytäntöihin tulee säätöä tai ehkä työterveyshuolto päätetään hoitaa muitakin kanavia käyttäen (joustoa).
En tiedä onko käytäntö jotenkin muuttunut, muuta aikaisemmin kun tein töitä vielä muille kuin itselleni, niin sairaslomatodistukset haettiin nimenomaan terveyskeskuksesta, jos työterveydenhoitoa ei erillisen työpaikkalääkärin muodossa ollut.
Käytäntöjä on monenlaisia ja organisaatiot päättävät työterveyshuollon järjestämisestä itse. Se mikä on muuttunut, on julkisen terveyshuollon työmäärät ja resurssit, minkä voi todeta joka päivä tiedotusvälineistä. Priorisoinnista on puhuttu yli kymmenen vuotta ja vaikka siitä ei suoranaista ohjeistusta olekaan olemassa, niin "priorisoitumista" on tapahtunut. Rumiakin linjanvetoja olen nähnyt ja kuullut, jopa lainvastaisia (tietyn iän ylittäneitä ei enää kuntouteta etc.)
Alamummon kaipaamaa lähdettä ei ole tähän ulkomuistista heittää koska tieto on peräisin seminaariesityksestä. Olettaisin kuitenkin että kiinnostunut löytää nuo STM:n, Työterveyslaitoksen tai Stakesin julkaisuja pläräämällä. Juuri sen selvityksen valossa Ruotsin valitsema liberaali linja 7 päivästä ei ollut perusteltu.