Vitutusketju

[Stolk-2]

Vituttaa kun omaan puhelimeeni on alkanut tulla niitä phishing puheluita. Suomalaisista numeroista näyttävät tulevan. Aina uusi numero, joten ei oikein voi blokata niitä. Toisaalta huvittaa kun toisessa puhelussa nainen yrittää tönkkö englannilla puhua ja vauva huutaa taustalla. Toisessa taas jostain asemahallista tönkkö englannilla yrittää sönköttää jotain. Siis heti pistin poikki puhelut enkä sanonut mitään muuta kuin oman nimeni.

 

[Ulos T.]

Vituttaa kun omaan puhelimeeni on alkanut tulla niitä phishing puheluita. Suomalaisista numeroista näyttävät tulevan. Aina uusi numero, joten ei oikein voi blokata niitä. Toisaalta huvittaa kun toisessa puhelussa nainen yrittää tönkkö englannilla puhua ja vauva huutaa taustalla. Toisessa taas jostain asemahallista tönkkö englannilla yrittää sönköttää jotain. Siis heti pistin poikki puhelut enkä sanonut mitään muuta kuin oman nimeni.

Voitko pyytää soittamaan mulle? Välillä tylsiä päiviä niin olis kiva jos joku muistaisi muakin.

 

[Hera80]

Tajusin juuri, ettei minua valittu vuoden 2020 jatkoaikalaiseksi. Vituttaa miten tyhmää porukkaa täällä on äänioikeutettuna.

 

[Mane Schimanski]

Olen ja tykkään ja olen myös taas vitun kännissä

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Tämä varmasti huonoin yritelmä winkkareista. Vielä löytyy tapoja jättää käyttäjä haavi auki ihmettelemään, notta vieläkö tuonkin saivat paskottua!?

GDPR yms, missä pelaa?

 

[mikko600]

Tajusin juuri, ettei minua valittu vuoden 2020 jatkoaikalaiseksi. Vituttaa miten tyhmää porukkaa täällä on äänioikeutettuna.

No älä. Eiku hups.

 

[Sue]

Olen taistellut ja tapellut koko tammikuun, uudenvuodenpäivästä lähtien. Sukulaisten ja virkakoneiston kanssa. Kotona on ihme kyllä ollut rauhallista, mutta onhan tämä vaikuttanut läsnäolooni.

Taistelu virkakoneiston kanssa on ollut oikein; toki sen olisi osatessaan voinut suunnitella paremmin, niin stressi olisi ollut pienempi. Toisaalta taistelu on yhä kesken.

Sukulaisten kanssa sen sijaan tämä ei ole johtanut yhtään mihinkään. Olen jeesustellut, että motiivini on hyvä, mutta bullshit. Oikeasti olen vain sokaistunut luulostani, että olisin jotenkin fiksumpi ja valaistuneempi kuin he. Olen oikeuttanut tulisella temperamentillani hyökkäykset ja näykkäisyt ja paistatellut omassa erinomaisuudessani vain siksi, että osaan argumentoida toiset suohon ENKÄ voi itse myöntää olevani väärässä - vaikka sitä niin kernaasti muilta vaadin. Sädekehäni kiillottamisen määrä on näemmä vakio.

Mitä näissä sukukiistoissa voitin? Lukuisia öitä, jolloin olen sommitellut kehyskertomustani ja sitä tukevia, näennäisneutraaleja argumentteja. Lukuisia hetkiä, joissa syke on ollut 200 vain siitä vääryydestä, jota minua kohtaan on osoitettu (ei ole). Lisäksi illuusioni siitä, että olisin itse muka jotakin muuta kuin oman kulttuurini kasvattama, tapoihinsa ja ennakkoluuloihinsa piintynyt tuote, on romahtanut (jälleen kerran) kasaan.

Olkaa onnellisia te, jotka ette tappele. Te, jotka ette herätä tai herättele ristiriitoja. Tässä tuoksinassa kehon kortisolitasot ovat varmaan tapissaan ja elinikä lyhentynyt.

Kasvaako omasta erinomaisuudestaan ikinä pois?

 

[Surukuku]

...
Kasvaako omasta erinomaisuudestaan ikinä pois?

Myöntää olevansa väärässä... tai edes, että toisen näkökannassakin on järkeä ja pointtinsa, on ehkä yksi niitä maailman toisiksi vaikeimpia asioita.
Jaa, mikäkö on se vaikein? No, sitä ei ole vielä keksittykään...

Pitäminen kiinni oman ylivertaisuuden illuusiosta on pelkoa oman heikkouden, haavoittuvuuden ja epävarmuuden myöntämistä niille, joilta odottaa ivaa, halveksuntaa ja heikouden hyväksikäyttöä. Ihmismieli on äärettömän kekseliäs löytäessään syitä ja seurauksia sille, minkä takia juuri hän on oikeassa ja muut väärässä. Se on alitajuista puolustusta ja pakoa siitä, kuinka huono ja mitätön luuleee olevansa.

@Sue, irti päästäminen on vaikeaa, paljon vaikeampaa kuin kiinni roikkuminen, vaatii rohkeutta ja luottamusta sekä itseensä että ihmisiin. Irti päästäminen on oppimista, vahvistumista, epävarmuuden ja pettymysten sietämistä, mutta samalla myös pienin annoksina palkitsevaa. Mikään ei tapahdu hetkessä ja usein ulkopuolinen apu on tarpeen eikä ilman omaa halua tapahdu mitään.

Mutta joo - vastauksena kysymykseesi: Kasvaa, joskin vaatii kaiken, mutta antaa myös kaiken...

 

[Perusjäbä]

Olen taistellut ja tapellut koko tammikuun, uudenvuodenpäivästä lähtien. Sukulaisten ja virkakoneiston kanssa. Kotona on ihme kyllä ollut rauhallista, mutta onhan tämä vaikuttanut läsnäolooni.

Taistelu virkakoneiston kanssa on ollut oikein; toki sen olisi osatessaan voinut suunnitella paremmin, niin stressi olisi ollut pienempi. Toisaalta taistelu on yhä kesken.

Sukulaisten kanssa sen sijaan tämä ei ole johtanut yhtään mihinkään. Olen jeesustellut, että motiivini on hyvä, mutta bullshit. Oikeasti olen vain sokaistunut luulostani, että olisin jotenkin fiksumpi ja valaistuneempi kuin he. Olen oikeuttanut tulisella temperamentillani hyökkäykset ja näykkäisyt ja paistatellut omassa erinomaisuudessani vain siksi, että osaan argumentoida toiset suohon ENKÄ voi itse myöntää olevani väärässä - vaikka sitä niin kernaasti muilta vaadin. Sädekehäni kiillottamisen määrä on näemmä vakio.

Mitä näissä sukukiistoissa voitin? Lukuisia öitä, jolloin olen sommitellut kehyskertomustani ja sitä tukevia, näennäisneutraaleja argumentteja. Lukuisia hetkiä, joissa syke on ollut 200 vain siitä vääryydestä, jota minua kohtaan on osoitettu (ei ole). Lisäksi illuusioni siitä, että olisin itse muka jotakin muuta kuin oman kulttuurini kasvattama, tapoihinsa ja ennakkoluuloihinsa piintynyt tuote, on romahtanut (jälleen kerran) kasaan.

Olkaa onnellisia te, jotka ette tappele. Te, jotka ette herätä tai herättele ristiriitoja. Tässä tuoksinassa kehon kortisolitasot ovat varmaan tapissaan ja elinikä lyhentynyt.

Kasvaako omasta erinomaisuudestaan ikinä pois?

Mielenkiintoista, itse tappelen vain kun koen sen tarpeelliseksi, palstalla enemmän turhasta. Oikeassa elämässä olen myös aina valmiina kyllä myös taistelemaan, mutta teen sen kun koen että itseäni toistuvasti provosoidaan tai kohdellaan huonosti, en anna periksi näissä tilanteissa, moni antaa periksi, kun uhkaillaan tai ihan suoraan kiusataan esim. työporukassa, niin itse tein ennen, mutta se ei vaan toimi. Harvoin muut puolustaa sinua, se pitää tehdä itse, muuten sinun yli kävellään yhä uudestaan. En pidä itseäni erinomaisena, mutta olen tyytyväinen siihen mikä olen ja elämääni sellaisena kuin se on, jonkun toisen mielestä elämäni ei ole ihmeellistä, mutta en siitä välitä. Olen ehkä onnekas, kun en käytännössä tappele perheeni kanssa ollenkaan, vaikka emme ole kaikesta aina samaa mieltä. Minulla oli ennen todella vähän sosiaalisia kykyjä, nyt pidän niitä jopa hyvääkin parempina, itsensä hyväksyminen on auttanut paljon myös tässä.

 

[444]

Kasvaako omasta erinomaisuudestaan ikinä pois?

Kyllä siitä voi kasvaa. Se vain vaatii älyttömän paljon työtä oman itsensä kanssa, tahtoa kasvattaa omaa nöyryyttään. Ei nöyristelyä, vaan nöyryyttä. Oikeassa on helppo olla, myös silloin kun ei ole. Vaativampaa on tunnistaa se hetki, jolloin on vain tarve olla oikeassa. Toiset eivät tunnista sitä koskaan ja kaikki eivät tunnista edes sitä tarvetta muutokselle. Sulla on erinomainen lähtökohta tässä, koska tunnistat tuon puolen itsessäsi; kun tunnistat, että temperamenttisi on yksi niistä tekijöistä, joka tätä harhaa aiheuttaa. Harhaa siitä, että olet juuri sillä hetkellä siinä asiassa oikeassa. Temperamenttisuudessa ei ole mitään vikaa eikä sitä tarvitse kitkeä pois; se luo elämään intohimoa ja auttaa tunteita virtaamaan. Tärkeää olisi löytää se oma herkkyytensä ja antaa myös sen näkyä. Jos kaikkeen reagoi hyökkäämällä vastaan, niin se on vain puolustautumisreaktio, tarve peittää omaa haavoittuvuuttaan, pakotie omaan suojakuoreen. Silloin herkkyydelle ei jää tilaa, vaan se tulee jyrätyksi aggression alle. Herkkyyden vaaliminen mahdollistaa sen, että tulee paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi, koska se mahdollistaa myös sen, että pystyy myöntämään olleensa väärässä. Mutta se mahdollistaa myös sen, että tunnistaa paremmin myös sen, milloin on oikeassa ja milloin on selvästi tarve perustella oma kantansa, ettei tule ymmärretyksi väärin. Se auttaa rauhoittumaan, jolloin oma kanta on helpommin perusteltavissa.

Jos pystyt palaamaan tilanteisiin, jotka ovat äityneet riitelyksi, niin tutkiskele mielessäsi, löytyykö yhdistäviä tekijöitä sille, mikä ns. katkaisi kamelin selän. Jokin yksittäinen henkilökohtaisuus tai vain tapa, jolla sinulle on puhuttu. Mikäli tällaisia löytyy, niin koeta miettiä, miten reagoisit siihen nyt, kun tilanne ei ole päällä. Miten voisit reagoida siihen toisin. Millä tavalla toisenlainen reaktio olisi mahdollisesti muuttanut keskustelun kulkua. Onko jotain, mitä olisit siinä hetkessä toivonut toisen tekevän toisin? Olisitko pystynyt sanoittamaan toiveesi tälle toiselle ihmiselle?

Ja muista, että vika ei ole aina vain toisessa. Riitelyyn vaaditaan aina vähintään kaksi. On täysin mahdollista, että toisella ihmisellä ei ole aikomustakaan käydä rakentavaa keskustelua, vaan hänen aikomuksensa on vain provosoida, luoda konflikti, haastaa riitaa. Peittää jotain pelkoja itsessään hakatakseen oman mielipiteensä läpi ilman, että joutuu nöyrtymään. Tällaisen ihmisen kanssa vuorovaikutus ei siinä hetkessä ole välttämättä edes mahdollista. Sellaisesta tilanteesta on ihan ok myös vain poistua ja palata asiaan silloin, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Ja jos sellaista hetkeä ei tule, tai jos tällaisen ihmisen kanssa keskustelu johtaa aina vääjäämättä riitaan, niin voi olla hyvä miettiä, että onko sellainen henkilö oikeasti tärkeä elämässäsi vai olisiko viisainta pitää kanssakäyminen minimissään. Kuten sanottu, it takes two to tango, ja jos toinen ei ole valmis työstämään omaa käytöstään, niin maaperä ei muutu helposti erityisen hedelmälliseksi. Ja joistain ihmisistä on myös hyvä vain päästää irti, jos se suhde on liian toksinen. Muista arvostaa ja kunnioittaa eniten itseäsi, tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat juuri sinulle hyväksi. Opettelemalla arvostamaan ja rakastamaan itseäsi ja pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistasi teet palveluksen sekä itsellesi että muille. Se on oikeasti yllättävän vaikeaa, kun pyrkii keskittymään juuri siihen ja unohtaa sen, että mitenhän se toinen mahdollisesti reagoi tähän. Kenelläkään ei ole taitoa hallita muiden tunteita terveellä tavalla. Omiin ratkaisuihin sen sijaan voi vaikuttaa ja siihen, tekeekö itselleen hyvää vai pahaa.

 

[Sue]

@Surukuku @Perusjäbä @Ishmael

Kiitos. Sydämestäni. Tägäsin teidät, jotta kuittaan viestinne muullakin tavoin kuin vain kuivalla tykkäyksellä. Tässä kaikessa on mulle paljon sulateltavaa ja teksteissänne on lukuisia kohtia, joita haluan miettiä rauhassa ja koostaa järkevän vastauksen. Palaan tähän siis, kun olen saanut ajatukset kasaan. Paketti on iso, ja vastauksistanne päätellen taidatte kukin ymmärtää sen. En siis aio vastata hyökäten :D vaan päinvastoin niin, että osaan tuoda esiin kaiken sen hyvän, mihin ajatuksillanne minua lempeästi opastitte.

(edit: Ja minun täytyy myös viimein opetella, miten useampaa käyttäjää lainataan samassa viestissä. :D )

 

[MacRef]

(edit: Ja minun täytyy myös viimein opetella, miten useampaa käyttäjää lainataan samassa viestissä. :D )

Klikkaat jokaisesta niistä viesteistä, joita haluat lainata tuota +LAINAUS-laatikkoa. Sitten täällä kirjoituslaatikossa, siinä sen alapuolella vasemmalla on ”-kuvake (isohkot lainausmerkit). Klikkaat sitä ja palstasofta kysyy jotenkin, että haluatko lainata niitä viestejä. Vastaat siihen myöntävästi ja ne lainatut viestit ilmestyvät laatikkoon.

 

[444]

@Surukuku @Perusjäbä @Ishmael

Kiitos. Sydämestäni. Tägäsin teidät, jotta kuittaan viestinne muullakin tavoin kuin vain kuivalla tykkäyksellä. Tässä kaikessa on mulle paljon sulateltavaa ja teksteissänne on lukuisia kohtia, joita haluan miettiä rauhassa ja koostaa järkevän vastauksen. Palaan tähän siis, kun olen saanut ajatukset kasaan. Paketti on iso, ja vastauksistanne päätellen taidatte kukin ymmärtää sen. En siis aio vastata hyökäten :D vaan päinvastoin niin, että osaan tuoda esiin kaiken sen hyvän, mihin ajatuksillanne minua lempeästi opastitte.

(edit: Ja minun täytyy myös viimein opetella, miten useampaa käyttäjää lainataan samassa viestissä. :D )

Kokemusta on tästä oman itsensä työstämisestä. En ole koskaan osannut haastaa riitaa, vaan olen mieluumminkin karttanut konflikteja. Mutta sama pätee myös siihen ihmistyyppiin, eli jos on tottunut tuohon tyyliin, niin mitään rakentavaa keskustelua ei oikein pysty käymään, kun heti ensimmäisenä on järkyttävät defenssit päällä ja aivot raksuttavat vain, että ”miten pääsen tilanteesta ulos”. Oikeassa olemisen sijaan ajatus on ollut, että ketäpä mun mielipiteeni edes kiinnostaa. Ehkä ei kiinnosta tai sitten kiinnostaa, mutta ainakin tuon sen nykyään todella matalalla kynnyksellä esille ja otan vastaan myös toisenlaiset mielipiteet. Useamman vuoden olen tätä nykyistä polkua tallannut ja onhan se avannut ihan erilaisen maailman. Ihan helvetin keskeneräinen olen edelleen, mutta nykyään tiedostan ja hyväksyn sen. Kun asiaa pystyy lähestymään siitä kulmasta, niin itselleen pystyy myös antamaan anteeksi sen, että kaikki ei mene aina niinkuin oli suunnitellut.

Toivottavasti löydät itsellesi rauhan ja reitin sellaiselle polulle, jota juuri sinä haluat kulkea. Minä en ole tässä asiassa minkäänlainen asiantuntija, korkeintaan kokemuksen kautta, mutta jos koskaan tulee sellainen fiilis, että haluat jutella asiasta, niin nakkaa yv:llä. Yleensä asioiden puhuminen tai kirjoittaminen auki avaa jo itsessään pahimpia lukkoja.

 

[cottonmouth]

Karua on elämä välillä.

Yksi läheisimmistä kollegoistani laittoi viestiä (jo aikaisemminkin, mutta tänään asia varmistui), että miehellään on aggressiivinen haimasyöpä, joka on levinnyt maksaan ja keuhkoihin. Koko keissi on selvinnyt tämän viikon aikana ja aikaisemmin ei muuta oiretta ollut kuin ylävatsa hieman kipeänä tämän vuoden puolella.

"Bonuksena" tämän kollegani siskolla todettiin myös tällä viikolla iso kasvain maksassa ja huono ennuste.

Vittu mitä paskaa. :/

 

[vilperi]

Vituttaa tämä unen katkonaisuus. En ainakaan myönnä että tuolla aiemmin tänään tuonne toiseen ketjuun kirjoittamallani purnaamisellani uudesta työkaveristani olisi vaikutusta tähän asiaan. Vaan uneni on ollut katkonaista jo pidemmän aikaa ja sehän ärsyttää ja vituttaa.

En tiedä, voi toki olla että menen liian aikaisin maate ja siksi uni ei riitä lähellekään koko yöksi. Mutta luulisi sen toki riittävän silti ainakin 5-6 tunniksi kerrallaan. Luulisi että heräisin vain aikaisin aamulla, aamuyöllä mutta ei, uneni on kovin katkonaista.

Tänään aloin nukkumaan varmaan siinä jo kello 19 maissa ja heräsin joskus jälkeen kello 22:n. Nyt kieriskelen sängyssäni ja mietin mihin se uni ja väsymys katosi.

 

[aceman81]

Buccaneers-D on lyijynen, Chiefs-OL haavoittunut, ei kai se nuorempi tähti-QB mikään erehtymätön ole, asiantuntijatkin alkavat hieman kääntyä puolustuksen kelkkaan...

Voi nyt vittu, se tapahtuu taas.

Toisaalta, ohan tässä vuosien saatossa ollut viihdettä vahvasti molempiin suuntiin. Tietysti tuoreimpina Falcons totaalisulaminen ja perään Eagles/Nick Foles. Kaikki on sinänsä jo nähty ja koettu.

 

[Ollakseni]

Vituttaa tämä unen katkonaisuus. En ainakaan myönnä että tuolla aiemmin tänään tuonne toiseen ketjuun kirjoittamallani purnaamisellani uudesta työkaveristani olisi vaikutusta tähän asiaan. Vaan uneni on ollut katkonaista jo pidemmän aikaa ja sehän ärsyttää ja vituttaa.

En tiedä, voi toki olla että menen liian aikaisin maate ja siksi uni ei riitä lähellekään koko yöksi. Mutta luulisi sen toki riittävän silti ainakin 5-6 tunniksi kerrallaan. Luulisi että heräisin vain aikaisin aamulla, aamuyöllä mutta ei, uneni on kovin katkonaista.

Tänään aloin nukkumaan varmaan siinä jo kello 19 maissa ja heräsin joskus jälkeen kello 22:n. Nyt kieriskelen sängyssäni ja mietin mihin se uni ja väsymys katosi.

Vähän samaa itselläni. Pari kertaa yössä heräilee ja se vähän rasittaa. Sitten väsyttää vähän koko päivän ajan.

 

[nummenkallio]

Vituttaa nämä nykyiset työt. Mihinkään ei pysty keskittymään. On niin paljon pieniä asioita hoidettavana, etteivät ne meinaa kestää näpeissä. Ja tämän silpputyön lisäksi olisi isompiakin asioita, joita pitäisi edistää, ja ainakin itse pidän näitä tärkeämpinä. Työrytmikin on todella poukkoileva, kalenteri täynnä palavereja, joita sitten koko ajan siirretään, eikä minkäänlaista rauhaa. Taidan tämän projektin jälkeen vetää suosiolla lonkkaa muutaman kuukauden.

 

[Oles]

Vituttaa kun Matthews on vaan parempi kuin Laine.

 

[Valapatto]

Vituttaa lause "Ei kuulu toimenkuvaan". No varmaan sitten kannattaisi vaihtaa johonkin firmaan jossa työtehtävät määrätää ylhäältä alaspäin ja saa suorittaa vain pomon antamia ohjeita.

 

[CuJo#31]

Sen kerran kun en veikkaa Liigakierrokselle pelkkiä tasureita niin miten kävikään...

 

[Glove]

Sen kerran kun en veikkaa Liigakierrokselle pelkkiä tasureita niin miten kävikään...

Tulee pelkkiä tasureita. Oma tili veikkauksella pitää sisällään about 5 centtiä, joten ei tullut veikattua. Joulukuu meni hyvin veikkausten suhteen ja sain kotiutettua pienen summan. Kaikki mitä pelitilille jäi on nyt pelattu. Tammikuu oli huono.

 

[Hukkaviiva]

Sen kerran kun en veikkaa Liigakierrokselle pelkkiä tasureita niin miten kävikään...

Sama homma itellä, liki joka kierroksella on se 4 ja muutamalla kierroksella jopa 6 tasurin veto ollu järjestelmillä mut tänään ei tullu tehtyä. Ja ois ollu vielä helppo tehdä ku ei ois tarvinnu miettiä mitkä pelit laittaa siihen vetoon.

 

[ace]

Sen kerran kun en veikkaa Liigakierrokselle pelkkiä tasureita niin miten kävikään...

Älä hyvä veli pelaa uhkapelejä, ei niistä koskaan hyvä mieli jää. Klasun soittolistojen raportointi on paljon mielekkäämpää puuhaa. OIkeesti vituttaa paljon että kvartaalin kuuntelu jäi siinä vaiheessa kun tekijänoikeudet tuli mukaan. Ikuisesti muistan ja arvostan sinun raportteja soittolistasta ja vieläkin ihmettelen miten sen teit.

 

[Krepo]

Vituttaa olla SaiPan fani. Vituttaa kannattaa Malagaa, koska rämpii ala divisioonassa. Vitutta korona, kun ei pääse matkustamaan costalle.Vituttaa, kun ei pakkasten takia voi mennä pilkille. Ja covidin takia olen lomautettuna. Voi tätä vitutuksen määrää.