Vituttaa ihmiset, jotka ovat tehneet itsestään sosiaalisen median orjia. Jokainen liike on nykyään kuvattava instagramiin, snapchattiin tai lähetettävä kavereille whatsappissa, eikä ketään oikeasti edes kiinnosta. Eikö ihmiset osaa pysähtyä nauttimaan toistensa seurasta, puhumattakaan, jos viettää aikaa yksikseen jossain mukavassa paikassa. Jokainen maisema, kukkanen, ruoka-annos. salitreeni, eläin tai mikä tahansa on lisättävä someen. Minulla oli eilen pitkästä aikaa deittini kanssa päivä, jonka päätimme viettää kokonaan kahdestaan kierrellen paikkoja tässä lähialueella. Joka paikassa oli pakko ottaa kamera esiin ja kuvata. Alkoi vituttamaan ihan saatanasti, kun suurin focus on koko ajan jossain muualla kuin olla läsnä. Joo, ihan kiva juttu, että hänellä on nyt muistona kuvia reissustamme sekä pari selfietä meistä, mutta selfieitä otettiin kuudessa paikassa eilen. Ilmeisesti someen jakaminen on tärkeämpää kuin keskittyä hetkeen. Luulisi kiinnostavan, kun molemmilla aika kiireinen elämä, eikä juurikaan ehditä näkemään yli kertaa viikossa. Keskustelimme asiasta illalla, ja enää ei kuvailla.
Sama juttu, kun reissasimme kavereiden kanssa Aasiassa viime talvena. Kaverit tuntuivat katsovan reissun puhelimensa läpi kokonaan. "Hei, odottakaa, pakko ottaa kuva tästä rannasta." Joo, se ranta on samanlainen kuin ne sadat rannat tässä sadan kilometrin alueella. Luulisi, että hohto katoaa täysin, kun koko ajan on oltava puhelin kädessä ja välitettävä kavereille infoa siitä, millaista se elämä nyt tällä sekunnilla onkaan. Ravintolaan kun päästään, ensimmäisenä kysytään wifin salasanaa, ja sitten ruokailuhetket meneekin puhelinta tuijotellessa. Ilmoitin läheisilleni ennen reissua, että en käytä puhelintani reissun aikana, koska haluan nauttia ajastani lomalla, en olekaan elänyt niin stressitöntä elämää moneen vuoteen ja teki todella hyvää olla ilman puhelinta. Nykyään olenkin sunnuntaipäivät ilman puhelinta juuri tästä syystä, että saa olla ihan rauhassa ja latautua ja keskittyä esimerkiksi daamin kanssa olemiseen tai urheiluun tai vaikka leffan katsomiseen.
Tottakai ymmärrän, että on mukava ottaa muistoja reissuista jne itselle, mutta ei kai nyt koko ajan tarvitse olla kuvaamassa? Oltiinko ennen älypuhelimia koko ajan kamera kädessä kuin japanilaisturistit konsanaan? On minullakin instragram-tili ja käytän Facebookia, ja sinne laitan kyllä kuvia n. yhden kuukaudessa, tuskin ketään kiinnostaa sen enempää nähdäkkään. On ihan mukava myös seurata, mitä tuttavat tekevät, mutta ei kiinnosta katsoa 15 storya ja neljää kuvaa päivässä. Suurin osa näistä onkin saanut lähteä seurantalistalta.
Konsertit ovat ihan oma lukunsa. Muista hyvin, kun olin katsomassa Guns N´ Rosesia viime kesänä Hämeenlinnassa. Suurin osa ihmisistä katsoi keikan puhelimensa läpi. Muistaako tämmöiset ihmiset itse keikasta mitään? Eikö olisi mukavampaa fiilistellä musiikkia katsoen soittajia ihan livenä, eikä näytön läpi?
No, tuskimpa tämä ainakaan vähenemään päin on meidän elinaikana.