Varaat esimerkiksi yhden viikonlopun, jonka aikana lainaat muutaman ruotsinkielisen dvd:n, joita voit katsoa ruotsinkielisillä teksteillä. Käyt ostamassa ärrältä ruotsinkielisiä lehtiä (aftonbladet ja expressenkin löytyy ainakin stadissa ärrältä), joita selailet ja luet ja ostat/lainaat kirjastosta ruotsinkielisen kirjan/kirjat, jotka olet jo mahdollisesti lukenut suomeksi.
Täydentäisin tätä varsin hyvää metodia vielä parilla lisävinkillä.
Leffoista kannattaa ottaa suomenkielisiä elokuvia ja katsoa niitä ruotsi-teksteillä. Kun kuulee suomenkielisen dialogin ja näkee siitä edessään ruotsinkielisen pelkistetyn käännöksen se voi auttaa eri ilmaisujen muistamiseen paremmin, varsinkin jos saa päässään yhdistettyä vaikka jonkun Tuntemattoman Sotilaan roolihahmon lauseen ja ruotsinkielisen käännöksen. Jos muistaa kokeessa, että Rokka sanoi jotain ja se kääntyi ruotsiksi näin, niin siinä on jo assosiaatio.
Luetun tekstin suhteen kannattaa lukea tekstiä, joka on tarkoitettu lapsille ja heikkolahjaisille, toisin sanoen lastenkirjoja ja iltapäivälehtiä. Astrid Lindgren tms. vain käteen ja suomennos viereen.
Lehden ostamisen sijasta voi kannattaa myös avata Aftonbladetin nettiversio, sieltä joku jääkiekkojuttu ja toiseen välilehteen google translatoriin sama juttu käännettynä ruotsista englanniksi (ei suomeksi, translator vetää SWE=>FIN -käännökset miten sattuu), jotta voi tarkistaa tekstiä jos sitä ei ymmärrä. Lätkäjutuista yleensä suht helposti ymmärtää jutun juonen ja tajuaa, mitä "den glider in, Tre Kronor vinnar Finland 6-5" tarkoittaa.
Jos ei näitä google translatorin läpi vedettyjä ruotsalaisia lehtijuttuja lasketa, niin olen tasan kerran elämässäni oikein tarkoituksella hakenut ruotsinkielistä luettavaa vapaa-ajallani ilman pänttäys/tenttitarkoitusta. Luin aikoinaan suomeksi Peter Madsenin Valhalla-sarjakuvaa, joka onkin erinomainen sarjakuva vanhoista skandinaavimyyteistä, jossa Odin, Tor ja kumppanit seikkailevat. Sarjaa ei kuitenkaan suomennettu kuin muutama osa, joten jokunen vuosi sitten lainasin kirjaston varastosta myöhemmät osat, jotka oli käännetty ruotsiksi. Tankkasin sarjikset sitten ruotsiksi läpi.
Tässä auttoi se, että kuvista näki mitä tapahtui ja lisäksi tunnen skandinaaviset jumaltarustot ja -hahmot ennestään melkoisen hyvin. Mutta ihme tapahtui ja luin ruotsiksi kirjallisuutta ilman, että ase oli ohimollani ja suomalaisuuden liiton jäsenanomus päällimmäisenä mielessä.
Hmmm... tästähän voisi päätellä, että ruotsiakin voisi yleisesti ottaen oppia paremmin, jos sitä oppisi vapaaehtoisesti eikä pakkoruotsina bättre folk -väestön mielihalujen mukaisesti ja luettava/opiskeltava materiaali olisi sellaista, että sitä kiinnostaisi lukea ja siihen olisi joku motivaatio. Kenties yllättävän monet ottaisivat jopa vapaaehtoisesti koulussa ruotsin, oikeasti oppisivat sitä ja näin ollen pystyisivät tarjoamaan nykyistä sujuvampaa ruotsinkielistä palvelua kielivähemmistölle "virkamiesruotsin" tankeroinnin sijasta?
Mutta ei, ei me Suomessa sellaista. Jatketaan vain "elävää kaksikielisyyttä", johon kuuluu kansan ylivoimaisen enemmistön pakottaminen ja RKP:n aseman pönkittäminen kieliasialla silloinkin kun maailma muuttuu ja suomalaisten olisi hyvä opiskella muitakin eurooppalaisia kieliä, miksei aasialaisikin. Tästä pääsemmekin ketjun varsinaiseen otsikkoon, eli vitutukseen. Ruotsin kieli ei minua enää itsessään vituta, eivät myöskään ruotsalaiset. Eivät myöskään suomenruotsalaiset, joista monet ovat hekin pakkoruotsia vastaan. RKP:n linjaukset, yhteen vähemmistökieleen muitten kielien opetuksen kustannuksella kohdistuva pakkopolitiikka ja valtapuolueiden ruotsin kieleen kohdistuva nöyrän alisteinen perseennuoleminen sen sijaan vituttaa.