Mikkosen Nina tuli eräänä iltana kotiin ja ihmetteli kauheaa mölinää ja ölinää, joka kuului yläkerrasta. Nina paineli paikalle ja hänen eteensä aukeni varsin outo näky. Majuri Mikkonen lojui pyörätuolissaan ja hänen kasvonsa sekä vartalonsa oli kauttaaltaan pitkien neulojen peitossa.
-Nggggggllll, mölisi madon asteelle vajonnut Timo vaimonsa nähdessään
-Mitäs täällä nyt on meneillään, parahti Niina ja katseli jo ennakkoaavistuksen omaisesti kohti vähälahjaisten poikien huonetta, josta kuului älämölöä. Nina lähti tomerasti kohti huonetta ja juuri kun hän oli ovella, vastaan tömähti älykkäämpi eli etäisesti normaalia muistuttava poika, joka piteli isoa neulaa kädessään. Asperger huusi huoneesta:
-Mee nyt kokeileen!
Neulaa kantava poika oli niin tohkeissaan, että ei huomannut Niinaa juostessaan kohti Herra Majurin huonetta. Nina seurasi häntä ja näki hämmästyksekseen kuinka poika perille päästyään työnsi samantien pitkän neulan Herra Majurin päähän
-Öglölgölölölölölö, ynähti Timo
-Toimiiko? huusi etäisesti normaalia muistuttava poika
-Ei vieläkään mitään, huusi Asperger takaisin
Tässä vaiheessa Rouva Mikkonen päätti puuttua peliin:
-Pojat!! Mitä ihmettä te teette??
Neulapoika tarttui äitiään kädestä kiinni
-Tuu äiti äkkiä kattoon meidän huoneeseen!
Nina ja normityhmä poika tulivat huoneeseen ja siellä istui lattialla Asperger-poika pidelleen kädessään nukkea
-Byäää, tää ei toimi, hän nyyhkytti
-Nyt pojat rupeatte selittämään!
Normityhmä otti puhevuoron ja Asperger säesti häntä
-Äiti, me tehtiin nettitilaus
-Niin, ihan itse!
-No mitä te tilasitte?
-Me tilattiin haitilaiselta sivustolta voodoo-nukke neuloineen
-Ja se on rikki!!
-Nuken pitäisi kärsiä kun Isään työnnetään neuloja!
-Nii!! Me haluttiin nimenomaan Isää esittävä voodoo-nukke ja meitä on huijattu!! Ei tää kärsi yhtään
Nina purskahti raivoisaan nauruun, nappasi nuken ja päästi pienen paukun kieriessään lattialla
-Voi pojat!! Te olette ymmärtäneet kaiken ihan väärinpäin! Se menee niin, että työnnätte tähän nukkeen neuloja ja katsotte kun Isä kärsii
Koulussa fysiikasta peräti hyväksytyn numeron saanut normityhmä katsoi äitiään päätään puistellen
-Äiti, höh, etkö sä tajuu? Ei siinä ole mitään hauskaa, että me tökitään neuloja nukkeen ja katsotaan kärsiikö Isä. Hänellähän on kaikki hermoradat muutenkin tuhoutuneet, eikä siinä olisi mitään jännää että nukke lähettäisi jotain pikkukipuja
-No mitäs järkeä tässä on poikani?
-No me pistellään niitä neuloja Isään, koska meitä naurattaa
-Niin, kun se näyttää ihan siililtä! lisäsi Aspergeri
-Joo, ja se kuolaa jännästi! säesti normityhmä
-No pojat, mitä te tällä nukella sitten ylipäätään teette? Eikös se riitä, että tökitte Isään neuloja ja vaikka nauloja ja ruuvejakin??
Asperger-poika katsoi Ninaa silmät kirkkaana
-Äiti, me on rakastuttu siihen nukkeen tosi paljon
-Niin ollaankin! säesti veli ja jatkoi: -Me tykätään siitä nukesta niin paljon, että meidän pippeleistä tulee jännää valkoista tahnaa sen päälle
-Nii, ja me on myös kakattu sen suuhun
-Yäk yäk, huusi Niina ja pudotti inhoten nuken käsistään
-Jgklklklklklkllk, kommentoi asiaa Herra Majuri, joka oli saanut viimeisen neulan suoraan silmäänsä