Minusta otettiin nyt se isompi riski, kun jatketaan Peltosella. Jos pitäisi valita kahden vaihtoehdon välillä, jossa vaihtoehto A on että tulee menestystä (vähintään finaalipaikka) mutta menetetään kauden päätteeksi Peltonen, koska ei lokakuussa uskallettu tehdä jatkosopimusta, tai vaihtoehto B, jossa tehdään jatkosopimus mutta keväällä ollaan taas pronssipelissä, niin valitsisin kymmenen kertaa kymmenestä vaihtoehdon A.
En tietysti näe kristallipallostani, tuleeko keväällä pronssipeli vai finaalit (vai jotain muuta), mutta jos hypoteettisesti pystyisi valitsemaan A ja B välillä, olisi vastaus aivan selkeästi A.
Muutama sivu takaperin oli paljon puhetta pelin viihdyttävyydestä, kuinka "hyvää hokia" Peltonen peluuttaa. Minusta hän jääräpäisen peluutuksen ja reagoimattomuuden lisäksi peluuttaa melko tylsää hokia. Kyse ei ole niinkään tunteen tai taklausten puutteesta, vaan yllätyksellisyyden ja hienojen syöttökuvioiden puutteesta. Virran Lukko pelasi kaksi viimeistä kautta (koronan keskeyttämä sekä mestaruuskausi) todella raikasta, yllätyksellistä, nopean reagoinnin kaunista jääkiekkoa. Siksi olisin halunnut Peltosen seuraajaksi Virran. Olen pitänyt myös Pennasen kiekosta, vaikka Ilveksen vaikeudet ovat lyöneet minut ällikällä. Olisin olettanut, että kahdesta Tamperelaisesta se olisi ollut juuri Ilves joka olisi karannut tuollaiseen 9 pisteen johtoon. Ehkä näin käy sitten kevättä kohti.
Jos ei tule finaalipaikkaa tällä kaudella, ollaan todella tukalassa tilanteessa. Samanlaista tähtiloistoa kuin tämän kauden joukkue on, ei Peltonen tule saamaan ensi kaudelle. Jaloset, Virta ja muut huippunimet eivät ole enää vapaana, vaan joudutaan pysymään kiinni Peltosessa, ja siinä menee sitten seuraavakin kausi hukkaan. Siinä vaiheessa pitäisi jo viimeistään olla Lindholmille, Marttiselle, Björnbergille, Vikströmille, Riihiselle, Eskolalle, Swanljungille, Tuohimaalle, Tuomiselle ja Badelle selvää mitä johtopäätöksiä tulee tehdä, pelastaakseen edes kausi 2025-26.
Tietenkin toivon olevani väärässä, ja tämä tehty päätös tuo IFK:lle pitkäjänteistä menestystä ensi kertaa sitten 80-luvun alun. Epäilen sitä vahvasti, mutta aina voi elää toivossa.