Tässäpä HIFK:ta koskevat tärkeimmät asiat tuosta Hesarin jutusta:
Teknologia | ”Me näemme nopealla vilkaisulla, millä mietteellä Mimmi on tullut päivään” – islantilainen innovaatio mullisti arjen Klubissa
Linkki vie HS:ssa 16.3.24 julkaistuun juttuun.
Jos on mahdollisuus, juttu kannattaa lukea. HJK:n naisten osalta seurataan mm. kuukautiskiertoa, mutta sillekin on syynsä, eli loukkaantumisten välttäminen.
Jos Peltosen kontrolloinnilla viitataan XPS:n käyttöön, sanoisin, että turhasta valittavat. Toki voi olla muutakin, mutta Jussi Paasi nyt ainakin oman juttunsa teki tämän ympärille. Nyt ainakin ihan konkreettisesti yritetään karsia loukkaantumisia, mutta kaikille loukkaantumisille ei tietenkään voi mitään.
Boldaukset omiani.
Teknologia | ”Me näemme nopealla vilkaisulla, millä mietteellä Mimmi on tullut päivään” – islantilainen innovaatio mullisti arjen Klubissa
Linkki vie HS:ssa 16.3.24 julkaistuun juttuun.
XPS NETWORK on islantilaisen Sideline Sports -teknologiayhtiön kehittelemä digitaalisen valmennuksen apuväline. Tätä almennusalustaa käyttävät kymmenet kansalliset liitot, seurat, akatemiat, USA:n yliopistot eri lajeissa.
Käyttäjiä ovat jalkapalloilussa esimerkiksi Tshekin jalkapalloliitto, Schalke ja FC Köbenhavn, koripallossa Virtus Bologna ja Michiganin yliopisto.
HIFK:n liigajoukkueen päävalmentaja Ville Peltonen korostaa XPS:n merkitystä jatkuvuuden takaajana.
”Seuralle on tärkeää, että systemaattisesti tehty toiminta dokumentoidaan ja materiaali pysyy seuran käytössä”, hän sanoo. Jääkiekossa valmentajatiimi saattaa vaihtua nopeallakin aikataululla.
”Siinä vaiheessa seuralla pitää olla tieto siitä, mitä on tehty”, Peltonen huomauttaa.
Testitulokset ovat konkreettinen esimerkki.
”Aikaisemmin ne ovat olleet valmentajilla excel-taulukoissa siellä sun täällä”, Peltonen sanoo.
HIFK:ssa fysiikkavalmentaja Hero Mali tarkastelee pelaajien kokonaisrasitusta, ja tiedot vaikuttavat tuleviin harjoituspäiviin.
HIFK:N valmentajien kopissa ohjelman teknisen puolen tuntee parhaiten videovalmentaja Ari Halttunen. XPS on seurassa käytössä kolmatta vuotta, ja Halttunen on ollut Kallion oikeana kätenä ohjelman kehittämisessä.
Halttusen mukaan mittalaitteiden seuraaminen kuuluu nykyään ammattiurheiluun. Pelaajien on syytä mukautua nykyteknologian vaatimuksiin.
”Ei ole liikaa vaadittu, jos pelaajien pitää vastata pariin kysymykseen, käyttää sykevyötä, harjoitella laadukkaasti ja olla hereillä palavereissa”, Peltonen sanoo.
Hänen mukaansa pelaajat ovat suhtautuneet digitaaliseen työkaluun ymmärryksellä. Tärkeä elementti on tietoturvallisuus, jotta henkilökohtainen data ei päädy vääriin käsiin.
”Tallennamme myös henkilökohtaiset palaverit, ja niissä käsitellään asioita, jotka eivät kuulu kenellekään muulle”, Peltonen korostaa.
Psyykkisten tekijöiden suhteen XPS ei ole autuaaksi tekevä.
”Mutta sen ansiosta meidän on helpompi palata keskusteluihimme ja sieltä löytyvään informaatioon”, Peltonen sanoo.
HIFK:lla on kolme urheilupsykologia, joihin suurin osa pelaajista on yhteydessä.
”Niiden keskustelujen sisältöä ei laiteta meidän järjestelmäämme, mutta toki urheilija voi avautua niistä teemoista meidän kanssa käytävissä keskusteluissa”, Peltonen sanoo.
FYYSISTÄ harjoittelua varten pelaajilla on puhelimissaan sovellus, jolla he näkevät kaiken datan.
Omatoimikaudella HIFK:n pelaajat saavat puhelimeensa yksilölliset harjoitusohjelmat.
”Treenit voidaan customoida joka jätkälle”, Halttunen kertoo.
Jos pelaajan kuormitus siirtyy punaiselle alueelle, fysiikkavalmentaja reagoi asiaan ja harjoittelua kevennetään.
Kun joukkue siirtyy jäälle, käytössä on harjoituspankki, jonne on kertynyt materiaalia aiemmilta kausilta.
”Kun harjoitteet on kerran tehty ja piirretty, ne löytyvät omasta kansiostaan”, Halttunen kertoo.
Hänen mukaansa valmentajien työ helpottuu olennaisesti.
”Täältä pystyy rakentamaan päivittäisen jääharjoituksen ja poimimaan siihen sopivat harjoitteet.”
VALMENTAJILLA on uuden teknologian ansiosta huomattavasti aiempaa enemmän informaatiota pelaajien suorituskyvystä ja päivän vireestä. Peltosen mukaan kaikkein tärkeimmät ratkaisut tehdään vanhoilla konsteilla.
”Olen sanonut, että en jaa peliaikaa minkään sykevyön tai muun datan perusteella”, Peltonen korostaa.
”Täällä parhaat pelaa eniten.”
HIFK:ssa valmentajan arvioivat ottelun jälkeen jokaisen pelaajan suorituksen ja antavat arvosanan.
XPS:ään kerättyä dataa tarvitaan, jotta valmennusjohto pystyy tuunaamaan päivän tai viikon harjoitussisältöä oikeaan suuntaan.
”Ohjelma on tärkeä, mutta toissijainen. Se, mitä jäällä tapahtuu, on ratkaisevaa”, Peltonen sanoo.
Yhdessä asiassa data on hyödyllistä koko organisaatiolle. Kyse on pelaajan läsnäolosta harjoituksissa ja peleissä: siitä, kuinka monta matsia tämä on pelannut, kuinka monesta on ollut pois sairastumisen tai loukkaantumisen takia.
”Tunnetaan terminä man-games lost”, Halttunen tarkentaa.
Kauden jälkeen valmennusjohto saa nopeasti tarkan tiedon loukkaantumisten aiheuttamista poissaoloista. Kertynyt data antaa heille selkänojaa palavereihin.
”Pelaaja ymmärtää, ettemme vedä millään mutu-tuntumalla vaan meidän näkemys perustuu kylmiin lukuihin.”
HIFK:ssa pelaajan kehittymiselle asetetaan yleensä useamman vuoden aikataulu. Prosessin etenemisen tarkastelussa numeroista on suuri hyöty.
”Kauden päätteeksi keväällä voimme todeta, että sä olet vahvempi, nopeampi – sä olet parempi pelaaja.”
Nämä tiedot antavat pelaajalle itsevarmuutta. Etenkin jos hän ei ole jostain syytä takonut tehopisteitä toivottuun tahtiin.
Jos on mahdollisuus, juttu kannattaa lukea. HJK:n naisten osalta seurataan mm. kuukautiskiertoa, mutta sillekin on syynsä, eli loukkaantumisten välttäminen.
Jos Peltosen kontrolloinnilla viitataan XPS:n käyttöön, sanoisin, että turhasta valittavat. Toki voi olla muutakin, mutta Jussi Paasi nyt ainakin oman juttunsa teki tämän ympärille. Nyt ainakin ihan konkreettisesti yritetään karsia loukkaantumisia, mutta kaikille loukkaantumisille ei tietenkään voi mitään.
Boldaukset omiani.