Ville Peltonen – HIFK:n päävalmentaja

  • 591 171
  • 4 397

Js11

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun mielestä HIFK pelasi syksyllä hyvää peliä jota oli mukava katsoa ja tuntui että joka pelissä oltiin voitossa kiinni. Kaikkia ei silti voi voittaa eikä voitettukaan. Mutta peli oli hyvää ja viihdyttävää.

Jotain tapahtui kun talven pimeys iski. Ja loukkaantumiset. Esim Melart oli todella hyvä ennen ensimmäistä loukkaantumistaan. Veikkaan että ei ollut lähellekään 100% kuntoa kun palasi.

Lindbhom myös pelasi sellaista peliä jonka takia on pelannut maajoukkueessa ja muualla. Ei ikinä kiire ja itseluottamus kunnossa.

Nyt on jo pidemmän aikaa tuntunut että HIFK pelaa virkamieskiekkoa. Olen ajatellut että kun joukkueessa on runsaasti kokeneita maajoukkueessa ja kovemmissa liigoissa pelanneita pelaajia, niin koettiin että ei ehkä jaksa 100% itsestään antaa joulukuisissa väännöissä vaan odotellaan kevättä ja "tosipelejä".

Näin oikeasta valmentamisesta mitään tietämättömän fanin näkökulmasta Peltosen pelitapa kuitenkin vaatii että on valmis antamaan painetta ja pelaamaan kovalla intensiteetillä eikä alempia vaihteita ole.

Sillä virkamieskiekolla ei sitten enää saatukaan menestystä, ja nyt näyttää siltä että kelkkaa on vaikea kääntää. Tappiot yhdessä loukkaantumisten kanssa aiheuttivat sen että itseluottamus ja usko onkin koetuksella. Ja kun se pelitapa vaatii että molemmat on tikissä.

Olen miettinyt että pitäisikö löytyä myös peruutusvaihde jolla pystytään pelaamaan tarvittaessa hallitusti passiivisemmin ja hengähtää. Tai sitten nuori joukkue joka jaksaa koko kauden painaa tuhatta ja sataa.

Kontiola kun oli kommentoimassa alkukaudella jotain HIFK:n peliä, niin jäi mieleen kommentti joka meni jotenkin näin: "HIFK on kokenut jengi joka haluaa vain pelata runkosarjan pois alta ja odottelee kevättä". Ja siltä se mielestäni alkoi jossain vaiheessa näyttää yhä enemmän ja enemmän.
 

Sonic Empire

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Todellakin.

Mä olen tässä miettinyt, että vaikka Hämäläinen vaikuttaakin JYP:ssä niin olisiko mahdotonta että hän olisi kuitenkin päässyt vaikuttamaan Sveitsin reissulla Peltoseen niin paljon, että tuo pelipaikaton huuhaakiekko olisi nyt meilläkin työkalupakissa?
 

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)
Mä olen tässä miettinyt, että vaikka Hämäläinen vaikuttaakin JYP:ssä niin olisiko mahdotonta että hän olisi kuitenkin päässyt vaikuttamaan Sveitsin reissulla Peltoseen niin paljon, että tuo pelipaikaton huuhaakiekko olisi nyt meilläkin työkalupakissa?
Ovat Peltosen kanssa hyviä ystäviä ja Ville pyysi mukaansa Sveitsiin, siitä voidaan varmaan päätellä jo tarpeaksi tai ainakin itse päättelen.
 

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)

JKKA

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Peltonen on epäonnistunut suhteessa käytössä olevaan materiaaliin nyt kolmatta kautta. Mennyttä ei kevät muuta, toki mestaruus toisi iloa kevääseen ja olisi hyvä suoritus.

Peltosen ongelma edelleen on että hyökkäyspelaamisen valmentaminen perustuu edelleen liikaa ketjukohtaisten kemioiden löytämiseen ja pelitapa tekee tuloksekkaan hyökkäämisen vaikeaksi.

Tarkoitan sitä että pelitapa perustuu vastustajan tilanteiden jatkuvaan minimointiin, ei millään muotoa sellaiseen yhtään rohkeampaan ja luovempaa hyökkäämiseen. Eräänlaista prosenttikiekkoa keskinkertaisesti toteutettuna.

Edellisinä keväinä pudotuspeleissäkin näennäisestä hallinnasta huolimatta nimenomaan maalinteko on sakannut tärkeissä peleissä.

Kari Jalonen osasi yhdistää hyvän hyökkäyspelaamisen ja puolustamisen. Törmäsen tapa valmentaa tuotti laajasti hyökkäyspään uhkaa ja tulosta keskinkertaisella materiaalilla.

Peltosella on vielä pitkä matka valtakunnan valmentajaeliittiin, mikä on ymmärrettävää kun on uransa alussa.
 
Viimeksi muokattu:

Toppeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves ja Pelicans
Kontiola kun oli kommentoimassa alkukaudella jotain HIFK:n peliä, niin jäi mieleen kommentti joka meni jotenkin näin: "HIFK on kokenut jengi joka haluaa vain pelata runkosarjan pois alta ja odottelee kevättä". Ja siltä se mielestäni alkoi jossain vaiheessa näyttää yhä enemmän ja enemmän.
Tarkoittikohan Kontiola pudotuspelejä vai erittäin aikaista kesälomaa? Hänellähän oli kokemusta huvittelusta keväällä, joka kyllä syö vieläkin minua.

Salmelainen onnistui kauden alussa erinomaisesti, reagointi ei ole tähän mennessä onnistunut. Kun Lepistö joutui päättämään uran, Salin ja osin Sund epäonnistui ja Kiviharju loukkaantui, olisi sisään pitänyt tulla aikoja sitten hyvä hyökkäävä pakki. Hyökkäys on ainakin paperilla kova ja sentterit sen sijaan on liigan parhaat. Parempaan olisi pitänyt Villen pystyä tuolla materiaalilla.
 

McBean

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bruins, Noutajat, Scarborough FC
Ovat Peltosen kanssa hyviä ystäviä ja Ville pyysi mukaansa Sveitsiin, siitä voidaan varmaan päätellä jo tarpeaksi tai ainakin itse päättelen.

Hämäläinen oli aiemmin myös IFK:n taitovalmentajana Peltosen ollessa valmennuspäällikkö, joten kyllä varmasti ajatuksia on vaihdettu puolin ja toisin jo pidempään.


 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä muuten olette mieltä tästä, liittyen nimenomaan ylempänäkin velloneeseen keskusteluun pelitavoista, pelaajista ja valmentajasta ja kaiken tämän kokonaisuudesta ja kun esiin on noussut myös JYPissä nykyään vaikuttava ex-IFK Tommi Hämäläinen, niin kaivan esiin pätkän JYPin katastrofikautta koskevasta IS:n Urheilulehden pitkästä artikkelista.

Siinä siis tällainen yksi kommentti Hämäläiseltä joka sai minut hetkeksi miettimään sitä syvemmin taannoin:

"En ole olut kriittinen pelkästään Rautakorven pelitapaa kohtaan vaan kokonaisuudessaan suomalaista pelitapakeskustelua. Täällä valmistaudutaan peleihin vastustajan ehdoilla. Eikä oikein kukaan ehkä Jukureita lukuun ottamatta uskalla olla omassa pelissään kiinni koko ajan. Täällä asetetaan ulkosia malleja ja kontrolloidaan liikaa. Joukkueet eivät siten olekaan pelaajiensa vaan valmentajiensa näköisiä."

Ja tuossahan se varmaan se iso pihvi IFK:ssakin on, pelaajia on aika moneen lähtöön joista osa saa loistaa vahvuuksillaan mutta valitettavan harva sitä tekee, ja villepeltosmainen valmentaminen/pelaaminen vie sieltä tiettyjä vahvuuksia ja mahdollisuuksia liikaa pois.

Mutta fiksu on hän joka kaiken korjaa toki, ei sillä.
 

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)
Hämäläinen oli aiemmin myös IFK:n taitovalmentajana Peltosen ollessa valmennuspäällikkö, joten kyllä varmasti ajatuksia on vaihdettu puolin ja toisin jo pidempään.


Näin on, oletin että tämä toki tiedossa. Hyvä täsmennys silti, eihän kaikki näitä varmaan tiedä vaikka itse niin ensin ajattelin.

Tosiaan Ville ja Tommi paitsi, että ovat hyviä ystäviä omaavat myös yhteistä valmennushistoriaa useammasta paikasta ja pidän 100% varmana, että keskenään ovat pelistä ja jääkiekosta useamminkin puhuneet ja sparranneet toisiaan.

Eli pidän varmana, että Hämäläisellä ollut vaikutus Peltoseen ja on vieläkin, ja myös toisinpäin VP varmasti vaikuttanut ja vaikuttaa KÖKiin.

Jos Tommi Hämäläinen kiinnostaa JYP lasien kautta, niin kannattaa lukaista vähintään miehen ketju JYPin osiossa, herrasta on kyllä keskusteltu paljon muissakin topikeissa kun herran omassa ketjussa.

 

tomechkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä olen tässä miettinyt, että vaikka Hämäläinen vaikuttaakin JYP:ssä niin olisiko mahdotonta että hän olisi kuitenkin päässyt vaikuttamaan Sveitsin reissulla Peltoseen niin paljon, että tuo pelipaikaton huuhaakiekko olisi nyt meilläkin työkalupakissa?
Vai oliko se toistepäin. Onhan se peltosella ihan selkeesti käytössä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En usko että kukaan on sanonut "miksi ei palkattu Päällikköä tänne" Jokinen olisi ollut iso riskihankinta ennen Jukuripestiä. (Olkoonkin että meidän UJ hankkii suurimmat riskit tärkeimmille paikoille). Moni sen sijaan on kyseenalaistanut "miksi palkattiin Peltonen". En kuulu kumpaankaan ryhmään. Saavutuksia en mittaa palkintokaapin sisällöllä vaan sillä millaista peliä valmentaja saa joukkueensa pelaamaan. Tästä syystä huutelin Ahokasta meille jo ennen Kookoo pestiä. Villen taktista riittävyyttä epäilin alunperinkin ja ehdotin valmentajakaksikkoa jos Ville valitaan. Nyt OJ on riittävät näytöt antanut. Jukurit ei pelaa Pikkaraisen tyylistä altavastaaja-lätkää vaan pystyy hallitsemaan kiekkoa jopa selkeästi laadukkaampia joukkueita vastaan. Ja jonka valmentamalla joukkueella "kova vaatimustaso" on totta eikä hokijargonia kuten meillä nyt. Jokinen on tällä hetkellä ainoa suomalainen joka itseäni edes vähän kiinnostelee. KJ ei yhtään, Söderholm ei ole saatavilla ja ehkä Myrrä pikkuisen. Jos jätetään ulkomailla valmentavat pois, suomalaisten päävalmentajien taso on suoraan sanoen heikko, kuten Grönborgkin on todistanut. Olisiko siinä viikko mennyt kunnes Tappara paineli jo pelillisestikin ohi kaiken maailman Pennasista ja Peltosista.
Juu, alkanut ihan toivomaan -ja se on todella kummaa- että Jukurit tai Tappara voittaisi sen mestaruuden, sillä siinä on kaksi joukkuetta, jotka nykyään pelaavat sellaista kiekkoa, jota olisin halunnut nähdä Nordiksellakin kotijoukkueen toimesta. Sitävastoin siellä pelataan nyt laadukasta arkea ja tunnistellaan tilanteita kulmissa möyrien.
Kiitokset siis Ollille, sekä Grönborgille -voittavat kumpikaan mestaruutta tahi eivät- että toivat Suomeen vaihteeksi jotakin muuta, kuin sitä saatanan meidän peliä. HIFK pelaa niinikään tällä hetkellä maailman hitainta möyrimiskiekkoa, jota on kyllä valitettavan suurelta osin helvetin turhauttavaa seurata.Ja Villen tämän päivän jatkoaikahaastis oli kyllä ihan täyttä paskaa.
 

Kake74

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Junior-Pelicans, Tamin Tribuuttiketju
Itse teen arvion vasta kauden päätteeksi mikä ideologia näistä toi sitä menestystä.
Ideologian lisäksi, joukkueiden kokoonpanoissa on aavistuksen verran eroa. Vai vaihtaisitko pelaajistoa Pelicansin ja Jukureiden kanssa, jos voisit?
Ja silti, IFK on näitä jäljessä, ainakin tällä hetkellä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
-Pelissä täytyy olla erilaisia rytmejä ja raamit on hyvä olla. Uskon silti, että peliä pitää nimenomaan pelata. Luonnollisesti asioita täsmennetään esimerkiksi sen mukaan, minkälaisella kokoonpanolla pelaamme. Näen silti, että kaiken keskiössä on se, mitä peli itsessään meiltä vaatii, Peltonen pohtii

Mielestäni näihin sanoihin kiteytyy Peltosen heikkous valmentajana. Hän ei usko riittävästi siihen, että pelitapa pitää olla selkeästi iskostettu pelaajien selkärankaan, vaan miettii peliä enemmän siltä kantilta, että pelataan tilanteiden mukaisesti.

Havaintojeni mukaan tämä näkyy erityisesti pelin kriittisillä hetkillä HIFK:n pelissä sillä tavalla, että sieltä puuttuu selkeä rakenne mihin pelaajat voisivat turvautua ja peli alkaa näyttää sekavalta.
Toi oli aivan silkkaa tuubaa koko haastis, ja siinä ei siis ollut yhtään mitään sisältöä, eiköä vähääkään mitään uutta.
 

Jan_Peter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK,Chicago blackhawks
Ideologian lisäksi, joukkueiden kokoonpanoissa on aavistuksen verran eroa. Vai vaihtaisitko pelaajistoa Pelicansin ja Jukureiden kanssa, jos voisit?
Ja silti, IFK on näitä jäljessä, ainakin tällä hetkellä.

En vaihtaisi. Ja siksi viime kädessä uskon tuon tuovan menestystä koska play-offeissa mennään yksilö vastaan yksilö, ei pelitapa vastaan pelitavat. Siinä IFK:lla on edelleen paras laatu.

Niin kuin Sihvonen sanoo. Ei usko Taposen olevan mesrarivahti, mutta ei uskonut sitä olevan Heljankokaan. Toiseksi tuossa joukkueessa on paljon sitä kuuluisaa voittamisen kulttuuria johtavien pelaajien osalta.
 

Number#3

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eiköhän kaikki nämä vuodet ole näyttäneet sen miltä se mestaruustason tekeminen näyttää ja tämän kauden puuhastelusta näkee jo pitkälle, että tuskin tässä ollaan finaaliin menossa. Toki vielä on aikaa parantaa, mutta mitä seuraani tunnen niin en pidättele hengitystä. Kyllä niitä hyviä merkkejä pitäisi olla näkyvissä pitkin kautta ja nyt ne on loistanut poissaolollaan. Juuri katselin IFK:n tie mestaruuteen 2011 videota ja tuossa Lukko sarjassa nähtiin sitä tekemistä mistä tiesi, että se on siinä. Toki sitä oli vaikea epäillä voitetun narri sarjankaan jälkeen etteikö se olisi ollut the vuosi.
 

Bad Bob #42

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Chicago Blackhawks
Tarkoitan sitä että pelitapa perustuu vastustajan tilanteiden jatkuvaan minimointiin, ei millään muotoa sellaiseen yhtään rohkeampaan ja luovempaa hyökkäämiseen. Eräänlaista prosenttikiekkoa keskinkertaisesti toteutettuna.

Tämä!
Tuossahan se on! Itse olen jotenkin tuohon suuntaan kirjoitellutkin täällä mutta en ole osanut pukea sitä noin selväksi lauseeksi. Tuotahan se Peltosen kiekko nimenomaan on, kokoajan pitää olla valmis puolustamaan, se syö väkisinkin hyökkäyspään tehoja kun takaraivossa on se puolustusvaade kokoajan.

Tuohan tavallaan selittää sen miksi peli näyttää ilottomalle, pelaajat eivät uskalla "antaa mennä" vaan kokoajan pitää kelata että "mitä jos tuo menettääkin kiekon niin mun ehtiä alas." Tätä oikeastaan tukee myös se että Teissalasta ja Salinista luovuttiin, he eivät varmaankaan oikein taipuneet tuohon muottiin ja tilalle haluttiin nöyrempiä puurtajia.

Toisaalta se että meidän päähän on tehty vähän maaleja on antanut mahdollisuuden voittaa vaikka oma hyökkäyspelaaminen on ollut tehotonta.

Jukureita kun katsoo niin siellä on varmasti erityisesti rohkaistu pelaajia hyökkäämään ja se näkyy vapautuneisuutena.
 

R.P.M. 12 000

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lätkään erikoistuneessa mediassa saadaan aikaan haastattelu, joka on tyhjää täynnä. Ei ole Peltosen vika, että toimittaja ei uskalla/kehtaa/osaa haastaa ja kysyä tarkentavia kysymyksiä, ja jälki on sitten tuollainen fraasikokoelma.

Paras anti siinä oli lause, jossa paljastui, että henkimaailman asiat ovat myös valmennuksen mielessä.

Me ei yksinkertaisesti voida voittaa tällä kaudella mitään, kun henget riivaavat!
 

R.P.M. 12 000

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä!
Tuossahan se on! Itse olen jotenkin tuohon suuntaan kirjoitellutkin täällä mutta en ole osanut pukea sitä noin selväksi lauseeksi. Tuotahan se Peltosen kiekko nimenomaan on, kokoajan pitää olla valmis puolustamaan, se syö väkisinkin hyökkäyspään tehoja kun takaraivossa on se puolustusvaade kokoajan.

Tuohan tavallaan selittää sen miksi peli näyttää ilottomalle, pelaajat eivät uskalla "antaa mennä" vaan kokoajan pitää kelata että "mitä jos tuo menettääkin kiekon niin mun ehtiä alas." Tätä oikeastaan tukee myös se että Teissalasta ja Salinista luovuttiin, he eivät varmaankaan oikein taipuneet tuohon muottiin ja tilalle haluttiin nöyrempiä puurtajia.

Toisaalta se että meidän päähän on tehty vähän maaleja on antanut mahdollisuuden voittaa vaikka oma hyökkäyspelaaminen on ollut tehotonta.

Jukureita kun katsoo niin siellä on varmasti erityisesti rohkaistu pelaajia hyökkäämään ja se näkyy vapautuneisuutena.
Tätä kutsutaan piireissä "työteliääksi kiekoksi". Siinä "jätetään" kentälle kaikki, viimeisen vaihdon jälkeen myös pisteet.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei se nyt kyllä ihan näin ole. Mieti asiaa niin että nordiksen lehtereille istahtaa joku pelaajan sukulainen joka ei ole ikinä harrastanut eikä seurannutkaan juurikaan mitään joukkuelajia mutta kannattaa nyt sitten vaikka IFK:ta ja tulee katsomaan sukulaisensa pelejä kun asuukin nyt lähettyvillä...

kiekko liikkuu sinne tänne ja pelaajat pyrkivät tekemään ja estämään maaleja, perin yksinkertaista. Sitten, kun siltä henkilöltä kysyttäisiin että miten tuo esim. Sportin hyökkäykseen lähteminen on eronnut IFK:n vastaavasta niin vastaushan saattaa olla jopa sinnepäin mikäli tämä katsoja on keskittynyt tarkkailemaan niitä asioita mutta suurinosa katsojista ei tätä tee vaan monet tulevat katsomaan sitä kokonaisuutta ja kannattamaan omaa suosikkijoukkuettaan ilman sen suurempaa pelin tarkkailua. Siltikin, vaikka tämä henkilö tietoisesti tarkkailisi näitä detaileja niin uskon vahvasti ettei hän voi osata kertoa samoja asioita kuin mitä Ville omilleen ajaa tai jos noin olisi niin valmentajathan olisi täysin turhia koko touhussa. Miksi ottaa kalliita valmentajia kertomaan miten yritetään pelata jotta oltaisiin parhaita jos se olisi niin yksinkertaista että se tekeminen ymmärretään katsomossakin koska silloinhan sen ymmärtää myös vastustaja hyvin helposti? Perusasiat on helposti sieltä löydettävissä mutta liigan ja jo mestiksenkin tasolla siellä on niitä pieniä detaileja joka joukkueella joilla pyrkivät tekemään siitä omasta hyökkäykseen lähdöstä sarjan parasta ja ne on kyllä minun mielestäni mahdoton ymmärtää ellei ole sitten kokemusta erilaisista variaatioista...

toisekseen ainahan pelipäivän palavereissa käydään valmentajan johdolla päivän vastustajan pääpointit läpi ja mietitään miten ne voitaisiin huomioida pelaamisessa ja onko jotain mihin pitää erityisesti keskittyä ilman että sitä omaa peliä vahingoitettaisiin... Tämäkin on asia mitä ei tavan tallaaja tiedosta kun peliä katsoo mutta lähes joka peliin sieltä löydetään jotain juttuja mihin pyritään reagoimaan ja yksi esimerkki näistä on vastustajan näkökulmasta IFK:n ja Jori Lehterän YV-pelaamisen tehottomaksi tekeminen.
Kaikki eivät ole valmentajia, vaikka ymmärtävät peliä. Toisaalta kaikki eivät myöskään näemmä ymmärrä peliä, vaikka ovat valmentajia.
Ensinnänkin koko jääkiekko itsessään jo on reagointipeliä, eli samannäköistä tilannetta ei välttämättä pelata samalla tavalla loppuun saakka, eli jokainen pelaaja pyrkii reagoimaan jatkuvasti siihen, miten vastustaja pelaa, joten ei sitä tarvitse erikseen korostaa.

Jokaisen myös pitäisi jo tähän ikään ymmärtää, että pelissä joutuu ajoittain vaihtamaan paikkoja, ja siten paikkaamaan toisen pelaajan roolia, joten senkään ei pitäisi olla rakettitiedettä pelaajille enää tänä päivänä, tai sitten on vikaa pahasti pelin lukemisessa. Esimerkkinä vaikkapa puolustuspään täyttö siten, että maalivahdille jää se vähiten vaarallinen tilanne torjuttavaksi. Jos puolustaja on noussut, niin täytön aloittaa silloin se hyökkääjä, kunnen paikanvaihto luonnollisesti onnistuu. Jos tämä kusee, niin on ihan turha siellä vihaisesti mulkoilla puolustajaa, jos hyökkääjä on korvaavan tonttinsa kussut.

Reagointia voidaan ohjata sillä kuuluisalla "pelikirjalla", jonka turvin luodaan perusta sille miten reagoidaan, kun kiekko voitetaan tai menetetään. Eli edelleen pelaaja reagoi tilanteen mukaan, mutta nyt hänellä on perusta, jonka mukaan toimia. Pelipaikattomuus siis on aina vähintäänkin osittain siellä jääkiekon ytimessä, mutta nyt tuntuu, että Villellä on mennyt liian detaljeihin se, kun yrittää jotenkin keskiä jääkiekkoa uudelleen.

Kuten tässä jo viitaattiinkin, niin perustaltaan on kyseessä hyvin ykisnkertainen peli, eikä se taktisesti ole edes lähellä vaikkapa amerikkalaista jalkapalloa, joka lienee maailman taktisin laji.

Ville voi tietää kiekosta hyvin paljon, mutta se ei tee hänestä hyvää valmentajaa, jos jää kiinni seinätaulunsa mukaisiin detaljeihin, ja pyörii siellä kentällä asettelemassa lapoja, kiekkoja ja pelaajia oikeisiin kohtiin ja asentoihin, että pelikirja toteutuisi.

Villeä ei myöskään näytä olevan kykyä tunnistaa niitä kemioita, joista kovin puhelee, vaan jääräpäisesti venkoilee kenttätasapainon kanssa, saamatta oikein minkäänlaista otetta siitä.
Ville on siis muuttanut perin yksinkertaisen asian todella mystiseksi touhuamaiseksi, josta ei kukaan enää ymmärrä, että minne on siellä kentällä menossa, ja se sekoittaa peliä todella paljon. Halutaan jonkinlaista näyttävyyttä noissa posetiivinsoitto kulmakaruselleissa, mutta kun ne pääosin johtaa kiekon menetykseen, ja pahimmassa tapauksessa sen kiekon löytymisestä omasta maalista, niin siihen se näyttävyys sitten jääkin.

Lisäksi joukkueessa on kivoja nimiä, mutta se on sittenkin osaamisalueiltaan väärin kasattu, ja loukkaantumiset herkistää joukkueen tilaa sen suhteen sitten sitäkin enemmän, sillä kun osaamisessa on puutteita, niin voi riittää kun yksin loukkaantuu, niin homma ei enää kunnolla toimi. Mutta sen taakse ei voida mennä, sillä vastuu joukkueen rakenteesta on niin valmentajalla kuin urheilujohtajallakin.

Ammattilaisurheilussa ei myöskään sen jatkuvuuden nimissä pidä hakata päätä karjalan honkaan, vaan pitää uskaltaa edelleen reagoida, sillä mestaruuden pitää aina olla tavoitteena HIFKn resurseilla toimiessa. Siksi jääräpäinen jatkuvuus ei voi olla tavoitteena, kun kerran vain siitä mestaruudesta pelataan. Jos saisin päättää, niin pronssiottelut poistettaisiin kokonaan, sillä se on kyllä aivan merkitysetöntä touhua. Salmelaisenkin kohdalla nähtiin, että Villen imusta huolimatta siellä tehtiin aivan vääränlaisia jatkoja joukkueen kehittymistä silmälläpitäen.

Nyt siis ihan ensiksi pitäisi olla selkeä strategia siitä, millainen joukkkue HIFK haluaa jatkossa olla, ja nostaa ne arvot (joista vain Ville tietää) esiin sen suhteen mihin painopiste tulevaisuudessa asettuu. Silloin se on kannattajienkin helpompaa hyväksyä. Jos siis esim tiedämme, että toiminnan ydin tulee olemaan sen oman juniorituotannon kehittäminen ja sen varassa tulevaisuuden rakentaminen, niin sitten jätetään vähemmälle nämä eläkeläisostot, ja todella panostettaan siihen juniorityön ja valmennuksen tasoon, ja aletaan toteuttamaan sitä pelitapaa mitä halutaan kentällä esittää. Jos se katsojaa miellyttää pitkän runkosarajan ajan, niin sen mestaruudettomuudenkin voisi jokainen paremmin hyväksyä, kun tiedossa olisi kuitenkin laadukasta kiekkoa seurattavaksi, ja mahdollisuus nähdä niiden omien poikien nousu mahdollisesti mestareiksikin.

No se oli sitä romantiikkaa. Nyt on kuitenkin todettava se tosiasia, että niistä junioreista hyvin harvoin päästään nauttimaan tällä tavalla, sillä maailman muut kiekkosarjat odottavat vesikielellä, että mitä sieltä Suomen juniorimyllystä olisi taas saatavissa.

Tämä taas palauttaa homman siihen, että joukkueita vaan ostettava, ja siten pääosin heiteltävä se urheiluromantiikka roskakoriin. Jos siis halutaan tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä joukkueita, niin pitää ensinnäkin kehittää liiketoimintaa, mutta myös jokainen tontti siellä hallinnossa sekä urheilujohtamisessa pitää olla ensimmäinen asia joka on kunnossa. Jos se on vain sellainen omien poikien harrastelukerho, niin eihän siitä mitään tule, jos ei ne harrastelijat sitten kanssa satu olemaan oman alansa absoluuttisia osaajia.


HIFKlla ei ole oikein ollut Valtasta ja Everiä lukuunottamatta oikein koskaan tämä osa-alue kunnossa. Kiitos heille kuitenkin kaikesta HIFKn hyväksi tehdystä työstä.

HIFKn kohdallakin siis pitää nyt oikeasti miettiä, mikä sen junioritoiminnan ydin on. Harrastaminen vai pelaajien kehittäminen. Jos harrastaminen, niin hieno juttu, mutta kannattaa siten idologisesti eriyttää liigajoukkueesta, sillä liigajoukkueen tehtävänäon pelaata mestaruudesta jokikinen kausi, ja siihen ei sitten junnujen opettulu liigassa istu. Jos taas kehittäminen, niin sitten pitää huolehtia, että siellä on jokatasolla oikeanlainen osaaminen, ja yhteinen näkemys siitä millaista kiekkoa HIFK pelaa, ja sitten pitää kehittää pelaajien yksilöllisä ominaisuuksia paremmin, jotta heillä on sitten kykyä toteuttaa sellaista pelitapaa. Yksilötaitoja harjoitellaan aivan liian vähän, koska junnujoukkueetkin yrittävät keskittyä vain voittamiseen, ja kun ei yhteistä näkemystä ole eri tason joukkueiden välillä, niin tätähän siitä tulee. Useamman kerran on jo todettu, että nykyisillä junioreilla, niitä poikkeustapauksia lukuunottamatta, on lajitaidot huonolla tolalla. Eli laukaus ja syötöt sekä niiden vastaanotto. Siksi niiden tappioidenkin uhalla pitäisi uskaltaa paljoan enemmän keskittyä yksilöiden taitojen kehittämiseen, sillä palkinto siitä tulee sitten myöhemmin kyllä.

No tämä nyt oli pitkä ja todennäköisesti paska viesti, mutta se siitä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös