Tällä logiikalla epäonnistuneet eivät koskaan voisi nousta onnistujiksi vaan kaikki on kiinni sattumasta. Eihän se kuitenkaan niin mene vaan ihminen pystyy valinnoillaan vaikuttamaan vaikka kuinka omaan elämäänsä ja hyvinvointiin.
Kun vähän pyörittelee, niin minusta tuo Hemingwayn esittämä malli sopii myös lainattuun. Sattumat on niitä ympäristötekijöitä ja omat valinnat seurausta perintötekijöistä ja ympäristöstä. En nyt ihan heti keksi hurjallakaan mielikuvituksella elämänskenaariota johon tämä ei pätisi.
Ei tämä kuitenkaan tarkoita mitään villaisella painamista tai loputonta hyväksymistä. Yhteiskunnassa on jonkilainen käsitys hyvistä ympäristötekijöistä ja tähän kuuluu paapomisen tai rajan ylittämisen jälkeen kuonan sulkeminen yhteiskunnan ulkopuolelle, eli pois heikentämästä muiden ympäristötekijöitä. Samalla junasta pudonneen ympäristö muuttuu muuriksi, sellikaveriksi ja vankilapapiksi. Sitten testataan taas uutta perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhdistelmää.
Kyllä näitä on päässä pyöritelty vähän liikaakin, kun omalla kohdalla on ollut puoli elämää pelkkää suojuoksua ja nyt toisella puolella tuntuu onnistuvan aivan kaikki. Joukossa on paljon sattumia hyvässä ja pahassa, sekä lukemattomia oikeita ja vääriä valintoja. Minun tapauksessa kohti alkavaa tuhoa on vienyt aivan uskomattoman paska tuuri, jonka nopat on heitetty jo 50-luvulla paljon ennen syntymääni. Tuhon on aikoinaan estänyt niinkin ulospäin merkityksetön seikka kuin pari juuri minulle sopivalla kapealla tavalla hyvää kaveria. Jatkossa onnistumiset koostuvat pääasiassa sattumista yhdistettynä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, jotka taasen ovat jalostuneet suojuoksun aikana. Johonkin ekaan alan työpaikkaan pääsin hillittömällä sinnikkyydellä, mutta en olisi edes osannut sinnitellä oikeasta ovesta ellen olisi sattunut tuntemaan jotain henkilöä, johon törmäsin syvimmässä suonsilmässä. Siitä lähtien kaikki hyvä on tullut enemmän tai vähemmän sattumalta. Jos miettii vaikka vaimoa, millaisen sattuman kautta hänet tapasin, mistä kaupungista hän oli ja miten parisuhde on muokannut tsiljoonaa muuta konkreettista asiaa, tavoitetta ja ties mitä, niin kyllä tämä kokonaisuus aikamoista Butterfly Effectiä on.
Minusta on päivänselvää, että jokaisen rappioalkoholistin tai muulla tavalla syrjäytyneen taustalta löytyy joku sattuma yhdistettynä perintötekijöihin. Isoissa sattumissa joku syntyy Hakunilaan, toinen Punavuoreen, kolmas Kemiin. Pienemmissä kuvioissa joidenkin tulevaisuuden polut lyödään lukkoon kun enomies hiipii yöllä saman peiton alle samalla kun naapurissa päätetään, että lapsi päästetään vaihto-oppilaaksi nönnönnöö-maahan. Tulevaisuudessa tuo ulkomailla oleillut voi sitten vaikka ulkoministerin pallilta hokea vanhalle itsemurhaa yrittäneelle pihakaverille, että "Ottaisit nyt sinäkin itseäsi niskasta kiinni." :|