Vihreä liitto

[Osmo Rapeli]

Niin jos Suomi ei ole kilpailukykyinen pienen jalostusasteen tuotteissa niin pitäisikö meidän siinä tapauksessa pyrkiä siihen että alennetaan palkkoja/työnantajan kuluja suhteessa kilpailijoihin vai pyrkiä siihen, että tehdään korkean jalostusasteen tuotteita? Kun itse mietin alhaisen jalostusasteen tuotteita niin tulee mieleen raaka-aineet, vaatteet ja esimerkiksi alhaisen jalostusasteen puutavara (lautatavara jne.). Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.

Voi toki miettiä miksi Norjasta viedään lohta Puolaan käsiteltäväksi ja sieltä takaisin kaupan hyllylle Norjaan tai Suomeen. Tuota voi selittää se että, vaikka Norjassa onkin parempi kasvattaa ne lohet ja siellä on varmasti panostettu teknologiaan paljon, niin keskimääräisessä tulotasossa on merkittävä ero. Puolalaisen keskitulot vuodessa ovat 16 850 dollaria ja norjalaisen 83 880 dollaria. Eli se on yli neljä kertaa halvempaa. Koska kalan perkaaminen teollisesti on suhteellisen yksinkertaista hommaa niin siellä tuskin maksetaan edes sitä 16 000 dollaria vuodessa niille työntekijöille. Eli alhaisen jalostusasteen homma tehdään siellä missä se on halpaa.

Sen sijaan Suomessa on koottu esimerkiksi autoja vaikka maamme kuulemma on tuhottoman kallis ja yritykset koittavat päästä täältä pakoon oli tilanne mikä hyvänsä. Samoin täällä on tehty loistoristeilijöitä. Miksi? No täällä on osaamista siihen ja se vaatii enemmän jalostamista kuin jäätyneen kalan sirkkelöinti keskeltä poikki. Tai kinkun työntäminen leikkuriin josta tulee ulos pekonia ja kone pakkaa senkin automaattisesti.

Toki kun mietin sitä teollisuuden alaa joka tulee ensimmäisenä mieleen kun pohdin Norjan taloudellista rakennetta niin mieleen ei tule kalastus vaan öljy. Ei ei kalanmaksaöljy vaan se raakaöljy jolla pystyvät rahoittamaan hulppeaa elintasoaan. Suomella ei tietääkseni ole öljyvaroja, eikä niihin oikein ole pääsyäkään ellemme sitten valloita tietämme Jäämerelle ja osallistu öljynporaukseen siellä kun ilmastonmuutos on sulattanut merijään pois.

Suomessa on myös orastavaa aihiota ja osaamista esimerkiksi puukerrostalojen suhteen, vaikka osa yrityksistä onkin erinäisistä syistä ja koronan ja sodan ja kantavien rakenteiden puutteiden takia mennyt viime vuosien aikana nurin. Tämä antaa kuitenkin yhden osviitan siihen, että laadukkaan puukerrostalorakentamisen ympärille voisi rakentua lisää myös muita tuotteita, pienempiä yksiköitä. Mitä vain mutta ei pelkkää betonia!

On esim. käsittämätöntä, että Suomen pitää ostaa jalkalistoja Tanskasta, suomalaisesta puusta tehtyjä.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Suomessa on myös orastavaa aihiota ja osaamista esimerkiksi puukerrostalojen suhteen, vaikka osa yrityksistä onkin erinäisistä syistä ja koronan ja sodan ja kantavien rakenteiden puutteiden takia mennyt viime vuosien aikana nurin. Tämä antaa kuitenkin yhden osviitan siihen, että laadukkaan puukerrostalorakentamisen ympärille voisi rakentua lisää myös muita tuotteita, pienempiä yksiköitä. Mitä vain mutta ei pelkkää betonia!

No jaa, puukerrostalojen buumista on vouhotettu kymmenisen vuotta, mutta kovin vähiin ovat hankkeet jääneet. Syynä pääasiassa kustannukset ja uuden järjestelmän osaamisen puute. En sano etteivätkö nuo voisi yleistyä jatkossa, mutta en näe niitä tai niiden oheistuotantoa varsinaisena vientivalttina, kun ollaan jo esim. Ruotsia tässä asiassa pahasti jäljessä. Ylipäänsä rakentamisen innovaatiot ja ratkaisut tuppaavat valumaan Ruotsista Suomeen melkoisella viiveellä, mikä on valitettavaa.

Itse kannatan kyllä puurakentamista ja ehkä uudistuva rakennuslaki ympäristövaatimuksineen ohjaakin sen kasvuun, mutta nähtäväksi jää.

 

[Artturenos]

@Ollakseni

Luonnonvaroiltaan rikkaimmat per henkilö sijoittuvat harvaan asutuille seuduille kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä ja Australia luonnollisesti. Toki päiväntasaajalla puut kasvavat hyvin ja viljakin kasvaa jos vain sataa tarpeeksi haihduntaan nähden. Aika monessa kohtaa ei sada, brasseissa sataa ja siksi sademetsää kaatuu.

Tuo on hieman väärä käsitys, että Suomi viljelyyn olisi erityisen huono maa kun on itseasiassa yllättävän kilpailukyinen. Se muu osa sitten ketjussa ei oikein olekkaan. Kuitenkin raaka-ainetta Suomesta yleensä siihen jalostukseen ketju saa halvemmalla vaikka mitä Virossa, Ruotsissa tai Saksassa. Samaa voi sanoa metsäteollisuudesta puun hinnat Suomessa ovat ihan euroopan pohjilla, ja ei tarvitse mennä kuin Viroon niin saa lyödä hintoihin aika paljon lisää mitä itse raaka-aineesta maksetaan.

Suomessa tosiaan on tietyt erityispiirteet kuten laivanrakennus, yksi Suomalainen erityisosaaminen josta syytä pitää kiinni, kuitenkin vaatii ajoittaisia tukia ja takauksia valtiolta eli ei tule itsestään. Uudenkaupungin autotehdas on hieno asia, jossa käytetty todella tehokkaasti automaatiota. Yhteinen nimittäjä molemmille on kuitenkin ollut läpi jatkuvan kilpailun tuoma ailahtelevuus, eikä kumpikaan ole mikään itsestäänselvyys vaan pidetty kasassa lähinnä yhteisen tahtotilan ansiosta. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita Suomelle, mutta vaativat jatkuvaa seurantaa ja ainakin ajoittaisia tukitoimia.

Se missä Suomi voi pärjätä on it ja sen hyödyntäminen etenkin kansainvälisen teollisuuden räätälöidyissä tarpeissa. Pitää erikoistua ja pitää kiinni markkinoista jotka eivät ole niin kilpaillut, eli räätälöityä tuotantoa, osaamista ja palveluita teollisuudelle meidän omien vahvuuksien pohjalta. Kovasti kilpailuille bulkkituotannon jalostamisen markkinoilla on niin kovaa kilpailua, voisiko sanoa tätä vaikka bulkkijalostamiseksi, että ei ole helppo tie ja lähes mahdoton.

 

[Ann Arbor]

Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.

Hyvä viesti kaikkinensa, mutta tähän haluan vastata. Suomen kohotessa energian suurvallaksi, uskon kasvihuoneviljelyn mahdolliseen moninkertaistumiseen Suomessa. Närpiön ihmeestä vaikka koko Pohjanmaan ihmeeksi. Jalasjärveltä ja Jeppiksestä tomaatit ja tulppaanit kaikkialle Eurooppaan.

 

[Barnes]

Hyvä viesti kaikkinensa, mutta tähän haluan vastata. Suomen kohotessa energian suurvallaksi, uskon kasvihuoneviljelyn mahdolliseen moninkertaistumiseen Suomessa. Närpiön ihmeestä vaikka koko Pohjanmaan ihmeeksi. Jalasjärveltä ja Jeppiksestä tomaatit ja tulppaanit kaikkialle Eurooppaan.

"Närpiön ihme" toki pyörii puhtaasti tuilla ts. ilman jättimäisiä maataloustukia se ei todellakaan tuottaisi nähdynkaltaisesti. Maahanmuutto siellä kyllä osataan hoitaa fiksusti, demografinen mallioppilas siinä suhteessa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Hyvä viesti kaikkinensa, mutta tähän haluan vastata. Suomen kohotessa energian suurvallaksi, uskon kasvihuoneviljelyn mahdolliseen moninkertaistumiseen Suomessa. Närpiön ihmeestä vaikka koko Pohjanmaan ihmeeksi. Jalasjärveltä ja Jeppiksestä tomaatit ja tulppaanit kaikkialle Eurooppaan.

Haaste tulee olemaan siinä miten vaihteleva sähköntuotanto istuu kasvihuoneiden sähköntarpeeseen. Yksinkertaisesti, jos ei tuule, onko ok että kasvihuoneista sammutetaan valot ja lämpö?

En ole asiantuntija, mutta jos valot eivät ole päällä kasvihuoneessa 24/7, niin satokausi vain pitenee eikä siitä muuta haittaa ole. Lämpöä toki tarvitaan 24/7.

 

[Ann Arbor]

Haaste tulee olemaan siinä miten vaihteleva sähköntuotanto istuu kasvihuoneiden sähköntarpeeseen. Yksinkertaisesti, jos ei tuule, onko ok että kasvihuoneista sammutetaan valot ja lämpö?

En ole asiantuntija, mutta jos valot eivät ole päällä kasvihuoneessa 24/7, niin satokausi vain pitenee eikä siitä muuta haittaa ole. Lämpöä toki tarvitaan 24/7.

Tämän vuoksi kannatan myös ydinvoiman lisärakentamista. Vankka perusvoima turvaa energian riittävyyden myös vähätuulisina ja pilvisinä päivinä. Pyhäjoen hanke on saatettava loppuun länsimaisen toimittajan kanssa. Lisärakentamista myös Olkiluotoon ja Loviisaan pitäisi myös harkita uudelleen.

 

[Osmo Rapeli]

Juuresten ihmettä täällä kaivataan, kurkut saavat tulla vaikka kokonaan Espanjasta.

 

[mike owen]

Juuresten ihmettä täällä kaivataan, kurkut saavat tulla vaikka kokonaan Espanjasta.

Kyse ei ole pelkästään kurkusta vaan paljosta muustakin. Suomen tulee olla omavarainen sähkön ja lämmön tuotannossa. Kyse on myös huoltovarmuuden kannalta tärkeistä asioista ympäri vuoden. Hajautettua sähkön tuotannon tarpeellisuutta ei ole korostettu turhan paljon.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tämän vuoksi kannatan myös ydinvoiman lisärakentamista. Vankka perusvoima turvaa energian riittävyyden myös vähätuulisina ja pilvisinä päivinä. Pyhäjoen hanke on saatettava loppuun länsimaisen toimittajan kanssa. Lisärakentamista myös Olkiluotoon ja Loviisaan pitäisi myös harkita uudelleen.

On eri asia kannattaa lisäydinvoiman rakentamista, mutta sillä ei ole tekemistä realismin kanssa tällä hetkellä. Muuten kai meillä olisi OLK4, FV ja Loviisan voimalat korvattu uusilla ja +5.000MW lisää ydinvoimaa nykyisen lisäksi. Näin ei ole, koska realismi on iskenyt päin naamaa viime vuosina. Kustannustehoikkaimmat tuotantomuodot ovat tuulivoima, vesivoima ja vanhat ydinvoimalat (ehkä ml OLK3). Näistä tuulivoimaa tulee markkinaehtoisesti merkittävästi lisää, muita tuotantomuotoja ei ollenkaan. Tähän kallis ydinvoima istuu huonosti, koska tuulettomia talvipäiviä on varsin vähän ja kesää kohden sähköntarve vähenee. Lisäksi aurinkosähkö saattaa lisääntyä merkittävästi lähivuosina, mikä tekisi ydinvoiman pyörittämisen valoisana aikana kannattamattomaksi.

Jos kasvihuoneiden sähköntarvetta lähtee ratkaisemaan ydinvoimalla, voimme siirtää katseemme 2040-luvulle. Toki voi miettiä, voiko kulutuksen joustosta löytää ratkaisuja joka istuisi paremmin tuulivoiman tuotannon vaihteluihin.

Muutoinkin meidän tulisi päästä irti vanhakantaisesta ajatuksesta että sähköä tulee aina pistokkeesta eikä sähkönkulutusta tarvitse miettiä. Viime talvi osoitti että tavallinen pulliainen voi helposti säädellä omaa sähkönkäyttöä ja Fingrid on jakanut ruusuja kansalaisille säästötalkoista. Talven kulutushuippu jäi 12,2GW kun ennuste syksyllä oli 14,4GW. Tulevaisuudessa meidän on iskostettava vielä enemmän samaa mallia kulutukseen. Lähdetään suunnittelussa siitä että tuotanto mukautuu sähkönvaihteluihin.

Anteeksi nyt vaan, mutta ydinvoima ei tule olemaan lähiajan ratkaisu. Sitä ennen tulee tuulivoima ja tod.näk aurinkovoima. Tälle pohjalle rakentuvat uudet teollisuuden investoinnit.

 

[Artturenos]

HS Helsinki | Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”

Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.

www.hs.fi

Tässä on minusta mielenkiintoinen artikkeli. Se asia mitä vihreät ajavat kaupunkeihin ei vain oikein toimi. Suomessa on niin vaihtelevat vuodenajat, että tiettyjen lämpimien kaupunkien ratkaisut keskustojen suhteen ovat Suomessa haihattelua. Tiivistää voi asumista ja pitääkin aivan ydinkeskustoissa jotta palvelut pysyvät. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ne ydinkeskustat ovat jo rakennettu eikä Suomen oloissa ihminen lähde rämpimään loskassa kovin pitkälle kävellen. Näin Suomessa on tärkeää, että autolla pääsee myös keskustaan sujuvasti tai sitten keskustat jäävät vain kesän tähdenlennoksi.

 

[Jeffrey]

HS Helsinki | Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”

Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.

www.hs.fi

Tässä on minusta mielenkiintoinen artikkeli. Se asia mitä vihreät ajavat kaupunkeihin ei vain oikein toimi. Suomessa on niin vaihtelevat vuodenajat, että tiettyjen lämpimien kaupunkien ratkaisut keskustojen suhteen ovat Suomessa haihattelua. Tiivistää voi asumista ja pitääkin aivan ydinkeskustoissa jotta palvelut pysyvät. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ne ydinkeskustat ovat jo rakennettu eikä Suomen oloissa ihminen lähde rämpimään loskassa kovin pitkälle kävellen. Näin Suomessa on tärkeää, että autolla pääsee myös keskustaan sujuvasti tai sitten keskustat jäävät vain kesän tähdenlennoksi.

Toki tällä hetkellä edes kantakaupunkilainen ei oikein pääse keskustaan, kun Manskulle rakennetaan uusia pyöräteitä seuraavat 10 vuotta.

 

[Artturenos]

Toki tällä hetkellä edes kantakaupunkilainen ei oikein pääse keskustaan, kun Manskulle rakennetaan uusia pyöräteitä seuraavat 10 vuotta.

Minusta Helsingin ongelma on nyt se, että kampista aikoinaan rakennettiin aivan liian pieni. Siihen olisi pitänyt rakentaa niitä korkeita rakennuksia vaikka koko narinkkatori täyteen, jotta aivan ydinkeskustaan olisi tullut riittävästi ihmisiä. Nyt sitten rakennetaan korkealle, mutta ne tulevat liian pitkällä keskustasta ja eivät kasvata keskustan vetovoimaa. Helsingistä tulossa eräänlainen Espoo jossa varsinaista keskustaa ei löydä mistään, ja Vihreiden ideoligiaan autottomasta keskustasta ei ainakaan tue tätä. Toki halusin puhua asiasta yleisesti koska samaa juttua on ympäri Suomen kaupunkien keskustoissa.

 

[Jeffrey]

Minusta Helsingin ongelma on nyt se, että kampista aikoinaan rakennettiin aivan liian pieni. Siihen olisi pitänyt rakentaa niitä korkeita rakennuksia vaikka koko narinkkatori täyteen, jotta aivan ydinkeskustaan olisi tullut riittävästi ihmisiä. Nyt sitten rakennetaan korkealle, mutta ne tulevat liian pitkällä keskustasta ja eivät kasvata keskustan vetovoimaa. Helsingistä tulossa eräänlainen Espoo jossa varsinaista keskustaa ei löydä mistään, ja Vihreiden ideoligiaan autottomasta keskustasta ei ainakaan tue tätä. Toki halusin puhua asiasta yleisesti koska samaa juttua on ympäri Suomen kaupunkien keskustoissa.

Paljon on ajansaatossa tehty virheitä. Yksi on tuo kaupunkitunnelin evääminen. Nyt Kampin bussit purkautuvat pääasiassa länteen tai Runeberginkadulle, Elieliltä Manskulle ja Rautatientorilta lähtevät Kaisaniemenkadulle. Eli tiet keskustaan ja ulos on heti tukossa. Näistä kyseisistä väylistä fiksuin on länteen, joka sitten sekin on tukossa jos satama on tukossa. Voi kun se raskas liikenne olisi tajuttu ohjata maan alle nyt ainakin ydinkeskustan osalta.

 

[Artturenos]

---

Paljon on ajansaatossa tehty virheitä. Yksi on tuo kaupunkitunnelin evääminen. Nyt Kampin bussit purkautuvat pääasiassa länteen tai Runeberginkadulle, Elieliltä Manskulle ja Rautatientorilta lähtevät Kaisaniemenkadulle. Eli tiet keskustaan ja ulos on heti tukossa. Näistä kyseisistä väylistä fiksuin on länteen, joka sitten sekin on tukossa jos satama on tukossa. Voi kun se raskas liikenne olisi tajuttu ohjata maan alle nyt ainakin ydinkeskustan osalta.

Helsinki on siitä harvinainen kaupunki maailmalla, että on perjaatteessa saari missä on viellä huomattavia satamia aivan keskustassa. Yleensä näin ei ole missään, koska tuo on logististisesti maailman hankalin yhtälö sovittaa keskustan ja satamien liikene yhteen.

 

[Ollakseni]

HS Helsinki | Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”

Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.

www.hs.fi

Tässä on minusta mielenkiintoinen artikkeli. Se asia mitä vihreät ajavat kaupunkeihin ei vain oikein toimi. Suomessa on niin vaihtelevat vuodenajat, että tiettyjen lämpimien kaupunkien ratkaisut keskustojen suhteen ovat Suomessa haihattelua. Tiivistää voi asumista ja pitääkin aivan ydinkeskustoissa jotta palvelut pysyvät. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ne ydinkeskustat ovat jo rakennettu eikä Suomen oloissa ihminen lähde rämpimään loskassa kovin pitkälle kävellen. Näin Suomessa on tärkeää, että autolla pääsee myös keskustaan sujuvasti tai sitten keskustat jäävät vain kesän tähdenlennoksi.

Mainittiin myös se, että vieressä on ostoskeskusta ja kalatiskiä, niin miksi menisi torille kylmällä säällä ostamaan kalaa? Sen vuoksi että on "aina" käynyt torilla? Nykyään on ostoshelvettiä vähän kaikkialla, eikä nyt lähiöstä viitsisi mennä keskustaan torille kun lähempää saa samat asiat. Ellei sitten ole muuta menoa keskustassa, mutta harvemmin on pakko mennä sinne saakka kun lähellä on kaikki.

 

[Kilgore Trout]

---

Helsinki on siitä harvinainen kaupunki maailmalla, että on perjaatteessa saari missä on viellä huomattavia satamia aivan keskustassa. Yleensä näin ei ole missään, koska tuo on logististisesti maailman hankalin yhtälö sovittaa keskustan ja satamien liikene yhteen.

Onko tuo nyt niin harvinaista? Itse olen käynyt mm. Durbanissa ja Singaporessa, joissa sekä kaupungin että satamien koko on ihan eri luokkaa (ylöspäin).

 

[Artturenos]

Onko tuo nyt niin harvinaista? Itse olen käynyt mm. Durbanissa ja Singaporessa, joissa sekä kaupungin että satamien koko on ihan eri luokkaa (ylöspäin).

Siis siltä osin harvinaista, että harvoissa kaupungeissa on satama liikenne keskustan kautta kuten Helsingissä on. Mechelininkatu elää länsisataman rytmiä joka on hetkikkäin aivan tukossa. Tuo on minusta se pahin sumppu.

 

[Kilgore Trout]

Siis siltä osin harvinaista, että harvoissa kaupungeissa on satama liikenne keskustan kautta kuten Helsingissä on. Mechelininkatu elää länsisataman rytmiä joka on hetkikkäin aivan tukossa. Tuo on minusta se pahin sumppu.

Joo se varmasti riippuu siitä katseleeko tilannetta paikan päältä vai hieman laajemmasta tai ainakin kaukaisemmasta perspektiivistä.

Tunnen joitain aiemmin vihreitä äänestäneitä, osa on jo siirtynyt vasemmistoliiton taakse ja osa aikoo taktisesti äänestää demareita siinä toivossa, että demarit olisivat kuitenkin isompi puolue kuin persut. Persuja vastaan äänestäminen syö vihreiden kannatusta.

 

[molari]

HS Helsinki | Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”

Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.

www.hs.fi

Tässä on minusta mielenkiintoinen artikkeli. Se asia mitä vihreät ajavat kaupunkeihin ei vain oikein toimi. Suomessa on niin vaihtelevat vuodenajat, että tiettyjen lämpimien kaupunkien ratkaisut keskustojen suhteen ovat Suomessa haihattelua. Tiivistää voi asumista ja pitääkin aivan ydinkeskustoissa jotta palvelut pysyvät. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ne ydinkeskustat ovat jo rakennettu eikä Suomen oloissa ihminen lähde rämpimään loskassa kovin pitkälle kävellen. Näin Suomessa on tärkeää, että autolla pääsee myös keskustaan sujuvasti tai sitten keskustat jäävät vain kesän tähdenlennoksi.

Vai olisiko vain niin yksinkertaista, että se sodanjälkeinen "komisario Palmu -Stadi" ja sen ajan asukkaat ovat poistuneet Malmin multiin. Lisäksi Kauppatori tai -halli sekä vastaavat Hakaniemessä ovat pitkään olleet kalliita verrattuna lähikauppaan, isommasta marketista puhumattakaan. Aikanaan torit ja kauppahallit olivat niitä, mistä rahvas osti ruokatarpeet, hinnat olivat halvat ja tuoretta tavaraa saatavilla ja ennen kaikkea ihmisillä aikaa käydä torilla ja hallissa aamupäivällä (naiset usein kotona).

 

[BigRedCat]

Mielenkiintoista nähdä koituvatko nämä vaalit Ohisalon puheenjohtajuuden (ja jopa kansanedustajuuden) lopuksi. Näistä ensimmäinen vaikuttaa ainakin jopa todennäköiseltä.

Olen itse suhtautunut Ohisaloon varsin positiivisesti mutta myönnettävä on, että eihän tämä ihan putkeen ole mennyt ja Niinistön aikaisiin vihreisiin ero on melkoinen. Puolueen julkisuuskuvan yksipuolisuudesta on jo sanottu kaikki olennainen ja keskitynkin tässä vain puheenjohtajan esiintymiseen.

Ohisalon esiintyminen vaalikeskusteluissa on jäänyt täysin esimerkiksi Anderssonin ja Purran jalkoihin. Olen edelleen sitä mieltä, että Maria on erittäin älykäs ja häneltä löytyy substanssiosaamista. Nyt tuo älykkyys välittyy kuitenkin jotenkin niin, että hän puhuu sellaisella "lempeän opettajan" tyylillä, jossa hän ikään kuin laskeutuu tyhmien kuulijoiden tasolle ja lempeän kärsivällisesti selittää heille kantansa. En usko tuon kumpuavan pohjimmiltaan mistään ylimielisyydestä mutta sellaisena se helposti näyttäytyy. Tässä on valtava ero Anderssoniin (Li nyt vain on aina hyvä esimerkki), joka onnistuu olemaan sekä suora että rento, ja puhumaan niin ettei kuulija koe tulevansa aliarvioiduksi.

tl;dr; Ohisalo puhuu ja käyttäytyy kuin yleisö (ja kanssakeskustelijat) olisi häntä radikaalisti tyhmempää. Ehkä niin onkin mutta vaikutelmana se ei ole hyvä.

 

[Analyzer]

Minusta Vihreät ja Ohisalo teki siinä ison virheen, että he eivät haastaneet demareita kampanjassaan yhtään. Vaikka onkin samasta puusta, niin eroja olisi pitänyt paaluttaa kansalle enemmän.

Marinia olisi voinut iskeä sillä, että hänelle oli tärkeämpää puhua ilmastoasioista, kun tehdä konkreettisia toimia. Sehän on ihan tottakin.

Liian kiltti kampanja ja siitä vihreät tulee parin tunnin päästä maksamaan hintaa. Toki isossa kuvassa uskon tämän olevan hyvä vihreille. Heidän on nyt pakko uusiutua, puheenjohtajaa myöten.

Haavisto myös teki vähän ikävät puolueelleen, eikä antanut omaa panostaan. Antoi laivan upota ja varjeli omaa presidentinvaalikampanjaansa. Itsekästä, mutta sitähän se politiikka usein on.

 

[ultrar]

Minusta Vihreät ja Ohisalo teki siinä ison virheen, että he eivät haastaneet demareita kampanjassaan yhtään. Vaikka onkin samasta puusta, niin eroja olisi pitänyt paaluttaa kansalle

Olen ajatellut samoin jo kuukausia. Ei pienintäkään kritiikkiä Marinin toimintaa tai SDP:n tekemisiä kohtaan. On kuin kuningattaren hovineito ja peesaa jokaisessa tilanteessa. Kuinka kyseistä henkilöä tai puoluetta haluaisi äänestää, jos ainoa oma asia on opettajamaimen paasaaminen ilmastosta, jonka kaikki muutkin persuja lukuunottamatta ovat lukinneet sinne top asioihin. Ei tämä Ohisalo ainakaan mikään taktikko ole.

 

[Realcowboy]

Vihreät tarvitsisi tosiaan puheenjohtajan, jolla olisi Ohisalon asiantuntemus, mutta haastaisi muita puolueita aktiivisemmin ja ovelammin.

 

[mjr]

Ohisalosta tosiaan on jäänyt aika mieto vaikutelma, asiantuntemusta on muttei särmää. Ville Niinistö oli pj:nä sangen mulkku, pelasi jatkuvasti pikkusikaa, mutta oli tehokas.