Vihreä liitto

[Snakster]

Erittäin hyvä kirjoitus Artturenos. Haluaisin tietää mitä mieltä Vihreä Liitto on biotuotetehtaista. Mielestäni nuo tehtaat ovat erittäin tärkeitä Suomessa. Pitkälle jalostetut puusta tehdyt tuotteet ovat myös luonnon kannalta hyväksi havaittuja...

Mitä korkeampi jalostusaste sitä parempi lopputulos kaikkien kannalta.

Googlasin puolestasi ja Vihreiden Metsäpoliittisessa ohjelmassa todetaan mm näin:

TAVOITE 3: JALOSTUSASTE NOUSUUN​

• Kohdennetaan yrityksille maksettavien tukien painopiste korkean jalostusarvon tuotteiden ja pitkäikäisten puutuotteiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
• Luodaan pitkäikäisille puutuotteille kysyntää painottamalla kestäviä ja laadukkaita puutuotteita ja puurakentamista julkisen sektorin hankinnoissa.
• Selvitetään puurakentamisen käynnistysavustuksen käyttöönottoa.

Koko ohjelma löytyy täältä: Metsäpoliittinen ohjelma - Vihreät

Ei kestä kiittää. Haiskahtaa myös siltä, että olet löytänyt puolueen, joka on kanssasi samaa mieltä.

 

[Walrus21]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=pMqyicNqpoQ

Maria oli alkuun kiinnostunut, mutta sitten ei kuitenkaan kun maahanmuuton haittavaikutuksista piti jotain lausua.

Mikähän tuossa oli "haastattelijalla" motiivi? Kuulostaa juuri näiltä nykypäivän jirikerosilta ja sebastiantynkkysiltä, joilla se keskeinen politiikan teon väline on härnääminen ja reaktioiden haku.

Jälkeenpäin sitten laitetaan "jauhotusvideoita", joissa tavoite on asettaa vastapuoli mahdollisimman huonoon valoon. Oikein huomaa, miten tuossakin ääneen tulee innostusta, kun Ohisalo yrittää välttää koko keskustelun. Tuosta sitten video nettiin ja tavoitteena ilmeisesti osoittaa, että "tällaisia vihreät ovat".

 

[teroz]

Mikähän tuossa oli "haastattelijalla" motiivi? Kuulostaa juuri näiltä nykypäivän jirikerosilta ja sebastiantynkkysiltä, joilla se keskeinen politiikan teon väline on härnääminen ja reaktioiden haku.

Jälkeenpäin sitten laitetaan "jauhotusvideoita", joissa tavoite on asettaa vastapuoli mahdollisimman huonoon valoon. Oikein huomaa, miten tuossakin ääneen tulee innostusta, kun Ohisalo yrittää välttää koko keskustelun. Tuosta sitten video nettiin ja tavoitteena ilmeisesti osoittaa, että "tällaisia vihreät ovat".

Totta tämäkin, lähinnä hauskaa että alkuun ollaan niin hymyileviä ja vastaanottavaisia ennekuin teema tulee eetteriin - mutta olkoot se tälläinen jantteri tai virallisempi sali, niin Vihreät ummistaa korvansa haittavaikutuksilta tai siltä, että tässä heidän "työperäisen" maahanmuuton utopiassa yli 60% maahanmuuttajista on työttöminä. Ja tämä on vaarallista.

 

[Ann Arbor]

Oli kyllä nolo video tuo ja ymmärrän hyvin, ettei Ohisalo halunnut lähteä tuohon keskusteluun ja sanon tämän Vihreitä koskaan äänestämättömänä porvarina.

Rehellisesti sanottuna, vaikka maahanmuuttajien integraatio tärkeä asia onkin, ei tämä kuvaaja rakentanut dialogia hyvällä tavalla.

 

[Artturenos]

Googlasin puolestasi ja Vihreiden Metsäpoliittisessa ohjelmassa todetaan mm näin:

TAVOITE 3: JALOSTUSASTE NOUSUUN​

• Kohdennetaan yrityksille maksettavien tukien painopiste korkean jalostusarvon tuotteiden ja pitkäikäisten puutuotteiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
• Luodaan pitkäikäisille puutuotteille kysyntää painottamalla kestäviä ja laadukkaita puutuotteita ja puurakentamista julkisen sektorin hankinnoissa.
• Selvitetään puurakentamisen käynnistysavustuksen käyttöönottoa.

Koko ohjelma löytyy täältä: Metsäpoliittinen ohjelma - Vihreät

Ei kestä kiittää. Haiskahtaa myös siltä, että olet löytänyt puolueen, joka on kanssasi samaa mieltä.

Nämä ovat ihan hyviä ajatuksia näin "paperilla". Ikävä kyllä jalostusasteen nouseminen vaatii aika paljon ja se yksi ja kovin olennainen asia on työtä. Globaalissa taloudessa jalostus ajautuu sinne missä työ on halpaa.

Pitää ymmärtää jokaisen tuotteen ja palvelun kulurakenne, ja sen jälkeen pohtia onko Suomi kovin kilpailukykyinen maa jalostamaan mitään vientiin. Mielestäni ei ole Suomi on globaalisti kilpailukyikyinen tuotteissa, missä jalostusaste on mahdollisimman pieni. Näin on minusta aika turhaa kuvitella ja elää pilvilinnoissa, että täällä yhtäkkiä saadaan keksittyä pyörä uudelleen ja ohittamaan nämä globaalin talouden realiteetit.

Ei korkean työvoimakustannusten maissa oikeasti tehdä muuta kun bulkkia. Norjakin tuottaa Lohta kun siimaa, joka kärrätään Puolaan jalostettavaksi, ja sieltä sitten Suomeen. Saksa käyttää Puolan halpatyövoimaa surutta hyväkseen, ja saa viellä pienillä kikkailuilla tuotteisiin made in Germany leiman.

 

[Osmo Rapeli]

Totta tämäkin, lähinnä hauskaa että alkuun ollaan niin hymyileviä ja vastaanottavaisia ennekuin teema tulee eetteriin - mutta olkoot se tälläinen jantteri tai virallisempi sali, niin Vihreät ummistaa korvansa haittavaikutuksilta tai siltä, että tässä heidän "työperäisen" maahanmuuton utopiassa yli 60% maahanmuuttajista on työttöminä. Ja tämä on vaarallista.

Joku voisi nähdä aika ison eron maahanmuuttoaihetta käsittelevien valiokuntien ja tämän aavistuksen epäilyttävän jauhottajajantterin välillä.

Tällaisten tekijä saattaa myös kuvata ensin neljä mukavaa jutustelua ja sitten tempaista tällaisen öyhön. Mietaakin tietää laittaako hän neljää ekaa nettiin.

 

[Snakster]

Nämä ovat ihan hyviä ajatuksia näin "paperilla". Ikävä kyllä jalostusasteen nouseminen vaatii aika paljon ja se yksi ja kovin olennainen asia on työtä. Globaalissa taloudessa jalostus ajautuu sinne missä työ on halpaa.

Pitää ymmärtää jokaisen tuotteen ja palvelun kulurakenne, ja sen jälkeen pohtia onko Suomi kovin kilpailukykyinen maa jalostamaan mitään vientiin. Mielestäni ei ole Suomi on globaalisti kilpailukyikyinen tuotteissa, missä jalostusaste on mahdollisimman pieni. Näin on minusta aika turhaa kuvitella ja elää pilvilinnoissa, että täällä yhtäkkiä saadaan keksittyä pyörä uudelleen ja ohittamaan nämä globaalin talouden realiteetit.

Ei korkean työvoimakustannusten maissa oikeasti tehdä muuta kun bulkkia. Norjakin tuottaa Lohta kun siimaa, joka kärrätään Puolaan jalostettavaksi, ja sieltä sitten Suomeen. Saksa käyttää Puolan halpatyövoimaa surutta hyväkseen, ja saa viellä pienillä kikkailuilla tuotteisiin made in Germany leiman.

Ok. Itse olen ymmärtänyt, että korkean jalostusasteen tuotteita kannattaa a) suunnitella ja b) valmistaa siellä, missä on korkein koulutustaso ja eniten spesifiä osaamista. Bulkkia sitten siellä, missä on sankoin joukoin halpaa työvoimaa.

Saisinko esimerkin maista, jossa on erityisen matala luonnonvarojen jalostusaste?

 

[Ollakseni]

Nämä ovat ihan hyviä ajatuksia näin "paperilla". Ikävä kyllä jalostusasteen nouseminen vaatii aika paljon ja se yksi ja kovin olennainen asia on työtä. Globaalissa taloudessa jalostus ajautuu sinne missä työ on halpaa.

Pitää ymmärtää jokaisen tuotteen ja palvelun kulurakenne, ja sen jälkeen pohtia onko Suomi kovin kilpailukykyinen maa jalostamaan mitään vientiin. Mielestäni ei ole Suomi on globaalisti kilpailukyikyinen tuotteissa, missä jalostusaste on mahdollisimman pieni. Näin on minusta aika turhaa kuvitella ja elää pilvilinnoissa, että täällä yhtäkkiä saadaan keksittyä pyörä uudelleen ja ohittamaan nämä globaalin talouden realiteetit.

Ei korkean työvoimakustannusten maissa oikeasti tehdä muuta kun bulkkia. Norjakin tuottaa Lohta kun siimaa, joka kärrätään Puolaan jalostettavaksi, ja sieltä sitten Suomeen. Saksa käyttää Puolan halpatyövoimaa surutta hyväkseen, ja saa viellä pienillä kikkailuilla tuotteisiin made in Germany leiman.

Niin jos Suomi ei ole kilpailukykyinen pienen jalostusasteen tuotteissa niin pitäisikö meidän siinä tapauksessa pyrkiä siihen että alennetaan palkkoja/työnantajan kuluja suhteessa kilpailijoihin vai pyrkiä siihen, että tehdään korkean jalostusasteen tuotteita? Kun itse mietin alhaisen jalostusasteen tuotteita niin tulee mieleen raaka-aineet, vaatteet ja esimerkiksi alhaisen jalostusasteen puutavara (lautatavara jne.). Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.

Voi toki miettiä miksi Norjasta viedään lohta Puolaan käsiteltäväksi ja sieltä takaisin kaupan hyllylle Norjaan tai Suomeen. Tuota voi selittää se että, vaikka Norjassa onkin parempi kasvattaa ne lohet ja siellä on varmasti panostettu teknologiaan paljon, niin keskimääräisessä tulotasossa on merkittävä ero. Puolalaisen keskitulot vuodessa ovat 16 850 dollaria ja norjalaisen 83 880 dollaria. Eli se on yli neljä kertaa halvempaa. Koska kalan perkaaminen teollisesti on suhteellisen yksinkertaista hommaa niin siellä tuskin maksetaan edes sitä 16 000 dollaria vuodessa niille työntekijöille. Eli alhaisen jalostusasteen homma tehdään siellä missä se on halpaa.

Sen sijaan Suomessa on koottu esimerkiksi autoja vaikka maamme kuulemma on tuhottoman kallis ja yritykset koittavat päästä täältä pakoon oli tilanne mikä hyvänsä. Samoin täällä on tehty loistoristeilijöitä. Miksi? No täällä on osaamista siihen ja se vaatii enemmän jalostamista kuin jäätyneen kalan sirkkelöinti keskeltä poikki. Tai kinkun työntäminen leikkuriin josta tulee ulos pekonia ja kone pakkaa senkin automaattisesti.

Toki kun mietin sitä teollisuuden alaa joka tulee ensimmäisenä mieleen kun pohdin Norjan taloudellista rakennetta niin mieleen ei tule kalastus vaan öljy. Ei ei kalanmaksaöljy vaan se raakaöljy jolla pystyvät rahoittamaan hulppeaa elintasoaan. Suomella ei tietääkseni ole öljyvaroja, eikä niihin oikein ole pääsyäkään ellemme sitten valloita tietämme Jäämerelle ja osallistu öljynporaukseen siellä kun ilmastonmuutos on sulattanut merijään pois.

 

[Artturenos]

Ok. Itse olen ymmärtänyt, että korkean jalostusasteen tuotteita kannattaa a) suunnitella ja b) valmistaa siellä, missä on korkein koulutustaso ja eniten spesifiä osaamista. Bulkkia sitten siellä, missä on sankoin joukoin halpaa työvoimaa.

Saisinko esimerkin maista, jossa on erityisen matala luonnonvarojen jalostusaste?

Heitän mutulla, kun ei oo aikaa just nyt perehtyä. Norja ja Ruotsi. Norja ainakin on ihan bulkkimaa, joka tuottaa hyvin paljon matalan jalostusasteen tuotteita. Kiina on taas on jalostuksen kärkeä.

Nyt voin olla väärässä.

 

[Jussih]

Pirkanmaalla ehdolla olevan Iris Suomelan vaalislogan on: "Vastavoima taantumukselle." Mutta hei, eiväthän Vihreät toki ole vasemmistopuolue. On aivan käsittämätöntä, miten Ville Niinistön alkukauden liberaalihenkinen sekä vasemmistoon että oikeistoon etäisyyttä ottanut wanna be -yleispuolue on muutamassa vuodessa degeneroitunut lähinnä taistolaisia muistuttavaksi liikkeeksi.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Heitän mutulla, kun ei oo aikaa just nyt perehtyä. Norja ja Ruotsi. Norja ainakin on ihan bulkkimaa, joka tuottaa hyvin paljon matalan jalostusasteen tuotteita. Kiina on taas on jalostuksen kärkeä.

Nyt voin olla väärässä.

Minulla on Ruotsista päinvastainen mielikuva, mutta voin myös olla väärässä. Korjatkoon paremmalla tiedolla varustetut, mikäli on tarpeen.

Edit: pikaisella Googletuksella en löytänyt faktaa puolesta tai vastaan, mutta mikäli Osmoa on uskominen - ja miksi emme uskoisi? - niin ainakin paremmalla tolalla Ruotsin jalostusaste on kuin Suomen:

Linkki: https://twitter.com/osmosoininvaara/status/1367006298953441282

 

[Osmo Rapeli]

Niin jos Suomi ei ole kilpailukykyinen pienen jalostusasteen tuotteissa niin pitäisikö meidän siinä tapauksessa pyrkiä siihen että alennetaan palkkoja/työnantajan kuluja suhteessa kilpailijoihin vai pyrkiä siihen, että tehdään korkean jalostusasteen tuotteita? Kun itse mietin alhaisen jalostusasteen tuotteita niin tulee mieleen raaka-aineet, vaatteet ja esimerkiksi alhaisen jalostusasteen puutavara (lautatavara jne.). Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.

Voi toki miettiä miksi Norjasta viedään lohta Puolaan käsiteltäväksi ja sieltä takaisin kaupan hyllylle Norjaan tai Suomeen. Tuota voi selittää se että, vaikka Norjassa onkin parempi kasvattaa ne lohet ja siellä on varmasti panostettu teknologiaan paljon, niin keskimääräisessä tulotasossa on merkittävä ero. Puolalaisen keskitulot vuodessa ovat 16 850 dollaria ja norjalaisen 83 880 dollaria. Eli se on yli neljä kertaa halvempaa. Koska kalan perkaaminen teollisesti on suhteellisen yksinkertaista hommaa niin siellä tuskin maksetaan edes sitä 16 000 dollaria vuodessa niille työntekijöille. Eli alhaisen jalostusasteen homma tehdään siellä missä se on halpaa.

Sen sijaan Suomessa on koottu esimerkiksi autoja vaikka maamme kuulemma on tuhottoman kallis ja yritykset koittavat päästä täältä pakoon oli tilanne mikä hyvänsä. Samoin täällä on tehty loistoristeilijöitä. Miksi? No täällä on osaamista siihen ja se vaatii enemmän jalostamista kuin jäätyneen kalan sirkkelöinti keskeltä poikki. Tai kinkun työntäminen leikkuriin josta tulee ulos pekonia ja kone pakkaa senkin automaattisesti.

Toki kun mietin sitä teollisuuden alaa joka tulee ensimmäisenä mieleen kun pohdin Norjan taloudellista rakennetta niin mieleen ei tule kalastus vaan öljy. Ei ei kalanmaksaöljy vaan se raakaöljy jolla pystyvät rahoittamaan hulppeaa elintasoaan. Suomella ei tietääkseni ole öljyvaroja, eikä niihin oikein ole pääsyäkään ellemme sitten valloita tietämme Jäämerelle ja osallistu öljynporaukseen siellä kun ilmastonmuutos on sulattanut merijään pois.

Suomessa on myös orastavaa aihiota ja osaamista esimerkiksi puukerrostalojen suhteen, vaikka osa yrityksistä onkin erinäisistä syistä ja koronan ja sodan ja kantavien rakenteiden puutteiden takia mennyt viime vuosien aikana nurin. Tämä antaa kuitenkin yhden osviitan siihen, että laadukkaan puukerrostalorakentamisen ympärille voisi rakentua lisää myös muita tuotteita, pienempiä yksiköitä. Mitä vain mutta ei pelkkää betonia!

On esim. käsittämätöntä, että Suomen pitää ostaa jalkalistoja Tanskasta, suomalaisesta puusta tehtyjä.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Suomessa on myös orastavaa aihiota ja osaamista esimerkiksi puukerrostalojen suhteen, vaikka osa yrityksistä onkin erinäisistä syistä ja koronan ja sodan ja kantavien rakenteiden puutteiden takia mennyt viime vuosien aikana nurin. Tämä antaa kuitenkin yhden osviitan siihen, että laadukkaan puukerrostalorakentamisen ympärille voisi rakentua lisää myös muita tuotteita, pienempiä yksiköitä. Mitä vain mutta ei pelkkää betonia!

No jaa, puukerrostalojen buumista on vouhotettu kymmenisen vuotta, mutta kovin vähiin ovat hankkeet jääneet. Syynä pääasiassa kustannukset ja uuden järjestelmän osaamisen puute. En sano etteivätkö nuo voisi yleistyä jatkossa, mutta en näe niitä tai niiden oheistuotantoa varsinaisena vientivalttina, kun ollaan jo esim. Ruotsia tässä asiassa pahasti jäljessä. Ylipäänsä rakentamisen innovaatiot ja ratkaisut tuppaavat valumaan Ruotsista Suomeen melkoisella viiveellä, mikä on valitettavaa.

Itse kannatan kyllä puurakentamista ja ehkä uudistuva rakennuslaki ympäristövaatimuksineen ohjaakin sen kasvuun, mutta nähtäväksi jää.

 

[Artturenos]

@Ollakseni

Luonnonvaroiltaan rikkaimmat per henkilö sijoittuvat harvaan asutuille seuduille kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä ja Australia luonnollisesti. Toki päiväntasaajalla puut kasvavat hyvin ja viljakin kasvaa jos vain sataa tarpeeksi haihduntaan nähden. Aika monessa kohtaa ei sada, brasseissa sataa ja siksi sademetsää kaatuu.

Tuo on hieman väärä käsitys, että Suomi viljelyyn olisi erityisen huono maa kun on itseasiassa yllättävän kilpailukyinen. Se muu osa sitten ketjussa ei oikein olekkaan. Kuitenkin raaka-ainetta Suomesta yleensä siihen jalostukseen ketju saa halvemmalla vaikka mitä Virossa, Ruotsissa tai Saksassa. Samaa voi sanoa metsäteollisuudesta puun hinnat Suomessa ovat ihan euroopan pohjilla, ja ei tarvitse mennä kuin Viroon niin saa lyödä hintoihin aika paljon lisää mitä itse raaka-aineesta maksetaan.

Suomessa tosiaan on tietyt erityispiirteet kuten laivanrakennus, yksi Suomalainen erityisosaaminen josta syytä pitää kiinni, kuitenkin vaatii ajoittaisia tukia ja takauksia valtiolta eli ei tule itsestään. Uudenkaupungin autotehdas on hieno asia, jossa käytetty todella tehokkaasti automaatiota. Yhteinen nimittäjä molemmille on kuitenkin ollut läpi jatkuvan kilpailun tuoma ailahtelevuus, eikä kumpikaan ole mikään itsestäänselvyys vaan pidetty kasassa lähinnä yhteisen tahtotilan ansiosta. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita Suomelle, mutta vaativat jatkuvaa seurantaa ja ainakin ajoittaisia tukitoimia.

Se missä Suomi voi pärjätä on it ja sen hyödyntäminen etenkin kansainvälisen teollisuuden räätälöidyissä tarpeissa. Pitää erikoistua ja pitää kiinni markkinoista jotka eivät ole niin kilpaillut, eli räätälöityä tuotantoa, osaamista ja palveluita teollisuudelle meidän omien vahvuuksien pohjalta. Kovasti kilpailuille bulkkituotannon jalostamisen markkinoilla on niin kovaa kilpailua, voisiko sanoa tätä vaikka bulkkijalostamiseksi, että ei ole helppo tie ja lähes mahdoton.

 

[Ann Arbor]

Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.

Hyvä viesti kaikkinensa, mutta tähän haluan vastata. Suomen kohotessa energian suurvallaksi, uskon kasvihuoneviljelyn mahdolliseen moninkertaistumiseen Suomessa. Närpiön ihmeestä vaikka koko Pohjanmaan ihmeeksi. Jalasjärveltä ja Jeppiksestä tomaatit ja tulppaanit kaikkialle Eurooppaan.

 

[Barnes]

Hyvä viesti kaikkinensa, mutta tähän haluan vastata. Suomen kohotessa energian suurvallaksi, uskon kasvihuoneviljelyn mahdolliseen moninkertaistumiseen Suomessa. Närpiön ihmeestä vaikka koko Pohjanmaan ihmeeksi. Jalasjärveltä ja Jeppiksestä tomaatit ja tulppaanit kaikkialle Eurooppaan.

"Närpiön ihme" toki pyörii puhtaasti tuilla ts. ilman jättimäisiä maataloustukia se ei todellakaan tuottaisi nähdynkaltaisesti. Maahanmuutto siellä kyllä osataan hoitaa fiksusti, demografinen mallioppilas siinä suhteessa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Hyvä viesti kaikkinensa, mutta tähän haluan vastata. Suomen kohotessa energian suurvallaksi, uskon kasvihuoneviljelyn mahdolliseen moninkertaistumiseen Suomessa. Närpiön ihmeestä vaikka koko Pohjanmaan ihmeeksi. Jalasjärveltä ja Jeppiksestä tomaatit ja tulppaanit kaikkialle Eurooppaan.

Haaste tulee olemaan siinä miten vaihteleva sähköntuotanto istuu kasvihuoneiden sähköntarpeeseen. Yksinkertaisesti, jos ei tuule, onko ok että kasvihuoneista sammutetaan valot ja lämpö?

En ole asiantuntija, mutta jos valot eivät ole päällä kasvihuoneessa 24/7, niin satokausi vain pitenee eikä siitä muuta haittaa ole. Lämpöä toki tarvitaan 24/7.

 

[Ann Arbor]

Haaste tulee olemaan siinä miten vaihteleva sähköntuotanto istuu kasvihuoneiden sähköntarpeeseen. Yksinkertaisesti, jos ei tuule, onko ok että kasvihuoneista sammutetaan valot ja lämpö?

En ole asiantuntija, mutta jos valot eivät ole päällä kasvihuoneessa 24/7, niin satokausi vain pitenee eikä siitä muuta haittaa ole. Lämpöä toki tarvitaan 24/7.

Tämän vuoksi kannatan myös ydinvoiman lisärakentamista. Vankka perusvoima turvaa energian riittävyyden myös vähätuulisina ja pilvisinä päivinä. Pyhäjoen hanke on saatettava loppuun länsimaisen toimittajan kanssa. Lisärakentamista myös Olkiluotoon ja Loviisaan pitäisi myös harkita uudelleen.

 

[Osmo Rapeli]

Juuresten ihmettä täällä kaivataan, kurkut saavat tulla vaikka kokonaan Espanjasta.

 

[mike owen]

Juuresten ihmettä täällä kaivataan, kurkut saavat tulla vaikka kokonaan Espanjasta.

Kyse ei ole pelkästään kurkusta vaan paljosta muustakin. Suomen tulee olla omavarainen sähkön ja lämmön tuotannossa. Kyse on myös huoltovarmuuden kannalta tärkeistä asioista ympäri vuoden. Hajautettua sähkön tuotannon tarpeellisuutta ei ole korostettu turhan paljon.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tämän vuoksi kannatan myös ydinvoiman lisärakentamista. Vankka perusvoima turvaa energian riittävyyden myös vähätuulisina ja pilvisinä päivinä. Pyhäjoen hanke on saatettava loppuun länsimaisen toimittajan kanssa. Lisärakentamista myös Olkiluotoon ja Loviisaan pitäisi myös harkita uudelleen.

On eri asia kannattaa lisäydinvoiman rakentamista, mutta sillä ei ole tekemistä realismin kanssa tällä hetkellä. Muuten kai meillä olisi OLK4, FV ja Loviisan voimalat korvattu uusilla ja +5.000MW lisää ydinvoimaa nykyisen lisäksi. Näin ei ole, koska realismi on iskenyt päin naamaa viime vuosina. Kustannustehoikkaimmat tuotantomuodot ovat tuulivoima, vesivoima ja vanhat ydinvoimalat (ehkä ml OLK3). Näistä tuulivoimaa tulee markkinaehtoisesti merkittävästi lisää, muita tuotantomuotoja ei ollenkaan. Tähän kallis ydinvoima istuu huonosti, koska tuulettomia talvipäiviä on varsin vähän ja kesää kohden sähköntarve vähenee. Lisäksi aurinkosähkö saattaa lisääntyä merkittävästi lähivuosina, mikä tekisi ydinvoiman pyörittämisen valoisana aikana kannattamattomaksi.

Jos kasvihuoneiden sähköntarvetta lähtee ratkaisemaan ydinvoimalla, voimme siirtää katseemme 2040-luvulle. Toki voi miettiä, voiko kulutuksen joustosta löytää ratkaisuja joka istuisi paremmin tuulivoiman tuotannon vaihteluihin.

Muutoinkin meidän tulisi päästä irti vanhakantaisesta ajatuksesta että sähköä tulee aina pistokkeesta eikä sähkönkulutusta tarvitse miettiä. Viime talvi osoitti että tavallinen pulliainen voi helposti säädellä omaa sähkönkäyttöä ja Fingrid on jakanut ruusuja kansalaisille säästötalkoista. Talven kulutushuippu jäi 12,2GW kun ennuste syksyllä oli 14,4GW. Tulevaisuudessa meidän on iskostettava vielä enemmän samaa mallia kulutukseen. Lähdetään suunnittelussa siitä että tuotanto mukautuu sähkönvaihteluihin.

Anteeksi nyt vaan, mutta ydinvoima ei tule olemaan lähiajan ratkaisu. Sitä ennen tulee tuulivoima ja tod.näk aurinkovoima. Tälle pohjalle rakentuvat uudet teollisuuden investoinnit.

 

[Artturenos]

HS Helsinki | Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”

Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.

www.hs.fi

Tässä on minusta mielenkiintoinen artikkeli. Se asia mitä vihreät ajavat kaupunkeihin ei vain oikein toimi. Suomessa on niin vaihtelevat vuodenajat, että tiettyjen lämpimien kaupunkien ratkaisut keskustojen suhteen ovat Suomessa haihattelua. Tiivistää voi asumista ja pitääkin aivan ydinkeskustoissa jotta palvelut pysyvät. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ne ydinkeskustat ovat jo rakennettu eikä Suomen oloissa ihminen lähde rämpimään loskassa kovin pitkälle kävellen. Näin Suomessa on tärkeää, että autolla pääsee myös keskustaan sujuvasti tai sitten keskustat jäävät vain kesän tähdenlennoksi.

 

[Jeffrey]

HS Helsinki | Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”

Kauppatori menettää yhden pitkäaikaisimmista myyjistään, kun Tuomaan kala lopettaa tuoreen kalan myynnin torilla. Torille ei jää yhtään kalakauppiasta.

www.hs.fi

Tässä on minusta mielenkiintoinen artikkeli. Se asia mitä vihreät ajavat kaupunkeihin ei vain oikein toimi. Suomessa on niin vaihtelevat vuodenajat, että tiettyjen lämpimien kaupunkien ratkaisut keskustojen suhteen ovat Suomessa haihattelua. Tiivistää voi asumista ja pitääkin aivan ydinkeskustoissa jotta palvelut pysyvät. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ne ydinkeskustat ovat jo rakennettu eikä Suomen oloissa ihminen lähde rämpimään loskassa kovin pitkälle kävellen. Näin Suomessa on tärkeää, että autolla pääsee myös keskustaan sujuvasti tai sitten keskustat jäävät vain kesän tähdenlennoksi.

Toki tällä hetkellä edes kantakaupunkilainen ei oikein pääse keskustaan, kun Manskulle rakennetaan uusia pyöräteitä seuraavat 10 vuotta.

 

[Artturenos]

Toki tällä hetkellä edes kantakaupunkilainen ei oikein pääse keskustaan, kun Manskulle rakennetaan uusia pyöräteitä seuraavat 10 vuotta.

Minusta Helsingin ongelma on nyt se, että kampista aikoinaan rakennettiin aivan liian pieni. Siihen olisi pitänyt rakentaa niitä korkeita rakennuksia vaikka koko narinkkatori täyteen, jotta aivan ydinkeskustaan olisi tullut riittävästi ihmisiä. Nyt sitten rakennetaan korkealle, mutta ne tulevat liian pitkällä keskustasta ja eivät kasvata keskustan vetovoimaa. Helsingistä tulossa eräänlainen Espoo jossa varsinaista keskustaa ei löydä mistään, ja Vihreiden ideoligiaan autottomasta keskustasta ei ainakaan tue tätä. Toki halusin puhua asiasta yleisesti koska samaa juttua on ympäri Suomen kaupunkien keskustoissa.

 

[Jeffrey]

Minusta Helsingin ongelma on nyt se, että kampista aikoinaan rakennettiin aivan liian pieni. Siihen olisi pitänyt rakentaa niitä korkeita rakennuksia vaikka koko narinkkatori täyteen, jotta aivan ydinkeskustaan olisi tullut riittävästi ihmisiä. Nyt sitten rakennetaan korkealle, mutta ne tulevat liian pitkällä keskustasta ja eivät kasvata keskustan vetovoimaa. Helsingistä tulossa eräänlainen Espoo jossa varsinaista keskustaa ei löydä mistään, ja Vihreiden ideoligiaan autottomasta keskustasta ei ainakaan tue tätä. Toki halusin puhua asiasta yleisesti koska samaa juttua on ympäri Suomen kaupunkien keskustoissa.

Paljon on ajansaatossa tehty virheitä. Yksi on tuo kaupunkitunnelin evääminen. Nyt Kampin bussit purkautuvat pääasiassa länteen tai Runeberginkadulle, Elieliltä Manskulle ja Rautatientorilta lähtevät Kaisaniemenkadulle. Eli tiet keskustaan ja ulos on heti tukossa. Näistä kyseisistä väylistä fiksuin on länteen, joka sitten sekin on tukossa jos satama on tukossa. Voi kun se raskas liikenne olisi tajuttu ohjata maan alle nyt ainakin ydinkeskustan osalta.