Miten se, että HUS hoitaa toimintansa päin vittua on Vihreiden syytä? Ovatko he vastustaneet terveydenhuollon palkankorotuksia tai koulutusta alalle? Tai leikanneet sieltä rahaa?
Noh rahaa on niin sitä jaettiin kiitos.Aikaisempien hallitusten aikaan esimerkiksi terveydenhuollon alakulo oli näitä hallituksen syitä. Nykyisen hallituksen aikana toki jo korona aikaan nähtiin, että syy oli aina virkamiehissä tai muissa vastaavissa.
Noh, ei HUSin kriisi toki yksin poliitikkojen ole, mutta on siellä monia tekijöitä kuten runsas HUS alueen työttömyys.
Eli ei, ei missään nimessä Vihreiden vika, mutta ovathan se saaneet ihan kammottavan vähän aikaan nyt hallitusvastuussa.
Eikä siis mulla ole mitään sitä vastaan, että luontoa suojellaan. Ainoa ongelma on että siitä päättävät ihmiset joilla kosketus aiheeseen on pelkkiä numeroita. Tällöin päätöksiä tehdään enemmän kuin yleensä enemmän harkitsemattomasti, niin pyydän käyttäkää järkeä Suomessa joka on euroopan metsäisin maa.
MIhin tämä väite perustuu? Siihen että osa päättäjistä asuu nykyisin Helsingissä? Tämä tuppaa olemaan tyypillinen tapa kuvata/mustamaalata luonnonsuojelua ajavia, vaikka päätösten takana olisi minkälaista luonnon ja metsän akateemista+käytäntöön liittyvää asiantuntijuutta ympäri Suomea.Ainoa ongelma on että siitä päättävät ihmiset joilla kosketus aiheeseen on pelkkiä numeroita. Tällöin päätöksiä tehdään enemmän kuin yleensä enemmän harkitsemattomasti, niin pyydän käyttäkää järkeä Suomessa joka on euroopan metsäisin maa.
Seurattuani jonkin verran keskustelua mediassa ja somessa olen huomannut sen, että joidenkin mielestä Suomessa ei osata hoitaa metsiä ja maatalousyrittäjien yritystoimintaa siten kuten pitäisi. Keskustapuolue, metsänhoitoyhdistykset ja metsätsäomistajat ovat sieltä jostain sanonko mistä. Kaikki menee pieleen teki mitä hyvänsä. Ainoastaan vihervasemmiston eliittijoukko on asiantuntevaa luonnonsuojelun puolesta puhujija.
Kyllähän suojelusta jo nyt korvaus maksetaan - tuskin kukaan sitä vastikkeettomasti ajaa. Korvaus vain on tietty pienempi kuin pitkäaikainen puun tuotto.Pakot ja kiellot ja viholliskuvien luominen on tietenkin tehokas poliittinen vaikutuskeino. Nykyiseen vihreyteen tuntuu sekoittuneen myös melkoinen ripaus punaisuutta ja askeleet metsäomaisuuden vastikkeettoman suojelun suuntaan ovat houkuttelevia. Vastaavasti metsäteollisuutta kiinnostaa status quon ylläpito.
Kyllähän suojelusta jo nyt korvaus maksetaan - tuskin kukaan sitä vastikkeettomasti ajaa. Korvaus vain on tietty pienempi kuin pitkäaikainen puun tuotto.
Erittäin hyvä kirjoitus Artturenos. Haluaisin tietää mitä mieltä Vihreä Liitto on biotuotetehtaista. Mielestäni nuo tehtaat ovat erittäin tärkeitä Suomessa. Pitkälle jalostetut puusta tehdyt tuotteet ovat myös luonnon kannalta hyväksi havaittuja...
Mitä korkeampi jalostusaste sitä parempi lopputulos kaikkien kannalta.
Maria oli alkuun kiinnostunut, mutta sitten ei kuitenkaan kun maahanmuuton haittavaikutuksista piti jotain lausua.
Mikähän tuossa oli "haastattelijalla" motiivi? Kuulostaa juuri näiltä nykypäivän jirikerosilta ja sebastiantynkkysiltä, joilla se keskeinen politiikan teon väline on härnääminen ja reaktioiden haku.
Jälkeenpäin sitten laitetaan "jauhotusvideoita", joissa tavoite on asettaa vastapuoli mahdollisimman huonoon valoon. Oikein huomaa, miten tuossakin ääneen tulee innostusta, kun Ohisalo yrittää välttää koko keskustelun. Tuosta sitten video nettiin ja tavoitteena ilmeisesti osoittaa, että "tällaisia vihreät ovat".
Googlasin puolestasi ja Vihreiden Metsäpoliittisessa ohjelmassa todetaan mm näin:
TAVOITE 3: JALOSTUSASTE NOUSUUN
Koko ohjelma löytyy täältä: Metsäpoliittinen ohjelma - Vihreät
- Kohdennetaan yrityksille maksettavien tukien painopiste korkean jalostusarvon tuotteiden ja pitkäikäisten puutuotteiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
- Luodaan pitkäikäisille puutuotteille kysyntää painottamalla kestäviä ja laadukkaita puutuotteita ja puurakentamista julkisen sektorin hankinnoissa.
- Selvitetään puurakentamisen käynnistysavustuksen käyttöönottoa.
Ei kestä kiittää. Haiskahtaa myös siltä, että olet löytänyt puolueen, joka on kanssasi samaa mieltä.
Joku voisi nähdä aika ison eron maahanmuuttoaihetta käsittelevien valiokuntien ja tämän aavistuksen epäilyttävän jauhottajajantterin välillä.Totta tämäkin, lähinnä hauskaa että alkuun ollaan niin hymyileviä ja vastaanottavaisia ennekuin teema tulee eetteriin - mutta olkoot se tälläinen jantteri tai virallisempi sali, niin Vihreät ummistaa korvansa haittavaikutuksilta tai siltä, että tässä heidän "työperäisen" maahanmuuton utopiassa yli 60% maahanmuuttajista on työttöminä. Ja tämä on vaarallista.
Nämä ovat ihan hyviä ajatuksia näin "paperilla". Ikävä kyllä jalostusasteen nouseminen vaatii aika paljon ja se yksi ja kovin olennainen asia on työtä. Globaalissa taloudessa jalostus ajautuu sinne missä työ on halpaa.
Pitää ymmärtää jokaisen tuotteen ja palvelun kulurakenne, ja sen jälkeen pohtia onko Suomi kovin kilpailukykyinen maa jalostamaan mitään vientiin. Mielestäni ei ole Suomi on globaalisti kilpailukyikyinen tuotteissa, missä jalostusaste on mahdollisimman pieni. Näin on minusta aika turhaa kuvitella ja elää pilvilinnoissa, että täällä yhtäkkiä saadaan keksittyä pyörä uudelleen ja ohittamaan nämä globaalin talouden realiteetit.
Ei korkean työvoimakustannusten maissa oikeasti tehdä muuta kun bulkkia. Norjakin tuottaa Lohta kun siimaa, joka kärrätään Puolaan jalostettavaksi, ja sieltä sitten Suomeen. Saksa käyttää Puolan halpatyövoimaa surutta hyväkseen, ja saa viellä pienillä kikkailuilla tuotteisiin made in Germany leiman.
Niin jos Suomi ei ole kilpailukykyinen pienen jalostusasteen tuotteissa niin pitäisikö meidän siinä tapauksessa pyrkiä siihen että alennetaan palkkoja/työnantajan kuluja suhteessa kilpailijoihin vai pyrkiä siihen, että tehdään korkean jalostusasteen tuotteita? Kun itse mietin alhaisen jalostusasteen tuotteita niin tulee mieleen raaka-aineet, vaatteet ja esimerkiksi alhaisen jalostusasteen puutavara (lautatavara jne.). Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.Nämä ovat ihan hyviä ajatuksia näin "paperilla". Ikävä kyllä jalostusasteen nouseminen vaatii aika paljon ja se yksi ja kovin olennainen asia on työtä. Globaalissa taloudessa jalostus ajautuu sinne missä työ on halpaa.
Pitää ymmärtää jokaisen tuotteen ja palvelun kulurakenne, ja sen jälkeen pohtia onko Suomi kovin kilpailukykyinen maa jalostamaan mitään vientiin. Mielestäni ei ole Suomi on globaalisti kilpailukyikyinen tuotteissa, missä jalostusaste on mahdollisimman pieni. Näin on minusta aika turhaa kuvitella ja elää pilvilinnoissa, että täällä yhtäkkiä saadaan keksittyä pyörä uudelleen ja ohittamaan nämä globaalin talouden realiteetit.
Ei korkean työvoimakustannusten maissa oikeasti tehdä muuta kun bulkkia. Norjakin tuottaa Lohta kun siimaa, joka kärrätään Puolaan jalostettavaksi, ja sieltä sitten Suomeen. Saksa käyttää Puolan halpatyövoimaa surutta hyväkseen, ja saa viellä pienillä kikkailuilla tuotteisiin made in Germany leiman.
Heitän mutulla, kun ei oo aikaa just nyt perehtyä. Norja ja Ruotsi. Norja ainakin on ihan bulkkimaa, joka tuottaa hyvin paljon matalan jalostusasteen tuotteita. Kiina on taas on jalostuksen kärkeä.Ok. Itse olen ymmärtänyt, että korkean jalostusasteen tuotteita kannattaa a) suunnitella ja b) valmistaa siellä, missä on korkein koulutustaso ja eniten spesifiä osaamista. Bulkkia sitten siellä, missä on sankoin joukoin halpaa työvoimaa.
Saisinko esimerkin maista, jossa on erityisen matala luonnonvarojen jalostusaste?
Heitän mutulla, kun ei oo aikaa just nyt perehtyä. Norja ja Ruotsi. Norja ainakin on ihan bulkkimaa, joka tuottaa hyvin paljon matalan jalostusasteen tuotteita. Kiina on taas on jalostuksen kärkeä.
Nyt voin olla väärässä.
Suomessa on myös orastavaa aihiota ja osaamista esimerkiksi puukerrostalojen suhteen, vaikka osa yrityksistä onkin erinäisistä syistä ja koronan ja sodan ja kantavien rakenteiden puutteiden takia mennyt viime vuosien aikana nurin. Tämä antaa kuitenkin yhden osviitan siihen, että laadukkaan puukerrostalorakentamisen ympärille voisi rakentua lisää myös muita tuotteita, pienempiä yksiköitä. Mitä vain mutta ei pelkkää betonia!Niin jos Suomi ei ole kilpailukykyinen pienen jalostusasteen tuotteissa niin pitäisikö meidän siinä tapauksessa pyrkiä siihen että alennetaan palkkoja/työnantajan kuluja suhteessa kilpailijoihin vai pyrkiä siihen, että tehdään korkean jalostusasteen tuotteita? Kun itse mietin alhaisen jalostusasteen tuotteita niin tulee mieleen raaka-aineet, vaatteet ja esimerkiksi alhaisen jalostusasteen puutavara (lautatavara jne.). Suomessa metsä kasvaa vähän heikommin kuin Päiväntasaajan tienoilla johtuen siitä että täällä on talvi ja pimeääkin. Samoin kuin se haittaa maanviljelyäkin niin ei voi oikein ryhtyä miksikään ruuantuotannon suurvallaksi.
Voi toki miettiä miksi Norjasta viedään lohta Puolaan käsiteltäväksi ja sieltä takaisin kaupan hyllylle Norjaan tai Suomeen. Tuota voi selittää se että, vaikka Norjassa onkin parempi kasvattaa ne lohet ja siellä on varmasti panostettu teknologiaan paljon, niin keskimääräisessä tulotasossa on merkittävä ero. Puolalaisen keskitulot vuodessa ovat 16 850 dollaria ja norjalaisen 83 880 dollaria. Eli se on yli neljä kertaa halvempaa. Koska kalan perkaaminen teollisesti on suhteellisen yksinkertaista hommaa niin siellä tuskin maksetaan edes sitä 16 000 dollaria vuodessa niille työntekijöille. Eli alhaisen jalostusasteen homma tehdään siellä missä se on halpaa.
Sen sijaan Suomessa on koottu esimerkiksi autoja vaikka maamme kuulemma on tuhottoman kallis ja yritykset koittavat päästä täältä pakoon oli tilanne mikä hyvänsä. Samoin täällä on tehty loistoristeilijöitä. Miksi? No täällä on osaamista siihen ja se vaatii enemmän jalostamista kuin jäätyneen kalan sirkkelöinti keskeltä poikki. Tai kinkun työntäminen leikkuriin josta tulee ulos pekonia ja kone pakkaa senkin automaattisesti.
Toki kun mietin sitä teollisuuden alaa joka tulee ensimmäisenä mieleen kun pohdin Norjan taloudellista rakennetta niin mieleen ei tule kalastus vaan öljy. Ei ei kalanmaksaöljy vaan se raakaöljy jolla pystyvät rahoittamaan hulppeaa elintasoaan. Suomella ei tietääkseni ole öljyvaroja, eikä niihin oikein ole pääsyäkään ellemme sitten valloita tietämme Jäämerelle ja osallistu öljynporaukseen siellä kun ilmastonmuutos on sulattanut merijään pois.