Mielestäni hyvä artikkeli Vihreiden puheenjohtajakisan kahden osallistujan näkemyksistä. Eipä ole vaikea valita kumman toivoo voittavan oikealla katsovin silmin.
Vihreiden puheenjohtajuutta tavoitteleva Sofia Virta erottuu arvokartalla monia muita puolueen kansanedustajia oikeistolaisempana. Saara Hyrkkö on lähempänä nykyistä puheenjohtajaa.
www.hs.fi
Tämä on varmaan erikoisempia puheenjohtajakisoja Vihreiden ja koko puoluedemokratiamme historiassa.
Ehdokkaina ovat ehdokkaat, joista kummankaan tavoitteena ei ollut puheenjohtajuus, vaan puheenjohtajaehdokkuus. Mutta kun suuri nimi jäi ilmoittautumatta, jomman kumman pitää nyt ryhtyä puheenjohtajaksi. Nostaa komposti reppuselkään.
Ei kaikkein hedelmällisin tapa aloittaa pitkä souvi. Luontevaa sinänsä, että naisten puolueessa naiset myös uhrautuvat. Puolueen eduksi. Ei kai sillä ole väliä, kuka oppositiossa parina välivuonna heittelee kriittisiä kommentteja. Jos kannatus laskee kuin lehmän häntä, silloin on luontevaa, että suuri karhu astelee paikalle ja ottaa vastuun raskaan taakan kantaakseen.
Mutta jos kaikki meneekin pieleen? Jos uusi pj. saa kannatuksen nousemaan? Tai oikeammin, Vihreiden sanoma saa taas kantavuutta. Silloin vaaleihin mennään kakkosohisalolla, joka ei myöskään pysty vakuuttamaan ketään. Kuka silloin enää ilmoittautuu puheenjohtajakisaan, edes brändäyksen merkeissä? Voisiko puheenjohtajuus olla kiertävää, siis esimerkiksi joka kuukausi eri puheenjohtaja? Tai neljännesvuosittain?