Tässä on käytetty taas tätä lähituotantohöpsismiä. Itse en ymmärrä miten 50 vanhanaikaista ja tehotonta tuotantoyksikköä Euroopassa saastuttaisi vähemmän kuin kaksi uutta ja modernia Kiinassa.
Oletko todella sitä mieltä, että esimerkiksi suomalaisen terästeollisuuden tuotantolaitokset ovat vanhanaikaisia ja tehottomia, esimerkiksi Tornion ja Raahen tehtaat? Lähituotantohöpsisimistä en tiedä, suomalaisen raskaan teollisuuden tuotannosta suurin osa mennee joka tapauksessa vientiin.
Energianhinta pitää nykypäivänä hyvin paljon huolen siitä että tuotanto kuluttaa sitä mahdollisimman vähän ja samasta syystä korkeat rahtikustannukset sen, että rahtierät optimoidaan. Ihmisillä, jotka eivät ole olleet teollisuuden johtamisessa ja suunnittelussa mukana on jokin harhaluulo siitä, että olisi mukamas taloudellisesti kannattavaa käyttää paljon energiaa.
Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Tai siis rahtierien optimointi saattaa pitääkin, mutta energian hinta ei todellakaan ole joka paikassa niin korkea, että kaikki energiansäästöinvestoinnit ovat takaisinmaksuajaltaan niin riittävän lyhyitä teollisuuden näkökulmasta.
Teollisuuden suurimmat ongelmat ovat vanhat tehtaat ja lepsut päästölainsäädännöt, uusien yksikköjen kuormitus ympäristölle on aina pienempi per tuotettu kilo kuin vanhojen.
Tarkoitatko tässä, että päästölainsäädännöt ovat esimerkiksi Suomessa lepsummat kuin vaikkapa Kiinassa? Mitä tulee tähän jälkimmäiseen lauseeseesi, niin väitteesi ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi paperikoneen tapauksessa ratkaiseva vaikutus ympäristökuormitukseen on sillä, minkälaiseen ympäristöön uusi kone rakennetaan. Esimerkiksi kiinalaiseen tehtaaseen rakennettava uusi kone saattaa periaatteessa ollakin energiatehokas, mutta se ei missään nimessä takaa pientä ympäristökuormitusta. Jos ja useissa tapauksissa kun koneen tarvitsema sähkö ja lämpö tehdään Kiinassa kivihiilellä, on sähköntuotannon ominaispäästö yli 1 kg CO2/kWh ja lämmöntuotannonkin ominaispäästö helposti yli 0,1 kg CO2/MJ. Suomalaisessa integraatissa toimivan koneen ominaispäästöt jäävät helposti viidennekseen tästä, saattaa olla jopa niin, että voimalaitos on lähes täysin hiilineutraali, koska polttoaineena käytetään esimerkiksi mustalipeää ja muuta puuperäistä jätettä. Lisäksi integroidussa tehtaassa on muitakin etuja, joita en nyt jaksa lähteä selvittämään, olen aiheesta tällä palstalla joskus kirjoittanut jonkin verran.
Energiankulutuksen ero ei missään nimessä ole niin suuri, että polttoaineiden ominaispäästöjen ero tulisi kurottua umpeen. On myös edelleen nykypäivänä täysin mahdollista, että joissain maailmankolkissa tehtaan tarvitsemaa sähköä ja lämpöä ei tuoteta CHP-laitoksessa, vaan erillistuotannossa. Tällöin sähköntuotannon hyötysuhde tunnetusti on luokkaa 40 %, kun taas CHP-laitoksen kokonaishyötysuhde voi nousta 90 %:iin. Tämä ero on suorastaan valtava ja vaikka ei uskoisi, että paperikoneen tarvitsema sähkö ja lämpö todellakin voidaan tehdä erillistuotantona, niin näin vain silti joissakin paikoissa on.
Lisäksi juuri esimerkiksi paperikoneella pelkkä koneen motoituskulutus ei ratkaise kaikkea. Käyttöhenkilöstön valveutuneisuudella on suuri merkitys ja ihan kokemuksesta voin sanoa, että Euroopassa, esimerkiksi Suomessa ja Saksassa, energia-asioihin ja energiataloudellisiin koneen ajotapoihin kiinnitetään hieman eri tavalla huomiota kuin vaikkapa Kiinassa. En kovin hyvin tunne muuta raskasta teollisuutta kuin paperiteollisuutta, mutta näen kyllä punaista jos joku väittää esimerkiksi paperinteon pääsääntöisesti olevan Suomessa enemmän ympäristöä kuormittavaa kuin vaikkapa Kiinassa.