Mainos

Viertolan kouluampuminen

  • 113 436
  • 767

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Luokasta poistaminen on tehty jo nykyään hankalaksi. Oppilasta ei voi jättää valvomatta. Käytännössä pitää poistaa toisen opettajan tunnille. Ja kun yrittää saada poistettavan pois tunnilta, muut oppilaat eivät saa opetusta. Poistettava myös hangoittelee käytännössä aina vastaan, pitää hakea toinen opettaja paikalle. Hänenkin tuntinsa keskeytyy.

Kun oppilas tunnin lopussa palaa omaan luokkaansa, pidetään kasvatuskeskustelu. Siihen pitäisi oikeastaan huoltajalla olla mahdollisuus osallistua. Hankala huoltaja vaatii myöhemmin uuden kasvatuskeskustelun. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan. Huoltajaa tiedotetaan tapahtuneesta Wilma-viestillä...

Luokasta poistaminen on nykyään aikaisempaa helpompaa, koska nykyään saa käyttää tarvittaessa voimakeinoja. Ja valvontavelvoite on ollut aina olemassa, se miten se toteutetaan on rehtorin ja opettajan päätettävissä.

Ei luokasta poistaminen edellytä kasvatuskeskustelua, poisto pitää merkitä oppilaan tietoihin ja ilmoittaa kotiin.
 

zet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anssi Ritari
Opettajien puuttumiskeinot ja -mahdollisuudet tällaiseen toimintaan ovat myöskin rajalliset tai jopa olemattomat. On aikamoinen yksinkertaistus syyttää opettajia tai koulun resursseja kiusaamisen sallimisesta. Kyllä se ensisijainen vastuu pitäisi olla siellä kotona. Valitettavasti isoa osaa vanhempia ei kiinnosta yhtään, vaan ovat ns. kaverivanhempia. Joku laittoi sen hyvän artikkelin tähän keskusteluun aiemmin.

Tämä ei siis ollut sinulle suunnattu, vaan jatkoa tuolle sinun viestillesi.
Tämä oli hyvä jatko. Lisään vielä että lapsen kasvatus tapahtuu aina kodin ja koulun yhteistyönä. Ei niin että kotona oletetaan että kyllä koulussa sitten vaaditaan ja opetetaan ne käytöstavat ja työskentelytavat. Koulussa on nimittäin hirvittävän hankala vaatia lapselta yhtään mitään jos kotona ei ole halua/tahtoa/kykyä vaatia lapselta mitään.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä oli hyvä jatko. Lisään vielä että lapsen kasvatus tapahtuu aina kodin ja koulun yhteistyönä. Ei niin että kotona oletetaan että kyllä koulussa sitten vaaditaan ja opetetaan ne käytöstavat ja työskentelytavat. Koulussa on nimittäin hirvittävän hankala vaatia lapselta yhtään mitään jos kotona ei ole halua/tahtoa/kykyä vaatia lapselta mitään.
Jep. Jos se lapsi ei ole kotona tottunut ottamaan ohjeita vastaan ja tottelemaan, niin eihän se kunnioita koulussa tai päiväkodissakaan niitä aikuisia. Eikä myöhemmin tule pärjäämään esimerkiksi armeijassakaan, ja työelämässä pärjääminenkin voi olla hankalaa kun on auktoriteettiongelmia. Tokihan se on myös hyvä kyseenalaistaa ja ajatella itse, mutta sellainen terveellinen keskitie pitäisi olla tavoite. Ei toki kurinpito pidä olla sellaistakaan kuin 60-luvulla.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Tässä Viertolan tapauksessa on syytä muutenkin odotella nyt lisätietoa. Mistään vuosien kiusaamisesta ja alistamisesta ei esimerkiksi ollut kysymys, kun tekijä ollut koulussa 11 viikkoa. Aika lyhyt aika tilanteen huomaamiseksi ja ratkaisemiseksi koulussa esimerkiksi. Kaikki kiusaaminen on väärin, mutta toistaiseksi tiedämme vain, että tekijä on tuon motiiviksi kertonut.
Malttia olisi tosiaan hyvä pitää, vaikka tapahtuma meneekin syvälle tunteisiin monella, kuten minulla. Mutta pidän hyvin todennäköisenä, että kiusaaminen on jatkunut paljon pidempään kuin 11 viikkoa. Se on seurannut uhria uuteen kouluun, ja kuinka ollakaan se oli uhri, joka taas vaihtoi koulua.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jep. Jos se lapsi ei ole kotona tottunut ottamaan ohjeita vastaan ja tottelemaan, niin eihän se kunnioita koulussa tai päiväkodissakaan niitä aikuisia. Eikä myöhemmin tule pärjäämään esimerkiksi armeijassakaan, ja työelämässä pärjääminenkin voi olla hankalaa kun on auktoriteettiongelmia. Tokihan se on myös hyvä kyseenalaistaa ja ajatella itse, mutta sellainen terveellinen keskitie pitäisi olla tavoite. Ei toki kurinpito pidä olla sellaistakaan kuin 60-luvulla.
On niitä lapsia ollut aina, joilla oli vaikeuksia toimia muiden lasten kanssa. Jos kaikki ei mennyt oman mielen mukaan niin alettiin riitelemään, haukkumaan tms. ja pahimmat näistä saattoivat valittaa muista kotonaan, kun muut kiusasivat ja olivat ilkeitä vaikka kyse oli siitä, että kyseinen lapsi halusi määrätä kaikesta eikä osannut itse ottaa muita huomioon. Aikaisemmin vanhemmat eivät tainneet joka kitinää ostaa niin kuin herkimmät vanhemmat nykyään, joiden mielestä oma on virheetön ja muissa on aina syy.
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No minusta taas tämäkin viesti on tarpeen tuoda esiin, että MIKÄÄN ei oikeuta väkivaltaan ja tappamiseen. Kyllä kiusaamisen vaikutuksista kohteeseenkin on nyt kirjoitettu.

Tässä Viertolan tapauksessa on syytä muutenkin odotella nyt lisätietoa. Mistään vuosien kiusaamisesta ja alistamisesta ei esimerkiksi ollut kysymys, kun tekijä ollut koulussa 11 viikkoa. Aika lyhyt aika tilanteen huomaamiseksi ja ratkaisemiseksi koulussa esimerkiksi. Kaikki kiusaaminen on väärin, mutta toistaiseksi tiedämme vain, että tekijä on tuon motiiviksi kertonut.

Mikään ei oikeuta väkivaltaan, eikä mikään oikeuta siihen kiusaamiseen.

Nimenomaan täytyy odotella lisätietoja. On myös mahdollista, että on ollut kiusattu ennen siirtoa tuonne kouluun. Uudessa koulussa alettu kiusaamaan ja todennut että ei jaksa enää.

Valitettavan usein se kiusattu tekee lopulta sen radikaalimman tempun.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Luokasta poistaminen on nykyään aikaisempaa helpompaa, koska nykyään saa käyttää tarvittaessa voimakeinoja. Ja valvontavelvoite on ollut aina olemassa, se miten se toteutetaan on rehtorin ja opettajan päätettävissä.

Ei luokasta poistaminen edellytä kasvatuskeskustelua, poisto pitää merkitä oppilaan tietoihin ja ilmoittaa kotiin.
Luokasta poistaminen vaatii meillä ohjeiden mukaan aina kasvatuskeskustelun. Ja poistaminen on nykyään vaikeampaa, koska oppilaita ei saa poistumaan. Kynnys käyttää fyysisiä keinoja on korkea, aika harva siihen pystyy. Aiemmin riitti poistettaessa, että oppilas jää käytävälle luokan välittömään läheisyyteen. Ei enää. Pitää olla opettaja samassa tilassa valvomassa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Malttia olisi tosiaan hyvä pitää, vaikka tapahtuma meneekin syvälle tunteisiin monella, kuten minulla. Mutta pidän hyvin todennäköisenä, että kiusaaminen on jatkunut paljon pidempään kuin 11 viikkoa. Se on seurannut uhria uuteen kouluun, ja kuinka ollakaan se oli uhri, joka taas vaihtoi koulua.
Kyllä, tämän meinasin itsekin lisätä. Siinä on voinut sitten aika "lieväkin" kiusaaminen uudessa paikassa katkaista kamelin selän. Lapsia ne kiusaajatkin ovat kuitenkin ja harjoittelevat vielä elämään ihmisiksi.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
On niitä lapsia ollut aina, joilla oli vaikeuksia toimia muiden lasten kanssa. Jos kaikki ei mennyt oman mielen mukaan niin alettiin riitelemään ja pahimmat näistä saattoivat valittaa muista kotonaan, kun muut kiusasivat ja olivat ilkeitä vaikka kyse oli siitä, että kyseinen lapsi halusi määrätä kaikesta eikä osannut itse ottaa muita huomioon. Aikaisemmin vanhemmat eivät tainneet joka kitinää ostaa niin kuin herkimmät vanhemmat nykyään, joiden mielestä oma on virheetön ja muissa on aina syy.
On on, mutta kotoahan tuollainen käytös on silloinkin todennäköisesti lähtenyt. Silloin aiheuttajana onkin sitten voinut olla ihan vastakkainen käytös vanhemmilta, eli vaikka liiallinen kurinpito. Isä opettanut ratkaisemaan ongelmat väkivalloin vaikka.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Luokasta poistaminen vaatii meillä ohjeiden mukaan aina kasvatuskeskustelun. Ja poistaminen on nykyään vaikeampaa, koska oppilaita ei saa poistumaan. Kynnys käyttää fyysisiä keinoja on korkea, aika harva siihen pystyy. Aiemmin riitti poistettaessa, että oppilas jää käytävälle luokan välittömään läheisyyteen. Ei enää. Pitää olla opettaja samassa tilassa valvomassa.

Nämä ovat siis teidän kaupungin tai koulun käytäntöjä, laki ei näin määrää.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ihan faktoihin tässä nojataan.

Yhtäältä:

+ Nuorten itsemurhat ovat laskeneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana (90-luvulta)

+ Nuorisorikollisuus on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana (90-luvulta)

+ Nuorison väkivaltakäyttäytyminen on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana (90-luvulta)

+ Nuorison alkoholinkäyttö on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana

Mutta myös:

- Useat koululaisten hyvinvointi-indikaattorit ovat kääntyneet laskuun viime vuosina (kaikki vuoden 2019 jälkeen): näitä ovat muun muassa ahdistuneisuus- ja masennuskokemukset, yleinen terveydentila, yksinäisyys ja uhkapelit

- Nuorten huumausaineiden käyttö ja huumekokeilut ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana



Summa summarum:

+ Emme ole joutuneet ennen näkemättömään mayhemiin. Ne, jotka väittävät asioiden olleen kokonaisuudessaan omina kouluaikoina paremmin, puhuvat puutaheinää: eivät varmasti tarkoituksella tai pahansuopaisesti, mutta kenties siksi, että aika on tosiaankin kullannut muistot tai sitten kuva nykyisestä tilanteesta kouluissa on klikkiuutisoinnin myötä vääristynyt. Nuoriso voi kokonaisuudessaan paremmin kuin menneinä vuosikymmeninä ja heitä kohtaava väkivallan uhka on pienempi, kuin vaikkapa 80- ja 90-luvuilla koulunsa käyneillä nuorilla.

- Viime vuosien trendi on huolestuttava, koska nuorison hyvinvointi on useiden tärkeiden indikaattoreiden mukaan kääntynyt pitkän nousun jälkeen laskuun vuosista 2019 ja 2020 alkaen. Tärkeimpiä syitä huolestuttavalle trendille lienevät juuri koronapandemia sekä muuten ahdistava maailmantilanne sekä synkentyneet tulevaisuudennäkymät (esim. Venäjän terroristinen sota ja ilmastonmuutos). Ihan pienetkin lapset reagoivat näihin vanhempiensa kasvavan huolen kautta.

Lähteet:

* Kaakinen & Näsi (2021). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020.

* THL (2023). Kouluterveyskysely 2023.

Molemmat lähteet avoimesti saatavilla.

Lähestymme aihetta niin erilaisista tulokulmista, että en ala vänkäämään asiasta sen enempää, enkä sinänsä rupea kiistämään aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Haluaisin kuitenkin, että kasvatusalan ammattilaisten omat kokemukset alan ja oppilaiden muuttumisesta otettaisiin myös huomioon, moni on puhunut isosta muutoksesta jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien, jota viimeisen viiden vuoden täydellinen kaaos on luonnollisesti entisestään korostanut. Väkivallan uhka esim. minun entisessä työpaikassani oli päivittäistä ja siitä kärsi ennen kaikkea ne tavisoppilaat, mene heidän vanhemmilleen sitten sössöttämään jotain tutkimustuloksia siitä, että ysärillä homma oli hei paljon enemmän pielessä. Kun ei oikeasti ollut, ei silloin ketään random-tyyppiä hakattu minkään somejuorun seurauksena, pahikset tappeli keskenään. Kenttä ei voi olla täysin väärässä siitä, miten esim. 90-luvulla ollut "häirikkö" saatiin kuitenkin jollain lailla pidettyä aisoissa, kun taas nykyään näiden tyyppien kanssa toimiminen on täysin mahdotonta.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
On on, mutta kotoahan tuollainen käytös on silloinkin todennäköisesti lähtenyt. Silloin aiheuttajana onkin sitten voinut olla ihan vastakkainen käytös vanhemmilta, eli vaikka liiallinen kurinpito. Isä opettanut ratkaisemaan ongelmat väkivalloin vaikka.
Niinpä. Toinen voi sanoa, että mitä vikiset, vedä turpaan ja toinen voi kanaemona syöksyä puolustamaan pienimmästäkin ”voi kulta, kun ne toiset on niin inhottavia”.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
90-luvulla ollut "häirikkö" saatiin kuitenkin jollain lailla pidettyä aisoissa
90-luvulla häiriköt pysyivät aisoissa, koska silloin koulupinnaamista katseltiin vähän läpi sormien. Ja jos poissaolovihko lähetettiinkin oppilaan mukana kotiin, niin siihen saattoi aina väärentää huoltajan allekirjoituksen.
Nykyään kun kaikki poissaolot kirjataan reaaliaikaiseen Wilma-järjestelmään, niin häiriköt ovat siirtyneet ostarien nurkilta koulun penkille elämöimään.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
90-luvulla häiriköt pysyivät aisoissa, koska silloin koulupinnaamista katseltiin vähän läpi sormien. Ja jos poissaolovihko lähetettiinkin oppilaan mukana kotiin, niin siihen saattoi aina väärentää huoltajan allekirjoituksen.
Nykyään kun kaikki poissaolot kirjataan reaaliaikaiseen Wilma-järjestelmään, niin häiriköt ovat siirtyneet ostarien nurkilta koulun penkille elämöimään.

Ok. Oletko koskaan nähnyt, millaisia poissaolomääriä joillain oppilailla saattaa edelleen olla? Kyllä ne edelleen myös siellä ostarien nurkilla pyörii, bisnestä voi tehdä sekä siellä että koululla. Oikeasti, onko teillä käsitystä siitä nykykouluarjesta vai heitelläänkö näitä juttuja mutu-periaatteella?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Siri

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Kenttä ei voi olla täysin väärässä siitä, miten esim. 90-luvulla ollut "häirikkö" saatiin kuitenkin jollain lailla pidettyä aisoissa, kun taas nykyään näiden tyyppien kanssa toimiminen on täysin mahdotonta.

Määrittele "kenttä".

Suomi on suuri maa, opettaminen on erilaista Vantaalla ja Porissa. Lisäksi johtamisen taso vaihtelee, oppilaiden taustat ovat erilaisia jne.

Subjektiivinen kokemus on subjektiivinen kokemus, tutkimus pyrkii aina objektiivisuuteen. "Kentän ääni" on usein muutaman äänekkäimmän yksilön ääni, ei koko ammattikunnan.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Määrittele "kenttä".

Suomi on suuri maa, opettaminen on erilaista Vantaalla ja Porissa. Lisäksi johtamisen taso vaihtelee, oppilaiden taustat ovat erilaisia jne.

Subjektiivinen kokemus on subjektiivinen kokemus, tutkimus pyrkii aina objektiivisuuteen. "Kentän ääni" on usein muutaman äänekkäimmän yksilön ääni, ei koko ammattikunnan.

Minun kenttäni on pk-seudun ja kehyskuntien yläkoulut, porilaisiin en ota sen suuremmin kantaa.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jep. Jos se lapsi ei ole kotona tottunut ottamaan ohjeita vastaan ja tottelemaan, niin eihän se kunnioita koulussa tai päiväkodissakaan niitä aikuisia. Eikä myöhemmin tule pärjäämään esimerkiksi armeijassakaan, ja työelämässä pärjääminenkin voi olla hankalaa kun on auktoriteettiongelmia. Tokihan se on myös hyvä kyseenalaistaa ja ajatella itse, mutta sellainen terveellinen keskitie pitäisi olla tavoite. Ei toki kurinpito pidä olla sellaistakaan kuin 60-luvulla.
En tiedä, että kuinkan paljon kodeissa ylipäätänsä vaaditaan lapsilta mitään. Tarkoitan siis, että vaaditaanko hyviä käytöstapoja, osallistumista kotitöihin jo pienestä, koulunkäyntiin panostamista jne.? Kyllä meillä kotona tälläisiin asioihin on yritetty opettaa ja jos jotain haluavat tai ovat saaneet, niin pistetty jotain extraa tekemään, ettei lapsille ole tullut sellaista käsitystä että jos jotain haluaa, niin se vaan ilmestyy itsestään jostain ja mitään ei sen eteen ole tarvinnut tehdä. Enkä yritä sanoa, että oltaisiin täydellisiä vanhempia, ei varmasti olla. Uskotaan ja kädet ristissä toivotaan, että näin saataisiin kasvatettua pari kappaletta fiksuja nuoria, jotka myös aikuisena ymmärtäisivät, että mikä on hyvä juttu ja mikä ei.

Sopivasti rakkautta ja kuria ja maalaisjärjen käyttöä, ei tää niin vaikeeta ole(onpas).
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Lähestymme aihetta niin erilaisista tulokulmista, että en ala vänkäämään asiasta sen enempää, enkä sinänsä rupea kiistämään aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia.
Anekdotaalisuus elää sinussa vahvana, vaan olisihan niitä minullakin, sillä olinhan siellä minäkin 80-luvun juoksuhaudoissa eikä minun kiusattu teiniminäni huomannut, että häiriköitä olisi saatu kuriin. Ei saatu. Muistan kun ysiluokkalaiset pojat telkesivät minun historianopettajani luokkaansa ja kamppasivat opettajia kapeilla käytävillä jne. Tämä siis autuaan ruraalissa Nurmoossa. Lintukoto ei siis vallinnutkaan pullantuoksuisella häirikkövapaalla 80-luvulla. Toki nämä ovat vain yksittäisen ihmisen havaintoja ja subjektiivisia kokemuksia - ylivoimaisesti parasta aineistoa näissä kysymyksissä ovat ihan kokonaistilanteesta kertovat kylmät luvut ja indikaattorit ja niiden kehitys vuosikymmenten aikana.
 

Tuamas

Jäsen
Jep. Jos se lapsi ei ole kotona tottunut ottamaan ohjeita vastaan ja tottelemaan, niin eihän se kunnioita koulussa tai päiväkodissakaan niitä aikuisia. Eikä myöhemmin tule pärjäämään esimerkiksi armeijassakaan, ja työelämässä pärjääminenkin voi olla hankalaa kun on auktoriteettiongelmia. Tokihan se on myös hyvä kyseenalaistaa ja ajatella itse, mutta sellainen terveellinen keskitie pitäisi olla tavoite. Ei toki kurinpito pidä olla sellaistakaan kuin 60-luvulla.

Niin, suomalaisista osa on niin demareita (tälläkin palstalla tullut vastaan), että ihan tosissaan uskotaan kasvatuksen olevan ensisijaisesti koulun vastuulla.

Tosiasiassahan kotona se kasvatus tehdään ja pitääkin tehdä, koululaitos voi sitten toki jonkin verran niitä kyvyttömien vanhempien jäljiltä olevia puutteita oikoa.

Kyseessähän on ennen kaikkea vanhemmuuden kriisi, jos lapset eivät osaa koulussa käyttäytyä, ei koululaitoksen.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Anekdotaalisuus elää sinussa vahvana, vaan olisihan niitä minullakin, sillä olinhan siellä minäkin 80-luvun juoksuhaudoissa eikä minun kiusattu teiniminäni huomannut, että häiriköitä olisi saatu kuriin. Ei saatu. Muistan kun ysiluokkalaiset pojat telkesivät minun historianopettajani luokkaansa ja kamppasivat opettajia kapeilla käytävillä jne. Tämä siis autuaan ruraalissa Nurmoossa. Lintukoto ei siis vallinnutkaan pullantuoksuisella häirikkövapaalla 80-luvulla. Toki nämä ovat vain yksittäisen ihmisen havaintoja ja subjektiivisia kokemuksia - ylivoimaisesti parasta aineistoa näissä kysymyksissä ovat ihan kokonaistilanteesta kertovat kylmät luvut ja indikaattorit ja niiden kehitys vuosikymmenten aikana.

En ole kyllä missään kieltänyt sitä, etteikö ongelmia olisi ollut jo tuolloin. Kauhutarinat, joita kuulin yläkouluun siirtymisen yhteydessä pelottivat ihan oikeasti, kyseessä oli 90-luvun puoliväli pienellä paikkakunnalla. Mutta olipa se opettajien auktoriteettiasemakin silloin jotain ihan muuta. Oma opettajankokemukseni ajoittuu juuri tähän pahimpaan murrosvaiheeseen, eli kokemusta ei ole aiemmilta vuosikymmeniltä, joita te taas nostatte esille. 2010-luvun alkupuolella homma oli oikeasti mielekästä myös yläkoulussa ja opettajanhuoneessakin oli koko ajan mukava pöhinä. Vaikea sitä muutoksen laajuutta näinkin lyhyessä ajassa on teille todistella, mutta kyllä tämä kokemus on ihan meillä kaikilla aineenopettajilla aineesta riippumatta. Meille tuli lukioon tänä vuonna eräs kollega, joka opetti viime kevään eräässä Länsi-Vantaalaisessa yläkoulussa, oli sitä ennen toiminut opettajana vain pienellä Pohjois-Savolaisella paikkakunnalla. Hän sanoi suoraan, että ei olisi enää ottanut yläkoulupaikkaa vastaan, vaikka muuta ei olisi ollut tarjolla, sen verran kovaa todellisuus löi vasten kasvoja.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Luokasta poistaminen vaatii meillä ohjeiden mukaan aina kasvatuskeskustelun. Ja poistaminen on nykyään vaikeampaa, koska oppilaita ei saa poistumaan. Kynnys käyttää fyysisiä keinoja on korkea, aika harva siihen pystyy. Aiemmin riitti poistettaessa, että oppilas jää käytävälle luokan välittömään läheisyyteen. Ei enää. Pitää olla opettaja samassa tilassa valvomassa.

Tässä pienenä vinkkinä:

Laita tuoli oven viereen ja poistettu oppilas pitämään oven kahvaa alhaalla,silloin tiedät että oppilas on paikallaan ulkopuolella. Jos kahva nousee niin tiedät tsekata. Toimii ainakin alakoulussa.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tässä pienenä vinkkinä:

Laita tuoli oven viereen ja poistettu oppilas pitämään oven kahvaa alhaalla,silloin tiedät että oppilas on paikallaan ulkopuolella. Jos kahva nousee niin tiedät tsekata. Toimii ainakin alakoulussa.
Kyllä tuokin jonkun vanhemman mielestä lähentelee jos ei nyt kidutusta niin ainakin kamalaa nöyryyttämistä.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Anekdotaalisuus elää sinussa vahvana, vaan olisihan niitä minullakin, sillä olinhan siellä minäkin 80-luvun juoksuhaudoissa eikä minun kiusattu teiniminäni huomannut, että häiriköitä olisi saatu kuriin. Ei saatu. Muistan kun ysiluokkalaiset pojat telkesivät minun historianopettajani luokkaansa ja kamppasivat opettajia kapeilla käytävillä jne. Tämä siis autuaan ruraalissa Nurmoossa. Lintukoto ei siis vallinnutkaan pullantuoksuisella häirikkövapaalla 80-luvulla.
Anekdotaalisuus leimaa minunkin muistojani, mutta siinä mielessä ne ovat samantyyppisiä kuin sinunkin:
Silloin "vanhaan hyvään aikaan" asetelma ylemmillä luokilla oli enimmäkseen "me oppilaat" vastaan "ne opettajat". Koska molemmat vanhempani ja isäpuoli myös olivat opettajia, asiasta (oppilaiden käytös) puhuttiin kotona jatkuvasti. Itse päätin jo hyvissä ajoin, että opettajaksi en ainakaan ryhdy.
On toki anekdoitava, että oli opettajia, joita kiusattiin "hyväntahtoisesti", ja opettajia, joille tehtiin ilkeää jäynää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös