Juudas, kansainvälinen ulottuvuus, Pietari, Moskova, Berliini jne. eivät ole esittämäni vision keskeisiä osia vaan pikemmin optioita jotka realisoidaan joskus tai ei koskaan. Halusin vain osoittaa, että eurooppalainen jääkiekon ammattilaisliiga saattaa muodostua "helpommin" kuin uskotaan, nykyisen SM-liigan perustalta. Minusta on olennaista huomata, että Suomesta voi Euroliigassa olla mukana huomattavasti useampi, siis yli 10 joukkuetta, kuin nyt yleisesti ajatellaan. Sitäpaitsi jo SM-liiga on globaali liiga sikäli, että sen joukkueisiin hankitaan pelaajia kaikista jääkiekon huippumaista.
Reipas, en ole lahtelaisen jääkiekon asiantuntija, kuten oikein huomautit. En ole silti haukkunut ketään enkä mitään. (Paitsi omia muistojaan yli kaiken rakastavia narsisteja ;) .)Lahti ei ole toisaalta ollut argumentaationi perusteluissa erityisen tärkeällä sijalla. Kiistatonta lienee kuitenkin, että liigan ja vanhan divarin kulttuuri kaikkine nousu- ja putoamisriskeineen sisälsi sietämättömiä rahoituksellisia riskejä. Liigajoukkueiden liikevaihto on edelleen vähintään noin kymmmenkertainen Mestis-joukkueiden liikevaihtoon nähden. Konkursseja on tapahtunut usein. Lievempiä vararikkoja vielä useammin.
Eki, olet mielestäni täysin oikein jäljillä. En kuitenkaan itse kutsuisi Mestistä farmiliigaksi, koska monet seurat tekevät yhteistyötä useiden liigaseurojen kanssa eivätkä ole solmineent rajoittavaa farmisopimusta vain yhden kanssa. Tämä on silti vain yksityiskohta, josta ei kannata kiistellä. Minä pidän Mestis-jääkiekosta ja olen erottavinani siinä tiettyä omaa luonnetta. Useat pelaajat ja urheilujournalistit toteavat, että Mestis-uudistus teki hyvää juuri pelille, koska liigajäähdyttelijät ja ulkomaalaiset rahastajat jäivät pois ja sarjan joukkueet koostuvat nyt tavoitteellisista nuorista urheilijoista.
Afan, me emme pääse yksimielisyyteen. Olen jo useasti todennut, että olet mielestäni vertaillut pätevästi uudistuksen vaikutusta 10 seuran yleisömääriin. Se ei vain riitä, jos halutaan arvioida divarin ja Mestiksen yleisömääriä. Myös uudet joukkueet Jukurit ja Kiekko-Vantaa pitää laskea Mestiksen lukuihin mukaan, koska ne olivat aidosti Mestis-jengejä toiminnaltaan. Divarin lukuihin pitää sisältyä SaPKo, koska se oli tyypillinen divarijengi vaikka se tipahti. Sen sijaan Kärppiä ei voi ottaa huomioon, jos koetetaan määritellä divarin yleisölukuja, koska oululaiset olivat kaikessa toiminnassa jo liigatasolla vaikka pelasivat vielä divarissa. On lapsellista väittää, että Oulun Kärppien yleisömäärät olisivat johtuneet divarin kiinnostavuudesta. Oulun Kärppien medialoisto antoi koko divarille arvostusta, jota divari ei itse ansainnut.
Zeitgeist, Mikkelissä juuri ns. kadun mies lähti kiekkoinnostukseen mukaan. Keskustelin useasti seuran johtajien kanssa, ja kaiken muun (yli 4000 yleisömäärät kotiotteluissa jne.) pystyi ennakoimaan, mutta ei sitä, että lähes tuhat kaupunkilaista lähti Turkuun jännäämään ratkaisuottelua Tutoa vastaan. Se oli enemmän kuin liikennöitsijä myy Mikkelissä lippu ja bussi -paketteja supertähtien Helsingin-konsertteihin. Jukurit oli suurempi kuin Rolling Stones! Jos Mestis-maajoukkue toteutuu ja jos tv:n hajautuminen toteutuu, on todennäköistä että Mestiksen yleisöluvut alkavat nousta myös muualla. Mestiksen tulevaisuuden analogia on suomalaisen jääkiekon kehittymisessä 1950-luvulta alkaen. Meillä on Mestiksessä nyt 1950-luvun mestaruussarjan yleisömäärät. Kaupungistuminen, pelin laadullinen kehitys ja median kasvu nostivat sen jälkeen Suomi-lätkän yleisömääriä. Niin voi tapahtua myös jatkossa siten, että Mestis on ylin kansallinen taso.
Ammattilaisliiga on aina ammattilaisliiga mutta myös sen alla on elämää. Tosiasiassa Mestiksen jääkiekkoilu on jollain tavoin "alkuperäisempää" ja "eurooppalaisempaa" kuin liigan: sillä on oma profiili, jota hardcore-diggareiden kannattaisi korostaa.